Lausunnot

Lukutaitostrategian suuntaviivat ja toimenpiteet ovat mielestämme kannatettavia. Strategian missio, "Lukeva elämäntapa tasa-arvon, sivistyksen ja hyvinvoinnin perustaksi", kiteyttää hyvin lukutaidon merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. 

Työllistymisen lähtökohtana on oltava selkeä ja vammaisen henkilön osallistava työllistymissuunnitelma ja palvelutarpeen arviointi.

Pelastusalalla on myös sellaisia työtehtäviä, jotka ovat täysin mahdollisia näkövammaisille ihmisille. Lisäksi on muistettava, että pelastusalalla työskentelevä ihminen voi vammautua kesken työuran, jolloin tulee olla osaamista ja tahtoa etsiä työntekijälle uusia työtehtäviä.

Näkövammaisen lapsen tuen tarve on arvioitava yhteistyössä, tarvittaessa esimerkiksi kuntoutusohjaajien ja Näkövammaisten liiton asiantuntijoiden tuella. Muistutamme myös, että varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on oltava riittävä osaaminen.

Välttämätön liikkuminen on taattava myös mahdollisten liikkumisrajoitusten aikana.

Vammaispalvelujen toistuva alibudjetointi on viimein lopetettava. Vammaispalvelut eivät ole luksusta, joista voi hakea helposti säästökohteita.

Vammainen ihminen voi liikunnan harrastajan ohella olla myös liikunnan ammattilainen, lapsen vanhempi, valmentaja, toimitsija tai kilpaurheilija.

Suunnitelmassa on nimetty kolmea selkeää tavoitetta: saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus. Näkövammaisten liitto pitää tavoitteina hyvinä.

Lukiodiplomiselvityksessä 2020 annetaan suositus mm. siitä, että opiskelija voisi sisällyttää taito- ja taideaineiden lukiodiplominäytön osaksi yo-tutkintoaan. Pidämme suunnitelmaa lähtökohtaisesti hyvänä, mutta ensin on varmistettava yhdenvertaisuus.

Vammaisille suunnattu verotuksen kautta kohdentuva tukijärjestelmä auton hankintaan ei vastaa taloudellisesti tätä päivää, sillä se ei kannusta hankkimaan vähä- tai nollapäästöistä autoa.

Postilakiin tarvitaan maksuttoman lähetysoikeuden laajennus tahoihin, jotka tuottavat ja/tai lähettävät kirjoja, lehtiä ja oppimateriaaleja näkövammaisille. Erityisesti iäkkäät näkövammaiset tarvitsevat fyysisiä äänikirjoja ja -lehtiä jatkossakin.

Vammaispalvelujen asiakasprosessia ja päätöksentekoa ohjaavat usein enemmän taloudelliset seikat kuin asiakkaiden todelliset yksilölliset tarpeet. Tähän on tultava muutos.