Suositus nä­kö­vam­mai­sen va­lais­tus­muu­tos­töis­tä

Tällä sivulla

Päivitetty 18.1.2021.

1 Tavoitteena itsenäinen toiminta

Näkövammaisen ihmisen kodissa tehtävät asunnon muutostyöt ovat pääasiassa valaistuksen ja turvallisuuden parantamista. Näkövamma vaikuttaa päivittäiseen suoriutumiseen sekä ympäristön ja tilan hahmottamiseen. Siitä aiheutuu toiminnallista haittaa muun muassa seuraavilla tavoilla:

  • Näöntarkkuuden ja kontrastien erotuskyvyn heikentyminen vaikeuttaa muotojen ja yksityiskohtien havaitsemista.
  • Erilaiset näkökenttäpuutokset vaikeuttavat tilan hahmottamista ja tekevät liikkumisesta epävarmaa ja turvatonta.
  • Valaistusolosuhteisiin sopeutumisen hidastuminen aiheuttaa haittaa erityisesti kirkkaasta hämärään siirryttäessä.
  • Häikäistyminen vaikeuttaa suunnistautumista ja aiheuttaa epämukavuuden tunnetta ja jopa kipua.
  • Hämäränäön heikkeneminen häiritsee näönvaraista toimintakykyä.
  • Heikentynyt kyky tarkentaa katse eri etäisyyksille väsyttää silmiä ja vaikeuttaa huomattavasti lähityöskentelyä.

2 Kenelle kunta korvaa valaistusmuutostöitä?

Vaikeavammainen henkilö voi saada asunnon valaistusmuutostöihin tukea kunnan sosiaalitoimesta vammaispalvelulain- Ulkoinen linkki perusteella. Oikeus valaistusmuutostöihin ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden järjestämiselle syntyy, jos:

  1. muutostyöt ovat välttämättömiä tavanomaisista elämän toiminnoista suoriutumisen turvaamiseksi JA
  2. liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia.

Vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus asunnon muutostöihin. Kunta ei siis voi evätä niitä määrärahasyihin vedoten.

Haitta-aste, tietty diagnoosi tai ikääntyminen ei vaikuta asunnon muutostöiden saamiseen, kuten ei myöskään tulot tai varallisuus. Kunta voi pyytää tarvittaessa omalla kustannuksellaan lääkärin tai muun asiantuntijan lausunnon päätöksenteon tueksi.

Ennen päätöksen tekemistä sosiaalihuollossa arvioidaan asiakkaan palvelujen tarve ja tarvittaessa tehdään asiakassuunnitelma. Päätös on tehtävä kirjallisesti, ja siitä on valitusoikeus.

Myönteisen päätöksen jälkeen valaistusmuutostyöt tulee suorittaa ilman aiheetonta viivytystä.

3 Mitä muutostöitä korvataan?

Korvattavia muutostöitä:

  1. välttämättömät rakennustyöt vakituisessa asunnossa
  2. asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet
  3. rakennustöiden suunnittelu.

Vakinaisena asuntona pidetään myös asumista palvelutalossa. Näkövamman kannalta välttämättömät valaistustyöt korvataan myös rakennettavaan uudiskohteeseen. Kesämökillä asumista ei pidetä vakituisena asumisena, joten sinne ei voi saada asunnon muutostöitä.

Vammaisen henkilön tulee kyetä liikkumaan sekä asuntonsa sisällä että sen ulkopuolella.

Muutostöiden suunnittelu ja niiden toteuttamiseksi tarpeelliset rakennuspiirustukset tai muut asiantuntijoiden lausunnot sisältyvät korvattaviin kustannuksiin. Jos muutostöiden tekeminen vaatii virallisen luvan, voi kunta velvoittaa vammaisen henkilön hankkimaan tarvittavan asiakirjan itse.

Muutettaessa kunnan sisällä asunnosta toiseen tai paikkakunnalta toiselle tulee lähtökunnan korvata asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvista välineistä ja laitteista aiheutuvat kustannukset. Mikäli asunnon muutostyöt voidaan suorittaa muuton jälkeen, on korvausvastuussa uusi kotikunta.

Korvausta koskevassa hakemuksessa on perusteltava paitsi vammasta tai sairaudesta aiheutuva tarve muutostöihin, myös muuton tai asunnonvaihdon peruste. Asunnonvaihdon syynä voi olla esimerkiksi perhetilanteen muutos, lapsen syntymä, lisääntynyt apuvälineiden tarve tai tarve vaihtaa paikkakuntaa työn takia.

Epäselvissä tilanteissa on hyvä laittaa korvaushakemus vireille sekä lähtökunnassa että uudessa asuinkunnassa. Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa kulujen syntymisestä. Asunnon muutostyöt on käsiteltävä viivytyksettä ja annettava asiasta kirjallinen päätös.

Vuokralla asuttaessa valojen asentamiseen on saatava lupa asunnon omistajalta. Tämä koskee myös opiskelija-asuntoja. Muutossa asunto palautetaan alkuperäiseen kuntoon vammaispalvelujen kustantamana. Täydentäviä liikuteltavia valaisimia, kuten lattiavalaisimen, voi asiakas hankkia itse.

Osakkeenomistajan on tehtävä remontti-ilmoitus eli muutostyöilmoitus huoneistossa suoritettavasta sellaisesta remontista, joka vaikuttaa taloyhtiön vastuulla oleviin taloyhtiön rakenteisiin tai naapuriasuntoihin.

Korvattavien kustannusten on oltava kohtuullisia. Kohtuullisuuden arvioinnin on perustuttava muutostöiden tai välineiden ja laitteiden välttämättömyyteen ja tarpeeseen vammaan tai sairauteen nähden. Viranomaisten on esitettävä selvitys siitä, miten kohtuullisuusarvioon on päädytty.

4 Näkövammaisen erityistarpeet valaistusmuutostöissä

4.1 Asiantuntijat laativat muutostyösuunnitelman

Asunnon muutostyöt sisällä ja ulkona asunnon välittömässä läheisyydessä tähtäävät toimintakyvyn parantamiseen valaistuksen, pintamateriaalien, värityksen ja kontrastien avulla. Valaistusta ja pintojen väritystä on aina tarkasteltava kokonaisuutena. Suunnittelussa on otettava huomioon näkövammaisen omat tarpeet, asunnon eri tilojen toiminnalliset vaatimukset sekä kustannukset.

Valaistusmuutostyöprosessi käynnistyy siten, että asiakas, omainen tai asiantuntija ottaa valoasian esiin keskussairaalan kuntoutusohjaajan kanssa. Kuntoutusohjaaja tekee kotikäynnillä arvion tarpeesta. Suosituksen voi tehdä kuntoutusohjaaja tai näönkäytönohjaaja. Suositus perustuu osaavaan kartoitukseen, mahdolliseen alotutkimukseen ja siihen, että asiakas tuo esiin ongelmat valaistuksen kanssa. Kartoituksessa mitataan, millainen valotaso yleisvalon osalta olisi sopiva asiakkaalle ja arvioidaan häikäistymisherkkyyttä ja sen myötä tarvittavia valaistusratkaisuja.

Esimerkki suosituksesta: Keskussairaalan kuntoutusohjaaja suosittelee kodin valaistustöitä. Yleisvalon osalta suositeltava valotaso on 400–600 luksia. Valaistus on hyvä toteuttaa pääosin epäsuorana ja tehonsäätimin varustettuna.

Asiantuntija osaa muutostyösuunnitelmassa ottaa huomioon niin taloudelliset kuin esteettiset näkökulmat. Huomioita tulee kiinnittää seuraaviin asioihin:

  • huonekohtaiset valaisimet
  • himmentimet, sälekaihtimet
  • ulkotilojen valaisimet ja välttämättömien ulkoreittien valaistus
  • valaisimien kohdennukset
  • perusteet valaistusten tarpeelle: esim. “eteisessä tarvitaan valoa löytämään ulkovaatteet”, “vaatekaapin sisällä oleva led-nauha auttaa asiakasta löytämään etsittävät vaatteet”, “himmennin on välttämätön asiakkaan voimakkaan häikäistymisen sekä silmäsairauteen kuuluvan valoadaptaation vuoksi”, “ulkovalaisimet ovat välttämättömiä, jotta asiakas pystyy kulkemaan itsenäisesti postilaatikolle sekä pihan autopaikalle ja puuliiteriin”.

4.2 Valaistuksen muuttaminen

Valontarve lisääntyy useimmissa silmäsairauksissa. Hyvä valaistus auttaa lähes sokeaakin ihmistä tilan hahmottamisessa ja suunnistautumisessa sekä parantaa näkemisen varmuutta.

Led-valot ovat yksiselitteisen hyvä ratkaisu näkövammaisille. Toimiva valaistus saadaan asentamalla koko kotiin häikäisemätön tasainen yleisvalaistus. Koska suuri osa heikkonäköisistä ihmisistä häikäistyy normaalia herkemmin, valaisinten häikäisysuojaus ja valon suuntaus on erityisen tärkeää. On vältettävä valon häikäisevää heijastumista sekä niin kutsuttuja kiiltokuvastumia. Tarvittaessa sälekaihtimilla poistetaan luonnonvalon aiheuttama häikäisy. Kotona tarvitaan riittävää valaistusta tarkempaan työskentelyyn tai toimintaan seuraavissa kohteissa:

  • eteisen naulakko ja kenkien säilytystilat sekä ulko-oven lähiympäristö (sisääntulijan tunnistamiseksi)
  • komerot ja vaatehuone
  • kodinhoitohuone, pyykinkäsittelypaikat
  • kiinteistönhoitotilat
  • keittiön työtasot ja -kaapistot sekä kodinkoneet
  • tarkkaa lähikatselua vaativat paikat (esimerkiksi lukeminen ja käsityöt).

Asunnon välittömässä lähiympäristössä tulee olla riittävä valotaso. Sisäänkäynnin, ulkoportaiden ja piha-alueen hyvä valaistus lisää turvallisuutta. Kulkureittejä tulisi korostaa valaistuksella erottumaan muusta ympäristöstä.

Tehonsäädettävyys antaa näkövammaiselle ihmiselle itselleen mahdollisuuden vaikuttaa tilanteeseen joustavasti. Valo voi olla kirkkaampi tai himmeämpi esimerkiksi vuorokaudenajan mukaan.

4.3 Kontrastien, väritysten ja pintamateriaalien huomioiminen

Muutostyöt voivat olla myös kontrastipintoihin liittyviä korjauksia tai vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä materiaalimuutoksia. Kohteiden on erotuttava taustastaan: ovet, ovenpainikkeet, sähköpistokkeet ja vesipisteet. Lattian, seinien ja katon väritysten välillä on oltava kontrastiero tilan hahmottamisen helpottamiseksi ja lattiapinnassa on vältettävä voimakkaita kuvioita. Sisätilojen pintamateriaalit eivät saa aiheuttaa valon heijastumista häikäisevästi. Sälekaihtimet ovat yksi ratkaisu häikäisyongelmaan.

Keittiön kaapistojen, niiden vetimien, työtasojen ja seinien välillä on hyvä olla kontrastieroja. Usein tummempi työtaso toimii hyvänä taustana vaaleille astioille.

Kylpyhuoneessa sävytetyillä seinä- ja lattialaatoituksilla voidaan helpottaa valkoisten saniteettikalusteiden havaitsemista.

4.4 Ulkotilat ja asunnon lähiympäristö

Ulkorakennukset, ulkoportaat, autopaikka, postilaatikko ja jätteiden keruupaikka sisältyvät asunnonmuutostöihin yksilöllisen tarvearvion mukaan. Muutostyöt taloyhtiön porraskäytävissä ja yleisillä alueilla pyritään saamaan aikaan hyvässä yhteistyössä talon muiden toimijoiden kanssa.

Itsenäistä liikkumista välttämättömillä pihareiteillä ja ulkotilojen hahmottamista voidaan helpottaa valaistuksella sekä hyödyntämällä muita aisteja.

5 Vastauksia yleisempiin kysymyksiin

Kasvaako sähkölasku kohtuuttomasti, kun valaistusta tehostetaan?

Lisääntyneestä valon määrästä huolimatta sähkönkulutus ei yleensä nouse, koska muutostöissä yleisesti käytettävien led- ja loistelamppujen valontuotto on sähkönkulutukseen nähden moninkertainen vanhoihin valaistusratkaisuihin verrattuna. 

Vaikuttavatko muutostyöt asunnon esteettisyyteen?

Nykyaikaisilla valaistusratkaisuilla, valaisinvalinnoilla ja valaisinten sijoittelulla voidaan vaikuttaa positiivisesti asunnon tilantuntuun ja toimivuuteen. Erilaisten ratkaisujen vaikutuksista kannattaa kertoa jo suunnitteluvaiheessa kaikille asunnossa asuville. Asiakas maksaa itse hinnanerotuksen normaalin kustannustason ylittävistä valaisimista, jotka on valittu muista kuin valaistustason parantamissyistä.

Miten valaistaan asunto, jossa pintamateriaalit ovat hyvin tummia?

Tummat pintamateriaalit saavat tilan vaikuttamaan pimeältä, vaikka valomittauksen mukaan siellä olisikin riittävästi valoa. Valaistusmuutostyöstä ei saada parasta mahdollista hyötyä, jos asunnon pintamateriaalit ovat hyvin tummia. Pintojen muuttaminen vaaleammaksi kannattaa tehdä ennen valaistusmuutostyötä. Kunta voi korvata yksilöllisin perustein pintojen uusimisen vaaleilla sävyillä.

Asunnon suurten ikkunapinta-alojen häikäisysuojauksen, kuten lisäsälekaihtimien asennuksen, tulisi kuulua asunnonmuutostyöhön.

Hyötyykö lähes sokea ihminen valaistuksen parantamisesta?

Hyvinkin heikosti näkevä henkilö hyötyy valosta orientoituessaan ja liikkuessaan erilaisissa tiloissa. Valaistusolosuhteiden parantaminen auttaa huonollakin näöntarkkuudella. Lähes sokea henkilö voi olla häikäisyherkkä, ja tällöin vääränlainen valaistus voi viedä lopunkin näkökyvyn.

Voiko liika valo olla haitallista tervesilmäiselle henkilölle?

Voimakkaassa ulkovalossa terveydellisenä riskitekijänä on UV-säteily, jota ei esiinny keinovalaistuksessa haitallisia määriä. Näkövammaisen tarvitsemat sisävalaistustasot ovat kaikille turvallisia ja hyödyttävät myös normaalisti näkeviä henkilöitä. 

Ratkaisuna voi olla valaistuksen säädettävyys, jos perheenjäseniä häiritsee näkövammaisen tarpeita vastaavaksi nostettu valotaso. 

Lisätietoja


Sivu päivitetty