Vuo­si­ker­to­mus

Tältä sivulta löydät Näkövammaisten liiton vuosikertomuksen 2020. Se hyväksyttiin valtuuston kevätkokouksessa toukokuussa 2021.
Kolme hymyilevää ihmistä istuu kesäisellä kalliolla mustan opaskoiran kanssa.

Tällä sivulla

1 Näkövammaisten liitto puolustaa sujuvaa arkea

Olemme näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on toimia näkövammaisten ihmisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestönä. Liittomme jäseniä ovat 14 alueyhdistystä ja yhdeksän valtakunnallista yhdistystä, joissa on yhteensä noin 11 600 jäsentä, joista näkövammaisten alueyhdistyksissä noin 9 100 henkilöä. Alueyhdistysten toiminnassa on noin 100 paikallisyhdistystä, alaosastoa ja kerhoa.

Vuoden 2020 teemamme oli ”Sokean saappaissa – sujuva arki kaikille”. Teema huipentui Sokeiden viikon kampanjaan marraskuussa, jolloin toimme näkyvästi esille näkövammaismerkkiä ja rohkaisimme tarjoamaan apua näkövammaisille.

Järjestön kevät- ja syysvaltuustot järjestettiin hybridinä eli osittain etäkokouksena, ja kevätvaltuusto järjestettiin koronatilanteen vuoksi vasta syyskuussa. Kevätkokouksessa valittiin liiton uudet luottamushenkilöt. Liiton puheenjohtajaksi valittiin Kari Vähänen ja varapuheenjohtajaksi Eija-Liisa Markkula. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Esko Jantunen ja varapuheenjohtajaksi Katja Kuusela. Liiton uuden strategian valmistelu aloitettiin syksyllä.

Vuosi 2020 jää historiaan poikkeuksellisena vuotena. Maailmanlaajuinen koronatilanne vaikutti monin tavoin toimintaamme, mutta toiminnallemme asetetut tavoitteet toteutuivat siitä huolimatta pääosin.

Liiton koronatyöryhmä aloitti työskentelynsä 9.3., ja liitossa siirryttiin alkaen 13.3. pitkälti etätyöhön. Otimme suuren digiloikan, kun sisäinen yhteistyömme siirtyi suurelta osin Teamsiin. Lähes 70 % työntekijöistämme on työskennellyt etänä ja hybridimallilla, ja liiton hallitus työskenteli lähinnä etänä koko toimintavuoden ajan.

Jouduimme lomauttamaan työntekijöitämme eri pituisille jaksoille kuntoutuksessa, Opaskoirakoulussa, Aviriksessa, kirjapainossa ja asiakaspalvelussa. Liiton hallitus päätti näkövammaistyöhön liittyvistä kehittämisprojekteista, joita tarjottiin lomautettaville työntekijöille. Nämä projektit rahoitettiin liiton omista varoista.

Kehitimme työtämme koronatilanteen mukaiseksi, teimme isoja ja nopeita päätöksiä henkilökunnan ja asiakkaiden terveyden suojelemiseksi, ja siirsimme toimintaamme verkkoon ja etätapaamisiin. Monet toiminnoistamme sujahtivatkin sujuvasti verkkoon. Kenties eniten toimintaansa joutui sopeuttamaan Kuntoutus-Iiris, joka kuitenkin järjesti onnistuneesti myös etäkuntoutusta.

Moni suunniteltu tapahtuma jouduttiin kokonaan perumaan, ja Iiris-keskuksessa oli huomattavasti normaalia vähemmän toimintaa koko toimintavuoden ajan. Esimerkiksi Pimé Cafét ja historiaklubit olivat tauolla koko vuoden alkaen maaliskuusta, ja Näkövammaismuseo ja Aviris olivat avoinna vain ajanvarauksella. Joitain tilaisuuksia, kuten EBUn heikkonäköisyystapahtuman, järjestimme myös perinteisenä tilaisuutena Iiris-keskuksessa, kun senhetkinen koronatilanne sen salli.

Keväällä panostimme koronaviestintään, kun välitimme STM:n ja THL:n kansalaiskirjeen näkövammaisia palvelevissa muodoissa (esim. pistekirje). Paikkasimme tauolla olleita toimintoja ja kasvanutta tiedontarvetta Näkövammaisten liiton ajankohtaistiedotteella ja näkövammaisille avatulla palvelevalla puhelimella. Kysyimme näkövammaisilta heidän elämäntilanteestaan ja toiveista liiton toimintaan koronatilanteessa.

Merkittävimpiä vaikuttamistyömme kohteita olivat esimerkiksi laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, saavutettavuus, sote, sosiaaliturvauudistus ja vammaispalvelut. Osallistuimme YK:n vammaissopimukseen liittyen Suomen maaraportin rinnakkaisraportin laatimiseen. Vammaisfoorumin edustus työ- ja elinkeinoministeriön ”Palvelut, etuudet ja osallisuus” -alatyöryhmässä vahvisti liiton vaikuttamismahdollisuuksia työelämäasioissa merkittävästi. Lisäksi vaikutimme vahvasti siihen, että järjestöjen tekemä palvelutuotanto saatiin valtion koronatuen piiriin. Olimme mukana myös kansainvälisessä vaikuttamistyössä kattojärjestömme kanssa, kun European Blind Union (EBU) kävi keskustelua hiljaisista ja itseohjautuvista autoista ja teki vaikuttamistyötä hissien esteettömyyden ja kuvailutulkkauksen kehittämiseksi.

Isoja panostuksia olivat muun muassa liiton verkkosivu-uudistus, kun uudet, saavutettavat verkkosivut julkaistiin toukokuussa, sekä Opaskoirakoulun uuden kiinteistön rakentaminen, joka aloitettiin lokakuussa.

Saimme Live-ammattiopistolta taidelahjoituksen, kun Sokeutuminen-taideteos sijoitettiin 24.9.2020 pysyvästi Iiris-keskuksen aulaan.

2 Vaikuttaminen ja tiedonsaanti

2.1 Tiedonsaantipalvelut

Keskeiset saavutukset vuonna 2020:

  1. Luetus-palvelua käytettiin edellistä vuotta enemmän.
  2. Verkon kautta välitettyjen äänijulkaisujen osuus kasvoi.
  3. Laajensimme merkittävästi digitaalisten välineiden ja pilvipalveluiden käyttöä työssämme ja palveluissamme.

Luetus®­-palvelumme tarjoaa alustan saavutettavien julkaisujen välittämiseen todennetusti näkövammaisille. Palvelun käyttäjä voi lukea julkaisuja mobiililaitteella, tietokoneella ja Daisy-soittimella. Luetus-palvelun käyttäjämäärä ja verkossa välitettyjen äänilehtien osuus kasvoivat tavoitteidemme mukaisesti. Myös verkkokuuntelulaitteiden käyttäjien määrä kasvoi edellisestä vuodesta, ja julkaisuja haettiin verkkopalveluistamme edellistä vuotta useammin. Luetus-sovellusten kehittämisessä ilmenneet haasteet heikensivät erityisesti sovelluksen iOS-version käyttäjäkokemusta, ja Luetus-sovellusten käyttäjämäärä laski hieman. Lisäsimme Luetus-palveluun 11 sanomalehteä. Teetimme Luetus-sovelluksen monialustaisesta toteutuksesta prototyypin, jonka avulla keräsimme tarvittavaa tietoa ratkaisun toteutettavuudesta ja saavutettavuudesta eri alustoilla. Suomenkielisten käyttöliittymien puuttuminen älykaiuttimista ei mahdollistanut niiden laajempaa hyödyntämistä näkövammaisten äänipalveluissa.

Tuotimme ohjeita digilaitteiden ja sovellusten käyttöön näkövammaisena. Aloitimme liiton ja muiden tahojen tuottamien digiohjeiden keräämisen valtakunnalliseen ohjepankkiin. Tarjosimme puhelimitse ja verkossa näkövammaisille ihmisille ja yhteistyökumppaneille neuvontaa palveluidemme sekä digilaitteiden käytössä. Osallistuimme näkövammaisten IT-ohjaajien etäkoulutuspäivien järjestämiseen syyskuussa yhdessä Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry:n kanssa.

Esittelimme näkövammaisten tiedonsaannin haasteita ja ratkaisuja sekä jaoimme tietoa verkkopalveluiden saavutettavuudesta etätapaamisissa sovellusten ja verkkopalvelujen kehittäjille. Avasimme saavutettavuuskysymyksille myös erillisen neuvontakanavan. Osallistuimme digipalvelulain toimeenpanon seurantaryhmään Vammaisfoorumin edustajana. Annoimme lausuntoja muun muassa digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten valvonnasta ja sähköisen viestinnän saavutettavuudesta.

Toimitimme koronatilanteen alkuvaiheessa työntekijöille etätyön edellyttämät ict-laitteet. Korvasimme Iiriksen palvelinkapasiteettia pilvipalveluilla. Laajensimme erityisesti Microsoft 365 -palveluiden käyttöä, ja luovuimme kokonaan useista palvelimista. Siirsimme muun muassa Luetus-palvelun Iiriksen konesalista pilvipalveluun. Osallistuimme myös erillisrahoituksella toteutettavan asiakas- ja jäsenhallinnan alustan hankintaan.

Koronatilanteesta aiheutuneet olosuhteet, eläköitymiset ja tuotannolliset järjestelyt aiheuttivat useita työtehtävien järjestelyjä nopealla aikataululla. Jouduimme tilapäisesti rajoittamaan Daisy-soittimien lainausta, mutta kokonaisuudessaan koronatilanteen vaikutukset toimintaamme jäivät hyvien etätyömahdollisuuksien ja työntekijöiden joustavuuden ansiosta vähäisiksi. Välitimme STM:n ja THL:n kansalaiskirjeen koronaviruksesta sekä Näkövammaisten liiton ajankohtaistiedotteen saavutettavan ääniversion näkövammaisille cd-levynä ja Luetus-palvelussa. Keväällä laadimme näkövammaisten ihmisten etäosallistumista helpottavia ohjeita tilapäisten henkilöresurssien avulla.

Keräsimme palautetta toiminnan kohderyhmiltä muun muassa verkkolomakkeilla sekä kirjaamalla palautetta palvelutilanteissa. Käsittelimme palautteet palvelukokouksissa joka toinen kuukausi.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2020–31.12.2020, suluissa vuoden 2019 vastaavat luvut:

  • digineuvonta puhelimitse: 21 (28) tuntia/vk
  • Luetus®-palvelu
    • säännöllisesti ilmestyvät julkaisunimikkeet: 174 (158) kpl
    • e-kirjat: 8 368 (8 215) kpl
    • aktiiviset käyttäjät: 1 903 (1 815)
    • uudet asiakkaat: 341 (258)
    • julkaisujen käyttö: 638 111 (610 744) ladattua julkaisua
    • palvelun käyttö:
      • mobiilisovelluksilla 34 (34) % käyttäjistä
      • lainatulla verkkokuuntelulaitteella noin 38 (32) % käyttäjistä
      • työpöytäsovelluksilla (Windows ja Linux) noin 25 % käyttäjistä
  • Daisy-laitteiden lainaamo
    • lainaajat: 14 940 (15 446) hlöä
    • lainaajista 65-vuotta täyttäneitä noin 72 %
    • uudet asiakkuudet: 609 (902) hlöä
  • näkövammaisten keskustelukanavat
    • viestejä lähettäneet käyttäjät: 526 (538)
    • vähintään yhtä keskustelukanavaa seuraavat käyttäjät: 1 374 (1 308).

2.2 Oikeuksienvalvonta

Keskeiset saavutukset vuonna 2020:

  1. Ohjausta ja neuvontaa on annettu kasvokkain sekä etäyhteyksillä.
  2. Yksilöasiakkaiden määrä on kasvanut ja asiakastyytyväisyys on säilynyt korkeana.
  3. Kehitimme asiakasrekisterin tietosuojaa ja tulevaa alustaa yhdessä tiedonsaantipalvelujen kanssa.

Asettamamme tavoitteet saavutimme osittain. Asiakastyössä seurasimme kaikenikäisten näkövammaisten vammaispalvelujen saatavuutta ja riittävyyttä valtakunnallisesti. Koronatilanteen aikana arvioimme yksilöllisten tarpeiden toteutumista myös palvelujen järjestämistapojen osalta ja puutuimme epäkohtiin. Neuvoimme ja autoimme näkövamman vuoksi tarvittavien palvelujen ja tukitoimien hakemisessa ja muutoksenhakuprosesseissa. Henkilökohtaisten tapaamisten ohella hyödynsimme etäyhteyksiä.

Pilotoimme palvelevaa puhelinta näkövammaisten ihmisten tarpeisiin matalan kynnyksen työmuotona. Viestimme säännöllisesti sosiaaliturvasta ja palveluista liiton verkkosivuilla, alueellisissa äänilehdissä, NKL-tiedotteet-sähköpostikanavalla ja sosiaalisessa mediassa. Panostimme jäsen- ja sidosryhmäviestintään julkaisemalla kuukausitiedotteita ja uutiskirjeitä sekä podcasteja. Tarkoituksemme oli pilotoida näkövammaisen ihmisen ja hänen läheistensä sujuvan arjen tueksi kuvailutulkattuja ohje- ja neuvontavideoita, mutta tavoite ei toteutunut liian suurten kustannusten vuoksi. Liiton verkkosivuilla oleva Palveluopas-sivu oli seitsemänneksi suosituin sivu.

Teimme vaikuttamistyötä Vammaisfoorumin ja muiden vammaisjärjestöjen, vammaisten oikeuksien neuvottelukunnan (VANE) sekä Sosten kanssa. Kohdensimme vaikuttamistyömme ja vaikuttamisviestintämme sosiaaliturvaan, vammaispalveluihin, apuvälinepalveluihin, varhaiskasvatukseen ja koulunkäyntiin. Seuraamme YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoa valtakunnallisella tasolla ja osallistuimme Suomen maaraportin rinnakkaisraportin laatimiseen.

Arvioimme työtämme Artsi-itsearvioinnilla ja Armi-työkalulla. Keräsimme asiakaspalautteen ja jatkoimme asiakascase-Teamsia alueellisten työntekijöiden osaamisen ja asiakastyön sisällön kehittämiseksi.

Sidosryhmäkyselyn mukaan oikeuksienvalvonnasta saatu tieto on vastannut tarvetta tyhjentävästi tai riittävästi yli 80 % vastaajista. Oikeuksienvalvonnan erityisinä vahvuuksina ovat olleet asiantuntemus ja osaaminen, viestintä- ja neuvottelutaidot sekä palveluasenne ja yhteistyömahdollisuudet.

Lähes kaikki suunnittelemamme tapahtumat peruuntuivat koronatilanteen vuoksi. Järjestimme muutamia live- ja etätilaisuuksia, kuten Näkövammaisen lapsen palvelut poikkeustilanteessa -webinaarin, Kysy koronasta -tilaisuuden ja kaksi sisäistä koulutusta: 10 vinkkiä asiakaspalautteen vastaanottamiseen sekä Miksi sosiaaliturvan uudistaminen on niin tärkeää. Lisäksi osallistuimme Harvinaismessuille ja Educa-messuille. Teimme Sokeiden viikolla valtakunnallisen aluetyön mainoskampanjan ”Kun silmälasit eivät enää riitä” 17 sanomalehteen, ja toisen mainoksen ostimme Harvinaisten sairauksien päivänä.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2020–31.12.2020, suluissa vuoden 2019 vastaavat luvut:

  • tiedotus
    • liiton verkkosivuston palveluopas-sivu(t): 16 515 (25 932) katselua (vähentyminen johtunee sivuston rakenteen uudistumisesta 5/2020, kun useat palveluopas-alasivut muuttuivat vain yhdeksi alasivuksi)
    • podcastit: 2 (3) kpl
    • lakimiesten pitämät webinaarit vammaispalveluista: 1 (2) kpl
    • oikeuksienvalvonnan kuukausitiedotteet: 12 (11) kpl
    • uutiskirje tavoitti: 500 (lähes 500) lukijaa
    • lapsiperheiden uutiskirje: 101 (78) tilaajaa
    • tiedotteiden kattavuus Facebookissa: 6 174 (1 500)
  • tilaisuudet ja tapahtumat
    • järjestäjänä tai asiantuntijaroolissa: 337 (311)
    • kohtaamiset: 12 361 + Educa-messut (50 476)
    • kuulon ja näön päivät: 0 (yli 20)
  • asiakastyö
    • yksilöasiakkaita: 1 959 (1 943) hlöä
    • neuvonta ja ohjaus näkövammaisille: 2 691 (2 643)
    • vaativa ohjaus näkövammaisille: 946 (1 194)
    • neuvonta ja ohjaus omaisille: 808 (709)
    • vaativa ohjaus omaisille: 215 (249)
    • lausunnot, hakemukset ja kirjeet: 1 848 (1 870) kpl
    • muutoksenhakukirjelmät: 239 (260) kpl
  • oikeuksienvalvontalakimiehen työkehi
    • oikeudenkäyntiasiamiehenä 25 (40) asiakkaalle
    • muutoksenhakukirjelmät: 39 (62) kpl
  • yhteistyö
    • järjestöyhteistyö: 2 665 (2 164)
    • yhteydenpito viranomaisiin ym.: 3 185 (2 839)
  • alueellisten työntekijöiden matkapäivät: 152 (401) pv.

2.3 Järjestöpalvelut

Keskeinen saavutus vuonna 2020: jäsenyhdistysyhteistyön tiivistäminen etäyhteyksin.

Järjestöpalvelujen tehtävänä on edistää näkövammaisten oikeuksien toteutumista ja tuottaa palveluja jäsenyhdistyksille ja yksittäisille näkövammaisille. Työmuotojamme ovat jäsentiedotus, yhdistyspalvelut, esteettömyystyö, lukupalvelu, koulutus-, nais- ja nuorisotoiminta sekä näkövammaisuuteen liittyvä museotyö. Toimintamme tavoitteena on ohjauksen, neuvonnan, koulutuksen ja palveluiden avulla mahdollistaa elinvoimainen näkövammaistyö jäsenyhdistyksissämme kautta maan.

Tarjosimme jäsenyhdistystemme toimi- ja luottamushenkilöille sekä muille aktiiveille henkilökohtaista tukea ja neuvontaa, yhteisiä koulutustilaisuuksia ja muita tapahtumia sekä tietoa antavaa materiaalia. Järjestimme koulutustilaisuuksia seuraavilla teemoilla: verkkosivujen käyttö yhdistystoiminnassa, toiminnan seuranta ja arviointi, yhdistyksen hallitustyö, vertaistoiminnan kehittäminen sekä Näkövammaisten liiton asiantuntijatiedon hyödyntäminen. Lisäksi järjestimme yhdistyksille muita tilaisuuksia, kuten kokemustoimijoiden vertaistapaamisen ja STEA-hakemusten suunnittelun tukipajat, sekä yhdistystuokioita jäsenyhdistysten toimihenkilöiden kanssa. Kaikista 40 tapahtumasta neljä oli lähitapahtumia, ja loput etätilaisuuksia.

Julkaisimme yhdistystoiminnan tueksi uutta sähköistä Periskooppi-uutiskirjettä.

Vaikutamme rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja palveluiden saavutettavuuteen tarjoamalla asiantuntevaa neuvontaa. Esteettömyystyömme painottui näkövammaisten toimimisen kannalta merkittävimpiin julkisen rakentamisen ja peruskorjausten kohteisiin. Levitimme esteettömyystietoutta järjestämällä webinaareja alueellisille kokemustoimijoille. Aktiivitoimijat oppivat tuntemaan erilaisia esteettömyysratkaisuja ja voivat hyödyntää niitä paikallisessa vaikuttamistyössä.

Tarjoamme laadukasta koulutusta näkövammaisuudesta erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetusalan sekä palvelujentuottajien henkilöstölle. Ammattihenkilöstön koulutustemme kohderyhmiä olivat vammaispalvelun sosiaalityöntekijät, henkilökohtaiset avustajat, lentokenttähenkilöstö ja farmasia-alan opiskelijat. Järjestimme ”Alle kouluikäisen näkövammaisen lapsen ohjaaminen ja kasvun tukeminen” -koulutuksen. Levitimme näkövammaistietoutta myös pitämällä luentoja ja tuottamalla koulutusmateriaaleja näkövammaisuudesta muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa.

Valtakunnallisessa nuorisotoiminnassa tarjoamme näkövammaisille nuorille vertaistoimintaa ja onnistumisen elämyksiä ja aktivoimme heitä osallistumaan harrastus- ja järjestötoimintaan. Järjestimme nuorten kesäkiertueen kolmella paikkakunnalla ja kaksi viikonlopputapahtumaa: Refind 2020 -foorumin ja eläinaiheisen viikonlopun). Näkkäriajot-keskusteluryhmä nuorille kokoontui etäyhteyksin aluksi viikoittain ja syksyllä kahdesti kuukaudessa. Muut suunnitellut tapahtumat peruuntuivat koronatilanteen vuoksi. Viestimme toiminnastamme näkövammaisille nuorille osallistumalla oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervan järjestämille 6.- ja 9.-luokkalaisten tukijaksoille, tuottamalla kerran kuukaudessa nuorille suunnattua Nettiradio Nyörin lähetystä ja viestimällä sosiaalisessa mediassa.

Lukupalvelun avulla tuotamme äänijulkaisuja näkövammaisten henkilökohtaisiin tarpeisiin. Palvelu paikkaa osittain julkisia palveluita.

Keräämme, taltioimme, tutkimme ja esittelemme näkövammaisyhteisöä koskevaa historiaa Näkövammaismuseossa, jossa on esillä pysyvä "Näkövammaistyön vuosisadat" -perusnäyttely. Museo oli avoinna alkuvuonna normaalisti ja syksyllä ajanvarauksella. Aloitimme Historiaklubeissa uuden näkövammaisten ammattiperinteitä käsittelevän historiasarjan. Päivitimme museon verkkosivuja osana liiton verkkosivu-uudistusta.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2020–31.12.2020, suluissa vuoden 2019 vastaavat luvut:

  • tuki jäsenyhdistyksille
    • koulutustilaisuudet: 18 kpl
    • yhdistystuokiot: 16 kpl
    • muut tilaisuudet: 21 kpl
  • Periskooppi-uutiskirje (aloitti v. 2020)
    • numeroita: 4
    • tilaajia vuoden lopussa: 140
  • Lukupalvelun vapaaehtoislukijoiden lukemat Daisy-julkaisut
    • julkaisut: 162 (204) nimikettä
    • kokonaiskesto: 791 (1 165) tuntia
    • vapaaehtoislukijoita: 22 (24) hlöä
    • asiakaskappaleet (nimikkeet ja lisätilaukset): 188 (305) kpl
  • Lukupalvelun käyttäjät: 49 (79) näkövammaista
  • järjestettyjä koulutustilaisuuksia: 4 (12) kpl
  • nuorisotoimen tapahtumien osallistujat: 250 (114) osallistujaa, eli 62 (70) yksittäistä nuorta
  • Näkövammaismuseon vierailijat: 300 (noin 2 000) kävijää.

2.4 Työelämäpalvelut

Keskeiset saavutukset vuonna 2020:

  1. Asiakas- ja verkostoyhteistyö jatkui etäyhteyksillä ja yhteydenpidon kynnys jopa madaltui.
  2. Työterveyshuolto- ja oppilaitosyhteistyö laajenivat ja syvenivät.
  3. Näkövammaisten opiskeluun, työllistymiseen ja työelämässä toimimiseen liittyvät saavutettavuuskysymykset tunnistetaan paremmin ja kysytään neuvoja.

Toimintamme pääpaino oli yksilöasiakasneuvonnassa ja palveluohjauksessa. Kohderyhminä olivat erityisesti näkövammaiset opiskelijat, työikäisinä näkövammautuneet ja yrittäjät sekä vaikuttamis- ja tiedottamistyössä työterveyshuollot, oppilaitokset ja TE-toimistot sekä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Neuvonnassamme painottuivat työssä jatkamisen ja työn kohtuullisten mukautusten suunnittelu, eläkkeisiin liittyvä neuvonta, opiskeluasiat, yritystoiminnan asiat sekä ammatilliseen kuntoutukseen liittyvä neuvonta ja ohjaus. Koronatilanteen vuoksi etätyöhön ja -opiskeluun liittyvät saavutettavuuskysymykset olivat neuvonnassamme keskeisiä ja työttömyys- ja lomautusuhan alaisten asiakkaiden ja yrittäjien neuvonta lisääntyi.

Huomioimme asiakaskuntamme monimuotoisuuden ja kehitimme palvelujamme niin, että näkövammaiset saivat mahdollisimman yksilöllisiä, omassa tilanteessaan olennaisia palveluja saavutettavassa muodossa. Työelämäpalvelujen työntekijät kehittivät vuoden aikana omaa viestintä- ja näkövammaisosaamistaan ja reagoivat nopeasti toimintaympäristön suureen muutokseen. Asiakasmäärä ja yhteydenpito asiakkaisiin lisääntyivät. Asiakasneuvonnan lisäksi informoimme, koulutimme ja viestimme sekä näkövammaiskentässä että työpaikoilla ja oppilaitoksissa yhdenvertaisista käytännöistä ja saavutettavista digiympäristöistä. Julkaisimme neljä tiedotetta ja päivitettäviä ohjeita koronatilanteen ajalle verkkosivuilla sekä ”Tietoa apuvälineistä ja valaistuksesta” -oppaan. Webinaarit, podcastit, blogit ja lehtijutut keskittyivät muun muassa näkövammaisuuteen liittyvään uupumukseen ja työsyrjintään. Kolmessa Facebook-ryhmässämme tiedotimme, seurasimme keskustelua ja vastasimme kysymyksiin. Keväällä teimme koronakyselyn näkövammaisille työikäisille, ja vastausten perusteella arvioimme näkövammaisten palvelutarpeita muutostilanteessa.

Työterveysneuvottelujen yhteyteen liittyi aina työterveyshuoltojen neuvontaa näkövammaisuuden erityiskysymyksissä ja työn kohtuullisissa mukautuksissa sekä tiedottamista esimiehille ja työterveyshuollon edustajille työelämän yhdenvertaisuusasioista ja -laista. Työsyrjintä ja epäasiallinen kohtelu lisääntyivät työpaikoilla, ja näihin tilanteisiin liittyvä selvittelymme yhdessä työnantajien ja ammattiliittojen kanssa lisääntyi.

Laajensimme yhteistyötä oppilaitosten kanssa yhdenvertaisen opiskelun takaamiseksi ja opiskelun esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi, erityisesti Careerian kanssa toteuttamamme yrittäjän ammattitutkinnon yhteydessä. Saavutettavuusasiantuntija työskenteli ammattikorkeakoulujen ja ylioppilaslautakunnan kanssa sähköisten pääsykokeiden ja ylioppilaskirjoitusten saavutettavuuteen liittyen. Educa-messuilla opiskelun saavutettavuusteemalla tavoitimme hyvin oppilaitosten edustajia ja nuoria.

Kaikkiaan 25 koulujen opinto-ohjaajaa osallistui yhdessä Valteri Onervan kanssa järjestämäämme "Ohjauksessa näkövammainen oppilas" -infoon. Erityisesti nuorten kanssa tehtävään työhön liittyvät verkostomme laajentuivat, ja aloitimme yhteistyön Talous ja Nuoret TAT:n kanssa ja osallistuimme Inklusiiv ry:n ”I started this” -yrittäjyyskampanjaan. Vammaisjärjestöyhteistyössä osallistuimme NUORI 2020- ja Opopäivät-tapahtumiin. Näkövammaisten lasten vanhempia ja näkövammaisia nuoria tavoitimme työelämäasiantuntijamme osallistuessa Näkövammaiset Lapset ry:n nuorten chattiin ja neljän Silmäterä-lehden kolumnin kautta.

Keskeistä toimintaamme oli näkövammaisten yrittäjien toimintamahdollisuuksien turvaaminen koronatilanteen aiheuttamissa dramaattisissakin muutoksissa. Tähän haasteeseen vastasivat tiedotteet, asiakasohjaus, vammaisjärjestöyhteistyönä järjestetty ja yrittäjille suunnattu ”Potkua yrittäjyyteen” -webinaarisarja, yrittäjien ammattitutkintokoulutukseen osallistuminen sekä koulutuksiin kannustaminen. Yrittäjyysasiantuntija teki yhteistyötä Suomen Vammaisyrittäjät ry:n ja Suomen Yrittäjien kanssa muun muassa yrittäjien koronatukiin liittyen. Vammaisjärjestöyhteistyö oli merkittävässä roolissa yrittäjien tukemisessa muutostilanteessa selviytymiseksi.

Varmistuimme työikäisten näkövammaisten tarpeiden mukaisesta ohjautumisesta palveluihin ja kuntoutukseen osallistumalla työterveysneuvotteluihin, TE-palveluiden ja kuntoutusohjaajien tapaamisiin asiakkaan kanssa. Järjestimme näkövammaisuuden erityiskysymyksistä koulutukset kahdelle työvalmentajaopiskelijaryhmälle, ja tavoitimme näin 70 opiskelijaa.

Vammaisjärjestöyhteistyö vahvistui Vammaisfoorumin työllisyysryhmän, aisti- ja liikuntavammaisten työelämäasiantuntijoiden ryhmän sekä eri vammaisten työllisyyttä edistävien verkostojen toiminnassa. Vammaisfoorumin edustus TEM:n ministerityöryhmän ”Palvelut, etuudet ja osallisuus” -alatyöryhmässä on johtanut vammaisjärjestöjen osallisuuteen TEM:n ja STM:n työelämään liittyvien ohjelmien hankkeissa ja TE-palvelujen kehittämisessä, ja vahvistanut näin vaikuttamismahdollisuuksia merkittävästi.

Saavutimme asetetut tavoitteet pääosin. Toimintavuoden poikkeuksellisuudesta huolimatta pystyimme jatkamaan asiakas-, verkosto- ja vaikuttamistyötä sekä viestintää suunnitellusti. Olennaista tavoitteidemme saavuttamisen kannalta oli se, että olimme jo pidemmän aikaa kehittäneet erilaisia asiakkaiden ja sidosryhmien yhteydenpidon tapoja sekä monikanavaista viestintää. Vammaisjärjestöyhteistyö ja laajat verkostomme mahdollistivat myös nopean reagoinnin muutoksiin. Koronatilanne aiheutti muutoksia suunniteltuihin painotuksiin työnantajien osalta. Jo valmiiksi tehty ”Nähdään töissä!” -Twitter-kampanja siirrettiin tulevaan, koska tavoiteltua kampanjan vaikuttavuutta ei olisi saavutettu.

Arvioimme toimintaamme itsearviointina, palautetta keräämällä, seuraamalla some- ja näkövammaisten omia keskustelukanavia sekä koronakyselyn avulla. Vuoden 2020 asiakas- ja sidosryhmäpalautekyselyt tehdään tammikuun loppuun mennessä, ja ne arvioidaan helmikuussa 2021.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2020–31.12.2020, suluissa vuoden 2019 vastaavat luvut:

  • yksilöasiakkaat: 284 (231) hlöä
  • työelämäasiantuntijoiden asiakas- ja verkostotapaamiset: 161 (340) kpl (huom. luvut eivät täysin vertailukelpoisia, koska tapaamiset vuonna 2020 pääosin puheluja ja näkyvät yhteydenpidossa)
  • yrittäjyysasiantuntijan asiakastapaamiset: 21 (44) kpl
  • yhteydenpito puhelimitse ja sähköpostitse
    • asiakkaisiin: 5 383 (4 058) krt
    • yhteistyötahoihin 3 199 (3 751) krt
  • tapahtumat, koulutukset ja infotilaisuudet
    • itse järjestetyt: 5 (6) kpl
    • mukana järjestämässä tai ohjelmassa: 18 (32) kpl
    • ammatillisen kuntoutusselvityksen kuntoutujat infotilaisuuksissa: 60 (78) kohdattua hlöä
    • työterveyshuoltojen henkilökunnan tiedotukset asiakkaiden työkykyneuvottelujen ohessa: 102 (60) kpl
  • viestintä
    • liiton verkkosivuilla työelämäpalveluihin ja työhön liittyvät alasivut: 5 076 käyntiä
    • podcastit: 8 kpl
    • blogit: 5 kpl
    • lehtijutut: 3 kpl
    • Työelämätarinat-videot: 6 119 katselua
    • Facebook-ryhmät
      • Näkövamma ja työ -ryhmä: 295 jäsentä
      • Näkövammaiset yrittäjät -ryhmä: 106 jäsentä
      • näkövammaiset opiskelijat -ryhmä: 115 jäsentä.

2.5 Kansainvälinen toiminta

Keskeiset saavutukset vuonna 2020:

  1. Järjestimme tapaamisen heikkonäköisille osana EBUn heikkonäköisyyshanketta.
  2. Onnistuimme koronatilanteesta huolimatta toteuttamaan inklusiivisen opetuksen hanketta Etiopiassa ja saimme ulkoministeriön luvalla muutettua osan hanketuesta humanitaariseksi avuksi yksin eläville näkövammaisille nuorille.
  3. Ulkopuolinen välievaluaatio Etiopian kehitysyhteistyöhankkeesta.

Koronatilanne muutti merkittävällä tavalla kaikkea kansainvälistä kanssakäymistä maaliskuusta lähtien. Ehdimme pitää Näkövammaisjärjestöjen pohjoismaisen yhteistyötoimikunnan (NSK) sekä Pohjoismaisen naistoimikunnan (NKK) kokoukset maaliskuun alussa Helsingissä. Samassa yhteydessä Islannin sokeiden liiton ja Ruotsin näkövammaisten liiton (SRF) edustajat vierailivat Iiriksessä tutustumassa liiton toimintaan. Toimimme vuosina 2020 ja 2021 pohjoismaisten kokousten puheenjohtajamaana. Syksyn NSK- ja NKK-kokoukset pidettiin virtuaalisesti.

Maailman Sokeiden Unionin (WBU) kesäkuulle sovittu yleiskokous Madridissa jouduttiin siirtämään vuodella eteenpäin. Euroopan Sokeiden Unionin (EBU) hallituksen ja EU-toimikunnan kokoukset pidettiin kesäkuusta lähtien virtuaalikokouksina. Tytti Matsinen on EBUn hallituksen jäsen.

Liityimme keväällä vuosien tauon jälkeen Kansainvälisen näkövammaisten opetusalan järjestön ICEVIn Euroopan alueyhdistyksen jäseneksi. Jatkoimme jäsenyyttämme Africa Forum Councilissa, jonka kesäkuulle suunniteltu lähikokous jouduttiin perumaan.

Pohjoismainen kehitysyhteistyötoimikunta (NBK) piti joulukuussa liittomme johdolla etäkokouksen, joka painottui koronaviruksen vakaviin seurauksiin vammaisille ihmisille niissä kehitysmaissa, joissa meillä ja pohjoismaisilla sisarjärjestöillämme on hanketoimintaa.

Jaoimme EBUn, ICEVIn, WBU:n ja Euroopan Vammaisfoorumin kautta tulevaa tietoa liitossa yleisesti hyödynnettäväksi. EBU keräsi jäsenjärjestöiltään tietoa saavutettavuusdirektiivin ja audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin sekä Marrakeshin sopimuksen kansallisesta toimeenpanosta. EBUn uusi toimitusjohtaja Lars Bosselmann teki keväällä soittokierroksen EBUn jäsenjärjestöihin, mikä antoi meillekin mahdollisuuden keskustella mutkattomasti toiveistamme EBUn tulevan kehittämisen suhteen.

EBU nimitti 2019 yleiskokouksen päätöslauselman mukaisesti jäsenjärjestöjen edustajista koostuvan uuden sukupuolten välisen tasa-arvon komitean sekä häirinnän vastaisen politiikan työryhmän.

Vuoden aikana EBU kävi autoteollisuuden ja EU-parlamentin kanssa keskustelua hiljaisista ja itseohjautuvista autoista. Järjestö jatkoi aktiivista vaikuttamistyötä hissien esteettömyyden ja kuvailutulkkauksen kehittämiseksi sekä junamatkustamisen esteiden purkamiseksi. EBU korosti vuoden kuluessa useaan kertaan EU:lle tarvetta kerätä päätöksenteon pohjaksi täsmällistä tilastotietoa vammaisuudesta.

Järjestimme Iiriksessä lokakuussa tapaamisen heikkonäköisille aktiiveille osana EBUn heikkonäköisyyshanketta. Päivän aikana tarkastelimme heikkonäköisyyteen liittyviä keskeisiä ongelmia ja etsimme niihin ratkaisuja. EBUn ADVISE-hanke julkaisi koulutusmanuaalit, joiden kirjoittamisessa työelämän asiantuntijamme oli mukana.

Kehitysyhteistyötä jatkoimme osana Vammaiskumppanuus ry:n hallinnoimaa Vammaiskumppanuusohjelmaa. Haasteellisesta koronatilanteesta huolimatta onnistuimme toteuttamaan kumppanimme HPDO:n kanssa lähes täysimääräisesti hankettamme inklusiivisen opetuksen kehittämiseksi ja oppilaiden itsenäisen elämän tukemiseksi Etiopiassa. Saimme ulkoministeriöltä poikkeuksellisen luvan muuttaa osan hanketuesta humanitaariseksi avuksi yksin eläville näkövammaisille nuorille. Emme pystyneet tekemään jokavuotista hankemonitorointimatkaa Etiopiaan, eivätkä etiopialaiset kumppanimme päässeet suunnitellulle vierailulle Suomeen. Loppuvuodesta saimme kuitenkin ulkopuolisen välievaluaation Etiopian työstämme. Sen löydöksiä tullaan hyödyntämään uutta hankekautta suunniteltaessa. Ulkoministeriön myöntämällä Afrikka-lisärahoituksella pystyimme ostamaan hankkeelle oman auton, mikä lisäsi hanketyöntekijöidemme turvallisuutta Amharan alueella.

Kansainvälisessä toiminnassa ei ole samanlaisia arviointikeinoja kuin liiton muissa toiminnoissa. Kehitysyhteistyötä arvioimme yhdessä Vammaiskumppanuuden kanssa. Muuta kansainvälistä toimintaa arvioimme ajantasaisen palautteen ja itsearvioinnin kautta.

2.6 Näkövammarekisteri

Keskeiset saavutukset vuonna 2020:

  1. Ylläpidimme sopimuksen mukaisesti THL:n näkövammarekisteriä. Poikkeusoloista huolimatta pidimme yhteyttä sairaaloihin.
  2. Saimme Tilastokeskuksesta rekisteröityjen näkövammaisten sosiaalista asemaa vuonna 2018 koskevat tiedot ja aloitimme niiden analysoinnin.
  3. Jatkoimme tutkimustyötä THL:n Terveys-2000 ja Terveys-2011-aineistojen pohjalta.

Näkövammarekisteri on tilastointi-, tutkimus- ja tietopalveluyksikkö, joka selvittää näkövammaisuuden esiintyvyyttä, syitä, luonnetta ja niiden muutoksia Suomessa. Näkövammarekisteri toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alaisena ja sen rahoittamana. Julkaisemme aineistoista laadittuja tilastoja ja muuta tietoa, joita voidaan käyttää näkövammaisuuden ehkäisyssä sekä näkövammaisten erityispalveluiden suunnittelussa ja oikeuksien valvonnassa, alan henkilökunnan koulutuksessa ja tutkimustoiminnassa.

Toimimme näkövammojen ehkäisyn ja silmäterveydenhuollon kehittämisen hyväksi yhdessä terveydenhuollon kanssa. Tutkimusyhteistyön kautta saamme tietoa silmäsairauksista ja niiden hoidosta sekä näkövammaisuudesta ja näkövammaisten ihmisten elämästä, joista tiedotamme yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Keskeisiä tiedotusvälineitämme ovat silmälääkäreille ja muille sidosryhmille jaettava vuositilasto, sairaalakäynnit ja luennointi alan henkilöstön koulutustilaisuuksissa. Vierailujen tarkoituksena on keskustella silmäterveydenhuollon ja liiton ajankohtaisista asioista.

Koronatilanteen vuoksi emme vuoden aikana päässeet vierailemaan keskussairaalojen silmäosastoilla. Lisäksi jouduimme perumaan rekisterin sairaalayhteyshenkilöiden vuotuisen koulutus- ja neuvottelupäivän sekä lääkäreille ja muille asiasta kiinnostuneille tarkoitetun työnäköä käsittelevän seminaarin.

Koronatilanteen vuoksi terveydenhuollon tekemien näkövammarekisteri-ilmoitusten määrä putosi keväällä. Vasta loppusyksystä ilmoitusten määrä nousi tavanomaiselle tasolle. Ilmoitusten pohjalta laadimme vuositilastot ja sairaanhoitopiirikohtaiset vertailut, joita jaamme silmälääkäreille, muulle terveydenhuollon henkilöstölle sekä muille sidosryhmille.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2020–31.12.2020, suluissa vuoden 2019 vastaavat luvut:

  • Vastaanotetut Näkövammarekisterin ilmoituslomakkeet: 1 600 (2 032) kpl,
    joista ilmoituksia uusista näkövammaisista: 1 300 (1 637) kpl.

2.7 Minun näköinen mieli -hanke

Keskeiset saavutukset vuonna 2020:

  1. Ihmiset saivat vertaistukea puhelinringeistä, valmennuksista ja ääniaineistoista.
  2. Hanke kehitti ja tuotti mielen hyvinvointia tukevan ryhmävalmennuksen.
  3. Hankkeen tuottamat aineistot tavoittivat ison joukon näkövammaisia ihmisiä.

Hanke alkoi vuonna 2020, koronatilanteen aikana. Jouduimme muuttamaan suunnitelmia olosuhteisiin sopivaksi, mutta saavutimme silti asetetut tavoitteet täysimääräisesti.

Saimme toiminnastamme paljon hyvää palautetta. Yksilöllinen tuki ja ryhmätoiminta antoivat näkövammaisille ihmisille voimaa ja uusia näkökulmia. Hyödynsimme audiomateriaaleja, ja tuotimme kasvokkaista ja etäharjoitusmateriaalia YouTubeen ja SoundCloudiin sekä sisältöä pilotoiviin ”patavalmennuksiin”. Tuotetut aineistot sisälsivät monia hyvinvoinnin alueita, kuten tunne-, tietoisuus-, elämänhallinta-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja.

Keräsimme palautetta muun muassa puhelinhaastatteluilla, suullisesti, Webropol-kyselyillä ja havainnoinnilla. Itsearvioinnin teimme Artsi-työkalulla. Arviointitietoa keräsimme seurantatietoina muun muassa sosiaalista mediasta ja osallistujamääristä.

Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Ensimmäisenä toimintavuonna emme käyttäneet STEAn määriteltyjä mittareita, sillä arviointikäytännöt päivittyivät ja pääsimme mukaan arvioinnin ja raportoinnin pilottiin. Hankkeeseen osallistuneet näkövammaiset vaikuttivat hankesisältöihin ja valmennuspäivien suunnitteluun. Paremman mielen opaskirjan suunnittelu ja kirjoittaminen aloitettiin yhdessä ammattilaisista ja näkövammaisista koostuvan ryhmän kanssa.

Tuimme hankkeessa liiton strategian mukaisesti näkövammaisia elämään itsenäistä elämää tuntematta fyysisistä, psyykkisistä tai sosiaalisista syistä aiheutuvaa pelkoa ja turvattomuuden tunnetta. Toimimme sen puolesta, että vastavammautuneella ja pitempään näkövammaisena olleella ihmisellä on mahdollisuus saada tukea yksinäisyyden ja syrjään jäämisen tunteen vähenemiseksi.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2020–31.12.2020:

  • tavoitetut vapaaehtoiset: 32 hlöä
  • tavoitetut näkövammaiset: 110 hlöä
  • puhelinringit
    • rinkejä: 19 kpl, joissa 485 kohtaamista
    • koollekutsujien tapaamisia ja valmennuksia: 31 kpl, joissa 69 kohtaamista
  • valmennukset
    • pilotoivat valmennukset: 9 kpl, joissa 47 kohtaamista
    • näkövammaisten mielen hyvinvointia tukeva ryhmävalmennus: kehitetty 1 kpl, kesto 5 tuntia
  • viestintä:
    • podcastit: 11 kpl
    • YouTube-harjoitteet: 14 kpl, jotka kuunneltiin yht. 3 245 krt.

3 Palvelut

3.1 Kuntoutus- ja majoituspalvelut

Keskeiset saavutukset vuonna 2020:

  1. ammatillisen kuntoutusselvityksen etäkuntoutuksen käynnistyminen
  2. kuntoutuksen etäohjauksen ja -työskentelyn nopea haltuunotto
  3. viranomaisohjeiden huomioiminen laadukkaassa ja turvallisessa lähikuntoutuksessa.

Vuosi 2020 käynnistyi kuntoutuksessa muutosten keskellä. Syksyn 2019 yt-neuvotteluiden henkilöstövähennykset heijastuivat kuntoutuksen toimintaan monin eri tavoin. Osalla työntekijöistä työtehtävät laajenivat, työryhmien yhteistyön mahdollisuudet vähenivät ja kuntoutustyön organisointi vaikeutui. Lisäksi vuoden vaihteessa tehtiin iso toimitilamuutos, kun kaikki työntekijät siirtyivät samaan kerrokseen.

Alkuvuoden kuntoutujamäärät olivat lapsiperheitä lukuun ottamatta vuoden 2019 tasolla, mutta tilanne muuttui radikaalisti maaliskuussa koronatilanteen vuoksi. Viranomaisten määräyksestä keskeytimme Kela-kuntoutuksen. Kuntoutustoiminnassa tämä tarkoitti koko toiminnan pysähtymistä. Henkilöstö oli keväällä pitkään lomautettuna, ja käynnistimme varsinaisen kuntoutustoiminnan vasta elokuussa koronarajoitukset huomioiden. Syksyllä kuntoutujamäärät lähtivät nopeasti nousuun ja kuntoutuksen tulos kehittyi myönteisesti, mutta toiminnassa oli nähtävissä koronatilanteen aiheuttama epävarmuus ja taloustilanteen heikko jatkuminen. Syksyllä käytiin toiset yt-neuvottelut, joiden lopputuloksena oli henkilöstön lomautukset myös vuodelle 2021. Vuoden kuntoutujamäärät jäivät edellisestä vuodesta lähes 40 %, ja taloudellinen tulos oli säästötoimista huolimatta reilusti alijäämäinen.

Koronatilanne toi tullessaan taloudellisen epävarmuuden. Samalla se antoi kuitenkin myös mahdollisuuden kehittää toimintaa. Erityismaininnan ansaitsevat työntekijät, jotka tekivät erittäin hienoa ja innovatiivista työtä kehittäessään etäkuntoutuksen mallia, kun ammatillinen kuntoutus käynnistyi etäkuntoutuksena Kelan poikkeusluvin. Myös etäkuntoutukseen osallistuneet kuntoutujat antoivat pääsääntöisesti hyvää palautetta ja pitivät tärkeänä mahdollisuuttaan käynnistää kuntoutusprosessinsa koronatilanteen aikana. Kehitimme myös pistekirjoituksen lähiopetuksen rinnalle etäpisteohjausta, jonka tavoitteena on etäohjauksen keinoin helpottaa pistekirjoituksen oppimista. Kehittämisprojektin loppuunsaattaminen jatkuu vielä tulevanakin vuonna. Yhteistyökurssi Neuroliiton kanssa järjestettiin suunnitellun avokurssin sijaan etäkurssina, ja kehitimme ja hyödynsimme etäosallistumista ja etäohjausta myös osassa omia palveluita. Syksyllä käynnistyi myös suunnitellusti ensimmäistä kertaa EU-rahoitteinen My own life -hanke, joka on kaksivuotinen yhteistyöhanke virolaisten kanssa. Hankkeen rahoitus tulee Central Baltic -organisaatiosta, joka on EU:n alueellinen yhteistyöohjelma.

Toimintavuosi 2020 oli koronatilanteen takia hyvin poikkeuksellinen, minkä vuoksi kuntoutuksen tulos ei ole vertailukelpoinen edellisiin vuosiin, eikä vuodelle asetettuja tavoitteita voida arvioida realistisesti. Poikkeusolot sekä kuntoutuksen henkilöstö-, tila- ja toimintamuutokset huomioiden voimme olla tyytyväisiä siihen, miten hyvin olemme selvinneet työyhteisönä vuodesta 2020. Erityiskiitoksen työntekijät ansaitsevat sitoutuneesta, joustavasta ja kehittävästä työotteesta äkillisesti muuttuneessa toimintaympäristössä. 

Majoituspalvelumme järjestää kuntoutujille osallistavaa iltaohjelmaa, huolehtii asiakkaiden turvallisuudesta ja päivittäisistä toimista sekä kannustaa itsenäiseen toimintaan. Vuokraamme kuntoutujilta vapaaksi jääviä majoitushuoneita ja muita tiloja muun muassa muille kuntoutuksen järjestäjille, kokouskäyttöön, pitkäaikaiseen käyttöön väistöasunnoiksi sekä hostel-asiakkaille. Koronatilanne rokotti kuitenkin myös majoituspalveluita. Sidosryhmät peruivat majoitusvarauksensa ja majoitustilojen vuokratoiminta pysähtyi. Myös merkittävä tilojen vuokraaja päätti vuokrasopimuksensa ja syyskaudella majoitusasiakkaina oli vain näkövammaiskuntoutujia ja pitkäaikaisasiakkaita. Hostellista tehtiin opiskelijatyönä selvitys toiminnan suunnittelun ja vakiinnuttamisen tueksi.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2020–31.12.2020, suluissa vuoden 2019 vastaavat luvut:

  • kuntoutusvuorokaudet: 2 661 (4 150) vrk
  • aikuisten kuntoutusvuorokaudet: 1 945 (2 900) vrk
  • lasten kuntoutusvuorokaudet: 614 (1 100) vrk
  • kuntoutus- ja majoitusvuorokausia ml. majoituspalvelujen ulkopuoliset asiakkaat: n. 4 800 (9 900) vrk
  • majoitusmyynnin kasvu euroissa edellisvuoteen verrattuna: -60 (29) %.

3.2 Aviris-apuvälinemyymälä

Keskeiset saavutukset vuonna 2020:

  1. Saimme uuden toiminnanohjausjärjestelmän ja kassaohjelman valmiiksi.
  2. Teimme videoprojektin, joka tukee Aviriksen markkinointia.
  3. Saavutimme toiminnalle asetetut taloudelliset tavoitteet.

Tarjoamme näkövammaisille apuvälineitä ja niihin liittyviä palveluja. Tehtävänämme on turvata laadukkaiden apuvälineiden saanti ja vastata apuvälineiden hankinnasta ja myynnistä sekä seurata alan kansainvälistä kehitystä. Aviriksen yhteydessä toimii Apuvälinelainaamo, joka vuokraa apuvälineitä sairaanhoitopiireille erillisen sopimuksen mukaan.

Aviriksen toiminta oli koronatilanteessa haastavaa. Viruksen leviämisen estämiseksi suljimme maaliskuussa kivijalkamyymälän. Toukokuun puolivälissä avasimme myymälän ajanvarausasiakkaille, mikä mahdollisti turvallisen henkilökohtaisen asiakaspalvelun. Verkkokauppa ja puhelinpalvelu toimivat normaalisti koronatilanteesta huolimatta.

Käynnistimme toimintavuoden aikana muun muassa järjestelmäuudistusprojektit. Näiden viimeistely ja käyttöönotto siirtyi kuitenkin vuoden 2021 alkupuolelle.

"Aviris näkyväksi alueilla" -projektissa kuvasimme esittelyvideoita markkinointikäyttöön. Videoita tullaan jakamaan niin verkkosivuillamme kuin sosiaalisessa mediassakin.

Markkinointitapahtumat alueilla pääsääntöisesti peruttiin koko vuoden ajalta. Tärkeimpänä tapahtumana järjestimme opiskelijoille suunnatun apuväline-esittelyn. Osallistuimme myös yhteen ammattilaisille suunnattuun etäesittelyyn.

Koronatilanne eri puolilla maailmaa vaikutti myös tuotteiden saatavuuteen. Erityisesti teknisten laitteiden toimitusajat pitkittyivät loppuvuodesta komponenttipulan vuoksi.

Haasteista huolimatta saavutimme toiminnalle asetetut taloudelliset tavoitteet, vaikka kokonaisliikevaihto laski edelliseen vuoteen nähden.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2020–31.12.2020, suluissa vuoden 2019 vastaavat luvut:

  • Myyntitoiminta:
    • myydyt apuvälineet: 18 680 (19 846) kpl, joista myymälässä myytyjä apuvälineitä: 1 986 (3 526) kpl
    • verkkokaupan tilaukset: 1 148 (1 087) kpl
    • laskutetut asennus- ja huoltopalvelut: 275 (218) tuntia
    • Aviriksen sähköisen uutiskirjeen tilaajat: 2 585 (2 593) asiakasta
    • Facebook-tykkääjät: 654 (599) kpl
    • Instagram-seuraajat: 65 (0) kpl.
  • Vuokraustoiminta:
    • asiakkaita, joilla apuväline lainassa: 420 (520) hlöä, joista uusia asiakkaita: 67 (88) hlöä
    • kokonaisapuvälinekanta 514 (623) apuvälinettä
    • uudet apuvälinelainat: 160 (212) kpl
    • apuvälinepalautukset: 69 (104) kpl.

3.3 Opaskoirakoulu

Keskeiset saavutukset vuonna 2020:

  1. Koulutimme 26 koiraa ja luovutimme käyttöön 22 koiraa.
  2. Opaskoirakoulun uuden kennelrakennuksen rakentaminen käynnistyi.

Uuden opaskoirakoulun kennelrakennuksen rakentaminen aloitettiin, ja muutamme uusiin asianmukaisiin ja toimiviin tiloihin loppuvuodesta 2021.

Koronatilanteen takia koirienluovutus, pentukoulut ja spermapankin toiminta keskeytettiin keväällä parin kuukauden ajaksi. Henkilökunta oli lomautettuna kolmen viikon ajan. Koiratarhan ja klinikan toiminnot jatkuivat poikkeusjärjestelyin. Toimintoja sopeutettiin uusien toimintamallien avulla, jotta toimintaa voitiin jatkaa loppuvuonna.

Jatkoimme toimintamme selkiyttämistä ja sujuvoittamista käymällä läpi keskeiset toiminnot ja selkiyttämällä tavoitettamme kasvattaa, kouluttaa ja luovuttaa käyttöön terveempiä ja yhä laadukkaampia opaskoiria. Selkeät toimintatavat ja näkövammaisten asiakkaittemme tarpeet ohjaavat toimintaamme jatkossakin.

Jatkoimme aktiivista viestintäämme sosiaalisen median ja uutiskirjeiden välityksellä. Käynnistimme nettisivujemme uudistamisen ajanmukaiseksi.

Opvet-klinikka tarjosi asiantuntevaa ja kustannustehokasta terveydenhuollon palvelua kasvaville ja työtään tekeville opaskoirille. Kehitimme klinikan toimintaa hankkimalla välineistöä Starckjohan-säätiön lahjoitusvaroin. Opvet-spermapankin toimintoja hyödynnettiin tehokkaasti koulun jalostustoiminnassa. Palveluita tarjottiin myös ulkopuolisille asiakkaille. Koirien siemennystoiminnassa yhteistyö Reprovet Oy:n kanssa jatkui.

Jatkoimme hyvää yhteistyötä vapaaehtoisten pentuperheiden ja projektikoiria kasvattavien oppilaitosten kanssa. Pidimme yllä yhteistyötä keskussairaaloiden asiantuntijoiden kanssa ja tehostimme yhteistyötä Kuntoutus-Iiriksen kanssa. Yhteistyö Opaskoirayhdistys ry:n ja muiden vakiintuneiden tahojen kanssa jatkui. Toimimme aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä (IGDF ja EBN) etäyhteyksien kautta.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2020–31.12.2020, suluissa vuoden 2019 vastaavat luvut:

  • Koulutetut koirat: 26 koiraa, joista luovutimme käyttöön 22 (29) uutta osaavaa opaskoiraa
  • Työskentelevät oppaat: 146 (153) koiraa
  • Pennut: 61 (81) koiraa
  • Siitoskoirat: 17 (13) koiraa
  • Pentueet 7 (10) kpl, joista 47 (52) pentua
  • Pentuinfot: 2 (8) tilaisuutta
  • Hoitovuorokaudet tarhalla: 4 882 (9 391) vrk
  • Koirankäyttövuorokaudet: 53 155 (55 670) vrk
  • Pentukoulut: 103 (609) käyntiä
  • Pikkupentukurssit: 13 (58) kurssia.

3.4 Kirjapaino ja äänittämö

Kirjapaino

Keskeiset saavutukset vuonna 2020:

  1. opastetuotannon kehittäminen
  2. markkinointimateriaalin kehittäminen.

Tuotimme ensisijaisesti aineistoja sokeille, kuurosokeille ja heikkonäköisille. Toimimme asiantuntijana julkisen ja yksityissektorin pistekirjoitusaineistojen tuottamisessa. Tiedonsaannin esteettömyys toteutui toiminnassamme konkreettisesti, kun asiakkaat teettivät aineistojaan sokeiden asiakkaidensa toivomassa muodossa. Yksilön toimintakyky ja itsenäisyyden edellytykset paranivat, kun asiakas sai meiltä käyttöönsä oman asuinympäristönsä kohokarttoja ja muita yksilöllisiä pistemateriaaleja.

Koronatilanne vaikeutti toimintaamme etenkin alkuvuodesta, jolloin tilaukset vähenivät ja kansainvälisen laitehuollon saatavuus huononi. Tärkein ulkoinen kirjapainotyömme oli Celia-kirjaston pistekirjojen tuotanto.

Opastetuotannossa koronatilanteen vaikutukset tilauskantaan kestivät syksyyn asti, joten emme saavuttaneet tavoitetta opastetuotannon kasvusta. Sen sijaan viimeisellä vuosineljänneksellä opastetilauksia oli runsaasti. Valmistimme kohokarttoja muun muassa asemille, ja teimme alihankintana koho- ja pistekirjoitusopasteita eri opastevalmistajille. Kehitimme opastetuotantoa kouluttamalla henkilöstöä ja parantamalla tuotevalikoimaamme. Valmistimme myös uusia markkinointimateriaaleja. Järjestimme markkinoinnin tueksi tuotevalokuvauksen. Suunnittelimme Taktiili-brändillemme esitteet opasteista ja pistekirjoitustuotteista. Molemmista esitteistä teimme painettujen versioiden lisäksi netistä ladattavat pdf-tiedostot sekä pistekirjoitusversiot.

Teimme yhteistyötä liiton muiden yksiköiden kanssa muun muassa Luetus-julkaisujen valmistuksessa ja äänilehtituotannossa. Henkilöresurssit kirjapainossa vähenivät irtisanoutumisen ja eläköitymisen vuoksi.

Käytämme taloudellisia ja tuotannon volyymejä seuraavia mittareita. Laadullinen tarkkailu liittyy olennaisena osana kirjapainotuotantoon, ja poikkeamat johtavat korjaaviin toimiin prosesseissa tai laitteissa.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2020–31.12.2020, suluissa vuoden 2019 vastaavat luvut:

  • isokirjoitus ja muu painotuotanto: 80 090 (71 425) arkkia
  • pistetuotanto: 299 384 (321 975) arkkia
  • pistelehdet: 100 519 (121 582) arkkia
  • Celia-pistekirjat: 131 981 (124 683) arkkia
  • opastetuotannon osuus liikevaihdosta: 20 (29) %.

Äänittämö

Keskeinen saavutus vuonna 2020: kirjakustantamoille tehtävien tuotantojen määrällinen kasvu.

Tuotamme äänikirjoja ja -lehtiä sekä tiedotus- ja kulttuuriaineistoa äänitteinä. Ydinajatuksenamme on tarjota korkealaatuista äänituotantoa sekä yritys- että järjestöasiakkaille.

Äänitystoimintamme koostuu Celia-kirjastolle alihankintana valmistettavista äänikirjoista, Näkövammaisten liiton lehtien ääniversioista sekä kirjakustantamoille tehtävistä kaupallisista äänikirjoista, oppimateriaaleista ja muista äänijulkaisuista. Saavutimme vuodelle 2020 asettamamme tavoitteen kaupallisten kaunokirjallisten tuotantojen määrälliselle kasvulle.

Celia-kirjasto on päättänyt käyttää nyt voimassa olevaan tuotantosopimukseen sisälletyn optiovuoden. Sopimus jatkuu näin ollen kesäkuuhun 2022 asti. 

Koronatilanteella oli vuonna 2020 vain vähäisiä vaikutuksia äänittämön toimintaan. Sen aiheuttamiin haasteisiin vastattiin käytännön toimilla, kuten studiovuorojen säännöstelyllä ja hygieniaohjeistuksilla.

Haluamme pysyä äänikirjamarkkinoiden kasvun mukanaan tuomassa kilpailussa. Kasvava yleinen kiinnostus äänikirjoja kohtaan näkyi muun muassa runsaasti lisääntyneissä työhakemuksissa. Teemme taloudellista sekä määrällistä mittarointia ja hyödynnämme saamaamme laadullista palautetta.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2020–31.12.2020, suluissa vuoden 2019 vastaavat luvut:

  • tuotetut nimekkeet Celia-kirjastolle: 285 (409) kpl                                  
  • studiotunnit Celia-kirjastolle: 2 627 (3 582) tuntia                 
  • äänikirjat kirjakustantamoille ja muut vastaavat nimekkeet: 283 (53) kpl.

4 Viestintä

Keskeiset saavutukset vuonna 2020:

  1. verkkosivu-uudistus (nkl.fi)
  2. intran uudistus (nklry.sharepoint.com)
  3. Facebook-seuraajamäärän kasvu 42 %:lla, mikä auttaa meitä tavoittamaan viestinnällämme jatkossa yhä enemmän ihmisiä.

Näkövammaisten liiton teemana oli ”Sokean saappaissa – sujuva arki kaikille”. Teimme Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf:n kanssa Sokeiden viikolla (ent. Sokeain viikko) näkövammaismerkistä kertovan kampanjan, joka toi merkkiä tutuksi näkeville ja kannusti näkövammaisia merkin käyttöön. Samalla rohkaisimme näkeviä tarjoamaan tarvittaessa rohkeasti apuaan. Kampanja perustui verkkokyselyyn, jolla kartoitimme näkövammaismerkin käytön yleisyyttä sekä koettuja hyötyjä.

Liiton uudet verkkosivut (nkl.fi) julkaistiin toukokuussa 2020 ja liiton henkilöstön sisäinen intra (nklry.sharepoint.com) vuodenvaihteessa 2020–2021. Molemmissa huomioitiin saavutettavuus näkövammaisten käyttäjien kannalta sekä digipalvelulain vaatimusten mukaisesti. Molemmista kerättiin palautetta niin henkilöstöltä kuin nkl.fi-sivustosta julkisestikin, ja palaute oli pääosin kiittävää. Sivustoja myös kehitettiin saadun palautteen perusteella.

Airut-lehden graafista uudistusta jouduttiin siirtämään, koska siihen ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia. Lisäksi lehden ilmestymistiheyttä harvennettiin 11:stä yhdeksään kertaan vuodessa.

Viestintämme sosiaalisessa mediassa oli aktiivista, ja Facebookissa seuraajamäärämme kasvoikin huimasti (42 %). Twitterissä saimme aktivoitua seuraajiamme aiempaa vahvemmin. Liiton teemapäivät, kuten Opaskoirapäivä ja Valkoisen kepin päivä, näkyivät viestinnässämme ja erityisesti sosiaalisessa mediassa. Olimme mukana myös muun muassa Sosten Onneksi on joku -somekampanjassa, joka toi esiin järjestötyön vahvuuksia hallituksen budjettiriihen edellä.

Toimme viestinnällämme aktiivisesti esiin liiton työtä ja toimintoja, kuten kuntoutusta, keskustelukanavia sekä neuvonta- ja ohjaustyötä.

Suunnitellut alueyhdistysvierailut järjestettiin koronatilanteen vuoksi Kysy viestinnältä -Teams-tilaisuutena, johon osallistui useimpien jäsenyhdistysten edustajia.

Kehitimme viestinnän sisäisiä prosesseja ja otimme käyttöön uusia, työtämme tukevia työkaluja (esim. Canva, FotoWare, Planner, Plandisc ja Padlet). Panostimme suunnitelmallisuuteen ja siihen, että suunnitelmamme ovat ajoissa henkilöstön ja myös yhdistysten tiedossa.

Koronatilanne muutti jossain määrin työskentelyn tapoja, mutta ei juurikaan vaikuttanut viestinnän toteutuksiin. Ainoastaan Sokeiden viikon ulkomainoskampanja vaihtui somekampanjointiin.

Vuosi 2020 oli viimeinen, johon liiton viestintä sai erillistä kohdennettua avustusta STEAlta. Vuoden aikana valmistelimme rahoituksen siirtymistä osaksi liiton yleisavustusta.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2020–31.12.2020, suluissa vuoden 2019 vastaavat luvut:

  • Julkaistut mediatiedotteet: 12 (15) kpl
  • Näkövammaisten Airut -lehti
    • julkaistut numerot: 9 (11) kpl
    • printti: 7 713 (9 995) lukijaa/lehti
    • pistelehti: 177 lukijaa/lehti
    • Daisy-cd: 1 531 tilaajaa
    • Daisy-online eli Luetus-julkaisun lukijat: 304 tilaajaa ja hakuja: 62 kpl/numero
    • Luetus (wlf): keskimäärin 258 lukijaa/numero
  • Airutlehti.fi-verkkolehti
    • käyttäjät: 15 622 (9 461) hlöä
    • yksittäiset käynnit/istunnot: 18 745 (11 748) kpl
    • sivun katselut: 30 205 (21 010) kpl
  • Nkl.fi-sivusto
    • käyttäjät: 144 738 (180 387) hlöä
    • yksittäiset käynnit/istunnot: 190 757 (231 761) kpl
    • sivun katselut: 596 710 (544 691) kpl
  • Liiton Facebook-sivu
    • 3 828 (2 700) seuraajaa (tilanne vuoden lopussa)
    • 442 (250) julkaisua
  • Liiton Twitter-tili
    • 2 632 (2 484) seuraajaa (tilanne vuoden lopussa)
    • 492 (414) twiittiä
  • Liiton Soundcloud-tili
    • 7 405 (2 336) soittoa
  • Liiton YouTube-tili
    • videoiden katselukerrat: 27 699 (20 155) krt.

5 Hallinto, henkilöstö ja talous

Keskeiset saavutukset vuonna 2020:

  1. varainhankintastrategian laatiminen ja uusien varainhankintakanavien avaaminen
  2. uuden taloushallinnon ohjelmiston käyttöönotto.

Näkövammaisten liiton organisaatio jakautuu kahteen linjaan sekä linjoja tukeviin tukitoimintoihin. Palvelulinjat ovat ”vaikuttaminen ja tiedonsaanti” ja ”palvelut”. Linjojen palvelutehtävien tukitoiminnot (taloustoimi, yleishallinto, henkilöstö, asiakaspalvelu, ICT, logistiikka, kiinteistö sekä viestintä) tuottaa niin sanottu sisäisten palvelujen yksikkö. Viestintä toimii omana yksikkönään.

Näkövammaisten liiton puheenjohtaja toimi Sari Loijas 25.9.2020 saakka. Liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kari Vähänen (alkaen 25.9.2020). Liiton hallituksen varapuheenjohtaja on Eija-Liisa Markkula. Hallitukseen kokoonpano on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sekä seitsemän jäsentä.

Valtuuston kevätkokous pidettiin koronatilanteen vuoksi 25.9.2020 ja syyskokous 6.11.2020. Kevätkokouksessa hyväksyttiin liiton vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta 2019.

Talous- ja henkilöstöhallinto tuottaa liiton tarvitsemat tukipalvelut. Toimimme järjestön johdon tukena ja tuotamme organisaation käyttöön monipuolista talous- ja henkilöstöinformaatiota. Tuotamme lisäksi Iiriksen asiakaspalvelutoiminnot sekä hoidamme ja vastaamme liiton käytössä olevista Iiriksen tiloista sekä muista liiton omistamista kiinteistöistä. Teemme myös liiton varainhankintaa.

Otimme merkittävän ison kehitysaskeleen, kun liiton taloushallinnon ohjelmisto vaihdettiin verkossa toimivaan Netvisor-ohjelmaan. Käyttöönotto on ollut mittava projekti, ja ohjelmiston ominaisuuksia otetaan osa-alue kerrallaan käyttöön jatkossakin.

Myös varainhankinnassa otettiin suuri askel eteenpäin. Varainhankinnan päällikkö aloitti liiton palveluksessa keväällä 2020. Vuoden aikana luotiin pohja tulevien vuosien varainhankinnan toimintojen kokonaisuudistukselle. Liitolle laadittiin uusi, kunnianhimoinen varainhankintastrategia, joka ohjaa varainhankinnan toiminnan suunnittelua ja kehittämistä vuosina 2021‒2025. Varainhankintastrategian sisältö johdettiin liiton strategiasta.

Jatkoimme Annansilmät-keräystä perinteiseen tapaan pääasiassa kirjekeräyksenä. Keräyksen tuotot ylittivät hieman edellisen vuoden tuotot. Yritysyhteistyötä tehtiin muutaman ison yrityksen kanssa ja lisäksi Annansilmät-keräykseen osallistui useita pienyrityksiä. Liitolle hankittiin Facebook-varainhankintatyökalut ja avattiin tekstiviesti- ja puhelinlahjoituskanavat.

Pysyvänä tavoitteenamme on tuottaa sisäisissä tukipalveluissa parempaa ja osaavampaa palvelua sekä turvata keskeisten talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden jatkuva toimivuus laadukkaasti ja häiriöittä. Toimintatapojen jatkuva uudistus on osa perustoimintaamme. Talous- ja hr-toimintojemme tulee vastata toimintaympäristön muutoksiin palvellen esimiehiä ja henkilöstöä erilaisissa vaativissa tilanteissa.

Työntekijämäärä oli vuoden 2020 lopussa arvioidun mukainen eli liitolla oli 130 työntekijää. Henkilöstön työhyvinvoinnista pidettiin huolta jokaviikkoisen ohjatun liikuntahetken avulla. Koronatilanteen vuoksi sekin järjestettiin loppuvuoden ajan Teams-etätapahtumana. Korona-aikana työntekijöiden sairaspoissaolot puolittuivat aikaisempaan vuoteen nähden.

Hallinto-, henkilöstö- ja talousyksikkö saavutti pääosin talousarviossa asetetut taloudelliset tavoitteet.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2020–31.12.2020, suluissa vuoden 2019 vastaavat luvut:

  • Henkilöstö: 130 (131) hlöä, joista
    • vakituisia: 118 (121) hlöä
    • määräaikaisia: 12 (10) hlöä
    • kokoaikaisia: 112 (110) hlöä
    • osa-aikaisia: 18 (13) hlöä
    • vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet: 4 (7) hlöä
    • vanhempainvapaalla: 5 (5) hlöä
    • naisia: 86 (87) ja miehiä: 44 (44) hlöä
    • keski-ikä: 50,39 (49,8) vuotta
    • uusia työntekijöitä 10 (12) hlöä, joista
      • määräaikaisia: 6 (9) hlöä
      • toistaiseksi voimassa olevia: 4 (3) hlöä
    • henkilötyövuodet (sis. tuntipalkat + kolme lukijaa): 125 (128)
  • Henkilöstö linjoittain:
    • vaikuttaminen ja tiedonsaanti: 49 (48) hlöä
    • palvelut: 59 (64) hlöä
    • tukitoiminnot (talous, HR, asiakaspalvelu, viestintä): 22 (19) hlöä
  • Henkilökunnan koulutukset: 46 (129) pv
  • Tehdyt ylityöt: 711 (924) tuntia
  • Sairauspäiviä:
    • 735 (1 243) pv, joista ilman todistusta 245 (213) pv
    • 5,65 (9,5) pv/työntekijä, joista omalla ilmoituksella 1,64 (1,6) pv
  • Lomarahavapaat:
    • lomarahavapaita käyttäneet työntekijät: 34 (49) hlöä
    • laskennallinen säästö: 30 200 (54 000) euroa
  • Hallitus: 11 (10) kokousta, joissa 204 päätöstä.

Liite 1 Valtuuston kokoonpano

Toimikausi 2016–2020, 25.9.2020 asti

puheenjohtaja Pauli Viertonen
varapuheenjohtaja Merja Jämsäläinen

Etelä-Savon Näkövammaiset ry

  • Anne-Mari Tarvonen, Pertti Tolvanen
  • varavaltuutetut: Pirkko Luusalo, Erkki Juntikka

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry

  • Leila Koski, Timo Lehtonen, Ari Suutarla, Reijo Toiminen
  • varavaltuutetut: Jukka Jokiniemi, Anneli Iltanen, Jukka Penttilä, Jukka-Pekka Mattila, Jarkko Setälä

Kaakkois-Suomen Näkövammaiset ry

  • Markku Mikkola, Ilkka Ylä-Outinen
  • varavaltuutetut: Matti Kangasniemi, Tuulikki Korhonen

Kainuun Näkövammaiset ry

  • Anja Koskelo
  • varavaltuutettu: Pauli Hyvönen

Keski-Suomen Näkövammaiset ry

  • Mauno Sirviö, Jari Moisander
  • varavaltuutetut: Riikka Kannisto, Matti Mäkelä

Lapin Näkövammaiset ry

  • Hannu Virtanen
  • varavaltuutettu: Juho Hiltunen

Pohjanmaan Näkövammaiset ry

  • Timo Kivistö, Leena Törö
  • varavaltuutetut: Martti Yläpelto, Anu Nieminen

Pohjois-Karjalan Näkövammaiset ry

  • Kari Eronen, Marjatta Lackman
  • varavaltuutetut: Merja Hyvönen, Tuula Kuismanen

Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry

  • Katja Kuusela, Ari Varila
  • varavaltuutetut: Jarkko Lauri, Riku Syrjälä

Pohjois-Savon Näkövammaiset ry

  • Jari Koskinen, Pekka Kumpulainen
  • varavaltuutetut: Niilo Pietikäinen, Annika Turunen

Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry

  • Reijo Lahtinen, Tapio Äystö
  • varavaltuutetut: Veli-Matti Santavuori, Timo Ilola

Satakunnan Näkövammaiset ry

  • Ilkka Aro, Pauli Viertonen
  • varavaltuutetut: Jukka Korkee

Tampereen seudun Näkövammaiset ry

  • Harri Ivonen, Esko Jantunen, Markku Runtti
  • varavaltuutetut: Annami Poivaara, Arto Kurvinen, Mari Ojala

Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry

  • Merja Jämsäläinen, Markku Vuorinen
  • varavaltuutetut: Päivi Helminen, Taru Luukkala

Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry

  • Juha Oikarainen
  • varavaltuutettu: Georg Schleifer

Näkövammaiset käsityöntekijät ry

  • Keijo Jokinen
  • varavaltuutettu: Eeva Airikainen

Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry

  • Markku Vaittinen
  • varavaltuutettu: Teuvo Ruponen

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry

  • Gyöngyi Pere Antikainen
  • varavaltuutettu: Anja Luoma

Näkövammaiset lapset ry

  • Maija Somerkivi
  • varavaltuutettu: Juho Kyntäjä

Opaskoirayhdistys ry

  • Mika Tolvanen
  • varavaltuutettu: Jari Pekola

Sokeainopetuksen tuki ry

  • Pentti Kivelä
  • varavaltuutettu: Pia Pyötsiä

Steleto ry

  • varavaltuutettu: Matti Ekola

Suomen Kuurosokeat ry

  • Martti Avila
  • varavaltuutettu: Päivi El-Gharb.

Toimikausi 2020–2024, alkaen 25.9.2020

puheenjohtaja Esko Jantunen
varapuheenjohtaja Katja Kuusela

Etelä-Savon Näkövammaiset ry

  • Erkki Juntikka, Pirkko Luusalo
  • varavaltuutetut: Pirjo Hänninen, Pertti Tolvanen

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry

  • Anneli Iltanen, Sari Karjalainen, Timo Lehtonen, Jukka-Pekka Mattila (alk. 21.12.2020), Jari Pekola (26.9.2020 asti), Ari Suutarla
  • varavaltuutetut: Anja Luoma, Jukka Penttilä, Juhani Pesola, Johan Sundholm, Jarkko Setälä

Kaakkois-Suomen Näkövammaiset ry

  • Markku Mikkola, Timo Puustinen
  • varavaltuutetut: Ilkka Yläoutinen, Susanna Kovasin

Kainuun Näkövammaiset ry

  • Sirpa Myöhänen
  • varavaltuutettu: Marko Kananen

Keski-Suomen Näkövammaiset ry

  • Riikka Kannisto, Jari Moisander
  • varavaltuutetut: Severi Ryösö, Juha Saariniemi (26.9.2020 asti), Sanna Astikainen (alk. 21.11.2020)

Lapin Näkövammaiset ry

  • Jarno Saapunki, Hannu Virtanen
  • varavaltuutettu: Anne Hirvasniemi-Jääskeläinen (26.9.2020 asti), Jukka Loijas, Pirjo Heikinjuntti (alk. 28.11.2020)

Pohjanmaan Näkövammaiset ry

  • Timo Kivistö, Mervi Räsänen
  • varavaltuutetut: Martti Yläpelto, Anu Nieminen

Pohjois-Karjalan Näkövammaiset ry

  • Kari Eronen, Marjatta Lackman
  • varavaltuutetut: Senni Hirvonen, Sari Hyvönen

Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry

  • Katja Kuusela, Ari Varila
  • varavaltuutetut: Jarkko Lauri, Lasse Hyvärinen

Pohjois-Savon Näkövammaiset ry

  • Tuomo Burman, Jari Koskinen
  • varavaltuutetut: Pekka Kumpulainen, Annika Turunen

Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry

  • Ari Tonteri, Tapio Äystö
  • varavaltuutetut: Hannu Huovinen, Tarja Simonen

Satakunnan Näkövammaiset ry

  • Jukka Korkee, Mikko Hankaankorpi (11.11.2020 asti), Pasi Suniva (alk. 11.11.2020)
  • varavaltuutettu: Paula Valminen, Kari Viljanen

Tampereen seudun Näkövammaiset ry

  • Harri Ivonen, Esko Jantunen, Ossi Särkinen
  • varavaltuutetut: Raija Rihkajärvi, Markku Runtti, Arto Kurvinen

Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry

  • Merja Jämsäläinen, Taru Luukkala
  • varavaltuutetut: Päivi Helminen, Mauri Kulmala

Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry

  • Georg Schleifer
  • varavaltuutettu: Toni Ilola

Näkövammaiset käsityöntekijät ry

  • Mauno Sirviö
  • varavaltuutettu: Eeva Airikainen

Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry

  • Teuvo Heikkonen (26.9.2020 asti)
  • varavaltuutettu: Ari Lahtinen

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry

  • Eija-Liisa Markkula (26.9.2020 asti)
  • varavaltuutettu: Timo Kuoppala

Näkövammaiset lapset ry

  • Maija Somerkivi
  • varavaltuutettu: Salla Kivelä

Opaskoirayhdistys ry

  • Mika Tolvanen
  • varavaltuutettu: Virpi Paananen

Sokeainopetuksen tuki ry

  • Pentti Kivelä
  • varavaltuutettu: Pia Pyötsiä

Steleto ry (ei valittu)

Suomen Kuurosokeat ry

  • Esko Jäntti
  • varavaltuutettu: Sanna Paasonen.

Liite 2 Hallituksen kokoonpano

Toimikausi 2016–2020

25.9.2020 asti

puheenjohtaja Sari Loijas
varapuheenjohtaja Lasse Jalonen

Jäsenet:

  • Teijo Burman
  • Minna Kejonen
  • Eija-Liisa Markkula
  • Anders Nyberg
  • Jarno Saapunki
  • Juha Saariniemi
  • Kari Vähänen.

Toimikausi 2020–2024

alkaen 25.9.2020

puheenjohtaja Kari Vähänen
varapuheenjohtaja Eija-Liisa Markkula

Jäsenet:

  • Teuvo Heikkonen
  • Anne Hirvasniemi-Jääskeläinen
  • Lasse Jalonen
  • Tytti Matsinen
  • Jari Pekola
  • Juha Saariniemi
  • Anni Väänänen.

Hallituksen nimeämät jaokset ja toimikunnat

Jaokset, toimikunnat ja verkostot kokoontuivat vuoden aikana tarpeen mukaan.

25.9.2020 asti:

  • Hallintojaos
  • Tiedonsaanti- ja vaikuttamisjaos
  • Palvelujaos
  • Museotoimikunta
  • Opaskoiratoimikunta
  • Naistoimikunta
  • Työllisyystoimikunta
  • Netikettineuvosto
  • Kansainvälinen verkosto
  • Käsityöasioiden verkosto
  • Sote-ydinryhmä
  • Valtakunnan laajuinen Sote-seurantaverkosto
  • Opaskoirakoulun hankesuunnittelutyöryhmä.

Alkaen 7.10.2020:

  1. Työvaliokunta (ent. hallintojaos)
  2. Kansainvälisten asioiden verkosto, toimikausi 2021–2022
  3. Käsityötoimikunta (määräaikainen), toimikausi helmikuuhun 2021 asti
  4. Museotoimikunta
  5. Netikettineuvosto
  6. Opaskoiratoimikunta, toimikausi 2021–2022
  7. Vaikuttamistyön viestintä -työryhmä, toimikausi 11.12.2020-30.6.2021
  8. Yhdenvertaisuustoimikunta, toimikausi 2021–2022.

Liite 3 Näkövammaisten liiton edustukset yhtiöissä

KOY Iiris

  • Hallitus nimeää jokaiseen yhtiökokoukseen edustajan erikseen.
  • Hallituksen puheenjohtaja Minna Kejonen. Jäseninä Lasse Jalonen ja Jarno Saapunki.
  • Toimitusjohtaja Vesa Tuunainen.
  • Toimikausi on yksi (1) vuosi yhtiökokouksesta seuraavaan yhtiökokoukseen.

Sokeva Oy

  • Hallitus nimeää jokaiseen yhtiökokoukseen edustajan erikseen.
  • Hallituksen puheenjohtaja Kari Vähänen. Jäseninä Jukka Jokiniemi, Juha Saariniemi ja Jukka Tahvanainen.
  • Toimikausi on yksi (1) vuosi yhtiökokouksesta seuraavaan yhtiökokoukseen.

Annanpura Oy

  • Hallituksen puheenjohtaja Kari Vähänen. Jäseninä Teuvo Heikkonen, Lasse Jalonen ja Jukka Tahvanainen.
  • Toimikausi on yksi (1) vuosi yhtiökokouksesta seuraavaan yhtiökokoukseen.

Liite 4 Näkövammaisten liiton verkostot

Jäsenyys ja yhteistyö suomalaisissa järjestöissä:

  • Asumispalvelusäätiö ASPA
  • Fingo ry
  • Opintokeskus Sivis
  • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
  • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
  • Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE
  • Vammaisfoorumi ry
  • Vammaiskumppanuus ry
  • Vates-säätiö.

Jäsenyys ja yhteistyö kansainvälisissä järjestöissä:

  • Africa Forum Council
  • Euroopan Sokeiden Unioni (European Blind Union, EBU)
  • Euroopan Vammaisfoorumi (European Disability Forum, EDF)
  • Eurooppalainen apuvälineyhteisö MEREO
  • International Blind Sports Association (IBSA)
  • The International Council for Education of People with Visual Impairment Europe (ICEVI)
  • Maailman Sokeiden Unioni (World Blind Union, WBU)
  • Pohjoismainen kehitysyhteistyötoimikunta (Nordisk Biståndskommitté, NBK)
  • Pohjoismainen naistoimikunta (Nordisk kvinnokommitté, NKK)
  • Pohjoismainen yhteistyötoimikunta (Nordisk Samarbetskomitté, NSK).

Edustukset:

  • Braille-neuvottelukunta, opetusministeriön asettamana 1.5.2018–30.4.2022 puheenjohtaja Koskinen Eeva-Liisa
  • Digi arkeen -neuvottelukunta 15.4.2019–31.12.2020, valtiovarainministeriö, Vammaisfoorumin edustaja Nummela Iiro
  • Euroopan Sokeiden Unioni, hallituksen jäsen 2020–2023 Matsinen Tytti
  • Euroopan Sokeiden Unionin yleiskokoukset, Suomen edustajana Näkövammaisten liiton hallituksen nimeämät henkilöt
  • Euroopan Sokeiden Unionin EU-toimikunta 2020–2023, varsinainen jäsen Kokko Sari ja varajäsen Ronkainen Sonja
  • EU-liikennejaosto, liikenne- ja viestintäministeriö, jäsen Möttönen Markku
  • Harvinaiset-verkosto, jäsen Elisa Montonen, varajäsen Jaana Engblom, viestijäverkostossa lisäksi viestinnän asiantuntijat
  • Invalidisäätiön valtuuskunta 2020–2021, jäsen Kokko Sari
  • Järjestö 2.0 -hanke, Sosten koordinoima vuoden 2020 loppuun, ohjausryhmän jäsen Kokko Sari
  • Kansanterveyden neuvottelukunnan yhdyspintajaosto, Vammaisfoorumin kautta jäsen Tolkkinen Laura
  • Kehitysvammaliiton tutkimusneuvosto, alk. 2019 Ojamo Matti
  • Koheesiopolitiikan valmistelun ohjelmakaudelle 2021+ kumppanuustyöryhmä, opetus- ja kulttuuriministeriö, Vammaisfoorumin kautta jäsen Kokko Sari
  • Kokemustoimintaverkoston arviointi ja kehittäminen -työryhmä 2020, jäsen Komsi Aatu
  • Lahja elämälle -johtoryhmä, Munuais- ja maksaliitto ry, jäsen Jukka Tahvanainen, varalla Liisa Lähteenmäki
  • Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta -seurantaryhmä 15.4.2019–31.12.2020, valtiovarainministeriö, Vammaisfoorumin edustaja Nummela Iiro
  • Liikenneturvallisuusstrategian ohjausryhmä, liikenne- ja viestintäministeriö, asiantuntijajäsen Sylberg Juha
  • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean Lääkeinformaatiota lääkkeiden käyttäjille -työryhmä, varsinainen jäsen Möttönen Markku
  • Maailman Sokeiden Unionin yleiskokoukset, Suomen edustajana Näkövammaisten liiton hallituksen nimeämät henkilöt
  • Näkövammaisten kirjaston johtokunta, opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämänä jäsen 2018–2022 Koskinen Eeva-Liisa
  • Näkövammarekisterin johtoryhmä, liiton hallituksen esityksestä, THL:n pääjohtajan päätöksellä jäsenet Loijas Sari ja Tahvanainen Jukka, varajäsenet Kejonen Minna ja Kokko Sari
  • Opintokeskus Sivis, hallituksen jäsen 2019–2020 Möttönen Markku
  • Oppivelvollisuuden laajentaminen -seurantaryhmä 25.2.2020–31.12.201, opetus- ja kulttuuriministeriö, Vammaisfoorumin kautta jäsen Ukkola Ville
  • Osallisuustyöryhmä 7.1.–31.10.2020, sosiaali- ja terveysministeriö, jäsen Jalonen Lasse
  • Pieni ele ry -keräystoimikunta, hallituksen puheenjohtaja Möttönen Markku
  • Pohjoismainen kehitysyhteistyötoimikunta (NBK), jäsen Matsinen Tytti, varajäsen Ronkainen Sonja
  • Pohjoismainen naistoimikunta (NKK), kauden 2020–2021 puheenjohtaja Kejonen Minna
  • Pohjoismainen yhteistyötoimikunta (NSK), kauden 2020–2021 puheenjohtaja Jalonen Lasse
  • SORA-hankkeen ohjausryhmä 10.8.2018–31.12.2020, opetus- ja kulttuuriministeriö, Vammaisfoorumin kautta jäsen Kokko Sari ja varajäsen Ukkola Ville
  • Sosiaalilääketieteellinen yhdistys, Ojamo Matti
  • Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta, varajäsen Sosten mandaatilla Tahvanainen Jukka
  • Sosiaaliturvakomitea, 23.3.2020–31.3.2027, varajäsen Sosten kautta Tahvanainen Jukka
  • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, hallituksen puheenjohtaja 2018–2021 Tahvanainen Jukka
  • Sote-uudistuksen seurantaryhmä, sosiaali- ja terveysministeriö, 2019–2023, Vammaisfoorumin kautta jäsen Kokko Sari
  • STEAn avustusasioiden neuvottelukunta, Valtioneuvoston nimeämänä varajäsen 2017–2021 Kokko Sari
  • Suomen Näkövammaissäätiö, liiton hallituksen esityksestä 2019–2020 puheenjohtaja Kivelä Pentti, jäsenet Kemppinen Seppo, Markkula Eija-Liisa, Nyberg Anders
  • Suomen Paralympiakomitea, hallituksen jäsen 2016–2020 Möttönen Markku
  • Suomen Standardisoimisliitto, Kuluttajanäkökulmaa käsittelevässä seurantaryhmä (SR 210), yhteyshenkilö Möttönen Markku
  • Suomen vammaistutkimuksen seura, Ojamo Matti
  • Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän Palvelut, etuudet ja osallisuus -alatyöryhmä, työ- ja elinkeinoministeriö, 17.10.2019–3.3.2023, Vammaisfoorumin kautta jäsen Tammi Taru
  • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan neuvottelukunta, henkilökohtainen varajäsen 1.10.2018–30.9.2022 Loijas Sari
  • Valtion nuorisoneuvosto, jäsen 2019–2023 Ruohonen Teemu
  • Vammaisfoorumi, vuodesta 2019 lähtien puheenjohtaja Kokko Sari
  • Vammaisjärjestöjen viestijät, osallistujina liiton viestinnän asiantuntijat
  • Vammaiskortin arviointi- ja kehittämistyöryhmä, Kehitysvammaisten palvelusäätiö, Vammaisfoorumin kautta jäsen Kokko Sari
  • Vammaiskumppanuus ry, hallituksen varsinainen jäsen Kokko Sari ja varajäsen Ronkainen Sonja
  • Vammaisten Asumispalvelusäätiö ASPA, varsinainen jäsen Tahvanainen Jukka ja varajäsen Tolkkinen Laura
  • Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta 1.9.2019–31.8.2023, sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisfoorumin kautta jäsen Kokko Sari
  • Vammaisten ihmisoikeuskomitea VIOK 2020–2024, asiantuntijajäsen Kokko Sari
  • Vammaisten työllistämisen edistämissäätiö VATES, valtuuskunnan jäsen 2018–2020 Tammi Taru ja varajäsen 2018–2020 Argillander Jaana
  • Veikkauksen hallintoneuvosto, jäsen Sosten edustajana Tahvanainen Jukka
  • Yhteinen toimialaliitto YTL, erityisryhmien liikkumispalveluita käsittelevä työryhmä, Vammaisfoorumin kautta jäsen Koskinen Eeva-Liisa.

Liite 5 Näkövammaisten liiton keskeiset tapahtumat 2020

Tammikuu

  • 4.1. Maailman pistekirjoituspäivä
  • 14.–16.1. NUORI2020-messut (Tampere, yhteistyössä muiden vammaisjärjestöjen kanssa)
  • 25.–26.1. Educa-messut (Helsinki)
  • 28.1. Näkövammaisten liitto 92 vuotta

Helmikuu

  • 4.1. Maailman pistekirjoituspäivä
  • 14.–16.1. NUORI2020-messut (Tampere, yhteistyössä muiden vammaisjärjestöjen kanssa)
  • 25.–26.1. Educa-messut (Helsinki)
  • 28.1. Näkövammaisten liitto 92 vuotta

Maaliskuu

  • 8.–14.3. Maailman glaukoomaviikko
  • 12.3. Maailman glaukoomapäivä

Huhtikuu

  • 24.4. kansainvälinen opaskoirapäivä

Toukokuu

  • 21.5. saavutettavuuspäivä

Kesäkuu

  • 10.6. Henkilökohtaisen avun paraati HAP2020 (yhteistyössä mm. Kynnyksen kanssa järjestetty etätapahtuma verkossa)
  • 27.6. kansainvälinen kuurosokeuspäivä

Elokuu

  • 19.8.–7.10. Potkua yrittäjyyteen -webinaarisarja (yhteistyössä mm. Suomen Vammaisyrittäjien kanssa järjestetty etätapahtumien sarja)

Syyskuu

  • 19.9. kansainvälinen retiniitikon päivä
  • 25.–26.9. kevätvaltuusto (siirretty keväältä koronatilanteen vuoksi)

Lokakuu

  • 6.–27.10. Mitä perusopetuksen jälkeen? -infosarja näkövammaisen nuoren huoltajille (etätapahtumat verkossa)
  • 8.10. maailman näköpäivä
  • 15.10. kansainvälinen valkoisen kepin päivä
  • 19.10. Näkövamma ja työssä jaksaminen -webinaari (etätapahtuma)
  • 23.10. EBUn heikkonäköisyystapahtuma (Iiris-keskus, Helsinki)

Marraskuu

  • 6.11. valtuuston syyskokous (etäkokous)
  • 8.–15.11. Sokeiden viikko
  • 24.11. Ohjauksessa näkövammainen nuori -infotilaisuus opinto-ohjaajille ja koulujen henkilökunnalle (etätapahtuma)
  • 30.11. Näkövamma, epäasiallinen kohtelu ja työpaikkakiusaaminen -webinaari (etätapahtuma)

Joulukuu

  • 1.12. Tekojen tiistai
  • 3.12. Kansainvälinen vammaisten päivä
  • 4.12. Vapaaehtoisten päivä.

Sivu päivitetty