Vuo­si­ker­to­mus

Tältä sivulta löydät Näkövammaisten liiton vuosikertomuksen 2019. Se hyväksyttiin valtuuston kokouksessa syyskuussa 2020.
Kolme nuorta, hymyilevää aikuista kahvilassa.

Tällä sivulla

1 Näkövammaisten liitto ry kohtaa ihmisen

Olemme näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on toimia näkövammaisten ihmisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestönä. Liittomme jäseniä ovat 14 alueyhdistystä ja 10 valtakunnallista yhdistystä, joissa on yhteensä noin 12 000 jäsentä, joista näkövammaisten alueyhdistyksissä 9 390 henkilöä. Alueyhdistysten toiminnassa on noin 100 paikallisyhdistystä, alaosastoa ja kerhoa. Yksi valtakunnallisista yhdistyksistä, Sokeain ystävät ry, ilmoitti vuoden lopussa eroavansa liitosta, sillä toimintansa siirtyy rekisteröityyn säätiöön.

Vuoden 2019 teemamme oli kohtaaminen, ja kohtasimmekin tuhansia näkövammaisia, päättäjiä ja muita kansalaisia muun muassa tapahtumissa, asiakastapaamisissa ja verkostoissa. Teema näkyi marraskuussa Sokeainviikon On vaikea nähdä -kampanjassamme. Kampanjamateriaalit esittelivät raikastuneen visuaalisen ilmeemme sekä päivitetyn Annansilmä-logomme.

Merkittävimpiä vaikuttamistyömme kohteita olivat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä vammaislainsäädännön kokonaisuudistukset, vammaisten työelämäkysymykset, sähköisten palvelujen saavutettavuus sekä esteettömyys. Meitä kuultiin asiantuntijoina muun muassa pääkaupunkiseudun suurten julkisten hankkeiden, kuten kauppakeskus Triplan, esteettömyysratkaisuissa. Kansainvälistä vaikuttamistyötä teimme osana eurooppalaista kattojärjestöämme, Euroopan sokeain unionia (European Blind Union EBU), joka teki töitä esimerkiksi esteettömyysdirektiivin ja äänestämisen esteettömyyden eteen.

Luovutimme eduskunnan käsiteltäväksi kansalaisaloitteen ilotulitteiden haittojen vähentämiseksi yhdessä 15 terveys-, potilas-, vammais- ja eläinjärjestön kanssa. Rajat räiskeelle -aloitetta kannatti lähes 65 000 suomalaista, ja vaadittu 50 000 kannattajan määrä täyttyi alle kuukaudessa. Lisäksi otimme kantaa esimerkiksi turvalliseen sähköpotkulautojen käyttöön ja taksinkuljettajien paikallistuntemuksen merkitykseen asiakasturvallisuuden kannalta.

Teimme vaikuttamistyötä myös eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa. Eduskuntavaaliteesimme olivat oikeus omiin valintoihin, opiskeluun, tietoon, työllistymiseen, lukemiseen ja saavutettaviin sähköisiin palveluihin. Lisäksi muistutimme, että järjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset on turvattava. Olimme mukana Pieni ele -vaalikeräyksessä 16 muun vammais- ja terveysjärjestön kanssa.

Saimme kaksi taidelahjoitusta, jotka molemmat sijoitettiin pysyvästi Iiris-keskuksen aulaan. Valkoisen kepin päivänä 15.10. julkistettiin näkövammaisten taiteilijoiden, Maarit Hedmanin ja Erja Tulasalon, tilataideteos White noise, joka koostuu käytöstä poistetuista valkoisista kepeistä. Ateneum lahjoitti Sokeainviikolla sokeille ja heikkonäköisille suunnitellun, moniaistisen Enkeli-kokonaisuuden Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli -maalauksesta.

Näkövammaisten liiton valtuusto päätti uuden Opaskoirakoulun rakentamisesta Vantaan Itä-Hakkilaan samalle tontille, missä nykyinen koulu sijaitsee. Seurantatyöryhmä seuraa Opaskoirakoulun uudisrakennushankkeen toteutumista ja taloutta.

Toiminnallemme asetetut tavoitteet toteutuivat pääosin, ja olemme edelleen ylpeästi Suomen suurimpia ja vaikuttavimpia vammaisjärjestöjä. Valtuutus työllemme tulee jäsenistöltämme, joiden ääni kuuluu vahvana päivittäisessä työssämme.

2 Vaikuttaminen ja tiedonsaanti

2.1 Tiedonsaantipalvelut

Tavoitteenamme on parantaa näkövammaisten tiedonsaantia ja tukea heidän mahdollisuuksiaan käyttää digipalveluita. Tarjoamme näkövammaisille, asuinpaikasta riippumatta, mahdollisuuden kuunnella muun muassa sanoma- ja aikakauslehtiä, lainaamme äänikirjojen ja -lehtien kuunteluun Daisy-soittimia ja tarjoamme kohderyhmällemme etäpalveluna maksutonta digineuvontaa. Lisäksi parannamme sidosryhmien tietoisuutta digipalvelujen saavutettavuudesta, tarjoamme näkövammaisille mahdollisuuden sähköiseen vertaistukeen sekä ylläpidämme ja kehitämme liiton ict-palveluita vastaamaan järjestötoiminnan tarpeisiin.

Vuoden 2019 tavoitteemme oli parantaa saavutettavuuden ja käytettävyyden huomiointia sähköisissä palveluissa. Jaoimme tietoa verkkopalveluiden saavutettavuudesta sekä esittelimme näkövammaisten tiedonsaannin haasteita ja ratkaisuja messu- ja koulutustapahtumissa ja muissa tapaamisissa muun muassa Kuntamarkkinoilla, Apuvälinemessuilla ja Yle-raadissa. Osallistuimme digipalvelulain toimeenpanon seurantaryhmään Vammaisfoorumin edustajana ja annoimme lausuntoja ja kannanottoja muun muassa digipalvelulain toimeenpanosta ja pankkitunnisteiden mahdollisista muutoksista. Neuvoimme sähköpostitse ja puhelimitse esimerkiksi saavutettavien PDF-julkaisujen ja -lomakkeiden tuottamisessa.

Tuimme näkövammaisten tieto- ja viestintätekniikan itsenäistä käyttöä tarjoamalla etäneuvontaa näkövammaisille, heidän omaisilleen ja yhteistyökumppaneille. Näkövammaisille tarkoitettu käyttäjätuki tarjosi digineuvontaa valtakunnallisesti sähköpostitse ja puhelimitse. Uudistimme palveluitamme esitteleviä verkkosivuja ja asiakkaaksemme hakeutumista.

Saavutimme monet tavoitteemme liittyen Luetus®-julkaisupalvelumme: muun muassa verkkokuuntelulaitteiden käyttäjien määrä kasvoi edellisestä vuodesta ja julkaisuja haettiin verkkopalveluistamme edellistä vuotta useammin. Lisäsimme Luetus-palveluun kahdeksan sanomalehteä. Aloitimme Celian kirjakerhojen välityksen verkkokuuntelulaitteisiin. Laajensimme Luetus-sovelluksen merkistötukea ja julkaisimme päivityksen sovelluksen Windows-versioon. Laadimme Luetus-sovelluksen alustariippumattomasta toteutuksesta kehityssuunnitelman. Uudistimme vapaaehtoistyönä tuotettavien e-kirjojen (a-julkaisut) vastaanoton ja käsittelyn.

Esittelimme näkövammaisten tiedonsaantipalveluita viidessä infotilaisuudessa, yhdessä etätapahtumassa sekä Apuvälinemessuilla ja Kuntamarkkinoilla. Osallistuimme näkövammaisten IT-ohjaajien koulutuspäivien järjestämiseen Tampereella yhdessä Tampereen Seudun Näkövammaiset ry:n kanssa. Jatkoimme ruotsinkielisiä äänilehtipalveluita koskevaa yhteistyötä Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf:n kanssa.

Näkövammaisten keskustelukanavat pysyivät aktiivisina. Siirsimme keskustelukanavat Mailman-ohjelmistolle. Toteutimme demon selainkäyttöisestä osallistumisalustasta, mutta käyttäjäkokemukseltaan laadukkaan verkkopalvelun toteutus verkkopalvelu-uudistuksen yhteydessä ei onnistunut projektiin varatuilla resursseilla.

Huolehdimme liiton noin 130 työntekijän yhteisistä ict-palveluista, kuten ict-tuesta, käyttäjähallinnasta, ict-laitteista, noin 30 palvelimesta, osasta sovelluksia ja Iiriksen tietoverkosta. Otimme käyttöön keskitetyn it-palveluiden elinkaaren ja kehityskohteiden hallintaa tukevan palvelusalkun. Aloitimme työasemien päivitykset Windows 10 -ympäristöön ja Microsoftin pilvipalveluiden käyttöönoton sekä valmistelimme sovellusten siirtoa omasta konesalista pilvipalveluihin. Osallistuimme myös liiton verkkopalvelu-uudistuksen ohjaukseen sekä erillisrahoituksella toteutettavan asiakas- ja jäsenhallinnan alustan markkinakartoitukseen ja vaatimusmäärittelyyn.

Keräsimme palautetta toiminnan kohderyhmiltä muun muassa verkko- ja paperilomakkeilla sekä kirjaamalla palautetta palvelutilanteissa. Aloitimme palautteiden säännöllisen käsittelyn joka toinen kuukausi pidettävissä palvelukokouksissa.

Emme saavuttaneet Luetus-verkkopalvelun kehittämistä koskevia tavoitteita. Luetus-palvelun asiakasmäärä kasvoi suunnitelman mukaisesti, mutta palveluiden uudistamista koskevat tavoitteet toteutuivat vain osittain. Esimerkiksi vapaaehtoistyönä tuotettujen e-julkaisujen jakelun uudistaminen siirtyi seuraavalle vuodelle.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2019–31.12.2019, suluissa vuoden 2018 vastaavat luvut:

  • digineuvonta: 28 (30) tuntia/vk
  • Luetus®-palvelu
    • säännöllisesti ilmestyvät julkaisunimikkeet: 158 (138) kpl
    • e-kirjat: 8 215 (7 873) kpl
    • aktiiviset käyttäjät: 1 815 (1 714) hlöä
    • uudet asiakkaat: 258 (205) hlöä
    • julkaisujen käyttö: 610 744 (568 675) ladattua julkaisua
    • palvelun käyttö: mobiilisovelluksilla 37 % käyttäjistä, lainatulla verkkokuuntelulaitteella n. 1/3 käyttäjistä, työpöytäsovelluksilla (Windows ja Linux) n. 1/3 käyttäjistä
  • Daisy-laitteiden lainaamo
    • lainaajat: 15 446 (15 708) hlöä
    • lainaajista 65-vuotiaita: yli 2/3
    • uudet asiakkuudet: 902 (951) hlöä
  • näkövammaisten keskustelukanavat
    • viestejä lähettäneet käyttäjät: 538 (575) hlöä
    • vähintään yhtä keskustelukanavaa seuraavat käyttäjät: 1 308 (1 460) hlöä.

2.2 Oikeuksienvalvonta

Tavoitteemme on näkövammaisten ja heidän omaistensa tarpeita vastaava neuvonta ja ohjaus. Asiakastyön tavoitteet saavutimme kokonaan. Myönteisesti tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttivat toiminnon selkeä työnjako, vakiintuneet prosessit, työntekijöiden sitoutuminen tehtäviensä hoitoon ja vankka osaaminen. Alueellisen vaikuttamistyön tavoitteet saavutimme osittain. Tähän vaikutti asiakastyön suuri osuus alueellisten työntekijöiden työajasta.

Keskeisimmät saavutuksemme olivat asiakastyön onnistumiset, viestinnän monikanavaisuuden lisääntyminen sekä tapahtumayhteistyö eri järjestöjen kanssa (esimerkiksi Mummodisko ja Kuulon ja näön päivät).  Nostimme esiin oikeuksienvalvonnan kannalta ongelmallisia toimintamalleja ja tiedotimme näkövammaisia heitä koskevista asioista. Seurasimme lainsäädäntöön suunniteltuja muutoksia ja teimme vaikuttamistyötä muun muassa kohtaamalla päättäjiä, lobbaamalla hallitusohjelmaan eduskuntavaaliteeseillä sekä antamalla lausuntoja liiton omina lausuntoina tai yhdessä Vammaisfoorumin kanssa. Esillä olivat muun muassa sote-uudistus, asiakasmaksujen uudistaminen ja vammaislainsäädäntö.

Arviointimittarimme olivat määrällisiä: kirjasimme asiakasrekisteriin asiakasmäärät ja asiat, joista asiakkaat meihin olivat yhteydessä. Keräsimme palautetta itsearvioinneilla ja asiakaspalautekyselyllä, joka toteutettiin sähköisesti ja puhelimitse. Asiakaspalautekyselyn tulos oli hyvä tai erinomainen. Palautteissa tuli esiin suoran asiakastyön tarve, johon vastasimme kotikäyntejä tekemällä.

Oikeuksienvalvonnan asiantuntijamme tekivät pääosin henkilökohtaista asiakastyötä, joka sisälsi palveluihin ja tukitoimiin liittyvää oikeuksienvalvontatyötä (muun muassa tiedottamista, neuvontaa ja yhteydenpitoa viranomaisiin). Asiakasyhteydenotot liittyivät tiedonsaantiin näkövamman vaikutuksesta sosiaalipalveluihin, vammaispalveluiden, sosiaalihuollon palvelujen, Kelan palvelujen ja tukitoimien ja muiden vastaavien hakemiseen tai yksilöpäätöksiin liittyvään muutoksenhakuun. Lisäksi saimme yhteydenottoja syrjintäasioissa. Yksilöpäätöksiin tekemämme oikaisuvaatimukset ja valitukset tuottivat tulosta lautakuntatasolla sekä hallintoprosessissa. Alueellisten työntekijöiden lisäksi joissain valitusprosesseissa oli mukana oikeuksienvalvontalakimies. Oikeuksienvalvontalakimiehen toimeksiannot liittyivät vammaispalveluihin, ennen kaikkea kuljetuspalveluihin, henkilökohtaiseen apuun, vammaisuuden perusteella maksettaviin taloudellisiin tukiin sekä syrjintään.  Syrjintäasioita ajettiin sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa että syrjintärikoksina ja työsyrjintärikoksina esitutkinnassa.  

Teimme yhteistyötä jäsenyhdistysten kanssa. Järjestimme yhdessä tapahtumia, joissa kerroimme näkövammaan liittyvistä palveluista ja toiminnasta. Olimme asiantuntijaroolissa jäsenyhdistystemme vaikuttamistyön tukena laatimassa esimerkiksi kirjelmiä kuntiin ja kuntayhtymiin ja kanteluita oikeusasiamiehelle ja aluehallintovirastoihin. Vaikuttamistyön lisäksi edistimme näkövammaisten oikeusturvaa muun muassa laatimalla hallintokanteluita aluehallintovirastoon ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Näkövammaisten palvelujen saatavuuden ja palveluista tietämisen ja yleisen näkövammaistietoisuuden lisäämiseksi teimme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi kuntien kotipalvelun, kotisairaanhoidon, vanhustyön ja terveysasemien palveluohjaajien sekä sosiaaliasiamiesten ja kunnallisten vammaisneuvostojen kanssa. Lisäksi järjestimme oppilaitosyhteistyössä näkövammaisuutta käsitteleviä infotilaisuuksia.

Asiakastyössä seurasimme ja vaikutimme kuljetuspalveluiden ja henkilökohtaisen avun riittävyyteen ja yksilöllisten tarpeiden toteutumiseen.  Näkövammaisille ja muille tahoille viestimisessä hyödynsimme liiton verkkosivuja ja sosiaalista mediaa. Tiedotimme oikeuksienvalvonnan kuukausitiedotteessa sosiaaliturvasta sekä koulunkäynnin ja opiskelun tukitoimista ja erityisjärjestelyistä jäsenyhdistysten ääni- ja verkkolehdissä sekä sähköpostitse. Yhteistyötapaamisissa viranomaisten kanssa alueelliset työntekijät pitivät esillä myös saavutettavan sähköisen asioinnin välttämättömyyttä.

Päivitetty Näkövammaisen palveluopas ilmestyi keväällä, ja palveluopas-sivu oli liiton verkkosivujen kahdeksanneksi suosituin. Julkaisimme selvitykset näkövammaisten apuvälineiden saatavuudesta ja näkövammaisen ihmisen sosiaalisista suhteista sekä tallenteita lakimiesten vammaispalveluwebinaareista, podcasteja ja uutiskirjettä.

Julkaisimme lääkäreiden tietokannassa Näkövammaisuus-osion potilasohjaukseen. Osallistuimme yhdessä muiden vammaisjärjestöjen kanssa YK:n vammaissopimuksen rinnakkaisraportin valmisteluun ja sitä varten kerätyn aineiston analysointiin.

Järjestimme sosiaali- ja terveydenhuollon ja kasvatusalan ammattilaisten infotilaisuuksia näkövammaisuudesta. Tapahtumissa oli mukana myös jäsenyhdistysten vertaistoimijoita. Lisäksi osallistuimme eri puolilla Suomea tilaisuuksiin ja tapahtumiin järjestäjänä ja asiantuntijaroolissa (Educa-messut, Vammaisfoorumin tapahtumat, Kuulon ja näön päivät, jäsenyhdistysten kerhot ja verkostotapaamiset).

Teimme järjestöyhteistyötä näkövammaisyhdistysten ja muiden vammaisjärjestöjen kanssa. Muista kohde- ja sidosryhmistä tärkeimpiä olivat keskussairaalat ja kuntien sosiaalitoimet.

Selvitykseemme näkövammaisten lasten oikeuksien toteutumisesta vastasi 184 ihmistä, ja sen tulokset analysoidaan vuonna 2020.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2019–31.12.2019, suluissa vuoden 2018 vastaavat luvut:

  • tiedotus
    • Nkl.fi-sivuston palveluopas: 25 932 (20 598) katselua
    • podcastit: 3 (0) kpl
    • lakimiesten pitämät webinaarit vammaispalveluista: 2 (0) kpl
    • oikeuksienvalvonnan kuukausitiedotteet: 11 (11) kpl
    • uutiskirje tavoitti: lähes 500 (0) hlöä
    • lapsiperheiden uutiskirje: 78 (0) tilaajaa
    • tiedotteiden kattavuus Facebookissa: 1 500 hlöä
  • tilaisuudet ja tapahtumat
    • järjestäjänä tai asiantuntijaroolissa: 311 (502) krt
    • kohtaamiset: 50 476 (11 167) hlöä
    • kuulon ja näön päivät: yli 20 (n. 10) kpl
  • asiakastyö
    • yksilöasiakkaita: 1 943 (1 963) hlöä
    • neuvonta ja ohjaus näkövammaisille: 2 643 (2 586) krt
    • vaativa ohjaus näkövammaisille: 1 194 (1 111) krt
    • neuvonta ja ohjaus omaisille: 709 (617) krt
    • vaativa ohjaus omaisille: 249 (240) krt
    • lausunnot, hakemukset ja kirjeet: 1 870 (1 933) kpl
    • muutoksenhakukirjelmät: 260 (228) kpl
  • oikeuksienvalvontalakimiehen työ
    • oikeudenkäyntiasiamiehenä 40 (40) asiakkaalle
    • muutoksenhakukirjelmät: 62 (70) kpl
  • yhteistyö
    • järjestöyhteistyö: 2 164 (2 112) krt
    • yhteydenpito viranomaisiin, luottamushenkilöihin ym.: 2 839 (2 608) krt
  • alueellisten työntekijöiden matkapäivät: 401 (374) pv.

2.3 Järjestöpalvelut

Järjestöpalvelujen tehtävänä on edistää näkövammaisten oikeuksien toteutumista ja tuottaa palveluja jäsenyhdistyksille (24 kpl, ks. johdanto) ja yksittäisille näkövammaisille. Työmuotojamme ovat jäsentiedotus, yhdistyspalvelut, esteettömyystyö, lukupalvelu, koulutus-, nais- ja nuorisotoiminta sekä näkövammaisuuteen liittyvä museotyö.

Toimintamme tavoitteena on ohjauksen, neuvonnan, koulutuksen ja palveluiden avulla mahdollistaa elinvoimainen näkövammaistyö jäsenyhdistyksissämme kautta maan.

Järjestöpäivillä tarjosimme jäsenyhdistyksille näkymiä varainhankintaan, vertaistukitoimintaan ja yhdistyksen hyvään hallintoon. Jäsenyhdistysten toimihenkilötapaamisessa keskityimme yhdistysten digiloikkaan ja STEA-avustuksiin liittyviin asioihin. Naistoiminnan päätapahtuma oli syksyllä järjestämämme Irti arjesta -viikonloppu. Lisäksi osallistuimme jäsenyhdistysten järjestämiin luottamushenkilö- ja vertaistoimintakoulutuksiin.

Esteettömyystyömme ydin on vähentää näkövammaisten kohtaamia esteitä rakennetussa ympäristössä ja liikenteessä. Keskeistä vuonna 2019 oli vaikuttaminen pääkaupunkiseudun suurten julkisten hankkeiden esteettömyysratkaisuihin, mutta teimme yhteistyötä myös eri puolilla maata sijaitsevien rakennushankkeiden kanssa. Vaikutimme esteettömyysohjeistuksiin, kuten ympäristöministeriön ohjeeseen rakennuksen esteettömyydestä sekä Rakennustietosäätiön Esteetön rakennus ja ympäristö -ohjekirjaan. Esteettömyysasioista kiinnostuneille järjestimme koulutusta rakennetun ympäristön esteettömyyden perusteista yhteistyössä jäsenyhdistystemme kanssa. Rakennuttajille ja arkkitehdeille annoimme neuvontaa rakennuskohteiden esteettömyydestä ja ohjaus- ja opastusjärjestelmistä.

Ammattihenkilöstön koulutustemme kohderyhmiä olivat alle kouluikäisten näkövammaisten lasten kanssa työskentelevät ja henkilökohtaiset avustajat. Näkövammaistiedon perusteet -koulutuksella tavoitimme hyvin jäsenyhdistysten uusia työntekijöitä. Uutena avauksena käynnistimme vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille suunnatun koulutuksen suunnittelun vammaisjärjestöyhteistyönä. Levitimme näkövammaistietoutta myös pitämällä luentoja näkövammaisuudesta muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa (muun muassa farmasiaopiskelijat).

Nuorisotoiminnassa järjestimme neljä viikonlopputapahtumaa (Ilmaise itseäsi, Ensiapukurssi, Eräleiri ja Nuorisofoorumi) sekä M.U.S.G.A.-kesäleirin Virroilla. Näkövammaisten nuorten pohjoismainen leiri järjestettiin Islannissa. Suomesta leirille osallistui viisi näkövammaista nuorta. Järjestimme lukuisia Pimé Café -tapahtumia näkövammaistietouden levittämiseksi. Viestimme toiminnastamme näkövammaisille nuorille osallistumalla oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervan järjestämille 6.- ja 9.-luokkalaisten tilapäisenopetuksenjaksoille, tuottamalla kerran kuukaudessa nuorille suunnattua Nettiradio Nyörin lähetystä ja viestimällä sosiaalisessa mediassa.

Lukupalvelumme tuotti äänitteitä vapaaehtoislukijoiden lukemana näkövammaisten henkilökohtaisiin tiedontarpeisiin. Käyttöaktiivisuus väheni hieman edellisestä vuodesta.

Näkövammaismuseomme aloitti uusissa tiloissa. Uudistuneessa museossa yhdistyvät historia, oppimisympäristöajattelu ja toiminnallisuus. Vitriinittömässä perusnäyttelyssä Näkövammaistyön vuosisadat on esillä kohokarttoja, pistekirjoja, pistekirjoituskoneita ja -tauluja, pienoismalleja sekä perinteisiä harja- ja korityövälineitä.

Historiaklubeja järjestimme kolme, aiheena esimerkiksi Taitoautomaatteja vai uhkapeliä – Raha-automaatit varainhankintakeinona 1920- ja 1930-luvun Suomessa. Uusimme perusnäyttelymme av-tekniikka/audiojärjestelmää hankkimalla nykyaikaisen äänitallenteiden kuuntelupisteen.

Toimintaamme vaikuttivat vuoden aikana tapahtuneet henkilöstövaihdokset. Suunnitelman mukaiset tapahtumat järjestimme, ja yhteydenpito jäsenyhdistyksiin tiivistyi. Tapahtumista keräsimme palautetta, jota hyödynnämme jatkossa. Lainsäädäntöön liittyvä vaikuttamistyö oli vähäisempää, sillä eduskuntavaalit vaikuttivat valtion hallinnon toimintaan.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2019–31.12.2019, suluissa vuoden 2018 vastaavat luvut:

  • Lukupalvelun vapaaehtoislukijoiden lukemat Daisy-julkaisut
    • julkaisut: 204 (202) nimikettä
    • kokonaiskesto: 1 165 (1 225) tuntia
    • vapaaehtoislukijoita: 24 (26) hlöä
    • asiakaskappaleet (nimikkeet ja lisätilaukset): 305 (352) kpl
  • Lukupalvelun käyttäjät: 79 (110) näkövammaista
  • Järjestettyjä koulutustilaisuuksia: 12 (24) kpl
  • Nuorisotoimen tapahtumien osallistujat: 114 (114) osallistujaa, eli 70 (60) yksittäistä nuorta
  • Näkövammaismuseon vierailijamäärä: noin 2 000 (700) kävijää.

2.4 Työelämäpalvelut

Toimintamme pääpaino oli yksilöasiakasneuvonnassa ja palveluohjauksessa. Neuvonnassamme painottuivat opiskelu, työssä jatkamisen suunnittelu, työn hakeminen, yritystoiminta sekä ohjaus ammatilliseen kuntoutukseen. Aiempaa enemmän olivat esillä saavutettavuuteen, työsyrjintään, työssä jaksamiseen ja työllistymisen monihaasteisuuteen liittyvät asiat. Näihin liittyen työssämme syntyi uusia verkostoja ja verkostoyhteistyön tapoja. Kehitimme erityisesti työpaikoilla tapahtuvaa neuvontaa, uraohjausta ja maahanmuuttajataustaisten näkövammaisten palveluja. 

Näkövammaisten liiton hallituksen nimeämä työllisyystoimikunta julkaisi vuonna 2017 näkövammaisten työllisyyden edistämisen toimenpideohjelman, jonka toteutuksen aikana esiin nousseiden kehittämistarpeiden parissa jatkoimme työtämme.

Keskeistä oli viestintä palveluistamme ja näkövammaisten työelämä- ja opiskelukysymyksistä. Viestintämme tapoja olivat sähköiset tietopaketit, henkilötarinavideot, podcastit, aiempaa aktiivisempi someviestintä sekä messut ja ammattilaistapahtumat.

Nuorten työelämää ja opiskelua koskevat tavoitteet toteutuivat osittain. Opiskelijoiden ict-työpajan sijaan kehitimme ict-neuvontaa tiedotusnauhoitteina, podcasteina ja Saavutettavuuspaloja-blogina. Näin tavoitamme nuoria huomattavasti laajemmin kuin kertaluonteisesti järjestettävässä työpajassa. Nuorten Let’s Work -työpajan järjestäminen yhteistyössä toisten vammaisjärjestöjen kanssa siirtyi vuodelle 2020. Yhteistyömme liiton nuorisotoimijaryhmän kanssa jatkui tiiviinä. Järjestimme koulujen opinto-ohjausta tukevan Ohjauksessa näkövammainen nuori -infowebinaarin yhteistyössä Valteri Onervan kanssa ja saimme siitä myönteistä palautetta.

Yrittäjyys- ja digitalisaatioasiatuntija tekivät yhteistyötä ammattioppilaitos Careerian kanssa vammaisille suunnatun yrittäjän ammattitutkintokoulutuksen esteettömyyden ja saavutettavuuden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kouluttajien ja mentoreiden perehdyttämisessä saavutettavuuteen. Oppilaitosyhteistyö oli erittäin onnistunutta ja vammaisryhmälle suunnattua yrittäjän ammattitutkintokoulutusta jatketaan.

Tavoitteemme varmistua työikäisten näkövammaisten tarpeiden mukaiseen kuntoutukseen ohjautumisesta ja yhteistyöstä työterveyshuoltojen sekä työnantajien kanssa saavutettiin. Tapasimme kuntoutujia infotilaisuuksissamme ja työterveyshuoltojen henkilöstöä työkykyneuvotteluissa. Osallistuimme Työterveyspäiville ja Työterveyshuollon moniammatilliseen koulutuspäivään.

Laajensimme ja kehitimme verkostoyhteistyötä ja -viestintää sekä palveluohjausta. Osallistuimme Retina ry:n tapahtumiin, apuvälinemessuille, Kuntamarkkinoille ja Educa-messuille. Tiedotimme te-palveluja asiakastyössä ja järjestimme järjestöyhteistyönä infotilaisuuksia te-palveluille ja erityisesti työkykykoordinaattoreille. Järjestimme alueellisia työelämätapahtumia yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa sekä työelämäaiheisia webinaareja.

Vaikuttamistyön suunniteltu painopiste, maakunnalliset kasvupalvelut, muuttui uuden hallitusohjelman myötä. Hallitusohjelmassa ovat mukana osatyökykyisten työllistymisen kysymykset ja vaikuttamistyömme on kohdistunut erityisesti vammaisten työelämäkysymyksiin yhteistyössä Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen kanssa. Osallistuimme Vammaisfoorumin YK:n vammaissopimusta koskevan rinnakkaisraportin taustatyöhön työelämän ja opiskelun työryhmässä. Työryhmäjäsenyyksiä oli työ- ja elinkeinoministeriön osatyökykyisiä koskevassa työllisyysryhmässä, opetus- ja kulttuuriministeriön ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen kehittävän SORA-hankkeen ohjausryhmässä, SOSTE ry:ssä ja Vatesissa. Työministeri Timo Harakka vieraili Näkövammaisten liitossa, ja esitimme ehdotuksia näkövammaisten työllisyyden parantamiseksi.

Digitalisaatioasiantuntija osallistui seminaareihin ja messuille sekä saavutettavuustiedon hankkimiseksi että jakamiseksi. Saavutettavuustiedotusta teimme luennoimalla ja webinaareissa sekä blogikirjoituksissa ja podcasteilla. Työelämän ja opiskelun saavutettavuusasioiden vaikuttamis- ja yhteistyöverkostot laajentuivat vuoden aikana merkittävästi.

Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry:n Ura käsillä -hanke päättyi, mutta jatkamme kiinteää kumppanuutta yhdistyksen Käsillä-toiminnan kanssa. Osallistuimme Invalidiliiton, Neuroliiton, Lihastautiliiton, Kuurojen liiton ja Suomen Kuurosokeiden työelämäasiantuntijoiden kanssa NUORI2019-tapahtumaan ja Opopäiville. Teimme tiivistä vaikuttamisyhteistyötä ja toimimme kumppanina Invalidiliiton hallinnoimassa Yritystä!-hankkeessa.

Saavutimme tavoitteemme pääosin. Asetimme varsinaiset tavoitteemme lähivuosille ja etenimme toiminnassamme suunnitellusti niitä kohti. Uudenlaisen alueellisen yhteistyön ja kumppanuuden osalta näkövammaisten työllisyyden edistämiseksi ei edetty toivotulla tavalla, koska maakunnalliset kasvupalvelut ja sen myötä jo kehitetyt alueelliset verkostot jäivät toteutumatta.

Olennaista tavoitteidemme saavuttamisen kannalta oli onnistunut toimintamme ja yhteistyömme työpaikoilla, työterveyshuolloissa, oppilaitoksissa ja te-palveluissa. Viestinnän lisääminen ja monikanavaisuus sekä vaikuttamistyö myös yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa vaikuttivat tuloksiimme.

Teimme itsearviointia, hyödynsimme kaikkien liiton toimintojen arvioinnissa käytettävää ARMI-arviointityökalua ja keräsimme palautetta. Vuoden 2019 asiakaspalautekysely arvioidaan helmikuussa 2020. Palautteissa työelämäpalvelujen toiminta sidosryhmien työn kannalta nähtiin hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä.

Tapaamisten ja asiakasyhteydenpidon vähentymiseen vaikutti kolmen työntekijän työn osa-aikaisuus.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2019–31.12.2019, suluissa vuoden 2018 vastaavat luvut:

  • Yksilöasiakkaat: 231 (250) hlöä
  • Työelämäasiantuntijoiden asiakas- ja verkostotapaamiset: 340 (344) kpl
  • Yrittäjyysasiantuntijan asiakastapaamiset: 44 (139) kpl
  • Yhteydenpito puhelimitse ja sähköpostitse
    • asiakkaisiin: 4 058 (6 672) krt
    • yhteistyötahoihin 3 751 (4 214) krt
  • Tapahtumat, koulutukset ja infotilaisuudet
    • itse järjestetyt: 6 (8) kpl
    • mukana järjestämässä tai ohjelmassa: 32 (36) kpl
    • ammatillisen kuntoutusselvityksen kuntoutujat infotilaisuuksissa: 78 (75) kohdattua hlöä
    • työterveyshuoltojen henkilökunnan tiedotukset asiakkaiden työkykyneuvottelujen ohessa: 60 (65) kpl.

2.5 Kansainvälinen toiminta

Edistimme näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista elämää sekä puolustimme vammaisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Seurasimme toimialan kansainvälistä kehitystä ja teimme yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Liitto oli Maailman Sokeiden Unionin (WBU), Euroopan Sokeiden Unionin (EBU) ja Africa Forum Council:n jäsen.

Näkövammaisjärjestöjen pohjoismainen yhteistyötoimikunta (NSK) piti kokouksensa maaliskuussa Norjassa ja elokuussa Ruotsissa. Samassa yhteydessä kokoontui myös Pohjoismainen naistoimikunta (NKK). Elokuussa pidettiin Ruotsin Almåsassa Pohjoismaisten näkövammaisjärjestöjen laajennettu kongressi (UNK), jonka teemana oli digitalisaatio. Liitosta oli mukana kahdeksan hengen delegaatio.

Pohjoismainen kehitysyhteistyötoimikunta (NBK) piti marraskuussa kokouksen, johon emme valitettavasti päässeet osallistumaan.  Tavallisesta poiketen emme myöskään osallistuneet EBU:n EU-toimikunnan Italiassa järjestettyyn kokoukseen. Lokakuun lopulla pidettiin Roomassa EBU:n 11. yleiskokous, jossa järjestön hallitukseen seuraavalle nelivuotiskaudelle valittiin Suomen edustajana Tytti Matsinen. Suomesta yleiskokoukseen osallistuivat delegaatteina Lasse Jalonen, Minna Kejonen ja Sigrún Bessadottir.

Jaoimme EBU:n, ICEVI:n, WBU:n ja Euroopan Vammaisfoorumin kautta tulevaa tietoa liitossa yleisesti hyödynnettäväksi. EBUlle ja sen jäsenjärjestöille keskeisiä teemoja olivat muun muassa esteettömyysdirektiivi, hissien saavutettavuuskysymykset, sekä äänestämisen esteettömyys. Seurantaa tehtiin Marrakeshin sopimuksen viemisessä kansalliseen lainsäädäntöön, maksupäätteiden ja lippuautomaattien saavutettavuuskysymyksissä sekä audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin kansallisessa toteutuksessa. EBU teki aktiivista vaikuttamistyötä tuodessaan esiin näkövammaisten kohtaamia haasteita lentomatkustamisessa. EBU kävi myös autoteollisuuden kanssa neuvotteluja hiljaisista ja itseohjautuvista autoista.

Kehitysyhteistyötä jatkoimme osana Vammaiskumppanuus ry:n hallinnoimaa Vammaiskumppanuusohjelmaa. Ulkoministeriön laskeva valtiontuki pakotti jäsenjärjestöt leikkaamaan edelleen hanketyöstään. Näkövammaisten perusopetuksen kehittämiseen keskittyvä hanketyö Etiopiassa jatkui kuitenkin suunnitelmien mukaisesti. Hankkeen seurantamatkan teimme huhtikuussa. Lokakuussa teimme vielä toisen vierailun Etiopiaan, kun koulutimme liikkumistaitoa paikallisille hanketyöntekijöille ja opettajille. Lisäksi osallistuimme joka neljäs vuosi Afrikassa järjestettävään näkövammaisalan järjestöjen ja asiantuntijoiden suureen konferenssiin, Africa Forumiin. Liiton pitkäaikainen hanketyö Latinalaisessa Amerikassa päättyi, kun viimeinen hankekausi Bolivian nuorten näkövammaisten järjestön kanssa oli ohi heinäkuussa.

Osallistuimme liiton nuorisotoimijaryhmän kanssa Helsingissä toukokuussa järjestetyille Maailma kylässä -festivaaleille. Lisäksi pidimme kansainvälisiä asioita esillä jäsentiedotuksessa ja sosiaalisessa mediassa. Kansainvälisiä vierailijaryhmiä kävi tutustumassa liiton toimintaan aiempaa vähemmän. Vieraita kävi Alankomaista, Venäjältä ja Keniasta.

Kansainvälisessä toiminnassa ei ole samanlaisia arviointikeinoja kuin liiton muissa toiminnoissa. Kehitysyhteistyötä arvioimme yhdessä Vammaiskumppanuuden kanssa. Muuta kansainvälistä toimintaa arvioimme ajantasaisen palautteen ja itsearvioinnin kautta.

2.6 Näkövammarekisteri

Näkövammarekisterin perustehtävänä on näkövammaisten rekisteröinnistä huolehtiminen ja sen kehittäminen sekä tilastojen ja muiden julkaisujen laatiminen. Lisäksi edistimme näkövammaisuuden tieteellistä tutkimusta ja tiedotimme näkövammaisuudesta.

Vastaanotettujen Näkövammarekisteri-ilmoituslomakkeiden määrä pysyi aiempien vuosien tasolla, samoin kuin uusien näkövammaisten osuus ilmoituksista. Ilmoitusten pohjalta laadimme vuositilastot, jotka jaoimme silmälääkäreille, muulle terveydenhuollon henkilöstölle sekä muille sidosryhmille.

Toteutimme vuosittaisen rekisterin sairaalayhteyshenkilöiden neuvottelupäivän. Lisäksi järjestimme perinnöllisten silmäsairauksien teemaseminaarin, jossa oli 60 osallistujaa ja kahdeksan näytteilleasettajaa. 

Sairaalavierailut teimme Lappeenrantaan ja Kotkaan yhdessä Kuntoutus-Iiriksen kanssa. Jatkoimme yhteistyötä Tampereen yliopiston silmälääkärikoulutuksen kanssa, ja tuimme syventäviin opintoihin ja erikoistumisvaiheeseen liittyvissä opinnäytetöissä.

Luentoja ja esitelmiä pidimme Kokkolassa näkövammaisten kerhoillassa, Helsingissä Diakonia-ammattikorkeakoulun ja kirkkohallituksen seminaarissa, Helsingin yliopiston avoimen korkeakoulun kurssilla, Espoon seurakuntayhtymän järjestämässä tilaisuudessa sekä Järvenpäässä vanhusten viikon tapahtumassa.

Ulkopuolisen säätiörahoituksen ja Tampereen yliopiston rahoituksen turvin jatkoimme THL:n Terveys 2000 ja Terveys 2011 -tutkimusaineistojen analyysia näkövammaisuuden vaikutuksesta elämänlaatuun. Bayer Oy:n kanssa jatkoimme yhteistyötä Katse tarkkana -teeman ympärillä ja järjestimme yhteistyössä Valokeila-webinaarin maailman näköpäivänä 10.10. Osallistuimme sveitsiläisen Santhera-lääketehtaan hankkeisiin Leberin hereditaarisen optikusneuropatian (LHON) lääkehoidon edistämisessä toimittamalla tilastotietoa Suomen tilanteesta.

Jatkoimme verkostoitumista myös ei-lääketieteellistä vammaistutkimusta harjoittavien tahojen kanssa Suomen vammaistutkimuksen seuran kautta sekä osallistumalla Kehitysvammaliiton tutkimusneuvostoon.

Näkövammarekisterin toiminnan ja tutkimuksen kehittäminen on vaikeutunut valtionapuna saatavan rahoituksen vähentyessä. Tavoitteemme saada vuoden 2017 koulutustasoa ja työllisyyttä koskevat luvut ei toteutunut, sillä olemme edelleen jonossa Tilastokeskuksen tietojenpoimintaan. Tutkimustarpeita on runsaasti ja aineistojakin olisi käytettävissä, mutta vähäiset resurssit mahdollistavat lähinnä perustyön eli rekisterin teknisen ylläpitämisen.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2019–31.12.2019, suluissa vuoden 2018 vastaavat luvut:

  • Vastaanotetut Näkövammarekisterin ilmoituslomakkeet: 2 032 (2 064) kpl, joista ilmoituksia uusista näkövammaisista: 1 637 (1 614) kpl.

3 Palvelut

3.1 Kuntoutus- ja majoituspalvelut

Kela kilpailutti keväällä lasten, nuorten ja aikuisten harkinnanvaraisen yksilökuntoutuksen vuosille 2020–2022. Tämän lisäksi Kelalla on mahdollisuus optiovuoteen 2023. Jatkamme Kuntoutus-Iiriksessä harkinnanvaraisen yksilökuntoutuksen tarjoajana, mutta Suomessa toimii jatkossa toinenkin palveluntarjoaja. Kuntoutuspalvelumme painottuvat lasten, nuorten ja aikuisten yksilölliseen kuntoutukseen sekä ammatillisen kuntoutusselvitykseen. Perehdytimme työntekijöitämme suunnitelmallisesti kuulovammaisten kuntoutuksen toteutukseen, mutta markkinointityö jäi kesken.

Toimintavuoden alussa järjestimme Kuntoutus-Iiriksen Verkostopäivät keskussairaaloiden kuntoutusohjaajille ja muille sidosryhmille, osallistuimme yhteisellä ständillä työelämäpalveluiden kanssa Silmälääkäriyhdistyksen koulutuspäiville ja Työterveyspäiville, kiersimme alueyhdistyksissä ja keskussairaaloissa ja markkinoimme samalla liiton kuntoutuspalveluita. Osallistuimme myös ICEVI-Europen kuntoutuskonferenssiin Budapestissä.

Syksyllä käynnistyi kaksi uutta STEAn kolmivuotista kehittämishanketta: Stop työuupumukselle ja Elämä omissa käsissä. Hankkeiden kurssikokonaisuudet päättyvät alkuvuonna 2020, jolloin keräämme asiakaspalautteet. Saadun suullisen palautteen perusteella kurssien alkujaksojen sisällöt vastasivat odotuksia ja saimme sekä positiivista palautetta että kehittämisideoita.

Edellä mainittujen kurssien lisäksi haimme Voimavaroja arkeen -kursseja yhteistyössä Neuroliiton kanssa, ja STEA myönsi nämä vuodelle 2020. Haimme myös toistamiseen Central Baltic -yhteistyöprojektia yhdessä Viron kanssa. Tämän hankkeen ratkaisu selviää alkuvuonna 2020.

Liityimme keväällä Suomen hostellijärjestö ry:n ja aloitimme kesäkuussa hostellitoiminnan kokeilun. Kokeilu osoitti tämän tyyppisen majoitusmyynnin yksityisille ihmisille olevan toimiva keino saada lisämyyntiä hiljaisille ajoille ja soveltuvan hyvin tiloihimme.

Jatkoimme sisäisten toimintatapojen, kuten moniammatillisen työryhmätyöskentelyn, kehittämistä ja aloitimme työntekijöiden kanssa kuntoutuspalveluiden sisäisen työkierron. Tavoitteenamme oli selkeyttää, yhtenäistää ja tehostaa prosesseja sekä tasoittaa muun muassa työntekijöiden työkuormittumista. Haasteenamme kehittämistyössä ovat olleet vaihtelevat asiakasmäärät sekä erilaiset sisäiset toimintatavat. Uudenlaisten palveluiden ja osaamisen tuotteistaminen käynnistyi keväällä, mutta jäi toimintavuoden aikana kesken.

Tulostavoitteenamme on useiden vuosien ajan ollut talouden asteittainen tasapainottaminen. Syksyllä 2019 käynnistyivät yt-neuvottelut, ja neuvottelut päättyivät marraskuussa neljän työntekijän irtisanomiseen, yhden työsuhteen osa-aikaistamiseen sekä kolmen työntekijän eläkejärjestelyistä sopimiseen tuotannollistaloudellisin perustein. Myös työntekijöiden työsopimuksia päivitettiin. Lisäksi neuvotteluissa päätettiin optiosta neljän–kuuden viikon lomautusviikkoihin, mikäli taloudellinen tulos edellyttää näitä vuoden 2020 aikana.

Keräämme järjestelmällisesti asiakaspalautetta ja pyrimme korjaamaan ne epäkohdat, joihin omalla toiminnallamme voimme puuttua. Pääsääntöisesti asiakaspalaute on ollut kiitettävää.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2019–31.12.2019, suluissa vuoden 2018 vastaavat luvut:

  • kuntoutusvuorokaudet: 4 150 (4 100) vrk
  • aikuisten kuntoutusvuorokaudet: 2 900 (2 600) vrk
  • lasten kuntoutusvuorokaudet: 1 100 (1 700) vrk
  • kuntoutus- ja majoitusvuorokausia ml. majoituspalvelujen ulkopuoliset asiakkaat: n. 9 900 (8 900) vrk
  • majoitusmyynnin kasvu euroissa edellisvuoteen verrattuna: 29 (50) %.

3.2 Aviris ja apuvälinelainaamo

Aviris

Tarjoamme näkövammaisille apuvälineitä ja niihin liittyviä palveluja. Turvaamme laadukkaiden apuvälineiden saannin ja vastaamme apuvälineiden hankinnasta ja myynnistä sekä seuraamme alan kansainvälistä kehitystä.

Aviriksen taloudellinen tulos parani vuonna 2019. Tuotemyynnin euromäärä nousi hieman edellisvuodesta, mutta myytyjen apuvälineiden määrä oli pienempi. Tavoitteemme on ollut kannattavuuden parantaminen, ja siinä olemme päässeet hyvään alkuun.

Saimme tuotevalikoimaamme jälleen uusia tuotteita, kuten Sunu-tutkarannekkeen, MyDegrees-lämpömittarin ja Logickeyboardin-selkonäppäimistön. Tuotevalikoimastamme poistimme elinkaarensa päähän tulleita tuotteita, kuten yli kymmenkertaiseksi suurentavia suurennuslaseja. Tuotevalikoiman päivittämisessä olemme päässeet hyvään alkuun.

Panostimme toimintavuoden aikana markkinointiin. Lähetimme uutiskirjeen tavoitteen mukaisesti neljä kertaa ja mainostimme tuotteitamme ja tapahtumiamme Facebookissa ja Airut-lehdessä. Osallistuimme aktiivisesti alueellisiin tapahtumiin. Tapahtumien osalta vuosi huipentui Apuvälinemessuihin Tampereella.

Aviriksen ilmettä uudistettiin syksyn aikana, ja otimme uuden logomme käyttöön uudistetuissa painotuotteissamme.

Tavoitteenamme oli lisätä markkinointia. Tässä onnistuimme hyvin ja työ jatkuu vuonna 2020.

Suunnitellut toiminnanohjausjärjestelmän ja verkkokaupan uudistukset eivät toteutuneet.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2019–31.12.2019, suluissa vuoden 2018 vastaavat luvut:

  • myydyt apuvälineet: 19 846 (21 261) kpl, joista myymälässä myytyjä apuvälineitä: 3 526 (2 699) kpl
  • verkkokaupan tilaukset: 1 087 (1 190) kpl
  • laskutetut asennus- ja huoltopalvelut: 218 (367) tuntia
  • Aviriksen sähköisen uutiskirjeen tilaajat: 2 593 (2 546) asiakasta
  • Facebook-tykkääjät: 599 (571) kpl.

Apuvälinelainaamo

Aviriksen yhteydessä erillisenä yksikkönä toimii sairaanhoitopiirien omistama apuvälinelainaamo, jossa lainaustoimintaa tehdään Näkövammaisten liiton ja sairaanhoitopiirien välisten sopimusten mukaisesti.  Irtisanoimme kaikki vanhanmuotoiset sopimukset päättymään lokakuun lopussa 2019. Teimme sairaanhoitopiirien kanssa uudet yhteistyösopimukset. Jatkossa puhumme apuvälineiden vuokrauksesta osana Aviriksen liiketoimintaa.

Apuvälinelainaamo kilpailutti tärkeimpien tuoteryhmien osalta hankinnat vuodelle 2019. Saatujen tarjousten perusteella tuotteille laskettiin lainaushinnat uusia lainauksia varten. Jo lainassa olevien tuotteiden hinnat säilyivät entisellään.

Apuvälineiden elinkaarimallin vuoksi vertailuluvut vaihtelevat. Apuvälineen kuoleentuessa tuote jää sairaanhoitopiirin omistukseen ja poistuu Apuvälinelainaamon rekisteristä.

Toiminnan tunnuslukuja 31.12.2019, suluissa vastaavat luvut 31.12.2018:

  • asiakkaita, joilla apuväline lainassa: 520 hlöä (560)
  • yllä mainituista uusia asiakkaita: 88 hlöä (80)
  • kokonaisapuvälinekanta 623 apuvälinettä (691)
  • uudet apuvälinelainat: 212 kpl (174)
  • apuvälinepalautukset: 104 kpl (105).

3.3 Opaskoirakoulu

Luovutimme vuoden aikana käyttöön 29 uutta osaavaa opaskoiraa sekä kaksi avustajakoiraa Invalidiliitolle.

Näkövammaisten liiton valtuusto päätti uuden Opaskoirakoulun rakentamisesta Vantaan Itä-Hakkilaan samalle tontille, missä nykyinen koulu sijaitsee.

Sujuvoitimme työtämme ja jatkoimme lean-ideologian mukaista työprosessien kuvaamista ja järkeistämistä koulutuksen, pentutoiminnan tarhan ja spermapankin osalta. Selkeät toimintatavat ja näkövammaisten asiakkaittemme tarpeet ohjaavat työtämme jatkossakin.

Viestimme työstämme aktiivisesti ja otimme Facebookin ja Twitterin lisäksi käyttöön myös Instagramin. Lähetimme kolme uutiskirjettä opaskoirankäyttäjille, pentuperheille ja kuntoutusohjaajille. Järjestimme avoimien ovien tapahtuman, ja osallistuimme Apuväline- ja Koiramessuille.

Valmistelut eurooppalaiseksi opas- ja avustajakoirien standardeiksi ovat hyvällä mallilla. Vanhempi kouluttajamme valittiin kansainvälisen opaskoirajärjestö IGDF:n tarkastajaharjoittelijaksi.

Kaksi Opaskoirakoulun kouluttajaa suoritti liikkumistaidon ohjaajan ammattitutkinnon ja neljä työntekijää tuotekehittäjän ammattitutkinnon. Meille kävi lahjoitusvaroin täydennyskoulutusta antamassa hollantilainen kouluttaja. Saimme oppia myös suomalaisilta asiantuntijoilta eri aiheista. Ammattitaidon kehittäminen takaa, että meillä on käytössämme uusin tieto näkövammaisten käyttäjiemme hyödyksi.

Opvet-klinikka jatkoi terveydenhuollon palvelujen tarjoamista kasvaville ja työtä tekeville opaskoirille. Kehitimme klinikan toimintaa on hankkimalla laboratorioanalysaattorin Starckjohann-säätiön lahjoitusvaroin. Opvet-spermapankin asiakasmäärä kasvoi ja uudistimme asiakkaitten sopimukset. Suomalaisten alkuperärotuisten koirien geeniperimän säilytys Opvetissa ei edennyt.

Pidimme Iiriksessä neljä yhteistoimintakurssia ja iloitsemme etenkin uusista nuorista opaskoirankäyttäjistä. Odotusaika opaskoiran saamiseksi säilyi hyvinkin kohtuullisena. Meille on tärkeää juuri oikeanlaisen käyttäjän löytäminen kullekin valmistuvalle opaskoiralle.

Yhteistyö jatkui Opaskoirayhdistyksen, Suomen Kennelliiton hyötykoiratoimikunnan ja lukuisien oppilaitosten kanssa. Vapaaehtoiset tukivat meitä etenkin pentukasvatuksessa ja tarjoamalla siitoskoirillemme kodin.

Toiminnan tunnuslukuja 31.12.2019, suluissa vastaavat luvut 31.12.2018:

  • Työskentelevät oppaat: 153 (158) koiraa
  • Pennut: 81 (105) koiraa
  • Siitoskoirat: 13 (22) koiraa
  • Pentueet: 10 (7) kpl, joista 52 (42) pentua
  • Pentuinfot: 8 (7) tilaisuutta
  • Hoitovuorokaudet tarhalla: 9 391 (7 847) vrk
  • Koirankäyttövuorokaudet: 55 670 (58 122) vrk
  • Pentukoulut: 609 (861) käyntiä
  • Pikkupentukurssit: 58 kurssia (toiminta aloitettu vuonna 2019).

3.4 Kirjapaino ja äänittämö

Kirjapaino

Tuotamme sopivassa muodossa aineistoja sokeille, kuurosokeille ja heikkonäköisille henkilöille sekä järjestöille ja muille yhteisöille. Tuottamamme piste-, isokirjoitus- ja kohoaineistot vastaavat osaltaan näkövammaisten ihmisten tiedonsaantitarpeisiin ja siten työmme on yhteydessä itsenäisen elämän mahdollistamiseen ja Näkövammaisten liiton arvoihin ja strategiaan.

Tuotantomme painottuu pistekirjoitukseen ja kohoaineistoihin. Tärkeimmät ulkopuoliset kirjapainotyöt ovat Celia-kirjaston omakirjojen pistetulostukset sekä koho-opasteiden ja -karttojen valmistus julkisiin rakennuksiin. Valmistamme myös elektronisia Luetus-julkaisuja Näkövammaisten liiton tiedonsaantipalvelujen julkaisuvalikoimaan.

Hankimme vuoden 2019 aikana norjalaisen Braillon kaksi pistekirjoitustulostinta aiemman pistekirjoitustulostimen huolto- ja materiaaliepävarmuuksien vuoksi. Laitehankinta mahdollistaa erityisesti lehtituotannossamme tehokkaamman ja vähemmän seurantaa vaativan työtavan. Uusimme myös väridigitaalitulostimemme vuonna 2019 solmimalla leasing-sopimuksen Ricohin digitaalitulostimesta.

Asetimme vuoden 2019 tavoitteeksi markkinointiprofiilimme kirkastamisen ja aktiivisen myyntityön jatkamisen esimerkiksi rakennusalan messuilla. Käynnistimme keväällä 2019 oman markkinointiprofiilin ja www-sivujen kehitystyön. Lanseerasimme syksyn 2019 aikana uuden Taktiili-nimemme, taktiili.fi-verkkosivut sekä Twitter- ja Instagram-profiilit. Osallistuimme rakennusalan messuille sekä keväällä että syksyllä, ja tapasimme vuoden aikana monia rakennusalan urakoitsija- ja suunnittelijatahoja.

Muut keskeisimmät saavutuksemme vuonna 2019 olivat Taktiili-markkinointiprofiilimme rakentaminen ja lanseeraaminen sekä kauppakeskus Triplan suuren koho-opastekokonaisuuden toimittaminen. Hankimme ja otimme käyttöön kaksi uutta pistetulostinta. Näiden edellä mainittujen asioiden ansiosta saavutimme kaikki asettamamme tavoitteet.

Käytämme taloudellisia sekä tuotannon volyymejä seuraavia mittareita. Laadullinen tarkkailu liittyy olennaisena osana kirjapainotuotantoon ja poikkeamat johtavat korjaaviin toimiin prosesseissa tai laitteissa.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2019–31.12.2019, suluissa vuoden 2018 vastaavat luvut:

  • isokirjoitus ja muu painotuotanto: 71 425 (67 101) arkkia
  • pistetuotanto: 321 975 (353 600) arkkia
  • pistelehdet: 121 582 (143 084) arkkia
  • Celia-pistekirjat: 124 683 (146 888) arkkia
  • opastetuotannon osuus liikevaihdosta: 29 %, kun tavoitteena 20 %.

Äänittämö

Näkövammaisten liiton äänittämöllä on kaksi tehtävää: tuotamme kaupallisia äänistudiopalveluita sekä valmistamme ja postitamme jäsenistölle Daisy-äänilehtimateriaalia cd-formaatissa.

Daisy-äänilehtituotantomme on STEA-rahoitteista ja kiinteästi yhteydessä liiton itsenäisen elämän mahdollistamisen ja osallisuuden strategiaan. Alueellinen äänilehtituotantomme tarjoaa näkövammaisille ajankohtaisista tietoa paikallisista ja valtakunnallisista asioista äänilehtien muodossa.

Suurin kaupallinen asiakkaamme Celia kilpailutti äänikirjatuotannon vuonna 2019, ja voitimme kilpailutuksessa suurimman tuotanto-osuuden. Sopimus on kaksivuotinen ja pitää sisällään yhden vuoden option. Uusimme Celian kanssa vuonna 2019 myös äänikirjojen yhteistuotantosopimuksen. Tämän sopimuksen puitteissa voimme tuottaa äänikirjoja kolmikantaisesti Celian ja kustantajien kanssa niin, että Celia osallistuu kaupallisten äänikirjojen tuotantoon ja saa itselleen saavutettavan version kirjasta, ja samalla kustantajan tuotantokustannukset pienenevät. Järjestely madaltaa kustantajan kynnystä tehdä tuotantopäätöksiä.

Kirjakustantajille suunnattua tuotantoa ja markkinointia teemme nimellä Dramafoni. Olimme mukana Helsingin ja Turun Kirjamessuilla, Educa-messuilla sekä Suomen kustannusyhdistyksen seminaarissa. Teimme myös suoraa uusasiakashankintaa sekä tapasimme yksittäisiä asiakkaita. Liikevaihdostamme tuli noin 20 % muilta asiakkailta kuin Celialta. Saimme vuoden aikana uusia asiakkuuksia ja vahvistimme omaa tunnettuuttamme kustannusalalla.

Aloitimme uusien äänitystilojen ja tuotantotilojen muuton suunnittelun Iiris-keskuksessa. Muutto mahdollistaa kilpailukykyisemmät kiinteät kustannukset sekä nykyistä järkevämmät tuotantotilat. Muutto toteutuu keväällä 2020. Olemme myös edelleen kehittäneet tuotantoprosessejamme ja käyttäneet esimerkiksi kirjapainon työntekijää osana valmistusprosessia.

Saavutimme vuodelle 2019 asettamamme tavoitteet kokonaan. Tärkeimmät saavutuksemme olivat Celian tuotantosopimuksen kilpailutuksen voittaminen, uudet asiakkuudet sekä kustannusasiakkaiden toteutuneen euromääräisen osuuden kasvu edellisistä vuosista.

Teemme taloudellista sekä määrällistä mittarointia ja hyödynnämme saamaamme laadullista palautetta.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2019–31.12.2019, suluissa vuoden 2018 vastaavat luvut:

  • tuotetut nimekkeet (Celia): 409 (378) kpl                                   
  • studiotunnit (Celia): 3 582 (3 290) tuntia                                      
  • kopioidut alueelliset äänilehdet: 187 856 (204 188) kpl
  • alueellisten äänilehtien nimikkeet yhteensä: 124 (158) kpl.

4 Viestintä

Näkyvin ulkoinen viestintämme keskittyi tärkeimpien teemapäiviemme ympärille (ks. liite 5 Näkövammaisten liiton keskeiset tapahtumat 2019).

Vuoden teemamme oli Kohtaamisia. Teema näkyi erityisesti Sokeain viikon On vaikea nähdä, kuka tarvitsee apua. Kysy. -kampanjassa, jonka toteutimme yhteistyössä Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf:n kanssa. Kampanja näkyi 10.–17.11. muun muassa sosiaalisessa mediassa ja joukkoliikenteessä Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Vaasassa.

Saavutettavuuspäivän tienoilla toteutimme #sanoitasome-kampanjan, jonka viestit ja videot saavuttivat Twitterissä ja Facebookissa yli 110 000 näyttöä. Kampanja tehtiin yhteistyössä Tampereen seudun Näkövammaisten Näkemättä kaunis -yhteisön kanssa.

Muita viestintäkärkiämme olivat muun muassa YK:n vammaisyleissopimuksen toteutuminen käytännössä, näkövammaisten sosiaaliset suhteet, kuljetuspalvelujen toimimattomuus ja vammaisten äänestäjien huomioiminen eduskuntavaaleissa.

Viestintäkanaviamme olivat mediatiedotteet, verkkosivut, Facebook, Twitter, Näkövammaisten Airut -lehti, Annansilmäys-uutiskirje, intranet, lausunnot ja esitteet. Seuraamme aktiivisesti keskustelukanaviamme, josta poimimme ideoita myös liiton ulkoiseen viestintään.

Lisäksi perustimme järjestö- ja tiedonsaantipalvelujen kanssa uuden nkl-tiedotteet-sähköpostilistan, jonne lähetetään muun muassa liiton tiedotteita, hallinnon päätöksiä ja tietoa tapahtumista.

Tavoitteenamme oli hyödyntää sosiaalista mediaa yhä tehokkaammin liiton ulkoisessa viestinnässä, ja julkaisumme saivatkin edellisvuotta enemmän näkyvyyttä. Tavoitteenamme oli myös rohkaista liiton henkilöstöä ja erityisesti esimiehiä viestimään aktiivisemmin sosiaalisessa mediassa oman vastuualueensa toiminnasta ja ajankohtaisista asioista eri viestintäkanavissa. Tämä tavoite saavutettiin osittain, ja jatkamme sen edistämistä vuonna 2020.

Graafinen ilmeemme (logo, fontit, väri- ja kuvamaailma) päivitettiin selkeämmäksi ja modernimmaksi. Liiton uusi kuvamaailma on valoisa ja raikas, ja kuvissa painotetaan onnellisia hetkiä, joissa näkövammainen elää täyttä elämää. Liiton kuvapankkia täydennettiin uusilla brändikuvilla ja tiedotusvälineiden käyttöön sopivilla kuvilla. Liiton logon lisäksi uudistettiin Iiris-keskuksen, Kuntoutus-Iiriksen, Aviriksen ja Annansilmät-varainkeruun logot. Painotuotteet uudistuvat pikkuhiljaa, kun vanhalla ilmeellä olevat tuotteet jaetaan ensin loppuun. Joitakin esitteitä ja painotuotteita päivitettiin jo uudelle ilmeelle. Myös liiton jäsenyhdistykset voivat halutessaan ottaa käyttöön uuden logon ja ilmeen.

Aloitimme Näkövammaisten liiton verkkosivu-uudistuksen. Suunnittelutyössä oli mukana liiton tiedonsaantipalvelut, ja sisällöntuotantoon koulutettiin liiton henkilöstä laajemminkin. Henkilöstövaihdoksen takia uudistusta ei saatu valmiiksi vuonna 2019.

Airut-lehden lukijatutkimuksella kerättiin palautetta lehden vastaanottamisesta ja kehittämistarpeista. Kävi ilmi, että Airuen lukijat suhtautuivat lehteen myönteisesti ja yli 90% vastaajista vähintään selailee lehteä. Loppuvuonna 2019 oli tarkoitus aloittaa ulkoasu-uudistuksen valmistelu, mutta STEA-avustuksen leikkauksen vuoksi sitä siirrettiin hallituksen päätöksellä eteenpäin.

Airuen aiheita seurattiin viestintästrategian painopistealueiden näkökulmasta. Eniten viestintästrategiassa mainituista painopistealueista käsiteltiin saavutettavuuteen ja esteettömyyteen sekä työllisyyteen liittyviä aiheita, mutta esimerkiksi sote-uudistus ja köyhyys olivat esillä vain niukasti. Airut-lehti ilmestyi kuutena eri versiona: printtinä, pisteillä, PDF-, HTML-, Daisy-CD-levy- ja MP3 -formaatissa sekä Luetus-muodossa.

Jatkoimme hyvin toiminutta yritysyhteistyötä Specsavers Oy:n kanssa. Specsavers käynnisti toukokuussa kampanjan, jossa muistutettiin suomalaisia huolehtimaan näöstään ja kerättiin 20 000 euroa alueyhdistysten vertaistukitoimintaan. Lahjoituskampanjan keulakuvana oli ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen. Kampanjaan liittyen järjestettiin Specsaversin ja Näkövammaisten liiton yhteinen PR-tilaisuus Hotelli Palacessa.

Suunnitellut yhdistysvierailut eivät toteutuneet, sillä muut työt veivät niin paljon viestinnän resursseja.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2019–31.12.2019, suluissa vuoden 2018 vastaavat luvut:

  • Julkaistut tiedotteet: 15 (6) kpl
  • Näkövammaisten Airut -lehti
    • julkaistut numerot: 11 (11) kpl
    • levikki: 9 995 (10 292)
    • Luetus-julkaisun lukijat: 200 lukijaa/kk ja lataukset: 305 kpl/numero
  • Liiton Facebook-sivu:
    • 2 698 (2 455) tykkääjää
    • 250 (196) julkaisua
  • Liiton Twitter-tili
    • 2 484 (2 335) seuraaja
    • 414 (724) twiittiä
  • Nkl.fi -sivusto
    • kävijät: 162 718 (144 192) hlöä
    • yksittäiset käynnit/istunnot: 231 761 (202 079) kpl
    • sivun katselut: 544 691 (510 017) kpl
    • yksittäiset käynnit/istunnot: 231 761 (202 079) kpl
    • sivun katselut: 544 691 (510 017) kpl.

5 Hallinto, henkilöstö ja talous

Näkövammaisten liiton organisaatio jakaantuu kahteen linjaan (vaikuttaminen ja tiedonsaanti sekä palvelut) sekä linjoja tukeviin tukitoimintoihin (taloustoimi, yleishallinto, henkilöstö, ICT, logistiikka, kiinteistö sekä viestintä), jotka tuottaa niin sanottu sisäisten palvelujen yksikkö lukuun ottamatta viestintää, joka toimii omana yksikkönään toimitusjohtajan alaisuudessa.

Liiton hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Sari Loijas (alk. 13.5.2016), varapuheenjohtaja Lasse Jalonen ja seitsemän jäsentä (ks. liite 1). Hallituksen tukena toimivat lisäksi hallinto-, palvelu- sekä tiedonsaanti- ja vaikuttamisjaokset, jotka toimivat hallituksen tukena.

Valtuuston kevätkokouksessa 18.5.2019 hyväksyttiin liiton edellisen vuoden vuosikertomus ja tilinpäätös sekä käsiteltiin opaskoirakoulun rakennushanketta. Syyskokouksessa 8.11.2019 hyväksyttiin vuosisuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2020 sekä käsiteltiin ja hyväksyttiin pitkään valmistelussa ollut opaskoirakoulun investointi. Rakentamista varten tehtiin kolmen miljoonan euron (alv 0) investointivaraus.

Tyhy-toimikunta järjesti henkilökunnalle viikoittain ohjattua liikuntaa Iiriksen liikuntatiloissa.

Annansilmät-varainhankinnan tulos jäi asetetusta tavoitteesta.

Hallinto, henkilöstö- ja talousyksikkö saavutti talousarviossa asetetut taloudelliset tavoitteet pääosin.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2019–31.12.2019, suluissa vuoden 2018 vastaavat luvut:

  • Henkilöstö: 131 (135) hlöä, joista…
    • vakituisia: 121 (126) hlöä
    • määräaikaisia: 10 (9) hlöä
    • kokoaikaisia: 110 (112) hlöä
    • osa-aikaisia: 13 (23) hlöä
    • vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet: 7 (3) hlöä
    • vanhempainvapaalla: 5 (6) hlöä
    • näkövammaisia: 25,2 (23,7) %
    • naisia: 87 (91) ja miehiä: 44 (44) hlöä
    • keski-ikä: 49,8 (49,5) vuotta
    • uusia työntekijöitä 12 (13) hlöä, joista…
      • määräaikaisia: 9 (7) hlöä
      • toistaiseksi voimassa olevia: 3 (6) hlöä
    • henkilötyövuodet (sis. tuntipalkat + kolme lukijaa): 128 (129)
  • Henkilöstö linjoittain:
    • vaikuttaminen ja tiedonsaanti: 48 (50) hlöä
    • palvelut: 64 (67) hlöä
    • tukitoiminnot (talous, HR, asiakaspalvelu, viestintä): 19 (18) hlöä
  • Henkilökunnan koulutukset: 129 (188) pv
  • Tehdyt ylityöt: 924 (1 896) tuntia
  • Sairauspäiviä:
    • 1 243 (1 080) pv, joista ilman todistusta 213 (247) pv
    • 9,5 (8) pv/työntekijä, joista omalla ilmoituksella 1,6 (1,8) pv
  • Lomarahavapaat:
    • lomarahavapaita käyttäneet työntekijät: 49 (47) hlöä
    • laskennallinen säästö: noin 54 000 (47 000) euroa
  • Hallituksen kokoukset:
    • hallitus: 10 kpl
    • hallintojaos: 2 kpl
    • palvelujaos: 3 kpl
    • tiedonsaanti- ja vaikuttamisjaos: 2 kpl.

Liite 1 Valtuuston kokoonpano toimikaudella 2016-

puheenjohtaja Pauli Viertonen
varapuheenjohtaja Merja Jämsäläinen

Etelä-Savon Näkövammaiset ry

  • Anne-Mari Tarvonen, Pertti Tolvanen
  • varavaltuutetut: Pirkko Luusalo, Erkki Juntikka

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry

  • Marja Kalvia, Leila Koski, Timo Lehtonen, Ari Suutarla, Reijo Toiminen
  • varavaltuutetut: Jukka Jokiniemi, Anneli Iltanen, Jukka Penttilä, Jukka-Pekka Mattila, Jarkko Setälä

Kaakkois-Suomen Näkövammaiset ry

  • Markku Mikkola, Ilkka Ylä-Outinen
  • varavaltuutetut: Matti Kangasniemi, Tuulikki Korhonen

Kainuun Näkövammaiset ry

  • Anja Koskelo
  • varavaltuutettu: Pauli Hyvönen

Keski-Suomen Näkövammaiset ry

  • Mauno Sirviö, Jari Moisander
  • varavaltuutetut: Riikka Kannisto, Matti Mäkelä

Lapin Näkövammaiset ry

  • Hannu Virtanen
  • varavaltuutettu: Juho Hiltunen

Pohjanmaan Näkövammaiset ry

  • Timo Kivistö, Leena Törö
  • varavaltuutetut: Martti Yläpelto, Anu Nieminen

Pohjois-Karjalan Näkövammaiset ry

  • Pirjo Hoikkanen, Marjatta Lackman
  • varavaltuutetut: Merja Hyvönen, Tuula Kuismanen

Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry

  • Katja Kuusela, Ari Varila
  • varavaltuutetut: Jarkko Lauri, Riku Syrjälä

Pohjois-Savon Näkövammaiset ry

  • Jari Koskinen, Pekka Kumpulainen
  • varavaltuutetut: Niilo Pietikäinen, Annika Turunen

Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry

  • Reijo Lahtinen, Tapio Äystö
  • varavaltuutetut: Veli-Matti Santavuori, Timo Ilola

Satakunnan Näkövammaiset ry

  • Ilkka Aro, Pauli Viertonen
  • varavaltuutetut: Jukka Korkee, Sirpa Lagerberg-Hannukainen

Tampereen seudun Näkövammaiset ry

  • Harri Ivonen, Esko Jantunen, Markku Runtti
  • varavaltuutetut: Annami Poivaara, Arto Kurvinen, Mari Ojala

Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry

  • Merja Jämsäläinen, Markku Vuorinen
  • varavaltuutetut: Päivi Helminen, Taru Luukkala

Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry

  • Juha Oikarainen
  • varavaltuutettu: Georg Schleifer

Näkövammaiset käsityöntekijät ry

  • Keijo Jokinen
  • varavaltuutettu: Eeva Airikainen

Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry

  • Markku Vaittinen
  • varavaltuutettu: Teuvo Ruponen

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry

  • Gyöngyi Pere Antikainen
  • varavaltuutettu: Anja Luoma

Näkövammaiset lapset ry

  • Maija Somerkivi
  • varavaltuutettu: Juho Kyntäjä

Opaskoirayhdistys ry

  • Mika Tolvanen
  • varavaltuutettu: Jari Pekola

Sokeainopetuksen tuki ry

  • Pentti Kivelä
  • varavaltuutettu: Pia Pyötsiä

Sokeain Ystävät ry

  • Ture Tähtinen
  • varavaltuutettu: Katri Suhonen

Steleto ry

  • Asta Torpo
  • varavaltuutettu: Matti Ekola

Suomen Kuurosokeat ry

  • Martti Avila
  • varavaltuutettu: Päivi El-Gharb.

Liite 2 Hallituksen kokoonpano toimikaudella 2016-

Puheenjohtaja: Sari Loijas
Varapuheenjohtaja: Lasse Jalonen

Jäsenet:

  • Teijo Burman
  • Minna Kejonen
  • Eija-Liisa Markkula
  • Anders Nyberg
  • Jarno Saapunki
  • Juha Saariniemi
  • Kari Vähänen.

Hallituksen nimeämät jaokset ja toimikunnat:

  • Hallintojaos
  • Tiedonsaanti- ja vaikuttamisjaos
  • Palvelujaos
  • Museotoimikunta
  • Opaskoiratoimikunta
  • Naistoimikunta
  • Työllisyystoimikunta
  • Netikettineuvosto
  • Kansainvälinen verkosto
  • Käsityöasioiden verkosto
  • Sote-ydinryhmä
  • Valtakunnan laajuinen Sote-seurantaverkosto
  • Opaskoirakoulun hankesuunnittelutyöryhmä.

Jaokset, toimikunnat ja verkostot kokoontuivat vuoden aikana tarpeen mukaan. Jaosten kokoontumiskerrat lueteltu luvussa 5 Hallinto, henkilöstö ja talous (tunnusluvut).

Liite 3 Näkövammaisten liiton edustukset yhtiöissä

KOY Iiris

  • Hallitus nimeää jokaiseen yhtiökokoukseen edustajan erikseen.
  • Hallituksen puheenjohtaja Jukka Tahvanainen. Jäseninä Minna Kejonen, Sari Loijas.
  • Toimitusjohtaja Vesa Tuunainen.
  • Toimikausi on 1 vuosi yhtiökokouksesta seuraavaan yhtiökokoukseen.

Sokeva Oy

  • Hallitus nimeää jokaiseen yhtiökokoukseen edustajan erikseen.
  • Hallituksen puheenjohtaja Kari Vähänen. Jäseninä Jukka Jokiniemi, Juha Saariniemi, Jukka Tahvanainen, Vesa Tuunainen.
  • Toimikausi on 1 vuosi yhtiökokouksesta seuraavaan yhtiökokoukseen.

Annanpura Oy

  • Hallituksen puheenjohtaja Kari Vähänen. Jäseninä Lasse Jalonen, Sari Loijas, Jukka Tahvanainen.
  • Toimikausi on 1 vuosi yhtiökokouksesta seuraavaan yhtiökokoukseen.

Liite 4 Näkövammaisten liiton verkostot

Jäsenyys ja yhteistyö suomalaisissa järjestöissä:

  • Asumispalvelusäätiö ASPA
  • Fingo ry
  • Opintokeskus Sivis
  • Soster-verkosto
  • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
  • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
  • Valtakunnallinen vammaisneuvosto
  • Vammaisfoorumi ry
  • Vammaiskumppanuus ry
  • Vates-säätiö
  • Venäjäverkoston kotimaiset yhteistyöfoorumit
  • YTY.

Jäsenyys ja yhteistyö kansainvälisissä järjestöissä:

  • Africa Forum Council
  • Euroopan Sokeiden Unioni (European Blind Union, EBU)
  • Euroopan Vammaisfoorumi (European Disability Forum, EDF)
  • Eurooppalainen apuvälineyhteisö MEREO
  • International Blind Sports Association (IBSA)
  • The International Council for Education of People with Visual Impairment Europe (ICEVI)
  • Maailman Sokeiden Unioni (World Blind Union, WBU)
  • Pohjoismainen naistoimikunta (NKK)
  • Pohjoismainen yhteistyötoimikunta (NSK)
  • Synskadade ungdomar i Norden (SUN).

Edustukset:

  • Brailleneuvottelukunta, Opetusministeriön asettamana 1.5.2018–30.4.2022 puheenjohtaja Koskinen Eeva-Liisa
  • Digipalvelulain seurantaryhmä, 5.4.2019–31.12.2020, Vammaisfoorumin edustaja Nummela Iiro
  • Euroopan Sokeiden Unioni, hallituksen jäsen Matsinen Tytti
  • Euroopan Sokeiden Unionin yleiskokoukset, Suomen edustajana NKL:n hallituksen nimeämät henkilöt
  • Euroopan Sokeiden Unionin EU-toimikunta, varsinainen jäsen Kokko Sari ja varajäsen 2023 asti Ronkainen Sonja
  • Järjestö 2.0 -hanke (SOSTEn koordinoima), ohjausryhmän jäsen Vammaisfoorumin kautta Kokko Sari
  • Kehitysvammaliiton tutkimusneuvosto, alk. 2019 Ojamo Matti
  • Liikenne- ja viestintäministeriön EU-liikennejaosto, Möttönen Markku
  • Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimean Lääkeinformaatiota lääkkeiden käyttäjille -työryhmä, varsinainen jäsen Möttönen Markku
  • Maailman Sokeiden Unionin yleiskokoukset, Suomen edustajana NKL:n hallituksen nimeämät henkilöt
  • Näkövammaisten kirjaston johtokunta, opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämänä jäsen 2018–2022 Koskinen Eeva-Liisa
  • Näkövammarekisterin johtoryhmä, liiton hallituksen esityksestä, THL:n pääjohtajan päätöksellä jäsenet Loijas Sari ja Tahvanainen Jukka, varajäsenet Kejonen Minna ja Kokko Sari
  • Opintotoiminnan Keskusliitto ry Sivis, hallituksen jäsen 2019–2020 Möttönen Markku
  • Pieni ele ry -keräystoimikunta, hallituksen puheenjohtaja Möttönen Markku
  • Pohjoismainen kehitysyhteistyötoimikunta (NBK), jäsen Matsinen Tytti, varajäsen Ronkainen Sonja
  • Pohjoismainen naistoimikunta (NKK), jäsen Kejonen Minna hallituskauden loppuun, puheenjohtajuus NKL:lla 2021 asti
  • Pohjoismainen yhteistyötoimikunta (NSK), jäsen Loijas Sari puheenjohtajakauden loppuun
  • SORA-hankkeen ohjausryhmä (opetus- ja kulttuuriministeriön asettama), jäsen Kokko Sari ja varajäsen Vammaisfoorumin kautta Ukkola Ville
  • Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta, varajäsen Sosten mandaatilla Tahvanainen Jukka
  • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, hallituksen puheenjohtaja 2018–2021 Tahvanainen Jukka
  • STEA-neuvottelukunta, Valtioneuvoston nimeämänä varajäsen 2017–2021 Kokko Sari
  • STM:n SOTE-seurantaryhmä, jäsen, Vammaisfoorumin kautta Kokko Sari
  • Suomen Näkövammaissäätiö, liiton hallituksen esityksestä 2019–2020 puheenjohtaja Kivelä Pentti, jäsenet Kemppinen Seppo, Markkula Eija-Liisa, Nyberg Anders
  • Suomen Paralympiakomitea, hallituksen jäsen 2016–2020 Möttönen Markku
  • Suomen Standardisoimisliitto, Kuluttajanäkökulmaa käsittelevässä seurantaryhmä (SR 210), yhteyshenkilö Möttönen Markku
  • TEM:n Työkyvyn edistäminen ja osatyökykyisten työllistäminen -alatyöryhmän jäsen Vammaisfoorumin edustajana Tammi Taru
  • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan neuvottelukunta, henkilökohtainen varajäsen 1.10.2018–30.9.2022 Loijas Sari
  • Valtion nuorisoneuvosto, jäsen 2019–2023 Ruohonen Teemu
  • Vammaisfoorumi, puheenjohtaja Kokko Sari
  • Vammaiskumppanuus ry, varsinainen jäsen Kokko Sari
  • Vammaisten Asumispalvelusäätiö ASPA, varsinainen jäsen Tahvanainen Jukka
  • Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta, Vammaisfoorumin edustajana, sosiaali- ja terveysministeriön nimittämänä, jäsen Kokko Sari
  • Vammaisten työllistämisen edistämissäätiö VATES, valtuuskunnan jäsen 2018–2020 Tammi Taru ja varajäsen 2018–2020 Argillander Jaana
  • Veikkauksen hallintoneuvosto, jäsen Sosten edustajana Tahvanainen Jukka.

Liite 5 Näkövammaisten liiton keskeiset tapahtumat 2019

Tammikuu

  • 4.1. Maailman pistekirjoituspäivä
  • 25.–26.1. Educa-messut (Helsinki)
  • 28.1. Näkövammaisten liitto 91 vuotta

Helmikuu

  • 13.2. World Radio Day
  • 13.2. JNCL-oppaan julkaisutilaisuus
  • 19.2. Näkövammaisen ihmisen sosiaaliset suhteet -selvityksen julkaisutilaisuus
  • 27.2. Kuulon ja näön päivä (Kemi)

Maaliskuu

  • 9.3. Kohti koulupolkua -infopäivä 4–5-vuotiaiden näkövammaisten lasten vanhemmille ja varhaiskasvatuksen henkilökunnalle (Turku)
  • 12.3. Maailman glaukoomapäivä
  • 15.–16.3. järjestöpäivät (Iiris-keskus, Helsinki)

Huhtikuu

  • 2.4. Kuulon ja näön päivä (Oulu)
  • 3.4. Kuulon ja näön päivä (Nivala)
  • 4.4. Kuulon ja näön päivä (Ylivieska)
  • 24.4. kansainvälinen opaskoirapäivä

Toukokuu

  • 16.5. saavutettavuuspäivä
  • 17.5. Näkövammaismuseon uusien tilojen avajaiset
  • 17.–18.5. valtuuston kevätkokous (Iiris-keskus, Helsinki)
  • 23.5. Kuulon ja näön päivä (Rovaniemi)
  • 25.–26.5. Maailma kylässä (Helsinki)

Kesäkuu

  • 6.–7.6. Näkövammaistiedon perusteet -koulutus (Iiris-keskus, Helsinki)
  • 8.6. Opaskoirakoulun avoimet ovet (Vantaa)
  • 12.6. Näkövammaisten perhetapaaminen (Masku)
  • 27.6. kansainvälinen kuurosokeuspäivä

Heinäkuu

  • 3.7. Vauvojen värikylpy -työpajat näkövammaisille (Turku)

Elokuu

  • 22.–23.8. jäsenyhdistysten toimihenkilöpäivät (Helsinki)

Syyskuu

  • 3.9. Kuulon ja näön päivä (Rääkkylä)
  • 5.–6.9. IT-päivät (Tampere)
  • 11.–12.9. Kuntamarkkinat (Helsinki)
  • 21.9. kansainvälinen retiniitikon päivä

Lokakuu

  • 9.–10.10. pohjoismaisten Braille-neuvottelukuntien kokous (Iiris-keskus, Helsinki)
  • 10.10. maailman näköpäivä
  • 15.10. kansainvälinen valkoisen kepin päivä
    • White noise -tilataideteoksen julkistus (Iiris-keskus, Helsinki)
    • webinaari kuljetuspalveluista
  • 16.10. Näkövammaismuseon historiaklubi: Taitoautomaatteja vai uhkapeliä - raha-automaatit varainhankintakeinona 1920- ja 1930-luvun Suomessa (Iiris-keskus, Helsinki)
  • 30.10. Rakennetun ympäristön esteettömyys näkö- ja kuulovammaisen käyttäjän kannalta -seminaari (Turku)

Marraskuu

  • 7.–9.11. Apuvälinemessut (Tampere)
  • 8.11. valtuuston syyskokous (Tampere)
  • 9.11. Näkövammaisten lasten kylpyläpäivä (Kalajoki)
  • 10.–17.11. Sokeain viikko
    • 12.11. Kohtaamisia kauppakeskuksessa -tilaisuus (Espoo)
    • 14.11. Ateneumin taidemuseon lahjoitus: moniaistinen Enkeli-kokonaisuus Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli -maalauksesta (Iiris-keskus, Helsinki)
  • 13.11. Kohtaamisia – sokeain viikon tapahtuma (Lahti)
  • 19.11. Webinaari henkilökohtaisesta avusta
  • 20.11. Näkövammaismuseon historiaklubi: Sapiens – ihmisen lyhyt historia (Iiris-keskus, Helsinki)
  • 21.11. #saavuta2019-seminaari (Iiris-keskus, Helsinki)
  • 29.11. Näönkäytön apuvälineiden yhdenvertainen saatavuus -selvityksen julkaisutilaisuus

Joulukuu

  • 3.12. kansainvälinen vammaisten päivä
  • 3.12. Näkökulmia-yleisötilaisuus (Jyväskylä).

Sivu päivitetty