Liikkuminen

Liikkumista helpottavat apuvälineet, kuten valkoinen keppi ja opaskoira, sekä tutut rutiinit. Julkinen liikenne tarjoaa palveluita ja alennuksia.
Etualalla ja taustalla kahden ihmisen jalat ja valkoinen keppi samassa asennossa, menossa samaan suuntaan.

Tässä osiossa

Liikkumistaidonohjaus

Näkövammainen voi halutessaan hakea liikkumistaidonohjausta myös omalla kotipaikkakunnallaan esimerkiksi itselleen tärkeiden reittien ja toimintaympäristöjen harjoitteluun.

Liikkumistaidonohjausta voi hakea joko oman alueen keskussairaalan näönkuntoutuskeskuksesta tai kotikunnan sosiaalitoimesta (vammaispalveluista).


Valkoinen keppi

Valkoinen keppi toimii apuvälineenä ja merkkinä. Siitä hyötyvät sekä sokeat että vaikeasti heikkonäköiset. 

Valkoinen keppi toimii tuntoaistin apuna. Sen avulla voi havaita muun muassa reitillä olevat tasoerot, kuten reunakivet, portaat ja kuopat, sekä pintamateriaalit ja reitillä olevat vyötärön alapuoliset esteet. Sen avulla voi löytää jalkakäytävän tai tien reunan.

Valkoinen keppi on käyttäjälle maksuton. Sitä haetaan joko kotikunnan terveyskeskuksesta tai oman alueen keskussairaalasta.

Kepin käyttöön saa ohjausta:

  • Näkövammaisten liiton Kuntoutus-Iiriksessä
  • keskussairaalan näönkuntoutuskeskuksissa
  • kunnan sosiaalitoimen järjestämänä.

Valkoinen keppi toimii myös muille liikkujille merkkinä näkövammaisuudesta, joten se helpottaa sekä avun pyytämistä että tarjoamista pulmatilanteissa. Valkoinen keppi on tärkeä merkki myös autoilijoille, sillä se kertoo selkeästi liikkujan näkövammasta.

Keppi käyttötarkoituksen mukaan

Valkoisia keppejä on erilaisia eri käyttötarkoituksiin. Kepin pituus, käyttötapa ja tarve vaihtelevat olosuhteiden mukaan. Yleensä valkoinen keppi on kokoontaitettava ja heijastavaa materiaalia. Valkoinen keppi voi yhtä hyvin olla myös tuki-/kävelykeppi.

Valkoinen keppi valitaan aina yksilöllisesti henkilön pituuden ja liikkumistyylin mukaan. Käytössä keppi kuluu ja esimerkiksi taiteltavan kepin kuminauha väljenee, jolloin kepin jämäkkyys löystyy. Kepit voivat myös vääntyä tai katketa.

Aktiiviliikkujilla keppejä tai ainakin niiden kärkiä saattaa kulua useampia vuodessa. Tästä syystä keppiä tarvitsevalla henkilöllä tulisi olla aina vähintään kaksi keppiä kerrallaan käytössään. Eihän kukaan pärjää yhdellä kenkäparillakaan.

Lisätietoja

Lisätietoja valkoisesta kepistä saat terveyskeskuksesta ja keskussairaaloiden silmäyksiköistä.   


Opaskoira

Kun opaskoira on valjaissa, se on töissä. Jotta yhteistyö näkövammaisen ja koiran välillä onnistuu, koira tarvitsee työrauhan.

Opaskoiran käyttäjältä edellytetään kohtuullisen hyvää peruskuntoa sekä taitoa liikkua valkoisen kepin kanssa.

Opaskoiran saa ottaa mukaansa esimerkiksi:

  • elintarvikeliikkeisiin
  • kahviloihin ja ravintoloihin
  • konsertteihin, teattereihin ja yleisötapahtumiin
  • julkisiin tiloihin kuten virastoihin
  • lentokoneen matkustamoon (ei samalle lennolle allergisen kanssa)
  • junaan, kun ostaa paikkalipun lemmikkivaunuun tai -osastolle tai palveluvaunuun, makuuvaunussa lemmikkihyttiin.

Jos näkövammaisella matkustajalla on junassa saattajalippua käyttävä avustaja, opaskoirasta peritään lemmikkieläinmaksu.

Hakemus opaskoirasta tehdään oman alueen keskussairaalan näönkuntoutukseen. Kysy lisää keskussairaalan kuntoutusohjaajalta- Ulkoinen linkki (linkki vie Näkövammaisten liiton vanhoille verkkosivuille).


HSL-matkakortti ja kantakortti

Suomessa vakituisesti asuvat näkövammaiset, joiden näkövammasta aiheutuva haitta-aste on vähintään 50 %, saavat maksuttoman HSL-kortin, joka oikeuttaa maksuttomiin matkoihin koko HSL-alueella. Näkövammaisen HSL-korttiin sisältyy myös saattajaoikeus (erikseen hankittava kantakortti).

Matkakortti ja saattajaoikeuteen liittyvä kantakortti hankitaan HSL:n palvelupisteistä- Ulkoinen linkki.

Nämä todistukset tarvitset, kun hankit HSL-matkakortin:

  • kortin käyttäjän henkilötodistus (virallinen henkilökortti, passi, kuvallinen Kela-kortti)
  • myöntämisperusteiden mukainen silmälääkärin todistus TAI
  • näkövammaisten liiton tai Förbundet Finlands Svenska Synskadaden myöntämä näkövammaiskortti.

Oikeus saattajaan -kantakortti

Näkövammainen, jonka näkövammasta aiheutuva haitta-aste on vähintään 50 %, voi saada HSL-matkakorttiin liittyvän oikeuden saattajaan. Oikeus osoitetaan kantakortilla, jonka saat HSL:n palvelupisteestä- Ulkoinen linkki.

Nämä todistukset tarvitset, kun hankit Oikeus saattajaan -kantakortin:

  • henkilöllisyystodistus
  • passikuva, joka liitetään kantakorttiin
  • näkövammaiskortti haitta-asteen todistamiseksi.

Kantakortti on uusittava 5 vuoden välein.

Mukanasi oleva saattaja ei tarvitse matkalippua, jos sinulla on Oikeus saattajaan -kantakortti. Sinä kuitenkin tarvitset voimassa olevan matkalipun, paitsi jos sinulla on käytössäsi pyörätuoli: pyörätuolia käyttävät henkilöt eivät tarvitse lippua HSL:n joukkoliikenteessä.

Kantakortti esitetään kuljettajalle bussiin noustessa. Muissa liikennevälineissä kantakorttia on pidettävä mukana, ja se esitetään pyydettäessä tarkastajalle tai konduktöörille.


Kuljetuspalvelu (taksi)

Jos liikkuminen on erityisen vaikeaa ja bussin ja muiden joukkoliikennevälineiden käyttö vamman tai sairauden vuoksi aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia, on mahdollista hakea kunnan sosiaalitoimesta (vammaispalveluista) kuljetuspalvelua.

Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua on oikeus saada vähintään 18 vapaa-ajan yhdensuuntaiseen matkaan kuukaudessa. Matkan voi tehdä taksilla omaan tai lähikuntaan. Työhön ja opiskeluun tarvittavat matkat haetaan erikseen.

Matkasta peritään paikallisliikenteen mukainen tai muu kohtuullinen maksu, jonka kunta määrittelee.


Juna

Apua asemalla ja junassa

VR jakaa juna-asemat palveluasemiin ja itsepalveluasemiin- Ulkoinen linkki. Palveluasemilla on henkilökohtainen lipunmyynti, ja niille voi tilata avustajan näkövammaiselle matkustajalle. Avustamisvaraus pitää tehdä viimeistään 48 tuntia ennen matkan alkua. Tämän jälkeenkin VR pyrkii vastaamaan avuntarpeeseen, jos se on mahdollista.

Sovittuun avustamispisteeseen pyydetään saapumaan puoli tuntia ennen junan lähtöä. Avustajan voi varata joko VR:n lipunmyynnistä tai VR:n asiakaspalvelusta p. 0600 41 900 (1,99 euroa puhelu + pvm). Helsingin asemalla avustajapalvelu varataan Helsingin asemapalvelusta p. 040 8621 421 tai p. 0307 21 422.

Varaudu kertomaan matkapäiväsi, matkareittisi, lähtöaika, vaunu ja paikan numero, tarvitsemasi apu, mahdollinen matkatavaran määrä, yhteystietosi ja syntymäaikasi.

Useissa junissa on palveluvaunu, jossa esimerkiksi konduktööri ja inva-wc:t ovat lähellä.

Avustajilla on päällään keltainen huomioliivi. He avustavat sinut junaan ja kun jäät junasta pois, hakee avustaja sinut junasta omalta paikaltasi, jos kyseessä on pääteasema. Väliasemilla avustaja tulee sinua vastaan laiturille, lähelle vaunusi pysähtymiskohtaa.

Jos jostain syystä haluat perua avustamisen tai jokin menee pieleen, ota yhteyttä VR:n puhelinpalveluun. Palautetta voi antaa joko VR:n verkkosivuilla- Ulkoinen linkki, puhelimitse ma–pe klo 9–15 p. 0307 21173 tai kirjeitse osoitteeseen:

VR Yhtymä Oy
VR Yhteyskeskus/asiakaspalautteet
Eteläinen rautatiekatu 2 A
11130 Riihimäki.

Tutustu VR:n vammaispalveluihin- Ulkoinen linkki.

Eläkeläisille alennusta

Näkövammaisen avustaja ja eläkkeellä oleva näkövammainen voivat saada alennusta junamatkoista tietyillä ehdoillta. Myös opaskoiran kanssa matkustamiseen liittyy joitakin ohjeita, jotka on hyvä muistaa. Näistä kerrotaan tarkemmin palveluoppaassa- Ulkoinen linkki (linkki vie Näkövammaisten liiton vanhoille verkkosivuille).

Näkövammaisen saattajalippu

Näkövammaisella on oikeus saada saattajalippu avustajalle maksuttomasti, jos haitta-aste on yli 65 %. Avustajan on oltava yli 18-vuotias. Näkövammainen ostaa normaalihintaisen lipun, jossa voi olla VR:n määrittelemä alennus.

Näkövamma on osoitettava lipun oston yhteydessä sekä matkalla. Todistukseksi kelpaa:

  • näkövammaiskortti
  • lääkärintodistus, josta ilmenee haitta-aste
  • Suomen Kuurosokeat ry:n jäsenkortti.

Bussi

Eläkeläiset saavat 30 % alennuksen yli 80 kilometrin yhdensuuntaisten bussimatkojen kilometritaksan mukaisista hinnoista. 65 vuotta täyttäneet saavat alennuksen esittämällä ajokortin, passin tai henkilökortin.

Alle 65-vuotiaat täydellä tai määräaikaisella eläkkeellä olevat saavat alennuksen Matkahuollon eläkeläiskortilla, kuvallisella Kela-kortilla joka on varustettu Matkahuollon, VR:n tai Finnairin liikemerkillä, pahvisella Kelan eläkkeensaajakortilla tai työeläkeyhtiöiden myöntämällä työeläkekortilla. Kuvattoman kortin kanssa on esitettävä poliisin myöntämä henkilökortti, passi tai ajokortti.

Bussilipun voi ostaa bussista tai ennakkoon linja-autoasemalta.


Lentokone

Lentokentällä avustaminen

Avustaja lentokentälle tilataan joko lippuvarauksen yhteydessä tai vähintään 48 tuntia ennen lennon lähtöaikaa, p. 010 804 042.

Lue lisää lentokentällä avustamisesta Finavian sivuilta- Ulkoinen linkki.

Alennuksia kotimaan lentolipuista

Finnair myöntää alennuksia kotimaan normaalihintaisista matkoista eläkeläisille sekä vammaisille, joiden haitta-aste on vähintään 80 %.

Näkövammainen voi matkustaa yksin tai avustajan kanssa. Avustaja saa saman alennuksen. Menopaluulipun ostanut avustaja voi palata kotiin joko välittömästi tai samalla lennolla näkövammaisen kanssa.

Hintoja kannattaa vertailla, sillä tarjoukset voivat olla edullisempia.


Laiva

Näkövammasta tai muusta liikuntarajoitteesta tulee ilmoittaa matkaa varatessaan. Mikäli laivayhtiö edellyttää oman avustajan mukanaoloa, tämän matkalipun tulee olla EU-säännösten mukaan maksuton.


Vammaisen pysäköintilupa

Vammaisen pysäköintilupaa voi hakea myös autoton henkilö. Hakemukseen tarvitaan lääkärinlausunto.


Avustaminen

Näkövammaisen ihmisen tunnistaa opaskoirasta, valkoisesta kepistä tai näkövammaismerkistä. Voit auttaa näkövammaista kulkijaa liikenteessä monin tavoin. Aina voi ainakin kysyä, "voinko auttaa".


Sivu päivitetty