Nä­kö­vam­mai­suus

Näkövammaisena pidetään henkilöä, jonka näkökyvyn alentumisesta on huomattavaa haittaa jokapäiväisessä elämässä.
Sininen näkövammaismerkki ruskeassa villapaidassa.

Tässä osiossa

Näkövammaiset jaetaan heikkonäköisiin ja sokeisiin. Sokeana pidetään henkilöä, joka ei pysty liikkumaan näön turvin tuntemattomassa paikassa.

Valtaosa näkövammaisista ovat ikääntyneitä, sillä monen näkövamman taustalla olevat sairaudet liittyvät ikääntymiseen. Näkövamma voi kuitenkin olla seurausta myös esimerkiksi onnettomuudesta tai perinnöllisestä sairaudesta. Näkövammaisista joka kolmannella on myös jokin muu vamma kuten kuulo- tai liikuntavamma tai pitkäaikaissairaus.

Suomessa on arviolta 55 000 näkövammaista, ja heistä noin 10 000 on sokeita. Näkövammaisista yli 80 % on yli 65-vuotiaita ja alle 18-vuotiaita vain noin 2 %.


Määritys

Virallisen määrityksen näkövammaisuudesta tekee aina silmälääkäri. Määrittely perustuu Maailman terveysjärjestön WHO:n luokitukseen, jossa otetaan huomioon muun muassa näöntarkkuus ja näkökentän puutteet.

Näkövammaiseksi määritellään henkilö, jonka paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on heikompi kuin 0.3, ja sokeaksi henkilö, jonka paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on alle 0.05 tai näkökenttä supistunut halkaisijaltaan alle 20 asteeseen, tai jos toiminnallinen näkö on jostain muusta syystä vastaavalla tavalla heikentynyt.

Näkövammainen ihminen voi olla heikkonäköinen tai sokea. Näkövammaiseksi ei luokitella ihmistä, jonka näkökyky pystytään korjaamaan laseilla normaaliksi tai jos toisessa silmässä on normaali näkö.

Heikkonäköiset ihmiset voivat nähdä eri tavoin: ihminen ei näe lukea, mutta pystyy liikkumaan ilman valkoista keppiä tai jäljellä olevan tarkan näön avulla ihminen kykenee lukemaan, mutta ei näe ympäristöään. Heikkonäköisyyteen liittyy usein myös hämäräsokeutta ja häikäistymisherkkyyttä.

Täydellinen sokeus on harvinaista. Sokeat voivat nähdä valon ja jopa hahmoja. Toiminnallisesti sokeaksi määritellään henkilö silloin, kun hän on menettänyt muun muassa suuntausnäön vieraassa ympäristössä sekä lukunäön tavanomaisessa mielessä, mutta hän saattaa pystyä lukemaan erityisapuvälineiden kuten lukutelevision avulla.

Löydät lisätietoja haittaluokista ja haitta-asteista näkökyvyn perusteella alla olevasta liitteestä. Liite on lähitestitaulun pdf-muoto, tiedot löytyvät pdf:n toiselta sivulta.


Ilmeneminen

Näkövammaisuus voi ilmetä erilaisten näkemiseen liittyvien tekijöiden muutoksina. Muutokset voivat liittyä näöntarkkuuteen, näkökentän ongelmiin, kontrastien erotuskykyyn, värinäköön, silmälihasten toimintaan, silmien sopeutumiseen valoon ja hämärään sekä silmien mukautumiseen eri etäisyyksille.


Aiheuttajia

Suomessa yleisin näkövamman aiheuttaja on makuladegeneraatio eli silmänpohjan rappeuma. Muita näkövamman aiheuttajia aikuisiällä ovat esimerkiksi diabeteksesta johtuvat silmänpohjamuutokset ja glaukooma eli silmänpainetauti.


Näkövamman aiheuttamia ongelmia

Yleisimpiä käytännön ongelmia, joita näkövamma aiheuttaa, ilmenevät liikkumisessa, asioimisessa ja ympäristön hahmottamisessa.

Ympäristön havainnoimisen ongelmia:

  • orientoituminen eli suunnistautuminen
  • etäisyyksien arviointi
  • tasoerojen havaitseminen
  • puutteellinen värinäkö
  • hämäräsokeus
  • häikäistyminen
  • puutteellinen näkökenttä
  • sopeutumattomuus valaistustason muutoksiin
  • kompastuminen, putoaminen tai törmääminen.

Jos haluat auttaa, pidä kulkuväylät vapaina ja merkitse esimerkiksi rakennustyöt suojakaiteilla.

Sosiaalisen kanssakäymisen haasteita:

  • kyvyttömyys tunnistaa ihmisiä ulkonäön perusteella
  • vaikeus havaita ilmeitä ja eleitä
  • katsekontaktin huomaaminen ja siihen vastaaminen usein mahdotonta.

Kun haluat kiinnittää näkövammaisen henkilön huomion, sano jotakin tai kosketa häntä kevyesti olkapäähän.


Miltä näkövamma tuntuu?

On olemassa erilaisia tapoja, joiden avulla voidaan simuloida ja tuoda esille erilaisia näkövammoja. Näin näkevät saavat kokea, miltä maailma näyttää ilman toimivaa näköä. Kokemus voi olla hyvin avartava.

    Digitaaliset simulaatiolasit

    Jotkut digitaaliset simulaatiolasit toimivat internet-selaimessa, toiset ovat mobiilisovelluksia. Alla on listattu joitakin esimerkkejä digitaalisista simulaatiolaseista:

    Simulaatiolasipaketti

    On olemassa myös fyysisiä simulaatiolaseja. Koulutuspaketti sisältää 10 simulaatiolasit, jotka jäljittelevät erilaisten silmäsairauksien aiheuttamia tai muita näköongelmia:

    • putkinäkö
    • molempien silmien oikeanpuoleinen näkökenttäpuutos
    • molempien silmien vasemmanpuoleinen näkökenttäpuutos
    • näkökentässä samentumia
    • näöntarkkuus 0.05-0.01 (sokeus)
    • näöntarkkuus <0.01
    • keskeisen näön puutos (macula degeneraatio)
    • verkkokalvon rappeuma
    • binokulaarisen näön menetys
    • vaikea-asteinen näkövamma (ainoastaan valoprojektio).

    Pimé Café

    Pimé Café on täysin pimeä kahvila, jossa voi nauttia kahvista ja seurasta ilman näköaistimusta. Maistuuko pulla erilaiselta pimeässä? Miten kommunikoida, kun ei näe?


    Palvelut näkövammaisille

    Tutustu näkövammaisille tarkoitettuihin palveluihin ja tukiin, hanki näkövammaiskortti ja lue esimerkiksi pistekirjoituksesta, valkoisesta kepistä ja opaskoirista.


    Tarinoita näkövammaisuudesta


    Potilaana näkövammainen

    Suositus ja ohje lääkäreille lausuntojen kirjoittamiseen. Ohjeessa on koottu tärkeimpiä näkövammaisten käyttämiä palveluja ja tukitoimia, niiden kriteereitä ja lausunnossa huomioitavia seikkoja. Potilas tarvitsee lääkärinlausunnon palvelun tai tuen hakemiseen.


    Urheilijan näkövamma

    Näkövammaisen urheilijan luokkaan vaikuttavat näöntarkkuus eli visus sekä näkökentän laajuus. Kansainvälisessä näkövammaisurheilussa luokitus tapahtuu tarkan ohjeiston mukaan, ja samoja periaatteita tulee noudattaa kotimaankin luokituksissa.


    11 kysymystä näkövammaisuudesta

    Tässä alla on näkemiseen, silmiin ja tavallisimpiin silmäsairauksiin liittyviä kysymyksiä ja asiantuntijamme vastaukset niihin.

    1. Pilaatko television tai tietokoneen ruudun tuijottelu näön?

    Ei. Mutta tietokoneella pelaaminen ja työskentely kuivattavat silmiä, sillä silmiä ei tällöin räpytetä riittävästi. Kuiva ilma ja ilmastointi pahentavat tilannetta.

    2. Vievätkö silmälasit tai muut optiset apuvälineet lopunkin näön?

    Eivät vie. Tutkijat ovat kyllä kiistelleet siitä, vaikuttavatko silmälasit likinäön etenemiseen, mutta jos niin olisi, näyttö olisi jo saatu.

    3. Aiheuttaako selällään lukeminen taittovirheen?

    Ei.

    4. Heikentääkö hämärässä lukeminen näköä?

    Ei se näköä vahingoita, mutta rasittaa kyllä silmiä enemmän kuin valoisassa lukeminen.

    5. Miksi silmät kannattaa suojata auringolta?

    Voimakas ultraviolettisäteily vaurioittaa silmänpohjien aistinsolujen toimintaa, mistä voi olla ajan mittaan seurauksena silmänpohjan rappeutuminen ja näön heikentyminen. On jopa todettu, että UV-säteily ja voimakas valo voisivat laukaista silmänpohjan verkkokalvon perinnöllisen retinitis pigmentosa -rappeumasairauden joillakin henkilöillä, joilla on soluissaan piilevänä tämän sairauden geenivirhe.

    6. Voiko silmänpohjan rappeumaa ennaltaehkäistä?

    Tämänhetkisen tiedon mukaan ei ole mitään varmaa keinoa. Uskotaan kuitenkin, että C- ja E-vitamiini sekä beetakaroteeni ja sinkki hidastavat verkkokalvon rappeutumista. Lisäksi väestötutkimusten mukaan voi päätellä, että runsas vihannesten sekä hedelmien ja marjojen käyttö, ylipainon välttäminen ja tupakoimattomuus ainakin hidastaisivat rappeutumista.

    7. Miltä tuntuu, kun silmänpaine on kohonnut?

    Silmänpaine saattaa olla pitkäänkin kohonnut ilman, että se tuntuu mitenkään.

    Kohonnut silmänpaine vaurioittaa näköhermoa, minkä vuoksi on tärkeää, että 45 ikävuoden jälkeen käy mittauttamassa silmänpaineensa säännöllisesti esimerkiksi kolmen vuoden välein. Silmänpaineen voi mitata silmälääkäri tai optikko.

    8. Voiko glaukooman eli silmänpainetaudin parantaa?

    Glaukooma on periaatteessa elinikäinen tauti kuten verenpainetautikin useimmiten, joten hoitoa ja seurantaa jatketaan koko loppuiän. Jos on tehty silmänpainetta alentava leikkaus, saattaa paine pysyä hyvänä ilman myöhempiä lääkityksiä, mutta silti tulee tilannetta seurata ainakin parin vuoden välein.

    Tällä hetkellä markkinoilla on hyviä lääkkeitä, joilla silmänpainetta voidaan alentaa, mutta mikäli paikallinen tippahoito ei auta riittävästi, ovat tarpeen laser-hoidot ja leikkaukset.

    Sen sijaan kohonneen silmänpaineen vaurioittamia näköhermoja ja sen aiheuttamaa näön heikkenemistä ei voida parantaa.

    9. Milloin heikkonäköistä voi kutsua näkövammaiseksi?

    Näkövammaisuuden määrittelee aina silmälääkäri. Suomessa noudatetaan WHO:n luokitusta, jonka mukaan heikkonäköiset kuuluvat luokkiin WHO 1–2. Luokitukset perustuvat pääasiassa näöntarkkuuteen.

    10. Voiko sokean silmässä olla pilkettä?

    Kyllä voi. Varsinkin silloin, jos ihminen on sokeutunut aikuisena ja hänellä ovat ilmeikkäät silmät. Pilkahdus voi näkyä vielä sokeutumisenkin jälkeen, koska se on ihmisen ilmemuistissa.

    11. Kun näkö menee, paranevatko muut aistit?

    Kyllä. Aivotutkijat ovat esittäneet, että aivoissamme on runsaasti enemmän kapasiteettia kuin mitä tavallisesti käytämme. Aivojen yleinen vireystaso voi nousta, ja monet aivoalueet pystyvät aktivoitumaan ja toimimaan "hätätilanteessa" tehokkaammin. Näön menetyksen haitta vähenee, kun muun muassa kuulo-, tunto- ja hajuaistin herkkyys lisääntyy.


    Sivu päivitetty