Vuosikertomus

Tältä sivulta löydät Näkövammaisten liiton vuosikertomuksen vuodelta 2018. Vuosikertomus 2019 hyväksytään valtuuston kokouksessa syyskuussa 2020.
Kolme nuorta, hymyilevää aikuista kahvilassa.

Tällä sivulla

1 Johdanto

Olemme näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on toimia näkövammaisten ihmisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestönä.

Vuonna 2018 liitto täytti 90 vuotta ja juhlavuosi näkyi toiminnassamme eri tavoin. Juhlistimme 90-vuotista taivaltamme tuomalla esille nykytoimintaamme ja sen tulevaisuudennäkymiä. Juhlavuoden päätapahtumat olivat Kesäpäivät Kuopiossa 15.–17.6. sekä Avoimet ovet Iiris-keskuksessa 11.10. Molemmat tapahtumat saavuttivat suuren suosion, osallistujia oli lähes 1500 henkilöä. Avoimien ovien yhteydessä avattiin uusi Pimé Café -tila Iiriksessä.

Painotimme vuoden aikana yhteistyötä, teemavuoden slogan oli Yhteistyön voimalla – Näkövammaisten liitto 90 vuotta. Kaikilla näkövammaistyötä tekevillä yhdistyksillä on tärkeä merkitys vertaistuen antajina ja yhteisöllisyyden lisääjinä. Yhteistyön kautta voimme kaikki edistää liiton päätavoitetta; näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista ja runsassisältöistä elämää.

Merkittävimpiä vaikuttamistyömme kohteita olivat sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus, vammaislainsäädännön kokonaisuudistus, uuden maakuntahallinnon käynnistyminen ja palveluiden digitalisointi. Myös Euroopan Unionissa on meneillään meille tärkeitä esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä säädöshankkeita, joiden kansalliseen toimeenpanoon vaikutimme.

Toimintavuoden aikana vaikutimme vahvasti siihen, että kaikilla näkövammaisilla on mahdollisuus saada tarvitsemansa tukipalvelut, kuten kuntoutus, liikkumistaidon ohjaus, liikkumisen tuki, henkilökohtainen apu ja sopivat apuvälineet. Kehitimme omia toimintaprosesseja, markkinointia ja asiakastyötä.  Toteutimme yhteistyönä eri yksiköiden välillä liiton hallituksen linjaamia näkövammaisten työllisyyden edistämisen toimenpiteitä.

Päivitimme vuoden aikana sekä liiton viestintästrategian että sosiaalisen median strategian. Vahva vaikuttaja – Näkövammaisten liiton viestintästrategia on suunnitelma siitä, miten liiton strategian 2017–2021 toteutumista edistetään viestinnän keinojen osalta. Panostimme vuoden aikana myös sosiaalisen median koulutukseen henkilökunnalle, tämän johdosta liiton näkyvyys sosiaalisessa mediassa on kasvanut ja toiminnasta on tullut suunnitelmallisempaa.

Liittomme jäseniä on 14 alueyhdistystä ja 10 valtakunnallista jäsenyhdistystä. Yhdistysten jäsenmäärä on noin 10 000 jäsentä.

2 Vaikuttaminen ja tiedonsaanti

2.1 Tiedonsaantipalvelut

Tavoitteemme on parantaa näkövammaisten tiedonsaantia ja edellytyksiä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa arjessa.

Luetus-julkaisupalvelun aktiivisten käyttäjien määrä kasvoi jonkin verran, myös uusien Luetus-asiakkaiden määrä kasvoi. Julkaisimme syyskuussa Luetus-lukusovelluksen Applen mobiililaitteille, mikä tuki asiakasmäärän kasvua. Päivitimme myös Luetus-sovelluksen Android-versiota. Luetus-mobiilisovelluksia käytti vuoden lopussa lähes kolmannes palvelun aktiivisista käyttäjistä. Myös verkkokuuntelulaitteiden käyttäjämäärä kasvoi. Laajensimme välitettävien sähköisten julkaisujen valikoimaa 20 lehdellä.

Käynnistimme Luetus-palvelun uudistushankkeen laatimalla kuvauksen nykyisestä järjestelmäarkkitehtuurista sekä kartoittamalla potentiaalisia ratkaisuja ja palveluntarjoajia. Luetus-uudistuksen jatkaminen sisältyy vuoden 2019 suunnitelmaan.

Tavoitteemme oli lisätä saavutettavuuden ja käytettävyyden huomiointia sähköisissä palveluissa. Saavutettavuustyömme oli vuoden aikana aktiivista: levitimme tietoa verkkopalveluiden saavutettavuudesta sekä demonstroimme näkövammaisten tiedonsaannin haasteita ja ratkaisuja erilaisissa tilaisuuksissa. Osallistuimme saavutettavuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon valmisteluun sekä annoimme lausuntoja ja kannanottoja muun muassa sähköisiä palveluita ja tekijänoikeuksia koskeviin lakiuudistuksiin. Verkkosivustojen saavutettavuutta koskevan sääntelyn kehittymisen myötä luovuimme Saavutettavuus huomioitu -leimojen myöntämisestä.

Daisy-soittimen lainaajamäärä laski hieman. Lainaajamäärän lasku on suunnitelman mukaista ja selittyy pääasiassa mobiililaitteiden käytön lisääntymisellä, mikä on vähentänyt Daisy-soittimen käyttöä nuoremmissa ikäryhmissä. Daisy-lainaamon uusien asiakkuuksien määrä kasvoi kuitenkin joillakin prosenteilla.

Tuimme näkövammaisten tieto- ja viestintätekniikan itsenäistä käyttöä tarjoamalla näkövammaisille, heidän omaisilleen sekä yhteistyökumppaneille etäneuvontaa. Julkaisimme käyttöoppaan Daisy-lainaamon uudelle Webbox-laitteelle sekä uudistimme palveluita esitteleviä verkkosivujamme. Huolehdimme myös liiton henkilökunnan yhteisistä ict-palveluista mukaan lukien työasemien, sovellusten, palvelinten ja verkon ylläpito.

Osallistuimme näkövammaisten IT-ohjaajien koulutuspäivien järjestämiseen Rovaniemellä yhdessä Lapin Näkövammaiset ry:n kanssa. Jatkoimme ruotsinkielisiä äänilehtipalveluita koskevaa yhteistyötä FSS rf:n kanssa.

Yksinkertaistimme keskustelukanavien käyttöehtoja ja moderointikäytäntöjä.

Saavutimme toiminnan suoritetavoitteet hyvin. Kehittämistavoitteet saavutimme osittain. Jatkoimme uuden vertaistukialustan kehitystä, mutta sen julkaisu siirtyi vuodelle 2019. Vapaaehtoistyönä tuotettujen e-kirjojen tuotannon ja jakelun uudistusprojektin valmistuminen siirtyi vuodelle 2019.

Toiminnan kohderyhmiltä keräsimme palautetta muun muassa verkkolomakkeella, kirjaamalla palautetta palvelutilanteissa sekä paperilomakkeilla. Muodostimme työntekijöiltä, jäsenyhdistyksiltä ja jäseniltä kerättyyn tietoon ja toimintaympäristön analysointiin perustuvan kokonaisvaltaisen kuvan liiton tietohallinnon ja palveluiden digikypsyyden nykytilasta ja kehitystarpeista. Kartoitusvaiheen jälkeen aloitimme IT-palvelunhallinnan käyttöönoton luetteloimalla liiton kaikki IT-palvelut ja niiden kehityskohteet keskitettyyn palvelusalkkuun. Tämä projekti jatkuu vuonna 2019.

2.2 Sosiaaliturvaan vaikuttaminen

Tehtävämme sosiaaliturvaan vaikuttamisessa on edistää yhdenvertaisuutta sosiaaliturvan, vammaispalvelujen, Kelan palvelujen ja tukitoimien sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kohdalla. Sosiaaliturvan vaikuttamistyölle asetetut tavoitteet saavutimme kokonaan. Myönteisesti tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttivat työntekijöiden sitoutuminen tehtäviensä hoitoon ja vahva substanssiosaaminen. Keskeisimmät saavutuksemme olivat asiakastyön onnistumiset, viestinnän lisääntyminen sekä yhteistyö eri järjestöjen kanssa.

Seurasimme lainsäädäntöön suunniteltuja muutoksia ja teimme vaikuttamistyötä lausumalla hallituksen esityksiin sekä yhteistyössä Vammaisfoorumin kanssa että Näkövammaisten liiton omina lausuntoina. Tavoitteemme, että kaikista keskeisistä näkövammaisten ihmisten sosiaaliturvaan tai koulutukseen liittyvistä hallituksen esityksistä ilmaistaan liiton näkemys, toteutui.

Olimme mukana YK:n vammaissopimuksen Suomen maaraportin rinnakkaisraportin valmistelussa sekä lausuimme ulkoministeriölle Suomen virallisesta maaraportista. Seuraamme YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoa ja toteutumista yhteistyössä muiden vammaisjärjestöjen kanssa.

2.3 Oikeuksienvalvonta

Tavoitteenamme on näkövammaisten ihmisten ja heidän omaistensa tarpeita vastaava neuvonta ja ohjaus. Asiakastyön tavoitteet saavutimme kokonaan. Alueellisen vaikuttamistyön tavoitteet saavutimme osittain. Tähän vaikutti asiakastyön suuri osuus alueellisten työntekijöiden työajasta. Toimintaa koskevissa arvioinneissa ja palautteissa korostui henkilökohtaisen asiakastyön tärkeys ja merkitys. Laajemman asiakas- ja sidosryhmäpalautteen sekä itsearvioinnin vuoden toiminnasta keräämme helmikuussa 2019.

Keskityimme järjestölähtöiseen auttamistyöhön. Oikeuksienvalvonnan asiantuntijamme tekivät pääosin henkilökohtaista asiakastyötä. Se sisälsi myös palveluihin ja tukitoimiin liittyvää oikeuksienvalvontatyötä (muun muassa tiedottamista, neuvontaa, yhteydenpitoa viranomaisiin). Asiakasyhteydenotot liittyivät tiedonsaantiin näkövamman vaikutuksesta mahdollisiin sosiaalipalveluihin, vammaispalveluiden, sosiaalihuollon palvelujen, Kelan palvelujen ja tukitoimien ja muiden vastaavien hakemiseen tai yksilöpäätöksiin liittyvään muutoksenhakuun. Lisäksi saimme yhteydenottoja syrjintäasioissa. Yksilöpäätöksiin tekemämme oikaisuvaatimukset ja valitukset tuottivat tulosta lautakuntatasolla sekä hallintoprosessissa. Alueellisten työntekijöiden lisäksi joissain valitusprosesseissa oli mukana oikeuksienvalvontalakimies, joka toimi noin 40 asiakkaan oikeudenkäyntiasiamiehenä. Oikeuksienvalvontalakimiehen toimeksiannot liittyivät vammaispalveluihin, ennen kaikkea kuljetuspalveluihin, henkilökohtaiseen apuun, vammaisuuden perusteella maksettaviin taloudellisiin tukiin sekä syrjintään. 

Teimme yhteistyötä alueyhdistysten kanssa. Järjestimme yhdessä tapahtumia, joissa kerroimme näkövammaan liittyvistä palveluista ja toiminnasta. Teimme alueyhdistysten ja muiden järjestöjen kanssa vaikuttamistyötä myös suoraan viranomaisiin. Tiivistimme yhteistyötä kuntien vammaisneuvostojen kanssa.

Näkövammaisten palvelujen saatavuuden ja palveluiden tietoisuuden lisäämiseksi teimme alueellisesti tiivistä yhteistyötä myös kuntien muiden toimijoiden kuten kotipalvelun, kotisairaanhoidon, vanhustyön ja terveysasemien palveluohjaajien sekä kuntien sosiaaliasiamiesten kanssa. Lisäksi teimme oppilaitosyhteistyötä järjestämällä näkövammaisuutta käsitteleviä infotilaisuuksia.

Asiakastyössä seurasimme ja vaikutimme kuljetuspalveluiden ja henkilökohtaisen avun riittävyyteen ja yksilöllisten tarpeiden toteutumiseen. Erityisesti 1.7.2018 voimaan astunut liikennepalvelulaki ja sen tuoma taksiliikennettä koskenut uudistus vaikutti kuljetuspalveluiden ongelmien lisääntymiseen ja näkövammaisten ihmisten liikkumisen ja elämän hankaloitumiseen. Osallistuimme tulevien sote-alueiden vammaispalvelujen valmistelutyöryhmiin ja valmistelimme näkövammaisen maahanmuuttajan palvelupolkua yhdessä vammaisten maahanmuuttajien Tukikeskus Hilman ja liiton työelämäpalvelujen kanssa. Yhteistyössä liiton kuntoutuspalvelujen kanssa selvitimme liikkumistaidon ohjauksen tarvetta ja saatavuutta eri puolilla Suomea.

Viestinnässä hyödynsimme liiton verkkosivuja ja sosiaalista mediaa. Tiedotimme kuukausittain sosiaaliturvasta sekä koulunkäynnin ja opiskelun tukitoimista ja erityisjärjestelyistä yhdistysten ääni- ja verkkolehdissä sekä sähköpostitse. Päivitetty Näkövammaisen palveluopas ilmestyi huhtikuussa. Uusina julkaisuina tuotimme lapsiperheiden sähköisen palveluoppaan ja JNCL-oppaan sekä teetimme selvityksen näkövammaisen sosiaalisista suhteista.

Jouduimme perumaan 7–9 -luokkalaisten vanhemmille tarkoitetun infopäivän vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Tähän vaikutti toukokuussa voimaan tullut EU:n tietosuoja-asetus (GDPR), jonka vuoksi emme voineet tiedottaa tapahtumasta edellisvuosien tapaan. Erilainen koulupäivä -tapahtumissa sekä ammattihenkilöstölle suunnatuissa verkostopäivissä osallistujia oli runsaasti. Perehdytimme sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaisia ja opiskelijoita näkövammaiskysymyksiin. Tapahtumissa oli mukana myös alueyhdistysten vertaistoimijoita.

Teimme yhteistyötä näkövammaisyhdistysten ja muiden vammaisjärjestöjen kanssa. Sidosryhmistä tärkeimpiä olivat keskussairaalat ja kuntien sosiaalitoimet.

2.4 Järjestöpalvelut

Tehtävämme on edistää näkövammaisten oikeuksien toteutumista ja tuottaa palveluja jäsenyhdistyksille ja yksittäisille näkövammaisille. Toimintamme tavoitteena on yhdessä jäsenyhdistysten kanssa mahdollistaa elinvoimainen näkövammaistyö kautta maan.

Kesäkuussa järjestimme Kuopiossa näkövammaisten kesäpäivät, joilla osallistujia oli 350. Loimme katsauksen näkövammaistyön historiaan, kuulimme näkövammarekisterin uusista tilastotiedoista, tutustuimme kesäiseen Kuopioon, saimme vieraaksi kirjailija Antti Heikkisen sekä vietimme aikaa yhdessäolon ja vertaistuen merkeissä. Kesäpäivät olivat yksi liiton 90-vuotisjuhlavuoden tapahtuma.

Järjestämämme järjestöpäivien teemoina olivat muun muassa näkövammaisten kuntoutuspalveluiden tuottajien sekä liiton palvelujen esittäytyminen, jäsenhankinta ja yhdistysten viestinnän kehittäminen. Yhdistysten toimihenkilöiden tapaamisessa keskityimme yhdistyshallintoon, tietosuojaan (GDPR) ja toiminnan ideointiin. Osallistuimme jäsenyhdistysten järjestämiin vertaistoimijoiden ja luottamushenkilöiden koulutuksiin ja tuimme kokemustoimijatoimintaa.

Esteettömyystyömme keskiössä oli näkövammaisten kohtaamien esteiden poistaminen liikenteessä ja rakennetussa ympäristössä. Keskeisimmät hankkeet sijoittuivat pääkaupunkiseudulle (länsimetron uudet asemat, Pasilan Tripla-kauppakeskus), mutta teimme yhteistyötä myös eri puolilla maata sijaitsevien rakennushankkeiden kanssa (sairaalat, matkakeskukset). Rakennuttajille ja arkkitehdeille annoimme neuvontaa rakennuskohteiden esteettömyydestä ja ohjaus- ja opastusjärjestelmistä. Pitkäaikaisen vaikuttamistyömme tuloksena HKL toteutti toimintavuonna pysäkkikuulutukset Helsingin raitiovaunuliikenteessä.

Koulutustoimintamme painopisteitä olivat ammattihenkilöstön koulutukset ja pistekirjoituskoulutus. Ammattihenkilöstön koulutusten kohderyhminä olivat varustamohenkilöstö, henkilökohtaiset avustajat, näkövammaisten lasten kanssa työskentelevät sekä koulunkäynninohjaajat. Lisäksi järjestimme näkövammaistiedon perusteet -koulutuksen. Taksilainsäädännön muutoksen myötä pitkäaikainen koulutusyhteistyö Helsingin Taksiautoilijoiden kanssa päättyi. Opintokeskus Siviksen ammatillisen lisäkoulutuksen tukea hyödynsimme erityisesti jäsenyhdistystemme henkilöstökoulutuksiin.

Nuorisotoiminnassa järjestimme kolme viikonlopputapahtumaa sekä kesäleirin Lohjalla (Historian havinaa Tallinnassa ja Sokkopingis -viikonloput sekä nuorisofoorumin teemalla Maalaisfoorumi). Nuorisotoimintamme järjesti lukuisia Pimé Café -tapahtumia tiedon levittämiseksi näkövammaisuudesta. Näkövammaisten nuorten Pohjoismainen leiri järjestettiin Ruotsissa. Suomesta leirille osallistui viisi näkövammaista nuorta. Kansainvälistä yhteistyötä teimme osallistumalla Berliinissä järjestettyyn Dream it, Do it -seminaariin, jossa valmisteltiin nuorisovaihtoja ja Erasmus+ -ohjelman hakemuksia.

Naistoiminnassa aloitimme valtakunnallisen vertaistukitapahtuman suunnittelun vuodelle 2019, koska erillinen naistoiminta alueyhdistyksissä on vähäistä. Osallistuimme vammaisjärjestöjen naisverkoston toimintaan ja verkoston 15-vuotisjuhlaan. Pohjoismainen naistoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa ja järjesti naisjohtajuuden vahvistamista käsittelevän kongressin. Osallistuimme myös EBU:n tasa-arvohankkeeseen liittyvään koulutukseen.

Näkövammaismuseomme siirtyi toimintavuoden aikana uusiin tiloihin ja oli tämän vuoksi suljettuna puoli vuotta. Kevätkaudella näkövammaismuseomme perusnäyttely valotti näkövammaisten koulutuksen, perinteisten ammattien, tiedonsaannin sekä apuvälineiden ja järjestötoiminnan historiaa 1800-luvun puolivälistä nykypäivään. Esillä oli myös kolme erikoisnäyttelyä. Historiaklubeja järjestimme vuoden aikana kuusi, joista neljä alueyhdistysten toimintakeskuksissa teemalla muistitietohistoria ja historiaklubitoiminnan mahdollisuudet. Luovutimme Kansalliskirjastolle Sokeain Airut -lehden sähköisen arkistokokonaisuuden vuosilta 1912–1970.

Toimintaamme vaikuttivat vuoden aikana tapahtuneet henkilöstövaihdokset, mutta toteutimme suunnitelman mukaiset tapahtumat. Vaikuttamistyömme haasteena oli päästä mukaan suunniteltuun muutokseen riittävän varhaisessa vaiheessa. Suhteessa jäsenyhdistyksiin toimimme erityisesti yhteisöllisyyden tukijoina.

2.5 Työelämäpalvelut

Toimintamme pääpaino oli yksilöasiakasneuvonnassa ja palveluohjauksessa. Neuvonnan asiasisältöinä olivat ammatinvalinta ja opiskelu, työllistyminen ja työn haku, työelämässä jatkaminen ja jaksaminen sekä yrityksen perustaminen ja yritystoiminta. Näistä painottuivat ammatinvalinta ja opiskelu, työn hakeminen, työtilannekartoitus ja työssä jatkamisen suunnittelu. Erityisen merkittävä lisäys tapahtui kuntoutukseen liittyvässä neuvonnassa ja ohjauksessa.

Valmennuksellisuus painottui asiakastyössämme aikaisempaa enemmän ja valmentava ote oli mukana lähes kaikessa asiakastyössä ohjaavana ja ratkaisukeskeisenä työskentelytapana. Asiakastapaamiset vähentyivät, mutta samanaikaisesti yhteydenpito asiakkaisiin puhelimitse ja sähköpostitse lisääntyi huomattavasti. Verkostotapaamiset asiakkaan asioissa lisääntyivät merkittävästi. Verkostopalavereja ja asiakastapaamisia hoidimme yhä enemmän etäyhteyksin.

Toteutimme vuoden aikana Näkövammaisten työllisyyden edistämisen toimenpideohjelman toimenpiteet, esimerkkeinä työelämän digitalisaatioasiantuntijan toimi, maahanmuuttajataustaisten näkövammaisten palvelukokonaisuus ja sähköiset tietopaketit. Toimenpideohjelman toteutuksesta valmistuu erillinen raportti.

Nuorten työelämää ja opiskelua koskevat toimintamme tavoitteet toteutuivat pääosin. Nuorisotoimijaryhmä Nutorista nimettiin yhteyshenkilö työelämäpalvelujen kanssa tehtävään yhteistyöhön, joten se on mukana kaikessa työelämäpalvelujen nuorille suunnattavan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Nuorille oli tavoitteena järjestää kolme Let´s Work -työpajaa. Näihin ei tullut tarpeeksi ilmoittautuneita ja vuonna 2019 järjestämme työpajan yhteistyössä muiden vammaisjärjestöjen kanssa.

Valmistelimme ja markkinoimme koulujen opinto-ohjausta tukevia Ohjauksessa näkövammainen nuori -infotilaisuuksia viidelle paikkakunnalle. Ilmoittautuneita tapahtumiin oli niin vähän, että vain yksi infotilaisuus toteutui. Vanhempien työllisyysillat eivät myöskään toteutuneet. Näiden tapahtumien suoramarkkinointi vaikeutui toukokuussa voimaantulleen tietosuoja-asetuksen (GDPR) vuoksi ja tämä näkyi selvästi ilmoittautuneiden määrän merkittävänä vähentymisenä.

Muutoinkin tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistujien määrä on vähentynyt siitä huolimatta, että olemme kehittäneet ja vahvistaneet viestintäämme monin eri tavoin. Olemme tarjonneet myös mahdollisuutta osallistua etäyhteyksin ja järjestimme kolme webinaaria teemalla Työelämäpalvelut esittäytyy, kuinka voimme auttaa? Toteutimme kaksi yrittäjäpäivää teemalla Tietoa, työkaluja liiketoimintaan, järjestimme myös yhden työllisyysillan.

Saavutimme tavoitteemme varmistua työikäisten näkövammaisten tarpeiden mukaiseen kuntoutukseen ohjautumisesta ja yhteistyöstä työterveyshuoltojen sekä työnantajien kanssa. Tapasimme 75 ammatillisen kuntoutusselvityksen kuntoutujaa järjestämissämme infotilaisuuksissa. Näin he ovat osanneet ottaa yhteyttä kuntoutusjakson jälkeisissä tilanteissa ja usein tapaamisesta tai puhelusta on sovittu jo infossa. Ohjasimme asiakkaiden tarpeiden mukaiseen kuntoutukseen 73 asiakasta. Järjestimme työterveyshuoltojen henkilökunnan tiedotusta 65 asiakkaan työkykyneuvottelun ohessa. Työntekijämme osallistuivat Työterveyspäiville ja Työterveyshoitajien neuvottelupäiville ja toteutimme palveluistamme esitteen, jonka yhtenä pääkohderyhmänä ovat työterveyshuollot.

Vaikuttamistyössä olimme mukana Osatyökykyiset työelämään -kärkihankkeen eri projektiryhmissä ja OSKU - Tie työelämään -verkkopalvelun kehittämis- ja saavutettavuustyössä. Vaikuttamistyötä teimme myös esimerkiksi kasvupalvelulain ja uudistettavan lukiolain valmisteluvaiheessa sekä osallistumalla ammatillisen koulutuksen vaativan erityisen tuen sekä Sora-hankkeen työryhmiin.

Työelämän digitalisaatioasiantuntijan työnkuva on näkövammaisten työhön ja opiskeluun liittyvän digitalisaatiotiedon keräämistä ja jakamista sekä vaikuttamis- ja neuvontatyötä saavutettavuuden lisäämiseksi. Hän muun muassa osallistui ylioppilastutkintolautakunnan koolle kutsumaan näkövammaisten korvaavia tehtäviä käsittelevään työryhmään, sähköisen ylioppilastutkinnon kehittämiseen sekä Työmarkkinatori-palvelun saavutettavuuden arviointiin sen kehitystyöryhmässä.

Olimme hankekumppanina HUN ry:n "Ura käsillä" -hankkeessa ja Invalidiliiton hallinnoiman seitsemän järjestön Yritystä! -hankkeessa. Yritystä! -hankkeen myötä olimme mukana Yhdenvertaisena työelämässä -suurtapahtuman toteutuksessa ja järjestimme yrittäjille tietosuojakoulutuksen. Invalidiliiton, Neuroliiton, Lihastautiliiton, Kuurojen liiton ja Suomen Kuurosokeat ry:n työelämäasiantuntijoiden kanssa kartoitimme maakuntauudistuksen tilannetta, osallistuimme alueellisiin tilaisuuksiin ja asemoimme omaa paikkaamme kasvupalvelu-uudistuksen toimijoiden joukossa. Osallistuimme kasvupalvelu-uudistusta koskeviin koulutuksiin ja seurasimme ammatillisen koulutuksen reformin vaikutusta.

Saavutimme vuodelle 2018 asetetut tavoitteet. Asetimme varsinaiset tavoitteemme lähivuosille ja etenimme toiminnassamme niitä kaikkia kohti suunnitellusti. Tavoitteiden saavuttamiseen vaikutti se, että toimintamme työpaikoilla, oppilaitoksissa, työterveyshuolloissa ja työllisyyspalvelujen kanssa mahdollistaa näkövammaisten työ- ja opiskeluarjen ymmärryksen ja vastaamisen näihin tarpeisiin sekä reagoimaan joustavasti. Viestinnän lisääminen ja monipuolistaminen sekä vaikuttamistyö, myös yhdessä muiden vammaisjärjestöjen kanssa, ovat vaikuttaneet edellä esitettyihin toiminnan tuloksiin. Työelämäpalvelujen toiminnan keskeiset tulokset edistävät liiton strategisista linjauksista erityisesti osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. 

Toiminnan arviointia toteutimme asiakas-, tapahtuma- ja sidosryhmäpalautetta keräämällä.

2.6 Kansainvälinen toiminta

Kansainvälinen toimintamme edistää näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista elämää sekä puolustaa vammaisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Henkilöstöresurssien vähentymisen vuoksi kansainvälistä toimintaa organisoitiin uudelleen ja supistettiin.

Seurasimme toimialan kansainvälistä kehitystä ja teimme yhteistyötä muiden koti- ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Liitto oli Maailman Sokeain Unionin (WBU), Euroopan Sokeain Unionin (EBU) ja kansainvälisen näkövammaisten opetusalan järjestön (ICEVI) jäsen.

Näkövammaisjärjestöjen pohjoismainen yhteistyötoimikunta (NSK) piti kokouksensa huhtikuussa Islannissa ja lokakuussa Malmössä. Samassa yhteydessä kokoontui myös Pohjoismainen naistoimikunta (NKK). Osallistuimme kuuden hengen delegaatiolla Malmössä järjestettyyn Pohjoismaiseen naiskonferenssiin. Sen teemoina olivat sisäisen naarasleijonan löytäminen, retoriikka ja hallitsemisen tekniikat, sukupuolen huomioiminen budjetoinnissa, vaikuttamistyö, naisten johtajuus sekä NKK:n historia.

Pohjoismainen kehitysyhteistyötoimikunta (NBK) piti marraskuussa Tanskassa kokouksen ja järjesti myös pohjoismaisten näkövammaisjärjestöjen kehitysyhteistyökonferenssin. Osallistuimme konferenssiin kuuden hengen delegaatiolla. Käsittelimme konferenssissa ajankohtaisia teemoja, kuten kestävän kehityksen tavoitteiden huomiointia osana harjoittamaamme kehitysyhteistyötä, vammaisinkluusiota valtavirtatoimijoiden kehitysyhteistyössä, sekä pohdimme keinoja saada näkövammaisjärjestöjen jäsenet aktiivisesti mukaan kansainväliseen toimintaan.

Tavallisesta poiketen emme osallistuneet vuonna 2018 EBU:n EU-toimikunnan Bulgariassa järjestettyyn kokoukseen vaikeiden kulkuyhteyksien vuoksi. EU-tason vaikuttamistyön vahvistamiseksi tutustuimme viiden hengen delegaatiolla EU:n päätöksentekojärjestelmään syyskuussa Brysselissä.

Jaoimme EBU:n, ICEVI:n, WBU:n ja Euroopan Vammaisfoorumin kautta tulevaa tietoa liitossa yleisesti hyödynnettäväksi. Välitimme liiton asiantuntijoiden vastauksia EBU:lta tulleisiin tiedusteluihin sen vaikuttamistyön tueksi. EBU:lle ja sen jäsenjärjestöille keskeisiä teemoja olivat muun muassa esteettömyysdirektiivi, Marrakeshin sopimuksen vieminen kansalliseen lainsäädäntöön, hissien saavutettavuuskysymykset, hiljaiset ja itseohjautuvat autot sekä EU-vaalien esteettömyys. 

Avustimme yksittäisiä näkövammaisia kansainvälisen tiedon ja ulkomaisten yhteyksien luomisessa. Liiton työelämänpalveluiden asiantuntija osallistui EBU:n hallinnoimaan nuorten työllistymistä parantavaan hankkeeseen, jossa luotiin valmennuspaketti ja käsikirja ohjaajien ohjaajille. Liiton naistoimikunnan puheenjohtaja osallistui marraskuussa Wienissä järjestettyyn sukupuolten tasa-arvoa käsittelevään koulutukseen.

Kehitysyhteistyötä jatkoimme osana Vammaiskumppanuus ry:n hallinnoimaa Vammaiskumppanuusohjelmaa. Ohjelmalla alkoi uusi nelivuotinen rahoituskausi. Ulkoministeriön laskeva valtiontuki pakotti jäsenjärjestöt leikkaamaan hanketyöstään. Näkövammaisten perusopetuksen kehittämiseen keskittyvä hanketyö Etiopiassa jatkui suunnitelmien mukaisesti. Hankkeen seurantamatkan teimme elokuussa. Keväällä tuimme vielä viimeisen neljän kuukauden ajan liiton pitkäaikaista Ecuadorin kumppania FENCE:ä saavutettavan oppimateriaalin tuottamisessa digitaaliseen muotoon. Syksyllä aloitimme puolen vuoden hankkeen Boliviassa näkövammaisten nuorten järjestötoiminnan tukemiseksi.

Osallistuimme liiton nuorisotoimijaryhmän kanssa Helsingissä toukokuussa järjestettyyn Maailma Kylässä -tapahtumaan. Lisäksi pidimme esillä kansainvälisiä asioita jäsentiedotuksessa ja sosiaalisessa mediassa. Kansainvälisiä vierailijaryhmiä kävi 12 maasta (Nigeria, Ruotsi, Japani, Latvia, Korea, Etiopia, Valko-Venäjä, Hongkong, Viro, Liettua, Ranska ja Tansania).

2.7 Näkövammarekisteri

Perustehtävämme on näkövammaisten rekisteröinnistä huolehtiminen ja kehittäminen sekä tilastojen ja muiden tulosteiden laatiminen.

Vastaanotimme Näkövammarekisteri-ilmoituslomakkeita hieman enemmän kuin edeltävänä vuonna. Näiden pohjalta laadimme vuositilastot ja sairaanhoitopiirikohtaiset vertailut, joita jaamme silmälääkäreille, muulle terveydenhuollon henkilöstölle sekä muille sidosryhmille.

Järjestimme rekisterin sairaalayhteyshenkilöiden neuvottelupäivän, osallistuimme näkövammaisten kesäpäiville ja Näkövammaisten liiton avoimiin oviin. Erikoistuvien silmälääkäreiden koulutuspäivän tilalla järjestimme näkövammarekisterin 35-vuotisjuhlaseminaarin. Sairaalavierailun teimme Kuopioon (yhdessä Kuntoutus-Iiriksen kanssa). Jatkoimme yhteistyötä Tampereen yliopiston silmälääkärikoulutuksen kanssa lähinnä syventäviin opintoihin ja erikoistumisvaiheeseen liittyvien opinnäytetöiden tukemisessa.

Ulkopuolisen rahoituksen turvin saimme päätökseen keväällä 2016 aloitetun näkövammarekisterin ja Tampereen yliopiston tutkimusprojektin. Projekti selvitti heikentyneen näkökyvyn vaikutuksia elämänlaatuun, sairastavuuteen, terveyspalveluiden käyttöön, ja muun muassa tapaturmaherkkyyteen. Osoitimme kuinka tärkeää on havaita silmäsairaudet ajoissa ja hoitaa niitä parhailla mahdollisilla lääkkeillä ja muilla hoidoilla näkövammaisuuden ehkäisemiseksi.

Viiden vuoden välein on hankittu tilastokeskuksesta rekisteröityjen sosiaalista asemaa kuvaavat tiedot. Nyt saatiin vuoden 2015 luvut.

Olimme mukana useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa osallistujina tai puhujina.

Jatkoimme verkostoitumista myös ei-lääketieteellistä vammaistutkimusta harjoittavien tahojen kanssa Suomen vammaistutkimuksen seuran kautta. Tutkimuspäällikkömme osallistui Iso-Britanniassa Lancasterissä pidettyyn vammaistutkimuksen konferenssiin.

3 Palvelut

3.1 Kuntoutus- ja majoituspalvelut

Kela kilpailutti keväällä lasten ja aikuisten vaativan yksilökuntoutuksen vuodelle 2019 sekä ammatillisen kuntoutusselvityksen vuosille 2019–2020. Jatkamme ainoana näkövammaisten yksilökuntoutuksen tarjoajana. Meidän tarjoamien kuntoutuspalveluiden toteuttaminen painottuu siten lasten, nuorten ja aikuisten yksilölliseen kuntoutukseen sekä ammatilliseen kuntoutusselvitykseen.

Kiinnitimme erityistä huomiota kustannustehokkaisiin ja laadukkaisiin prosesseihin ulkopuolisen konsultin (Ediste Oy) johdolla. Asiakaslähtöisen yksilöllisen kuntoutuksen kehittäminen viimeistellään alkuvuonna 2019 muun muassa yksilöllisten teemajaksojen markkinoinnilla. Näkövammaisilta saadun palautteen perusteella kehitimme STEA:n kolmivuotiset kehittämishankkeet "Stop työuupumukselle" ja "Elämä omissa käsissä" sekä haimme Central Baltic -projektia yhdessä Viron näkövammaliiton kanssa.

Toimintavuoden taloudellinen tulos oli alijäämäinen, mutta budjetin mukainen. Tulot kertyvät pääsääntöisesti Kelan yksilöllisistä kuntoutusjaksoista. Tuloja ei voi suoraan verrata aiempien vuosiin, jolloin toteutimme ryhmämuotoisia kursseja.

Markkinoimme palvelujamme keskussairaaloille ja muille sidosryhmille. Kiersimme kaikki alueyhdistykset teemalla Sote – miten alueyhdistyksissä ollaan varauduttu tulevaan. Keräsimme asiakaspalautetta ja korjaamme epäkohdat, joihin omalla toiminnallamme voimme puuttua. Pääsääntöisesti asiakaspalaute on ollut kiitettävää. Myös muut tavoitteet saavutettiin: muun muassa Kanta-palveluihin liittymisen prosessi käynnistyi.

Majoituksen niin sanottu kuntoutuksen ulkopuolinen myynti kasvoi voimakkaasti lähinnä kolmannen sektorin asiakasryhmässä. Kuntoutusta tiloissamme järjestivät Kuulo-Auriksen lisäksi muun muassa CP-liitto, Rinnekotisäätiön Norio-keskus ja Kuuloliitto. Pidempiaikaisessa väistöasumiskäytössä oli jatkuvasti joitakin huoneita. Myös yksittäisten yöpyjien määrä kasvoi edellisistä vuosista. Viihtyisyyden lisäämiseksi majoitushuoneet maalattiin kesällä. Ulkopuolinen huoneiden myynti kasvoi huomattavasti.

Työhyvinvointia tuettiin järjestämällä työntekijöille työnohjausta. Jatkoimme sisäisten toimintatapojen kehittämistä ja aloitimme sisäisen työkierron. Meillä kävi useita ulkopuolisia luennoitsijoita tuomassa virikkeitä kuntoutuksen kehittämiseksi. Tavoitteenamme oli selkeyttää, yhtenäistää ja tehostaa prosesseja sekä tasapuolistaa työkuormittumista.

3.2 Aviris ja apuvälinelainaamo

Tehtävänämme on turvata laadukkaiden apuvälineiden saanti, vastata apuvälineiden hankinnasta ja myynnistä sekä seurata alan kansainvälistä kehitystä. Aviriksen yhteydessä erillisenä yksikkönä toimii Apuvälinelainaamo, joka palvelee sairaanhoitopiirejä sopimusten mukaisesti.

Aviriksen liikevaihto jäi hieman edellisvuotta pienemmäksi, mutta katetuottoa saimme nostettua oikeammalle tasolle. Kappalemääräinen tuotemyynti säilyi lähes ennallaan. Positiivinen asia oli palvelumyynnin (muun muassa asennukset) kasvu. Tuoteryhmäkohtaisesti suurin lasku tapahtui suurennuslaitteiden myynnissä. Kehitämme tuotevalikoimaamme jatkuvasti. Asiakkaillemme tuli tarjolle tuoteuutuuksia: BlindShell Classic -puhelin, ErgoBase -teline suurennuslasille, erittäin tummat aurinkolasit sekä Acrobat suurennuslaitteen mallimuutos. Tuotevalikoimasta poistui klassikoita kuten Camel-neulat valmistuksen loppumisen myötä.

Suurin yksittäinen toimintaamme vaikuttanut tekijä oli myymäläremontti. Toimimme väistötiloissa kesäkuusta lokakuuhun. Markkinointimme tehostui loppuvuonna, jolloin osallistuimme alueellisiin tapahtumiin. Suunnitellut toiminnanohjausjärjestelmän ja verkkokaupan uudistukset eivät toteutuneet.

Apuvälinelainaamo

Jatkoimme apuvälineiden lainaustoimintaa Näkövammaisten liiton ja sairaanhoitopiirien välisten sopimusten mukaisesti. Apuvälinelainaamo kilpailutti hankinnat tärkeimpien tuoteryhmien osalta. Saatujen tarjousten perusteella tuotteille laskettiin lainaushinnat ja niistä tiedotettiin sairaanhoitopiirejä. Jo lainassa olevien tuotteiden hinnat säilyivät entisellään.

Taloudellinen tulos oli ylijäämäinen. Apuvälineiden lainauspalvelusopimusten mukaisesti tilikauden ylijäämä palautetaan sairaanhoitopiireille Näkövammaisten liiton tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen.

3.3 Opaskoirakoulu

Toimintavuoteemme mahtui monia muutoksia. Liiton hallitus päätti käynnistää uuden opaskoirakoulun rakennushankkeen. Asian tiimoilta perustettiin hanketyöryhmä ja piirustusluonnoksiin liittyen kuultiin henkilökuntaa ja asiantuntijoita.

Jatkoimme aktiivista viestintää: opaskoirakoulu näkyi Facebookissa, Twitterissä ja verkossa. Lähetimme uutiskirjeitä koirakoille ja vapaaehtoisperheille. Saimme erinomaiset asiakaspalautteet opaskoirankäyttäjiltä, hoitoperheiltä ja kuntoutusohjaajilta Feelback Oy:n toteuttamassa kyselyssä. Olimme opaskoiraoppilaiden kanssa mukana liiton 90-vuotisjuhlissa. Opaskoiratoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Teimme yhteistyötä muun muassa Opaskoirayhdistys ry:n, Peesarit-kerhon ja Rikosseuraamuslaitoksen/Vantaan vankilan kanssa. Osallistuimme Koiramessuille Helsingin Messukeskuksessa osana Suomen Kennelliiton hyötykoiratoimikunnan työtä.

Jalostustoimikunta organisoitui uudelleen ja jatkoimme eurooppalaista jalostusyhteistyötä. Ensimmäisen avustajakoiran koulutus saatiin valmiiksi yhteistyönä Invalidiliiton kanssa. Opetimme näkövammaisen diabeetikon koiralle verensokerin laskun ilmaisemisen. Tehostimme yhteydenpitoa siitoskoiraperheisiin. Uudistimme tarhan laatukäsikirjan.

Aloitimme pikkupentukoulut, jotka korvaavat osin vapaaehtoisperheiden kotona tehtävää työtä. Jatkoimme toimivaa yhteistyötä niin sanottujen projektipentujen osalta Kainuun ammattiopiston ja Keski-Pohjanmaan ammattiopiston kanssa ja aloitimme yhteistyön Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän kanssa. Yksi kouluttaja osallistui kansainvälisen opaskoirajärjestön IGDF:n seminaariin Australiassa. Osallistuimme Suomen standardoimisliiton järjestämään opas- ja avustajakoirien standardin kehittämiseen. Kesäkuun avoimet ovet -tapahtumaamme osallistui yli 300 opaskoiratyön ystävää. Koska tärkein työmme on osaavien opaskoirien koulutus, lopetimme rehunmyynnin toimistolta.

Tarkistimme Opvet-klinikan ja spermapankin hinnoittelun. Opettelimme sujuvoittamaan työtämme ja vähentämään hukkaa lean-ideologian avulla. Varmistaaksemme henkilökunnan tietotaidon tapasimme monia ulkopuolisia luennoitsijoita, joiden osaaminen hyödyttää opaskoiratyötä. Koulutusyhteistyömme Koulutuskeskus Salpauksen kanssa jatkui. Opaskoirakoulun päällikkönä toimii palvelulinjan johtaja. Saimme lahjoituksia muun muassa Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiöltä.   

3.4 Kirjapaino ja äänittämö

Kirjapaino

Tuotamme sopivassa muodossa aineistoja sokeille, kuurosokeille ja heikkonäköisille henkilöille, järjestöille ja muille yhteisöille. Tuotantomme painottuu pistekirjoitukseen ja kohoaineistoihin. Tärkeimmät ulkopuoliset kirjapainotyöt ovat Celia-kirjaston omakirjojen pistetulostukset sekä koho-opasteiden ja -karttojen valmistus julkisiin rakennuksiin. Valmistamme myös elektronisia Luetus-julkaisuja tiedonsaantipalvelujen julkaisuvalikoimaan.

Pistekirjoituskirjojen tuotantolaitteissa esiintyi huomattavan paljon teknisiä vikoja, mikä paljasti uusia haavoittuvuuksia laitteiden huoltovarmuudessa. Aloimme etsiä korvaavaa laitetta kirjojen tulostukseen. Vertailimme toisen toimittajan laitteita ja tutustuimme näihin eri tuotantoympäristöissä. Päätimme pistekirjoitustulostimen hankintavalmistelun joulukuussa, varsinainen hankinta toteutuu alkuvuonna 2019. Tulostimen hankinta 100 000 euroa katettiin liiton toiminta- ja hankerahastosta. Valmistelemme väridigitaalilaitehankintaa Canon-tulostimemme huoltosopimuksen päättymisen takia.

Tavoitteenamme oli markkinointiprofiilin kirkastaminen ja aktiivisen myyntityön aloittaminen. Osallistuimme rakennusalan messuille ja tapasimme erityisesti rakennusalan urakoitsija- ja suunnittelijatahoja. Käynnistimme hankkeen markkinointiprofiilimme luomiseksi. Tarkoituksenamme on luoda palvelullemme itsenäinen profiili ja palvelunimi, joka esitellään alkuvuonna 2019. 

Valmistimme opasteita useille pääkaupunkiseudun infrahankkeille kuten Hakaniemen metroasemauudistukselle sekä useille VR:n ja lähiliikenteen liikennepaikoille. Tavoitteemme toteutui osittain: taloudellinen tuloksemme toteutui suunnitelman puitteissa ja suunnitellut hankkeet käynnistyivät. Hankkeiden valmistuminen siirtyi vuodelle 2019.

Käytämme taloudellisia ja tuotannon volyymejä seuraavia mittareita. Laadullinen tarkkailu liittyy olennaisena osana kirjapainotuotantoon ja poikkeamat johtavat korjaaviin toimiin prosesseissa tai laitteissa.

Äänittämö

Äänittämöllä on kaksi tehtävää: tuottaa kaupallisia äänistudiopalveluita sekä valmistaa ja postittaa jäsenistölle cd-formaatissa Daisy-äänilehtimateriaalia.

Suurin kaupallinen asiakkaamme Celia jatkoi äänikirjojen tilausta voimassaolevan sopimuksemme mukaisesti. Tuotanto-osuutemme on hieman alle puolet Celian tuottamista, julkisesti kilpailutetuista, äänikirjoista. Seuraava äänikirjatuotannon kilpailutus järjestetään vuoden 2019 alussa. Allekirjoitimme Celian kanssa äänikirjojen yhteistuotantosopimuksen. Tämän puitteissa voimme tuottaa äänikirjoja kolmikantaisesti Celian ja kustantajien kanssa niin, että Celia osallistuu kaupallisten äänikirjojen tuotantoon saaden itse saavutettavan version kirjasta; samalla kustantajan tuotantokustannukset pienenevät. Järjestely madaltaa kustantajan kynnystä tehdä tuotantopäätöksiä.

Suunnitelmanamme oli markkinoinnin kehittäminen, asiakaspohjan laajentaminen ja myynnin kasvattaminen ulkopuolisille tahoille. Osallistuimme Helsingin ja Turun Kirjamessuille sekä Educa-messuille. Tuotimme historiamme ensimmäisen kaunokirjallisen tuotannon kustantaja-asiakkaalle ja saimme kaksi uutta keskisuurta kustantaja-asiakkuutta. Kustantajilta saatu liikevaihto jäi tavoitteesta. Tämän takia tavoitteemme toteutui osittain. Suurin osa kustantajille tehdyistä töistä ajoittui loppuvuodelle ja alkuvuodelle 2019. Tästä syystä asiakkuuksien vaikutus laskutukseen ei toteutunut kokonaisuudessaan. Äänittämön liikevaihtoon vaikutti alkuvuonna tuotettu suuri tilaus oppimateriaaleja kustantaja-asiakkaalle, joka laskutettiin jo edeltävänä vuonna.

Teemme taloudellista ja määrällistä mittarointia sekä keräämme laadullista palautetta kaupalliseen tuotantoomme liittyen. Siirrämme saadusta palautteesta soveltuvia osia prosesseihimme.

4. Viestintä

Vuoden aikana viestinnässämme painottui liiton 90-vuotisjuhlavuosi. Järjestimme juhlavuonna muun muassa Avoimet ovet -tapahtuman 11.10.2018, johon osallistui noin 1000 kävijää. Paikalla vieraili myös useita poliitikkoja ja päättäjiä. Avoimissa ovissa lanseerasimme myös uuden Pimé Café -tilan Iiris-keskuksessa. Pimeälle kahvilalle on kehitetty konsepti, joka helpottaa markkinointia sekä erilaisten tilaisuuksien järjestämistä pimeässä. Juhlavuoden tapahtuma oli myös Kesäpäivät Kuopiossa 15.–17.6.

Päivitimme vuoden aikana liiton viestintästrategian. Vahva vaikuttaja – Näkövammaisten liiton viestintästrategia on suunnitelma siitä, miten liiton strategian 2017–2021 toteutumista edistetään viestinnän keinojen osalta. Liiton viestinnän lähivuosien tärkeimmät teemat ovat saavutettavuus ja esteettömyys, näkövammaiset ja köyhyys, uudistukset sote-lainsäädännössä, itsenäinen liikkuminen, näkövammaisten koulutustaso, näkövammaisten työllisyys, näkövammaisten kirjastopalvelut, näkövammaisten yksinäisyys ja vertaistuki sekä rakentava ja kannustava keskustelukulttuuri. Viestintästrategia teemoineen ei koske vain viestinnän asiantuntijoiden töitä vaan kaikkia liiton ja sen jäsenyhdistysten toimihenkilöitä ja luottamusjohtoa.

Päivitimme myös liiton sosiaalisen median strategian ja tarjosimme liiton henkilökunnalle sosiaalisen median koulutusta. Liiton näkyvyys sosiaalisessa mediassa on kasvanut ja toiminnasta on tullut suunnitelmallisempaa. Järjestimme myös koulutusta ja työpajoja markkinoinnista.

Jatkoimme yritysyhteistyötä Specsavers Oy:n kanssa ja teimme kesällä näkövammaisuuden aiheuttamista yhteiskunnallisista kustannuksista yhteisen kampanjan näkövammarekisterin ja lääkeyhtiö Bayerin kanssa. Loppuvuodesta osallistuimme Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteesta tiedottamiseen. Lehdistötiedotteita lähetimme vakiintuneina teemapäivinä ja erilaisista ajankohtaisista asioista. Osallistuimme #saavuta2018-seminaarin järjestelyihin.

Julkaisimme uudet liiton esittelyvideot sekä uudet verkkosivut Airuen verkkolehdelle. Vuoden aikana uusimme myös liiton esitteitä ja muuta markkinointimateriaalia. Joulukuussa Näkövammaisten Airut liittyi Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultin jäseneksi.

5. Hallinto, henkilöstö ja talous

Organisaatiomme jakaantuu vaikuttaminen ja tiedonsaanti sekä palvelut -linjoihin. Linjojen niin sanotut palvelutehtävien tukitoiminnot (talous, yleishallinto, henkilöstö, ICT, logistiikka, kiinteistö sekä viestintä) tuottavat sisäisiä palveluita. Viestintä toimii omana toimintona toimitusjohtajan alaisuudessa.

Puheenjohtajamme on Sari Loijas. Hän on toiminut tehtävässä 13.5.2016 lukien. Varapuheenjohtaja on Lasse Jalonen. Hallituksemme kokoonpano on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seitsemän jäsentä. Hallitus kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Luottamushenkilöorganisaatiomme sisältää lisäksi hallinto-, palvelu- sekä tiedonsaanti- ja vaikuttamisjaokset, jotka toimivat osaltaan hallituksen tukena.

Valtuuston kevätkokous pidettiin 19.5.2018 ja syyskokous 10.11.2018. Kevätkokouksessa hyväksyttiin liiton vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017. Kevään kokouksessa valtuusto käsitteli muun muassa liiton hallinnoimien sähköpostialueiden valvontaa ja postirobotin käyttöehtoja.

Syyskokouksessa hyväksyttiin vuosisuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2019 ja valtuusto käsitteli myös liiton keskitetyn jäsenrekisterisovelluksen uusimisen kiirehtimistä vastaamaan paremmin jäsenyhdistysten tarpeita ja jäsenten tietosuojan turvaamista.

Järjestimme henkilöstölle neljä yleistä noin tunnin mittaista luentotilaisuutta sekä kolme pienimuotoisempaa koulutustilaisuutta eli niin sanottuja työpajoja. Lisäksi henkilöstö on osallistunut Opintokeskus Siviksen tuella järjestettyihin koulutuksiin: IT-päivät 6–7.9., jossa osallistujina oli liiton työntekijöitä ja alueellisten tietotukihankkeiden väkeä, sekä jäsenyhdistysten toimihenkilöiden koulutuspäivät 23–24.8. Lisäksi toteutimme pistekirjoituksen perusteet ja Näkövammaistiedon perusteet -koulutukset.

Tyhy-toimikunnan toimesta järjestimme Iiriksen liikuntatiloissa viikoittain ohjattua liikuntaa henkilökunnalle.

Aiempien vuosien tapaan vetosimme henkilökuntaan, jotta he vaihtaisivat vapaaehtoisesti ainakin osan lomarahastaan vapaaksi. Tähän pyyntöön tarttui 49 henkilöä.

Varainhankinnassa onnistuimme tavoitteiden mukaisesti.


Sivu päivitetty