Vuo­si­ker­to­mus

1 Johdanto – Jokaisella näkövammaisella on oikeus hyvään ja itsenäiseen arkeen

Olemme näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on toimia näkövammaisten ihmisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestönä. Liittomme jäseniä ovat 14 alueyhdistystä ja yhdeksän valtakunnallista yhdistystä, joissa on yhteensä noin 11 500 jäsentä, joista näkövammaisten alueyhdistyksissä on noin 9 000 henkilöä. Alueyhdistysten toiminnassa on noin 100 paikallisyhdistystä, alaosastoa ja kerhoa.  

Oikeuksienvalvonnassa vietettiin juhlavuotta. Takanamme on 60 vuotta työtä näkövammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisen ja hyvän elämän puolesta.

”Sano se sanoin” -vuositeemamme muistutti siitä, miten tärkeitä kuvailut ja sanalliset ohjeet ovat näkövammaisille ihmisille. Teema näkyi muun muassa teemapäivinä ja Sokeiden viikon tapahtumissa. Tarjosimme näkövammaisille aktiiveillemme ja heidän läheisilleen Sokeiden viikolla kymmenen elokuvanäytöstä, kun kuvailutulkattu ”Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia” -elokuva esitettiin ympäri Suomea.

Merkittävimpiä vaikuttamistyömme kohteita olivat sote-uudistus, hyvinvointialueiden valmistelu ja aluevaalit, saavutettavuuskysymykset ja vammaislainsäädännön uudistaminen. Lisäksi vaikutimme sosiaaliturvauudistukseen, esteettömyysdirektiivin kansalliseen toimeenpanoon ja yhdenvertaisuuslain osittaisuudistukseen. Olimme myös esillä mediassa, ja muun muassa mielipidekirjoituksemme saavutettavuudesta, sähköpotkulaudoista ja maksupäätteiden muovisuojista julkaistiin Helsingin Sanomissa.

Olimme mukana Ylen ja Erätauko-säätiön Hyvin sanottu -hankkeessa (2021–2025), ja aloimme hankkeen tavoitteiden mukaisesti kehittää sisäistä ja keskustelukanaviemme keskustelukulttuuria. Molemmista tehtiin alkukartoitus, joilla selvitettiin nykytilaa. Toimenpiteitä keskustelukulttuurin parantamiseksi aloitettiin, ja niitä jatketaan edelleen tulevina vuosina. Lisäksi ilmasto- ja ympäristötyöryhmä aloitti toimintansa, ja valmisteli liiton askelmerkkejä kohti vihreämpää tulevaisuutta.

Isoja panostuksia oli Opaskoirakoulun uuden kiinteistön rakentaminen. Vantaalla sijaitseva uusi Opaskoirakoulu otettiin käyttöön joulukuussa. Rakentamiskustannukset olivat yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. Liiton tilinpäätös oli taas selkeästi ylijäämäinen 1,3 miljoonaa euroa. Hyvät sijoitustuotot ja liitolle tulleet testamentit tuottivat ylijäämäisen tuloksen.

Maailmanlaajuinen koronatilanne vaikutti viime vuonnakin monin tavoin toimintaamme, mutta toiminnallemme asetetut tavoitteet toteutuivat siitä huolimatta pääosin. Työskentelimme läsnä-, etä- ja hybridimallilla. Liiton hallitus työskenteli lähinnä etänä koko toimintavuoden ajan. Työssämme ja kaikissa tapahtumissa huomioimme vahvasti terveysturvallisen toimintatavan. Koronasta johtuvien syiden takia Iiriksessä oli huomattavasti normaalia vähemmän toimintaa koko toimintavuoden ajan.

Järjestön kevätvaltuusto järjestettiin etäkokouksena ja syysvaltuusto hybridinä. Uusi strategiamme hyväksyttiin kevätvaltuustossa, ja se astuu voimaan vuoden 2022 alusta alkaen. Tehtävämme on toimia jatkossakin niin, että näkövammaisten oikeudet ja yhdenvertaisuus toteutuvat Suomessa. Teemme työtä sen eteen, että Suomi on saavutettava ja syrjimätön.

Valtuuston puheenjohtajana toimi Esko Jantunen ja varapuheenjohtajana Katja Kuusela. Hallituksen puheenjohtajana taas Kari Vähänen ja varapuheenjohtajana Eija-Liisa Markkula sekä liiton toimitusjohtajana Jukka Tahvanainen.

2 Vaikuttaminen ja tiedonsaanti

2.1 Tiedonsaantipalvelut

Keskeiset saavutukset vuonna 2021:

1. Lehtiä ja kirjoja luki Luetus®-palvelun avulla aiempaa useampi näkövammainen. Palvelun käyttäjämäärä kasvoi vuoden aikana 9 %.
2. Ruudunlukuohjelmien käyttöön tutustui yli 600 verkkopalveluiden tarjoajaa ja kehittäjää järjestämissämme webinaareissa.
3. ICT-palveluidemme riippuvuus omasta konesalista väheni.

Luetus®-palvelumme ja verkkoon liitettyjen kuuntelulaitteiden käyttäjämäärän kasvu jatkui vahvana, ja Luetus-palvelun käytön aloitti edellistä vuotta useampi. Saavutettavia digitaalisia julkaisuja luettiin Luetus-palvelussa saman verran kuin edellisenä vuonna.

Jatkoimme Luetus-sovelluksen iOS-version kehittämistä, selvitimme monialustaisen toteutusteknologian soveltuvuutta palveluun ja käynnistimme Android-version uudistamisen design-projektilla. Laajensimme Luetus-palvelun julkaisuvalikoimaa 12 sanomalehdellä ja seitsemällä muulla lehdellä.

Järjestimme verkkopalveluiden tarjoajille ja kehittäjille ruudunlukuohjelmien toiminnasta kuusi webinaaria, joilla oli keskimäärin 116 katsojaa. Tuotimme koulutussisältöä kuvailutulkkauksesta järjestämällä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kanssa neljä webinaaria, joilla oli keskimäärin 96 katsojaa. Molemmat sarjat saivat erittäin myönteistä palautetta.

Tarjosimme puhelimitse ja verkossa näkövammaisille ja yhteistyökumppaneille neuvontaa palveluidemme ja digilaitteiden käytössä 21 tuntia viikossa. Henkilöresurssien lisäämisen ansiosta digineuvontamme pystyi palvelemaan entistä paremmin myös heikkonäköisiä digilaitteiden käyttäjiä. Perehdytimme myös liiton ja yhdistysten uusia työntekijöitä näkövammaisten avustavien teknologioiden tukemiseen.

Järjestimme yhdistystemme digitukihenkilöille neljä etäverkostotapaamista ja digitukea näkövammaisille tarjoaville ammattihenkilöille etäkoulutuspäivät yhdessä Pohjanmaan ja Kainuun alueyhdistysten kanssa. Tuotimme ja julkaisimme yhteistyökumppaniemme tuottamia ohjeita digilaitteiden ja sovellusten käyttöön näkövammaisena ja aloitimme Ohjepankki- ja Sanakarttapankki-sivustojen design-projektin.

Ohjasimme verkkopalvelujen ja sovellusten tarjoajia luotettaville saavutettavuustiedon lähteille ja osallistuimme digipalvelulain toimeenpanon seurantaan muun muassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämissä tilaisuuksissa.

Sovimme Timehouse Oy:n kanssa ruudunlukijaohjelmien äänenä käytettävän Mikropuhe-puhesyntetisaattoriohjelmiston jatkokehityksestä ja jakeluoikeuksien siirrosta liitolle. Projektin rahoittavat Näkövammaisten liitto ry, Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry ja Tampereen seudun Näkövammaisten tukisäätiö rs.

Osana ICT-peruspalveluiden järjestämistä siirsimme valtaosan ICT-infrastamme Iiriksen konesalista pilvipalveluihin ja osallistuimme verkkosivualustan ylläpitokumppanin vaihtoon.

Keräsimme palautetta kohderyhmiltämme muun muassa verkkokyselyillä ja kirjaamalla palautetta palvelutilanteissa. Käsittelimme palautteet palvelutiimin kokouksissa joka toinen kuukausi.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2021–31.12.2021, suluissa vuoden 2020 vastaavat luvut:

• Digineuvonta puhelimitse: 21 (21) tuntia/vk
• järjestetyt webinaarit: 12
• Luetus®-palvelu
  • uudet asiakkaat: 414 (341)
  • säännöllisesti ilmestyneet julkaisunimikkeet: 191 (174) kpl
  • e-kirjakokoelma: 8 548 (8 368) kpl
  • palvelun käyttö:
    • aktiiviset käyttäjät: 2 076 (1 903)
    • lainatulla verkkokuuntelulaitteella 44 (38) % käyttäjistä
    • mobiilisovelluksilla n. 30 (34) % käyttäjistä
    • työpöytäsovelluksilla (Windows ja Linux) n. 40 (25) % käyttäjistä
    • julkaisujen lataukset: 646 927 (638 111) julkaisua
• Daisy-laitteiden lainaamo lainaus
  • uudet asiakkuudet: 719 (609) hlöä
  • lainaajat: 14 600 (14 940) hlöä
• näkövammaisten keskustelukanavat
  • viestejä lähettäneet käyttäjät: 515 (526)
  • vähintään yhtä keskustelukanavaa seuraavat käyttäjät: 1 357 (1 374).

2.2 Oikeuksienvalvonta

Keskeiset saavutukset vuonna 2021:

1. Teimme asiakastyötä monin eri tavoin, määrällisesti ja laadullisesti onnistuneesti.
2. Osallistuimme aktiivisesti alueellisten ja valtakunnallisten verkostojen tapaamisiin ja järjestimme itse useita tilaisuuksia näkövammaisille ja eri yhteistyötahoille.
3. Otimme haltuun uusia työtapoja ja kehitimme toimintamalleja työmme tueksi.

Vietimme oikeuksienvalvonnan juhlavuotta: takanamme on 60 vuotta työtä näkövammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisen ja hyvän elämän puolesta. Juhlistimme muun muassa podcasteilla ja nettiradiolähetyksellä, joissa vuosien varrella yksikössämme työskennelleet, asiakkaanamme olleet ja yhteistyötä kanssamme tehneet kertoivat muistojaan. Juhlavuoden lopussa saatoimme todeta, että maailma on muuttunut näiden vuosien aikana paljon, mutta oikeuksienvalvonnan työ on säilynyt monipuolisena, koko elämänkaaren kattavana sekä alueellisesti ja valtakunnallisesti merkityksellisenä työnä.

Saavutimme asiakastyölle asettamamme tavoitteet kokonaan. Teimme neuvonta- ja ohjaustyötä edellistä vuotta enemmän. Asiakkaat ja heidän omaisensa tavoittivat meidät monin eri tavoin, ja koronatilanteesta huolimatta pystyimme palvelemaan myös kasvotusten.

Työtämme on tehostanut ja asioiden käsittelyä nopeuttanut se, että hakemusten ja valitusten lähettäminen viranomaisille on ollut mahdollista sähköisesti ilman asiakkaan allekirjoitusta. Olemme kiinnittäneet paljon huomiota hakemuksiin, joista on pyritty tekemään mahdollisimman kattavia ja hyviä, jotta asiakas ei joutuisi pitkiin valitusprosesseihin, joita olikin hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Asiakkaamme saivat hallinto-oikeuteen tehdyistä valituksista useita myönteisiä ratkaisuja, mikä hyödyttää näkövammaisia laajemminkin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja hyvinvointialueiden rakentamiseen liittyvä valmistelutyö heijastui työhömme monin tavoin. Vaikuttamistyömme tavoitteena oli saada näkövammaisten ihmisten tarpeet huomioiduksi uusia rakenteita ja palveluita suunniteltaessa. Osallistuimme kaikilla kymmenellä alueella aktiivisesti muun muassa sote-järjestöjen ja vammaistyötä tekevien toimijoiden työryhmiin ja verkostoihin. Valtakunnallisesti olimme mukana useissa Vammaisfoorumin alaisissa työryhmissä, joissa edistetään myös näkövammaisten ihmisten arkeen vaikuttavien palveluiden toteutumista, kuten henkilökohtaisen avun, liikkumisen tuen ja lapsiperheiden palveluita.

Keskeinen osa vaikuttamistyötämme oli viranomaisten tekemien päätösten laillisuuden seuranta ja epäkohtiin reagointi. Tämän työn tuloksena saimme aikaan myönteisiä muutoksia muutamien kuntien ratkaisukäytäntöihin.

Kehitimme ja opettelimme uusia etätyötapoja, jotta pystyimme palvelemaan asiakkaitamme ja sidosryhmiämme mahdollisimman hyvin. Otimme haltuun webinaarien ja erilaisten infojen pitämisen etänä, ja näitä kertyi vuoden aikana kymmeniä.

Laadimme useita erisisältöisiä ja eri kohderyhmille suunnattuja tietopaketteja. Tutun Palveluoppaan lisäksi teimme sähköisiä ja kirjallisia materiaaleja ja infograafeja muun muassa näkövammaisten palveluista. Silmälääkäreille suunnattu ”Kun silmälasit eivät riitä” on näkövammaisen palvelupolkua kuvaava esite, josta tehtiin oma versionsa ja video asiakaskäyttöön. Uudet tuotteet saivat paljon myönteistä palautetta.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2021–31.12.2021, suluissa vuoden 2020 vastaavat luvut:

• tiedotus
  • liiton verkkosivuston palveluopas-sivu(t): 15 447 (16 515) katselua
  • podcastit: 3 (2) kpl
  • oikeuksienvalvonnan kuukausitiedotteet: 11 (12) kpl
  • kuukausitiedote tavoitti: 1 788 lukijaa
  • lapsiperheiden uutiskirje: 124 (101) tilaajaa
  • uutiskirje tavoitti: 250 (500) lukijaa
  • tiedotteiden kattavuus Facebookissa: 5 964 (6 174)
• tilaisuudet ja tapahtumat
  • järjestäjänä tai asiantuntijaroolissa: 337 (337)
  • kohtaamiset: 15 996 (12 361)
• asiakastyö
  • yksilöasiakkaita: 1 762 (1 959) hlöä
  • neuvonta ja ohjaus näkövammaisille: 2 742 (2 691)
  • vaativa ohjaus näkövammaisille: 1 037 (959)
  • neuvonta ja ohjaus omaisille: 765 (808)
  • vaativa ohjaus omaisille: 267 (215)
  • lausunnot, hakemukset ja kirjeet: 1 914 (1 848) kpl
  • muutoksenhakukirjelmät: 223 (239) kpl
• yhteistyö
  • järjestöyhteistyö: 4 027 (2 665)
  • yhteydenpito viranomaisiin ym.: 3 631 (3 185)
• alueellisten työntekijöiden matkapäivät: 133 (152) pv.

2.3 Järjestöpalvelut

Keskeiset saavutukset vuonna 2021:

1. Osallistuimme esteettömyysdirektiivin kansalliseen toimeenpanoon.
2. Järjestimme useita koulutustilaisuuksia jäsenyhdistyksille.
3. Järjestimme näkövammaisille nuorille enemmän tapahtumia kuin edellisvuonna.

Tarjosimme jäsenyhdistystemme toimi- ja luottamushenkilöille ja muille aktiiveille henkilökohtaista tukea ja neuvontaa, yhteisiä koulutustilaisuuksia ja muita tapahtumia sekä opastavaa materiaalia järjestötoimintaan. Järjestimme perehdytyskoulutusta erityisesti uusille hallitusten jäsenille ja toimihenkilöille. Yhdistysten toimintaa kehittävässä Virtaa yhdistykseen -koulutussarjassa oli osallistujia 16 jäsenyhdistyksestämme. Kokemustoimijakoulutuksiin osallistui yhdeksän uutta kokemustoimijaa. Muu ohjauksellinen toimintamme on keskittynyt edelleen sähköisten työvälineiden käytön tehostamiseen yhdistystoiminnassa.

Vaikutimme rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja palveluiden saavutettavuuteen tarjoamalla asiantuntevaa neuvontaa. Esteettömyystyömme painottui näkövammaisten toimimisen kannalta merkittävimpiin julkisen rakentamisen, peruskorjausten ja joukkoliikenteen kohteisiin. Vaikuttamistyön keskiössä oli esteettömyysdirektiivin kansalliseen toimeenpanoon vaikuttaminen erityisesti rakennettuun ympäristöön ja itsepalveluautomaatteihin liittyvien säädösten osalta.

Tarjosimme laadukasta koulutusta näkövammaisuudesta erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetusalan sekä palvelujentuottajien henkilöstölle. Ammattihenkilöstön koulutustemme kohderyhmiä olivat henkilökohtaiset avustajat ja alle kouluikäisten näkövammaisten lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Levitimme näkövammaistietoutta myös pitämällä luentoja muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Pidimme aktiivisesti yhteyttä alueellisiin pistekirjoitusohjaajiin.

Koulutustuotteitamme ovat Näkövammaistiedon perusteet, Pistekirjoituksen perusteet ja Alle kouluikäisen näkövammaisen lapsen ohjaaminen ja kasvun tukeminen. Järjestimme tilauskoulutusta erityisesti henkilökohtaisille avustajille ja palveluammateissa toimiville.

Tarjosimme näkövammaisille nuorille vertaistoimintaa ja onnistumisen elämyksiä ja aktivoimme heitä osallistumaan harrastus- ja järjestötoimintaan. Järjestimme nuorille neljä valtakunnallista tapahtumaa: kesäleirin, etätapahtuman, nuorisofoorumin ja kylpyläviikonlopun, ja tunnin mittaisia etätapaamisia järjestimme kahdesti kuukaudessa. Viestimme toiminnastamme näkövammaisille nuorille osallistumalla oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervan järjestämille 6- ja 9-luokkalaisten tilapäisen opetuksen jaksoille, tuottamalla kerran kuukaudessa nuorille suunnattua Nettiradio Nyörin lähetystä ja viestimällä sosiaalisessa mediassa.

Tuotimme lukupalvelun avulla äänijulkaisuja näkövammaisten henkilökohtaisiin tarpeisiin. Palvelu paikkasi osittain julkisia palveluita.

Keräsimme, taltioimme, tutkimme ja esittelimme näkövammaisyhteisöä koskevaa historiaa Näkövammaismuseossa, jossa oli esillä pysyvä "Näkövammaistyön vuosisadat" -perusnäyttely. Museo oli avoinna normaalisti syyskaudella, mutta kevätkaudella palvelimme koronatilanteen vuoksi vain arkisto- ja tietopalveluissa ennakkovarauksella. Olimme mukana kolmen jäsenyhdistyksemme historiahankkeissa. Historiaklubissa alkoi ”Elämänpolkuja – tutkimusretkiä näkövammaisten elämäkertoihin” - luentosarja.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2021–31.12.2021, suluissa vuoden 2020 vastaavat luvut:

• tuki jäsenyhdistyksille
  • koulutustilaisuudet: 24 (18) kpl
  • yhdistystuokiot: 8 (16) kpl
  • muut tilaisuudet: 12 (21) kpl
• Periskooppi-uutiskirje
  • numeroita: 3 (4)
  • tilaajia vuoden lopussa: 167 (140)
• Lukupalvelun vapaaehtoislukijoiden lukemat Daisy-julkaisut
  • julkaisut: 122 (162) nimekettä
  • kokonaiskesto: 957 (791) tuntia
  • vapaaehtoislukijoita: 22 (22) hlöä
  • asiakaskappaleet (nimikkeet ja lisätilaukset): 214 (188) kpl
• Lukupalvelun käyttäjät: 69 (49) näkövammaista
• järjestettyjä koulutustilaisuuksia: 5 (4) kpl
• nuorisotoimen tapahtumat:
  • tapahtumia: 4 kpl
  • osallistujat: yhteensä 102 (250) hlöä, eli 40 (62) yksittäistä nuorta
• lisäksi näkkäriajot etätapahtumissa 150 nuorta
• Näkövammaismuseon vierailijat: ei tilastoitu (300) kävijää.

2.4 Työelämäpalvelut

Keskeiset saavutukset vuonna 2021:

1. Vastasimme yksilöllisesti näkövammaisten palvelu- ja neuvontatarpeisiin. Heitä koskevan verkostoyhteistyön toteutimme vaikuttavasti etäyhteyksiä käyttäen.
2. Näkövammaisten opiskeluun, työllistymiseen ja työelämässä toimimiseen liittyvät saavutettavuus- ja mukautusratkaisut tunnistetaan ja asiantuntijuuttamme käytetään työpaikoilla sekä palvelujen ja järjestelmien kehitystyössä.
3. Vammaisjärjestöyhteistyössä vaikuttaminen ja tiedottaminen on laajentunut ja syventynyt.

Henkilöstömuutosten vuoksi ja koronatilanteen edelleen jatkuessa keskityimme erityisesti asiakastyöhön ja palveluihin ja neuvontaan, joita työikäiset näkövammaiset eivät muualta saa. Neuvonnassamme painottuivat työssä jatkamisen ja työn kohtuullisten mukautusten suunnittelu, eläke-, opiskelu- ja saavutettavuusasiat sekä ammatillinen kuntoutus. Teimme koordinoivaa yhteistyötä julkisen palvelujärjestelmän palvelurakenteiden muutoksissa yksilöllisten, näkövammaisuuden erityiskysymykset huomioivien ja saavutettavien palvelujen puolesta. Vaikuttamis- ja tiedottamistyössä pääkohderyhminämme olivat työterveyshuollot, oppilaitokset, TE-toimistot sekä TEM:n ja STM:n ohjelmien alueelliset hankkeet. Osallistuimme sähköisten ylioppilaskirjoitusten kehittämistyöhön ja vaikutimme SISU-opintotietojärjestelmän saavutettavuuteen.

Informoimme, koulutimme ja viestimme yhdenvertaisista käytännöistä ja saavutettavista digiympäristöistä näkövammaisille ihmisille sekä työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Reagoimme nopeasti esille nouseviin yksittäisiin työn, opiskelun ja apuvälinekäytön saavutettavuuskysymyksiin blogien, videoiden ja podcastien avulla.

Työterveysneuvotteluiden yhteydessä tiedotimme työterveyshuoltoja näkövammaisuuden erityiskysymyksissä ja työn kohtuullisissa mukautuksissa. Työterveyslääkäreiden yhteydenotot työelämäasiantuntijoihimme lisääntyivät.

Koronatilanteen aiheuttamat muutokset työssä ja opiskelussa tulivat esille asiakastyössä ja toteuttamassamme kyselyssä. Läsnä- ja etätyön haasteet ovat usein näkövammaisille ihmisille suurempia kuin näkeville, ja muun muassa etäsovellusten käyttö apuvälinein on kuormittavaa. Selvitimme epäasiallisen kohtelun tapauksia, erityisesti kohtuullisten mukautusten epäämisiä, yhdessä työnantajien ja ammattiliittojen kanssa näkövammaisten työntekijöiden tukena. Havaintojemme mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuminen ja siihen liittyvä neuvonta on lisääntynyt koronatilanteen aikana. Kyselyymme vastanneista osa koki myös useita etätyön ja -opiskelun hyviä puolia. Vahvistimme hyviä kokemuksia ja käytäntöjä ja tiedotimme myös niistä näkövammaisille opiskelijoille, työntekijöille ja yrittäjille.

Yhteistyö oppilaitosten kanssa yhdenvertaisen opiskelun takaamiseksi jatkui ja laajeni erityisesti saavutettavuustyön osalta. Verkostoiduimme neljän opiskelijajärjestön kanssa, ja sovimme yhteistyöstä näkövammaisille opiskelijoille merkittävien kysymysten esille nostamiseksi. Järjestimme yhdessä Valteri Onervan kanssa "Ohjauksessa näkövammainen oppilas" -infon, ja osallistuimme infotilaisuuksiin näkövammaisten lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille ja näkövammaisten lasten nuorten vanhemmille. Kirjoitimme kolumnia Silmäterä-lehteen.

Varmistuimme työikäisten näkövammaisten tarpeiden mukaisesta ohjautumisesta palveluihin ja kuntoutukseen osallistumalla työterveysneuvotteluihin, te-palveluiden ja kuntoutusohjaajien tapaamisiin asiakkaan kanssa. Järjestimme näkövammaisuuden erityiskysymyksistä koulutuksen työvalmentajaopiskelijaryhmälle, ja tavoitimme näin 20 opiskelijaa. Osallistuimme TE-live-lähetykseen ”Osatyökykyisen työllistyminen Suomessa”.

Vammaisjärjestöyhteistyö oli vuoden aikana merkittävässä roolissa yrittäjien tukemisessa. Järjestimme vammaisjärjestöyhteistyössä Back in Business -yrittäjäpäivän, jonka osallistujista 41 % oli näkövammaisia yrittäjiä. Yhteistyö Careerian kanssa jatkui vammaisille henkilöille suunnatun yrittäjyyden ammattitutkinnon toteutuksessa.

Vammaisjärjestöyhteistyömme lisääntyi ja vahvistui Vammaisfoorumin työllisyys- ja koulutusryhmien, aisti- ja liikuntavammaisten työelämäasiantuntijoiden ryhmän sekä vammaisten työllisyyttä edistävien verkostojen toiminnassa.

Koordinoimme näkövammaisten yhteyksiä alueellisten työllisyyshankkeiden toimijoihin ja verkostoihin. Teimme asiakas- ja vaikuttamisyhteistyötä Vammaisten maahanmuuttajien Tukikeskus Hilman ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston kanssa.

Saavutimme tavoitteemme pääosin. Olennaista niiden kannalta oli, että olimme pidemmän aikaa kehittäneet monikanavaista viestintää ja erilaisia tapoja pitää yhteyttä asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Vammaisjärjestöyhteistyö ja laajat verkostomme mahdollistivat nopean reagoinnin meneillään oleviin suuriin palvelurakennemuutoksiin ja vahvistivat vaikuttamistoimintaamme. Kampanjoiden toteuttaminen ei koronatilanteessa toiminut, ja suunnitellut tapahtumat siirtyivät pidettäväksi vuonna 2022.

Arvioimme toimintaamme itsearviointina, havainnointina, palautetta keräämällä, seuraamalla some- ja näkövammaisten keskustelukanavia sekä koronakyselyn avulla. Aloitimme jatkuvan seurannan ja itsearvioinnin mallin, ja pidimme esihenkilön ja jokaisen työntekijän keskustelut neljä kertaa vuodessa. Työntekijöiden sähköpostien yhteydessä on linkki, jonka kautta asiakkaat voivat antaa palautetta oman asiansa hoitamisen yhteydessä, mutta saimme tätä kautta vain muutaman palautteen. Varsinainen asiakaspalautekysely toteutetaan julkisen linkin kautta.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2021–31.12.2021, suluissa vuoden 2020 vastaavat luvut:

• yksilöasiakkaat: 287 (284) hlöä
• työelämäasiantuntijoiden asiakas- ja verkostotapaamiset: 224 (161) kpl
• yhteydenpito puhelimitse ja sähköpostitse
  • asiakkaisiin: 4 666 (5 383) krt
  • yhteistyötahoihin 2 676 (3 199) krt
• tapahtumat, koulutukset ja infotilaisuudet
  • itse järjestetyt: 7 (5) kpl
  • mukana järjestämässä tai ohjelmassa: 24 (18) kpl
  • ammatillisen kuntoutusselvityksen infot: 76 (60) kohdattua kuntoutujaa
  • työterveyshuoltojen henkilökunnan tiedotukset asiakkaiden työkykyneuvottelujen ohessa: 101 (102) kpl
• viestintä
  • liiton verkkosivuilla työelämäpalveluihin ja työhön liittyvät alasivut: 12 609 (5 076) käyntiä
  • podcastit: 2 (8) kpl, 211 kuuntelua
  • blogit: 7(5) kpl
  • lehtijutut: 4 (3) kpl
  • Työelämätarinat-videot: 7 981 (6 119) katselua
  • Facebook-ryhmät
    • Näkövamma ja työ -ryhmä: 304 (295) jäsentä
    • Näkövammaiset yrittäjät -ryhmä: 111 (106) jäsentä
    • Näkövammaiset opiskelijat -ryhmä: 129 (115) jäsentä.

2.5 Kansainvälinen toiminta

Keskeiset saavutukset vuonna 2021:

1. Edistimme Euroopan Sokeiden Unionin jäsenenä näkövammaisten pääsyä inklusiivisesti tuotettujen hyödykkeiden ja palveluiden piiriin.
2. Valmistelimme vuoden 2022 laajennettua pohjoismaista konferenssia tekemällä käytännön järjestelyjä, luonnostelemalla ohjelmaa ja jättämällä rahoitushakemuksen.
3. Näkövammaisten nuorten opinnot Etiopiassa etenivät, kun he saivat hankkeemme kautta saavutettavaa oppimateriaalia, teknisiä apuvälineitä ja tukea toimeentuloon.

Puolustimme näkövammaisten ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista kansainvälisten näkövammaisalan kattojärjestöjen kautta.

Osallistuimme Maailman Sokeiden Unionin (World Blind Union, WBU) ja ICEVIn (International Council for Education of People with Visual Impairment) yleiskokouksiin, jotka pidettiin koronatilanteen vuoksi etänä.

Teimme vaikuttamistyötä Euroopan Sokeiden Unionilta (European Blind Union, EBU) tulevien toimeksiantojen mukaisesti. Keskeisiä aiheita olivat sähköisten palveluiden ja tiedon saavutettavuus ja rakennetun ympäristön esteettömyys. Tuotimme suomen kielelle kahden EBUn PARVIS-hankkeen vaikuttamistyön videon tekstit.

Pohjoismainen yhteistyötoimikunta (Nordisk Samarbetskomitté, NSK) ja pohjoismainen naistoimikunta (Nordisk kvinnokommitté, NKK) vaihtoivat kokemuksia keväällä pidetyissä etäkokouksissa ja kasvokkain Färsaarilla pidetyissä hybridikokouksissa. Toimimme vuosina 2020–2021 NSK:n ja NKK:n puheenjohtajamaana. Pohjoismainen kehitysyhteistyötoimikunta (Nordisk Biståndskommitté, NBK) keskusteli etänä ajankohtaisista kehityspoliittisista linjauksista, hankkeiden exit-vaiheista ja uusista hankealoitteista.

Aloitimme vuoden 2022 laajennetun pohjoismaisen konferenssin (UNK) suunnittelun, ja teimme rahoitushakemuksen Pohjoismaiselle hyvinvointikeskukselle. Konferenssin teemana on kuntoutus.

Kehitysyhteistyömme on osa Vammaiskumppanuus ry:n hallinnoimaa Vammaiskumppanuusohjelmaa. Osana ohjelmaa jatkoimme kehitysyhteistyötä Etiopiassa hankekumppanimme Help for Persons with Disabilities Organizationin kanssa näkövammaisten nuorten opiskeluedellytysten parantamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi vammaisten oikeuksista. Etiopian pohjoisosissa käytiin veristä sisällissotaa Tigrayn joukkojen ja Etiopian hallituksen joukkojen välillä, ja kriisi laajeni loppuvuodesta myös Amharan alueelle, jossa hanketta toteutamme. Koronasta ja sisällissodasta huolimatta kumppanimme pystyi mukauttamaan hanketoteutusta joustavasti.

Valmistelimme jatkohankkeen Etiopiaan osana Vammaiskumppanuuden ohjelmakauden 2022–2025 suunnitelmia. Saimme ulkoministeriöltä myönteisen rahoituspäätöksen neljälle seuraavalle vuodelle.

Välitimme kansainvälistä tietoa liiton muiden toimintojen hyödynnettäväksi, ja etsimme ulkomailta tuleviin kysymyksiin vastauksia omilta näkövammaistyön asiantuntijoilta. Koronatilanteen vuoksi emme pystyneet vastaanottamaan ulkomaisia vierailijaryhmiä, mutta osallistuimme liettualaisen näkövammaisten koulutuskeskuksen ERASMUS+-hankkeeseen järjestämällä kolmipäiväisen virtuaalisen tapaamisen suomalaisten ja liettualaisten asiantuntijoiden kesken.

2.6 Näkövammarekisteri

Keskeiset saavutukset vuonna 2021:

1. Ylläpidimme sopimuksen mukaisesti THL:n näkövammarekisteriä sujuvin henkilöstövaihdoksin (tutkimuspäällikön eläköityminen).
2. Päivitimme tietojärjestelmämme (SAS) ja työtilamme, ja siirryimme sähköisiin näkövammarekisteri-ilmoituksiin.
3. Jatkoimme tutkimustyötä THL:n Terveys 2000 ja Terveys 2011 -aineistojen pohjalta.

Julkaisimme näkövammarekisterin aineistoista vuositilastot ja muita tilastoja, joita voitiin käyttää näkövammaisuuden ehkäisyssä ja näkövammaisten erityispalveluiden suunnittelussa ja oikeuksien valvonnassa sekä alan henkilökunnan koulutuksessa ja tutkimustoiminnassa.

Toimimme näkövammojen ehkäisyn ja silmäterveydenhuollon kehittämisen hyväksi yhdessä terveydenhuollon kanssa. Tutkimusyhteistyön kautta saimme tietoa silmäsairauksista ja niiden hoidosta sekä näkövammaisuudesta ja näkövammaisten ihmisten elämästä, joista tiedotimme yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Keskeisiä tiedotusvälineitämme olivat silmälääkäreille ja muille sidosryhmille jaettava vuositilasto, sairaalakäynnit ja luennointi alan henkilöstön koulutustilaisuuksissa. Vierailujen tarkoituksena oli keskustella silmäterveydenhuollon ja liiton ajankohtaisista asioista.

Koronatilanteen vuoksi emme vierailleet keskussairaalojen silmäosastoilla. Toteutimme rekisterin sairaalayhteyshenkilöiden vuotuisen koulutus- ja neuvottelupäivän sekä lääkäreille ja muille asiasta kiinnostuneille tarkoitetun työnäköä käsittelevän seminaarin etänä.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2021–31.12.2021, suluissa vuoden 2020 vastaavat luvut:

• Vastaanotetut Näkövammarekisterin ilmoituslomakkeet: n. 1 800 (1 852) kpl,
  joista ilmoituksia uusista näkövammaisista: n. 1 400 (1 458) kpl.

2.7 Minun näköinen mieli -hanke

Keskeiset saavutukset vuonna 2021:

1. Näkövammaiset ihmiset saivat tukea mielen hyvinvointiin ja vertaistukea puhelinringeistä ja mielen hyvinvointivalmennuksista sekä podcasteista ja videoharjoitteista.
2. Julkaisimme näkövammaisten mielen hyvinvointia tukevan itseapukirjan.
3. Koulutimme mielen hyvinvointikoulutusten tulevia vapaaehtoisia vetäjiä.

Hanke jatkui tavoitteidemme mukaisesti. Tuimme yksilöllisesti ja ryhmätoiminnalla näkövammaisten ihmisten mielenterveystaitoja, ja tarjosimme vertaistuen mahdollisuuksia mielen hyvinvointiin liittyvissä teemoissa.

Julkaisimme mielen hyvinvoinnin itseapukirjan ”Rohkeus – tietoisuuden työkalut valon ja varjon leikkiin” printtinä, saavutettavana pdf:nä, ääni- ja pistekirjana ja Luetus-muodossa. Haastattelimme kirjaan useita näkövammaisia, jotka myös aktiivisesti lukivat ja kommentoivat tekstiä. Esittelimme julkistamistilaisuudessa huumorista ja kommelluksista voimaa herättelevän Näkkärisoppaa-musiikkikappaleen, jonka tuotimme näkövammaisten muusikoiden voimin. Järjestimme Rohkeus-kirjaa esitteleviä tilaisuuksia myös eri puolilla Suomea. Tuotimme kirjan aiheita mukailevia podcasteja sekä läsnäoloa ja mielen hyvinvointia tukevia harjoitteita.

Järjestimme kasvokkaisia ryhmämuotoisia mielen hyvinvointivalmennuksia (”patavalmennukset”) sekä teemoitettuja ja osallistujien toiveaiheiden mukaisia puhelinrinkejä eli ohjattuja, tunnin mittaisia ryhmäkeskusteluja enintään viiden hengen ryhmässä. Tarjosimme yksilöllistä tukea puhelinrinkien kokoonkutsujille, ryhmänohjaamiseen koulutetuille näkövammaisille ihmisille (”patavalmentajat”) ja patavalmennusten osallistujille tarpeen mukaan.

Osallistuimme STEAn raportointi- ja arviointipilottiin, ja teimme STEAn mittaristoilla määrällisen raportoinnin neljä ja laadullisen arvioinnin kaksi kertaa vuodessa. Arvioimme hankkeen onnistumista osallistujien elämänlaadun ja mielenterveyden näkökulmasta, ja tulokset olivat hyviä.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2021–31.12.2021, suluissa vuoden 2020 vastaavat luvut:

• tavoitetut vapaaehtoiset: 20 (32) hlöä
• tavoitetut näkövammaiset: 110 (110) hlöä
• puhelinringit
  • rinkejä: 33 (19) kpl, joilla tapaamisia 103 (97) kpl, joissa 3 055 (485) kohtaamista
  • koollekutsujien tapaamisia ja valmennuksia: 24 (31) kpl, joissa 192 (69) kohtaamista
• valmennukset
  • mielen hyvinvointivalmennukset: 5 (9) kpl, joissa 45 (47) kohtaamista
  • tulevien patavalmentajien valmennukset 6 kpl, joissa 30 kohtaamista
  • hankeinfot
    • Kuntoutus-Iiriksessä: 4 kpl, joissa 13 kohtaamista
    • alueyhdistyksissä: 12 kpl, joissa 149 kohtaamista
  • yhdistysten työntekijäpadat 6 kpl, joissa 26 kohtaamista
  • yksilövalmennuksia 69, joissa 69 kohtaamista
• viestintä
  • kirja: 1 kpl, josta 2 000 kpl printtipainos, 3 000 krt ladattu pdf (arvio) ja 173 lainausta
  • käsikirjoja puhelinrinkien ohjaamiseen: 2 kpl
  • kirjan julkaisutilaisuus: 1 kpl, osallistujia 69
  • podcastit: 9 (11) kpl
  • videoharjoitteet: 6 (14) kpl
  • Näkkärisoppaa-kappale: kuunteluita 4 176 krt.

3 Palvelut

3.1 Kuntoutus- ja majoituspalvelut

Keskeiset saavutukset vuonna 2021:

1. Teimme yksilöllistä ja tarpeisiin vastaavaa asiakastyötä koronatilanteesta huolimatta.
2. Menestyimme Kela-kilpailutuksissa.

Työmme painottui lasten, nuorten ja aikuisten yksilölliseen kuntoutukseen ja ammatilliseen kuntoutukseen. Koronatilanne vaikutti kuntoutustoimintaan edelleen. Monia kuntoutusjaksoja peruuntui tai siirtyi, ja osa toteutui pienempinä ryhminä. Tästä huolimatta tuotimme kuntoutusta edellisvuotta paremmin: kehitimme liiton eri yksiköiden kanssa yhteistyötä ja uusia toimintakäytäntöjä kuntoutujien palvelukokemuksen parantamiseksi ja toteutimme kuntoutujille myös lajikokeiluja Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n kanssa.

Uusi kuntoutuspäällikkö aloitti toukokuussa, ja syksyllä aloitti kuntoutussuunnittelija, jonka tehtävänä on muun muassa tehostaa sisäisiä toimintakäytäntöjä. Kartoitimme henkilöstön osaamisen ja tehtävät. Käynnistimme työntekijälähtöisen työnohjausprosessin tukemaan ja kehittämään työskentelyn sujuvuutta.

Osallistuimme Kelan hankintakilpailuihin ja menestyimme niissä toivotulla tavalla: järjestämme vuosien tauon jälkeen vuodesta 2022 alkaen myös aikuisten sopeutumisvalmennuskursseja ja olemme yksi kolmesta palveluntuottajasta. Lasten sopeutumisvalmennuskursseissa jatkamme ainoana palveluntuottajana.

Kolmevuotiset Stop työuupumukselle ja Elämä omissa käsissä -kehittämishankkeet (STEA) päättyivät vuoden lopussa. Erityisesti Stop työuupumukselle -hanke sai myönteistä asiakaspalautetta. Koronatilanne vaikutti vahvasti hankkeiden alkuperäisiin suunnitelmiin. Kehitimme etäyhteyksin toteutettavaa sisältöä suunniteltua enemmän, mutta valitettavasti alueelliset kurssit jäivät kokonaan toteutumatta hakijamäärien vähyyden vuoksi.

Järjestimme ensimmäisen My Own Life -hankkeen (EU-rahoitus) kurssin, ja nuoret osallistujat pääsivät suunnitellusti lähijaksolle Iirikseen.

Majoituspalvelumme järjesti kuntoutujille osallistavaa iltaohjelmaa, huolehti asiakkaiden turvallisuudesta ja päivittäisistä toimista sekä kannusti itsenäiseen toimintaan. Vuokrasimme kuntoutujilta vapaaksi jääviä majoitushuoneita ja muita tiloja muun muassa muille kuntoutuksen järjestäjille, kokouskäyttöön, pitkäaikaiseen käyttöön väistöasunnoiksi sekä hostel-asiakkaille. Majoituksen tuloista suurin osa muodostui sisäisistä tulovirroista.

Kuntoutuspalveluille asetettu taloudellinen tulos jäi tavoitteesta mutta oli parempi kuin vuosina 2019–2020. Talouden lukuja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että STEA-hankeavustuksia jäi käyttämättä peruuntuneiden kurssien vuoksi.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1–31.12.2021, suluissa vuoden 2020 vastaavat luvut:

• kuntoutusvuorokaudet: 3 291 (2 661) vrk
• aikuisten kuntoutusvuorokaudet: 2 299 (1 945) vrk
• lasten kuntoutusvuorokaudet: 870 (614) vrk
• kuntoutus- ja majoitusvuorokausia ml. majoituspalvelujen ulkopuoliset asiakkaat: 3 795 (4 800) vrk
• majoitusmyynti euroissa edellisvuoteen verrattuna: -24 (-60) %.

3.2 Aviris-apuvälinemyymälä

Keskeiset saavutukset vuonna 2021:

1. Viestimme aktiivisemmin sosiaalisessa mediassa.
2. Kehitimme Teamsin välityksellä tapahtuvia tuote-esittelyitä varten materiaalia.
3. Kehitimme teemaviikkotoimintaa.

Aviriksen kivijalkamyymälä oli koronatilanteesta huolimatta avoinna normaaliaukioloaikojen mukaisesti. Palvelimme myös ajanvarauksella, mikä oli suosittua erityisesti keväällä. Apuvälinelainaamomme vuokrasi apuvälineitä sairaanhoitopiireille sopimuksen mukaan.

Saimme valikoimaamme muutamia uusia tuotteita, joista erityisesti suomea puhuvaa kuumemittaria oli toivottu jo pitkään. Tuotteiden saatavuusongelmiin ei tullut helpotusta, ja erityisesti tietoteknisten tuotteiden osalta viiveet jatkuivat.

Alueellisia markkinointitapahtumia pystyimme toteuttamaan vain muutaman. Uutena tapahtumana oli K50-messut Tampereella. Marraskuulle suunnitellut Tampereen Apuvälinemessut peruttiin ja siirrettiin Helsinkiin vuodelle 2022, ja kansainväliset apuvälinemessut peruttiin tänäkin vuonna koronatilanteesta johtuen. Teimme etenkin syksyn aikana apuväline-esittelyjä Teamsin välityksellä, ja laadimme sitä varten esittelymateriaalia. Aktivoiduimme myös somemarkkinoinnissa. Myymälän opiskelijatapahtuman ja Valoviikon lisäksi loimme uuden konseptin myymälän joulumyyntiä varten pidennetyin aukioloajoin.

Otimme käyttöön uuden toiminnanohjaus- ja kassajärjestelmän. Järjestelmien yhteensopivuushaasteiden vuoksi uuden verkkokaupan julkistaminen siirtyi suunnitellusta seuraavalle vuodelle. Henkilöstöresurssit vahvistuivat, kun uusi tuoteasiantuntija aloitti keväällä.

Toteutimme asiakastyytyväisyyskyselyn ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta yksityisasiakkaille ja sidosryhmille sekä haastattelut myymäläasiakkaille. Kokonaisarvosana oli hyvä. Asiakastyytyväisyyskyselyn kolme positiivisinta tulosta saatiin henkilökunnan ystävällisyydestä, palvelualttiudesta ja ammattitaidosta. Kehittämiskohteiden kolmen kärkeen nousivat myymälän sijainti, valikoiman kattavuus ja aukioloajat.

Aviriksen kokonaisliikevaihto laski edelliseen vuoteen nähden ja myös myytyjen tuotteiden määrä laski. Määrä laski etenkin kalliimmissa tuotteissa, kuten Kelan myöntämissä paketeissa. Avirikselle asetettu taloudellinen tulos jäikin tavoitteesta reilusti.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2021–31.12.2021, suluissa vuoden 2020 vastaavat luvut:

• Myyntitoiminta:
  • myydyt apuvälineet: 16 023 (18 680) kpl, joista myymälässä: 2 473 (1 986) kpl
  • verkkokaupan tilaukset: 1 052 (1 148) kpl
  • laskutetut asennus- ja huoltopalvelut: 215 (275) tuntia
• Vuokraustoiminta:
  • asiakkaita, joilla apuväline lainassa: 367 (420) hlöä, joista uusia asiakkaita: 85 (67) hlöä
  • kokonaisapuvälinekanta 430 (514) apuvälinettä
  • uudet apuvälinelainat: 144 (160) kpl
  • apuvälinepalautukset: 53 (69) kpl
• Viestintä
  • Aviriksen sähköisen uutiskirjeen tilaajat: 2 538 (2 585) asiakasta
  • Facebook-tykkääjät: 694 (654) kpl
  • Instagram-seuraajat: 151 (65) kpl.

3.3 Opaskoirakoulu

Keskeiset saavutukset vuonna 2021:

1. Koulutimme 24 koiraa ja luovutimme käyttöön 18 koiraa.
2. Opaskoirakoulun uusi kennelrakennus valmistui.

Koronatilanne vaikutti vahvasti toimintaan. Koirien koulutus jatkui pääosin etänä kouluttajien kotoa ja koirien luovutuksetkin tehtiin kotiinsijoituksina. Pentuohjelman pentukouluja järjestettiin suunniteltua vähemmän terveysturvallisuuden ja rajoitustoimien takia. Opvet-klinikan ja -spermapankin toiminta jatkui keskeytyksettä poikkeusjärjestelyin. Jatkoimme toimintamme selkiyttämistä tavoitteenamme kasvattaa, kouluttaa ja luovuttaa käyttöön terveempiä ja yhä laadukkaampia opaskoiria.

Toimintavuotta vahvasti värittänyt rakennusprojekti sai päätöksen, kun uusi Opaskoirakoulun kennelrakennus valmistui ja uudet toimivat tilat otettiin käyttöön joulukuun lopulla.

Käynnistimme koirakoiden asiakaskartoituksen, jonka pohjalta vakiinnutamme seurantaa ja yhteydenpitoa. Selkeät toimintatavat ja näkövammaisten asiakkaiden tarpeet ohjaavat toimintaamme jatkossakin. Jatkoimme aktiivista viestintäämme sosiaalisen median ja uutiskirjeiden välityksellä ja otimme käyttöön Opaskoirakoulun uudet nettisivut.

Opvet-klinikka tarjosi asiantuntevaa ja kustannustehokasta terveydenhuollon palvelua kasvaville ja työtään tekeville opaskoirille. Opvet-spermapankin toimintoja hyödynnettiin tehokkaasti myös koulun jalostustoiminnassa. Spermapankin varastosäiliöt uusittiin Starckjohann-säätiön avustusvaroin. Palveluita tarjottiin myös ulkopuolisille asiakkaille. Koirien siemennystoiminnassa yhteistyö Reprovet Oy:n kanssa jatkui.

Jatkoimme hyvää yhteistyötä vapaaehtoisten pentuperheiden ja projektikoiria kasvattavien oppilaitosten kanssa. Pidimme yllä yhteistyötä keskussairaaloiden asiantuntijoiden kanssa ja tehostimme yhteistyötä Kuntoutus-Iiriksen kanssa. Yhteistyö Opaskoirayhdistys ry:n ja muiden vakiintuneiden tahojen kanssa jatkui. Toimimme aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä (International Guide Dog Federation IGDF, European Breeding Network EBN).

Kilpailutusten tarkistukset vaikuttivat voimakkaasti käyttöön luovutettujen koirien määrään, ja Opaskoirakoululle asetettu vuoden taloudellinen tulos jäi tavoitteesta. Taloutta rasitti myös loppuvuodesta kahden kiinteistön samanaikaiset kulut.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2021–31.12.2021, suluissa vuoden 2020 vastaavat luvut:

• Koirat
  • koulutetut koirat: 24 (26) koiraa, joista luovutimme käyttöön 18 (22) uutta osaavaa opaskoiraa
  • työskentelevät oppaat: 149 (146) koiraa
  • pennut: 72 (61) koiraa
  • siitoskoirat: 15 (17) koiraa
  • pentueet 7 (7) kpl, joista 50 (47) pentua
• Hoitovuorokaudet tarhalla: 5 086 (4 882) vrk
• Koirankäyttövuorokaudet: 53 056 (53 155) vrk
• Tapahtumat
  • pentuinfot: 4 (2) tilaisuutta
  • pentukoulut: 35 (103) käyntiä
  • pikkupentukurssit: 50 (13) kurssia.

3.4 Kirjapaino ja äänittämö

3.4.1 Taktiili-kirjapaino

Keskeinen saavutus vuonna 2021: 

1. opasteasiakkaiden määrän kasvaminen.

Tuotimme ensisijaisesti aineistoja sokeille, kuurosokeille ja heikkonäköisille. Toimimme asiantuntijana julkisen ja yksityissektorin pistekirjoitusaineistojen tuottamisessa. Tiedonsaannin esteettömyys toteutui konkreettisesti, kun asiakkaat teettivät aineistojaan sokeiden asiakkaidensa toivomassa muodossa. Tuotimme yksityishenkilöiden käyttöön oman asuinympäristön kohokarttoja ja muita yksilöllisiä pistemateriaaleja, mikä tukee näkövammaisten asiakkaidemme toimintakykyä ja itsenäisyyttä.

Tilaajien määrä lisääntyi ja opasteiden myyntituotot kasvoivat. Valmistimme kohokarttoja muun muassa asemille ja monitoimihalleihin ja teimme alihankintana koho- ja pistekirjoitusopasteita eri opastevalmistajille.

Kehitimme markkinointiamme ja lähetimme asiakasryhmille kohdennetun markkinointikirjeen. Jatkoimme vahvaa yhteistyötä liiton muiden yksiköiden kanssa.

Käytimme taloudellisia ja tuotannon volyymejä seuraavia mittareita. Laadullinen tarkkailu liittyy olennaisena osana kirjapainotuotantoon, ja poikkeamat johtavat korjaaviin toimiin prosesseissa ja laitteissa.

Pistekirjojen ja pistelehtien tilausmäärät pienenivät entisestään, kun taas oppimateriaalitilaukset kasvoivat. Taloudellisesta tavoitteesta jäimme reilut 10 000 €.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2021–31.12.2021, suluissa vuoden 2020 vastaavat luvut:

• isokirjoitus ja muu painotuotanto: 50 749 (80 090) arkkia
• pistetuotanto: 265 252 (299 384) arkkia
• pistelehdet: 89 139 (100 519) arkkia
• Celia-pistekirjat: 120 132 (131 981) arkkia
• opastetuotannon osuus liikevaihdosta: 33 (20) %.

3.4.2 Dramafoni-äänittämö

Keskeiset saavutukset vuonna 2021:

1. taloudellisten tavoitteiden ylittäminen
2. kolmen uuden äänitystilan käyttöönotto.

Tuotimme äänikirjoja ja -lehtiä ja erilaisia kulttuuriaineistoja äänitteinä. Ydinajatuksenamme on tarjota korkealaatuista äänituotantoa sekä yritys- että järjestöasiakkaille. Toimintamme koostui Celia-kirjastolle alihankintana valmistettavista saavutettavista äänikirjoista, kirjakustantamoille tehtävistä kaupallisista äänikirjoista ja oppimateriaaleista sekä Näkövammaisten liiton lehtien ääniversioista.

Tuotantomäärämme pysyivät edellisvuotta vastaavina. Tuotantonimikkeiden lukumäärä jakautui lähes tasan saavutettavien ja niin sanottujen kaupallisten tuotantojen kesken.

Otimme käyttöön kolme uutta äänitystilaa Iiris-keskuksessa tuotantokapasiteetin lisäämiseksi.

Koronatilanteella ei ollut merkittäviä vaikutuksia toimintaamme. Jatkoimme terveysturvallisia käytäntöjä ja studiovuorojen säännöstelyä.

Seurasimme tuotantomme laatua oikokuuntelemalla materiaaliamme läpi ja korjaamalla mahdollisia luentaan tai äänenlaatuun liittyviä puutteita. Teimme myös taloudellista ja määrällistä mittarointia. Hyödynnämme asiakkailta ja loppukäyttäjiltä saamaamme laadullista palautetta. Kehitimme yritysasiakkaille suunnatun palautteenkeräysjärjestelmän, jonka otamme käyttöön vuonna 2022.

Ylitimme asetetun taloudellisen tulostavoitteemme yli 40 000 eurolla. Tulokseen vaikutti tasaisena läpi vuoden jatkunut hyvä tilausmäärä.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2021–31.12.2021, suluissa vuoden 2020 vastaavat luvut:

• tuotetut nimekkeet Celia-kirjastolle: 290 (285) kpl
• studiotunnit Celia-kirjastolle: 2 659 (2 627) tuntia
• äänikirjat kirjakustantamoille ja muut vastaavat nimekkeet: 273 (283) kpl.

4 Viestintä ja varainhankinta

Keskeiset saavutukset vuonna 2021:

1. Uudistimme Airut-lehden ulkoasun.
2. Näyimme sosiaalisessa mediassa yhä vahvemmin, kun otimme käyttöön uusia kanavia ja kannustimme liiton työntekijöitä aktivoitumaan somessa.
3. Siirsimme varainhankinnan lahjoittajarekisterin uuteen asiakkuuksienhallintajärjestelmään ja valmistelimme uutta lahjoitussivustoa.

Viestinnän ja varainhankinnan tiimit yhdistettiin uudeksi yksiköksi, mikä lähensi liiton vaikuttamis- ja lahjoittajaviestintää ja selkeytti viestejämme eri sidosryhmille.

4.1 Viestintä

Uudistimme Näkövammaisten Airut -lehden visuaalisen ilmeen. Huomioimme ulkoasu-uudistuksessa entistä paremmin graafisen saavutettavuuden, selkeyden ja helppolukuisuuden. Kokosimme eri tavoin näkövammaisten lukijoiden ryhmän, joka testasi saavutettavuutta ilmeuudistuksen eri vaiheissa. Ulkoasun lisäksi uudistimme osittain myös lehden sisältöjä. Uudistettu lehti ilmestyy ensimmäisen kerran helmikuussa 2022.

Suunnittelimme Sano se sanoin -teemavuoden mukaista viestintää yhdessä Förbundet Finlands Svenska Synskadaden (FSS) kanssa erityisesti Sokeiden viikolle ja muille teemapäiville. Teemavuoden kunniaksi julkaisimme syventäviä äänijuttuja Airut-lehdessä sekä liiton uuden tunnussävelmän (jingle). Saavutettavuuspäivän viestinnän tueksi teimme kyselyn näkövammaisille ihmisille sosiaalisen median käytöstä ja saavutettavuudesta, ja viestinnässämme kuului muutenkin vahvana näkövammaisten ihmisten oma ääni. Teemavuoden viettoa tukevat materiaalit jaettiin liiton työntekijöiden ja yhdistysten käyttöön.

Järjestimme Sano se sanoin -teeman nimissä myös sisäisiä, someviestintään kannustavia koulutuksia liiton henkilöstölle. Koulutuspalautteiden perusteella työntekijät kokivat rohkaistuneensa aktiivisempaan sosiaalisessa mediassa viestimiseen.

Perustimme liitolle Instagram- ja LinkedIn-tilit. Instagram-tilin tarkoituksena oli tavoittaa uusia, nuorempiakin seuraajia ja erityisesti näkeviä käyttäjiä, ja levittää heille muun muassa saavutettavuustietoa. Instagramissa pääsi vauhtiin myös maskottimme opaskoira Viki, joka esitteli työntekijöitämme ja teki somejoulukalenterimme. LinkedIn toimi rekrytointi- ja työelämäaiheiden kanavana.

Olimme mukana myös liiton hallituksen perustamassa vaikuttamistyön viestintä -työryhmässä, joka loi uudet, entistä osallistavammat käytännöt liiton vaikuttamistyölle sekä aiempaa vahvemmat raamit vaikuttamistyöstä viestimiselle myös ulospäin.

Liiton sisäistä viestintää ajantasaisti ja selkeytti vuodenvaihteessa 2020–21 käyttöönotetut sisäisen viestinnän pelisäännöt ja uusi SharePoint-intra. Loimme intraan kattavan viestintäohjeiden pankin, jonka tarkoituksena on sujuvoittaa liiton työntekijöiden viestinnällisten työtehtävien hoitamista ja vähentää viestinnän asiantuntijoiden neuvontatyöhön kuluvaa aikaa. Perehdytimme työntekijöitämme intran ja Teamsin käyttöön. Lisäksi lanseerasimme intraan henkilöstön Tullaan tutuiksi -esittelyt, joiden tarkoituksena oli tuoda ihmisiä toisilleen tutuiksi toisilleen myös etä- ja hybridityön aikana.

Tarjosimme viestinnällistä tukea jäsenyhdistyksille ja järjestimme järjestöpalvelujen kanssa Kysy viestinnältä -etätilaisuuden. Loppuvuodesta teimme kaikille halukkaille yhdistyksille verkkosivukatselmuksen eli kävimme läpi niiden sivustot ja kehitimme niiden sisältöjä yhdessä. Pyrimme lähettämään jäsenyhdistyksillemme tietoa tulevista viestinnällisistä asioista aiempaa etukäteispainotteisemmin. Yhdistyksiltä kerätyn palautteen mukaan hyödyllisimmiksi koetaan ohjeet ja vinkit teemavuoden, -päivien ja -viikon viettoon.

Syksyllä 2020 perustettu saavutettavuustyöryhmä hahmotteli liiton saavutettavuustyön raameja ja toimenkuvaa uudelle saavutettavuusasiantuntijalle. Saavutettavuusasiantuntija aloitti työnsä marraskuun alussa. Myös syksyllä 2020 perustettu äänituotantotyöryhmä jatkoi työskentelyään ja tulee luomaan esimerkiksi raamit Näkövammaisten liiton podcast-sisällöille ja sille, millainen ylipäätään on hyvä ja saavutettava podcast.

Jäntevöitimme sisäistä ja ulkoista viestintäämme aiempaa etukäteispainotteisemmaksi ja dataohjautuvammaksi. Täsmensimme viestinnän seurannan ja arvioinnin mittariston ja paransimme sisäisiä prosessejamme sekä kirjoitimme ylös työtä tukevia ohjeita ja prosessikuvauksia. Laadimme esimerkiksi viestinnän ohjekirjan, joka linjaa Näkövammaisten liiton viestintää ja korvaa vanhan viestintästrategian. Myös kriisiviestintäsuunnitelman uudistaminen ja ajanmukaistaminen aloitettiin.

Viestintä keräsi seurantaviikollaan palautetta työstään liiton muilta työntekijöiltä. Palautteen perusteella viestintä tukee muiden työtä eli toteuttaa rooliaan tukipalveluna hyvin. Viestintätiimi myös kehittää työtään jatkuvasti muun muassa itsearvioinnin keinoin.

Viestintä siirtyi STEA-yleisavustuksen alle aiemman Ak-avustuksen sijaan, mikä pienensi toimintabudjettiamme.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2021–31.12.2021, suluissa vuoden 2020 vastaavat luvut:

• Sisäiset viestintäkoulutukset liiton työntekijöille: 19 (4) kpl, osallistujia kaikissa yht. 832 (98) hlöä (jälkimmäisissä luvuissa mukana myös tallenteiden katsojat)
• Julkaistut mediatiedotteet: 16 (12) kpl (Meltwater)
• Näkövammaisten Airut -lehti
  • julkaistut numerot: 7 (9) kpl
  • printin painosmäärä: 7 604 (7 713) per lehti
  • pistelehden painosmäärä: 179 (177) per lehti
  • Daisy-cd: 1 414 (1 531) tilaajaa
  • Daisy-online eli Luetus-julkaisu: 330 (304) tilaajaa, hakuja: 104 (62) kpl/nro
  • Luetus (wlf): keskimäärin 257 (258) lukijaa/numero
• Airutlehti.fi-verkkolehti
  • käyttäjät: 21 527 (15 622) hlöä
  • yksittäiset käynnit/istunnot: 24 955 (18 745) kpl
  • sivun katselut: 37 934 (30 205) kpl
• Liiton verkkosivusto
  • käyttäjät: 123 141 (144 738) hlöä
  • yksittäiset käynnit/istunnot: 14 748 (15 896) kpl
  • sivun katselut: 447 878 (596 710) kpl
• Liiton Facebook-sivu
  • 4 413 (3 828) seuraajaa (tilanne vuoden lopussa)
  • 647 (442) julkaisua
  • 26 034 (29 216) tavoitettua henkilöä (kattavuus)
• Liiton Twitter-tili
  • 2 799 (2 632) seuraajaa (tilanne vuoden lopussa)
  • 492 (492) twiittiä
  • 697 400 (475 500) näyttökertaa
• Liiton Instagram-tili (perustettiin tammikuussa 2021)
  • 857 seuraajaa (tilanne vuoden lopussa)
  • 231 julkaisua ja 500 stooria
  • 7 408 näyttökertaa
• Liiton LinkedIn-tili (perustettiin tammikuussa 2021)
  • 149 seuraajaa (tilanne vuoden lopussa)
  • 5 614 näyttökertaa
• Liiton Soundcloud-tili
  • 9 927 (7 405) soittoa
• Liiton YouTube-tili
  • videoiden katselukerrat: 34 824 (27 699) krt
• Sokeiden viikon Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -tilaisuudet
  • elokuvanäytösten kutsuvierastilaisuudet 692 katsojaa
  • PR-näytös ja -tilaisuus 18 osallistujaa
  • elokuvan henkilöstönäytös 72 osallistujaa
  • keskustelutilaisuus 30+30 osallistujaa (etänä ja läsnä)
• Sisäinen viestintä
  • 76 % työntekijöistä käyttää Teamsia aktiivisesti
  • Annansilmäyksen lukee keskimäärin 88 työntekijää/nro, ja jokainen lukija palaa numeron pariin vielä kertaalleen (2 näyttökertaa/katselija)
  • intrassa keskimäärin 86 käyttäjää/kk
  • Iiris-intrassa (avoin koko Iiriksen toimijoille) keskimäärin 10 käyttäjää/kk.

4.2 Varainhankinta

Varainhankintaa kehitettiin varainhankintastrategian mukaisesti rakentamalla digitaalisen varainhankinnan työkaluja uusien lahjoitusmahdollisuuksien avaamiseksi ja lahjoittajasuhteen lujittamiseksi. Otimme käyttöön uuden asiakkuuksienhallintajärjestelmän, johon siirrettiin lahjoittajarekisterimme. Järjestelmän yhteyteen suunniteltiin myös lahjoitussivusto, joka mahdollistaa digitaalisen kerta- ja kuukausilahjoittamisen verkossa.

Varainhankintaa tehtiin Annansilmät-keräyksellä, jota toteutimme pääasiassa kirjekeräyksenä. Uudistimme kirjeiden sisällön, ja keräyksen tuotto ylittikin hieman edellisen vuoden tuotot.

Jatkoimme strategista yritysyhteistyötä Specsavers Oy:n kanssa. Toteutimme Specsaversin kanssa tandempyöräkampanjan ja valtakunnallisen elokuvanäytöskiertueen, joilla kannustimme näkeviä ja näkövammaisia tekemään asioita yhdessä. Annansilmät-keräykseen osallistui myös useita PK- ja pienyrityksiä.

Varainhankintaan rekrytointiin kaksi uutta varainhankinnan asiantuntijaa.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2021–31.12.2021:

• varainhankinan tuotot 3,4 miljoonaa euroa.

5 Hallinto, henkilöstö ja talous

Keskeiset saavutukset vuonna 2021:

1. Otimme käyttöön Finazilla-budjetointi- ja raportointiohjelman, Kasperi-käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelmiston ja Flatco-asunto-osakkeiden hallintajärjestelmän.
2. Henkilöstön uudistuminen ja uuden henkilöstön perehtyminen toimialan vastuisiin ja tehtäväsisältöihin oli taloushallinnolle merkittävä ponnistus.

Talous- ja henkilöstöhallinto tuotti liiton tarvitsemat tukipalvelut, toimi johdon tukena ja tuotti organisaation käyttöön monipuolista talous- ja henkilöstöinformaatiota. Talous- ja henkilöstöhallinto hoiti ja vastasi myös Iiriksen asiakaspalvelutoiminnoista ja liiton käytössä olevista tiloista ja muista liiton omistamista kiinteistöistä.

Tavoitteenamme oli tuottaa sisäisissä tukipalveluissa organisaation tarvitsemia palveluja hyvällä sykkeellä ja laadulla ja samalla turvata keskeisten talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden toimivuus laadukkaasti ja häiriöittä. Talous- ja hr-toimintojemme tavoitteena oli vastata toimintaympäristön jatkuviin muutoksiin palvellen esimiehiä ja henkilöstöä erilaisissa vaativissa tilanteissa.

Liiton henkilöstömäärä väheni vuoden aikana yhdeksällä työntekijällä, mikä oli ennakoimattoman suuri vähennys. Koronatilanne ja sen myötä kattava etätyön tekemisen määrä on vaikuttanut yksiköiden toimintaan eri tavoin. Ensimmäisenä koronavuonna eli 2020 työntekijöiden sairaspoissaolot puolittuivat. Vuonna 2021 sairauspoissaolot kääntyivät jälleen kasvuun, mutta määrä on edelleen selkeästi pienempi kuin aikana ennen koronaa.

Työhyvinvointitoimikunta järjesti vappu- ja kesälomaltapaluukahvit, teemoitettuja Pikkulauantai-etätapahtumia sekä yksikkövetoisia Tutustutaan toisiimme -kahvihetkiä, joiden tarkoituksena oli tuoda henkilöstä rennolla tavalla yhteen ja lisätä yhteisöllisyyttä etätyöaikana. Pikkujoulut siirtyivät koronatilanteen vuoksi seuraavaan vuoteen. Henkilökunnalla oli mahdollisuus pitää etätyöhyvinvointipäiviä kolmesti vuodessa. Tyhy-toimikunta myös pyysi johtoryhmää tarkastelemaan liiton palkitsemiskäytäntöjä ja tekemään niistä läpinäkyvämpiä.

Hallinto-, henkilöstö- ja talousyksikkö saavutti talousarviossa asetetut taloudelliset tavoitteet.

Toiminnan tunnuslukuja 1.1.2021–31.12.2021, suluissa vuoden 2020 vastaavat luvut:

• Henkilöstö: 121 (130) hlöä, joista
  • vakituisia: 112 (118) hlöä
  • määräaikaisia: 9 (12) hlöä
  • kokoaikaisia: 102 (112) hlöä
  • osa-aikaisia: 19 (18) hlöä
  • vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet: 4 (4) hlöä
  • vanhempainvapaalla: 2 (5) hlöä
  • naisia 83 (86) hlöä eli 69 (66) % ja miehiä 38 (44) hlöä eli 31 (34) %
  • keski-ikä: 50 (50,39) vuotta
  • uusia työntekijöitä 15 (13) hlöä, joista
    • määräaikaisia: 5 (9) hlöä
    • toistaiseksi voimassa olevia: 10 (4) hlöä
  • henkilötyövuodet (sis. vakituiset, määräaikaiset ja kolme lukijaa): 116 (125)
• Henkilöstö linjoittain:
  • vaikuttaminen ja tiedonsaanti: 48 (49) hlöä
  • palvelut: 46 (59) hlöä
  • tukitoiminnot (talous, hallinto, johto, HR, asiakaspalvelu, viestintä ja varainhankinta): 27 (22) hlöä
• Henkilökunnan koulutukset: 53 (46) pv
• Tehdyt ylityöt: 1 369 (1 450) tuntia
• Sairauspäiviä:
  • 777 (735) pv, joista ilman todistusta 163 (213) pv
  • 6,4 (5,7) pv/työntekijä, joista omalla ilmoituksella 1,3 (1,6) pv
• Lomarahavapaat:
  • lomarahavapaita käyttäneet työntekijät: 15 (34) hlöä
  • laskennallinen säästö: 8 707,70 (30 200) euroa
• Hallitus:
  • 8 (11) kokousta
  • 190 (204) päätöstä, siis keskimäärin 24 (19) päätöstä per kokous.

Liite 1 Valtuuston kokoonpano 2020–2024

Näkövammaisten liiton valtuustoon kuuluu 39 varsinaista jäsentä (valtuutettu) ja 39 varajäsentä (varavaltuutettu). Seuraavassa ensin valtuutetut, toisena varavaltuutetut.

puheenjohtaja Esko Jantunen
varapuheenjohtaja Katja Kuusela

Etelä-Savon Näkövammaiset ry

• Erkki Juntikka, Pirkko Luusalo
• Pirjo Hänninen, Pertti Tolvanen

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry

• Anneli Iltanen, Sari Karjalainen, Timo Lehtonen, Jukka-Pekka Mattila, Ari Suutarla
• Anja Luoma, Jukka Penttilä, Juhani Pesola, Johan Sundholm, Jarkko Setälä

Kaakkois-Suomen Näkövammaiset ry

• Markku Mikkola, Timo Puustinen
• Ilkka Yläoutinen, Susanna Kovasin

Kainuun Näkövammaiset ry

• Sirpa Myöhänen
• Marko Kananen

Keski-Suomen Näkövammaiset ry

• Riikka Kannisto, Jari Moisander
• Mikael Miinala, Sanna Astikainen

Lapin Näkövammaiset ry

• Jarno Saapunki, Hannu Virtanen
• Jukka Loijas, Pirjo Heikinjuntti

Pohjanmaan Näkövammaiset ry

• Timo Kivistö, Mervi Räsänen
• Martti Yläpelto, Anu Nieminen

Pohjois-Karjalan Näkövammaiset ry

• Kari Eronen, Marjatta Lackman
• Senni Hirvonen, Sari Hyvönen

Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry

• Katja Kuusela, Ari Varila
• Jarkko Lauri, Lasse Hyvärinen

Pohjois-Savon Näkövammaiset ry

• Tuomo Burman, Jari Koskinen
• Pekka Kumpulainen, Annika Turunen

Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry

• Ari Tonteri, Tapio Äystö
• Hannu Huovinen, Tarja Simonen

Satakunnan Näkövammaiset ry

• Jukka Korkee, Pasi Suniva
• Paula Valminen, Kari Viljanen

Tampereen seudun Näkövammaiset ry

• Harri Ivonen, Esko Jantunen, Ossi Särkinen
• Raija Rihkajärvi, Markku Runtti, Arto Kurvinen

Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry

• Merja Jämsäläinen, Taru Luukkala
• Päivi Helminen, Mauri Kulmala

Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry

• Georg Schleifer
• Toni Ilola

Näkövammaiset käsityöntekijät ry

• Mauno Sirviö
• Eeva Airikainen

Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry

• Markku Vaittinen
• Ari Lahtinen

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry

• Timo Kuoppala
• Sari Kekkonen

Näkövammaiset lapset ry

• Maija Somerkivi
• Salla Kivelä

Opaskoirayhdistys ry

• Mika Tolvanen
• Virpi Paananen

Sokeainopetuksen tuki ry

• Pentti Kivelä
• Pia Pyötsiä

Steleto ry – ei edustajia

Suomen Kuurosokeat ry

• Esko Jäntti
• Sanna Paasonen.

Liite 2 Hallituksen kokoonpano 2020–2024

puheenjohtaja Kari Vähänen

varapuheenjohtaja Eija-Liisa Markkula

Jäsenet:

• Teuvo Heikkonen
• Anne Hirvasniemi-Jääskeläinen
• Lasse Jalonen
• Tytti Matsinen
• Jari Pekola
• Juha Saariniemi
• Anni Väänänen.

Hallituksen nimeämät jaokset ja toimikunnat

• työvaliokunta
• kansainvälisten asioiden verkosto, toimikausi 2021–2022
• käsityötoimikunta (määräaikainen), toimikausi helmikuuhun 2021 asti
• museotoimikunta
• netikettineuvosto
• opaskoiratoimikunta, toimikausi 2021–2022
• Opaskoirayhdistyksen valtuustoaloitetta käsittelevä työryhmä, toimikausi 15.12.2021–11.3.2022
• vaikuttamistyön viestintä -työryhmä, toimikausi 11.12.2020-30.6.2021
• yhdenvertaisuustoimikunta, toimikausi 2021–2022.

Liite 3 Näkövammaisten liiton edustukset yhtiöissä

Toimikausi on kaikissa seuraavissa yksi (1) vuosi yhtiökokouksesta seuraavaan yhtiökokoukseen.

• Kiinteistö Oy Iiris
  • Hallitus nimeää jokaiseen yhtiökokoukseen edustajan erikseen.
  • Hallituksen puheenjohtaja 3/2021 asti Minna Kejonen ja alkaen 4/2021 Jarno Saapunki.
  • Jäseninä 3/2021 asti Lasse Jalonen ja Jarno Saapunki ja alkaen 4/2021 Anne Hirvasniemi-Jääskeläinen, Timo Kuoppala ja Jari Pekola.
  • Toimitusjohtaja 4/2021 asti Vesa Tuunainen, 5/2021 ajan Jarno Saapunki ja alkaen 6/2021 Pikkis Hukkanen.
• Sokeva Oy
  • Hallitus nimeää jokaiseen yhtiökokoukseen edustajan erikseen.
  • Hallituksen puheenjohtaja Kari Vähänen. Jäseninä Juha Saariniemi ja Jukka Tahvanainen.
• Annanpura Oy
  • Hallitus nimeää jokaiseen yhtiökokoukseen edustajan erikseen.
  • Hallituksen puheenjohtaja Lasse Jalonen. Jäseninä Teuvo Heikkonen, Jukka Tahvanainen, Kari Vähänen ja Anni Väänänen.

Liite 4 Näkövammaisten liiton verkostot

Jäsenyys ja yhteistyö suomalaisissa järjestöissä:

• Asumispalvelusäätiö ASPA
• Fingo ry
• Kolibre ry
• Opintokeskus Sivis
• Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
• Suomen lukiolaisten liitto
• Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
• Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
• SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
• Suomen ylioppilaskuntien liitto ry (SYL)
• Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE
• Vammaisfoorumi ry
• Vammaiskumppanuus ry
• Vates-säätiö.

Jäsenyys ja yhteistyö kansainvälisissä järjestöissä:

• Africa Forum Council
• Euroopan Sokeiden Unioni (European Blind Union, EBU)
• Euroopan Vammaisfoorumi (European Disability Forum, EDF)
• Eurooppalainen apuvälineyhteisö MEREO
• International Blind Sports Association (IBSA)
• The International Council for Education of People with Visual Impairment Europe (ICEVI)
• Maailman Sokeiden Unioni (World Blind Union, WBU)
• Pohjoismainen kehitysyhteistyötoimikunta (Nordisk Biståndskommitté, NBK)
• Pohjoismainen naistoimikunta (Nordisk kvinnokommitté, NKK)
• Pohjoismainen yhteistyötoimikunta (Nordisk Samarbetskomitté, NSK).

Edustukset:

• Braille-neuvottelukunta, opetusministeriön asettamana 1.5.2018–30.4.2022 puheenjohtaja Koskinen Eeva-Liisa
• Digi arkeen -neuvottelukunta 15.4.2019–31.3.2023, valtioinministeriö, Vammaisfoorumin edustaja Möttönen Markku
• Euroopan Sokeiden Unioni, hallituksen jäsen 2020–2023 Matsinen Tytti
• Euroopan Sokeiden Unionin yleiskokoukset, Suomen edustajana Näkövammaisten liiton hallituksen nimeämät henkilöt
• Euroopan Sokeiden Unionin EU-toimikunta 2020–2023, varsinainen jäsen Kokko Sari ja jäsen Ronkainen Sonja
• EU-liikennejaosto, liikenne- ja viestintäministeriö, jäsen Möttönen Markku
• EU-viestintäjaosto, liikenne- ja viestintäministeriö, jäsen Nummela Iiro
• Harvinaiset-verkosto, jäsen Elisa Montonen, jäsen Jaana Engblom, viestijäverkostossa lisäksi viestinnän asiantuntijat
• Invalidisäätiön valtuuskunta 2020–2021, jäsen Kokko Sari
• Kansanterveyden neuvottelukunnan yhdyspintajaosto, Vammaisfoorumin kautta jäsen Tolkkinen Laura
• Kehitysvammaliiton tutkimusneuvosto, jäsen Ojamo Matti
• Kuntoutukseen ohjautumisen perusteet -ohjausryhmä 2/2021–4/2022, näönkuntoutuksen alatyöryhmä, sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisfoorumin kautta jäsen Hannula Ulla
• Lahja elämälle -johtoryhmä, Munuais- ja maksaliitto ry, jäsen Jukka Tahvanainen, lla Liisa Lähteenmäki
• Liikenneturvallisuusstrategian ohjausryhmä, liikenne- ja viestintäministeriö, asiantuntijajäsen Sylberg Juha
• Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman seurantaryhmä 19.5.2021–31.12.2022, opetus- ja kulttuuriministeriö, Vammaisfoorumin kautta jäsen Ukkola Ville
• Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean Lääkeinformaatiota lääkkeiden käyttäjille -työryhmä, varsinainen jäsen Möttönen Markku
• Maailman Sokeiden Unionin yleiskokoukset, Suomen edustajana Näkövammaisten liiton hallituksen nimeämät henkilöt
• Näkövammaisten kirjaston johtokunta, opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämänä jäsen 2018–2022 Koskinen Eeva-Liisa
• Näkövammarekisterin johtoryhmä, liiton hallituksen esityksestä, THL:n pääjohtajan päätöksellä jäsenet Vähänen Kari ja Tahvanainen Jukka, varajäsenet Markkula Eija-Liisa ja Kokko Sari
• Oppivelvollisuuden laajentaminen -seurantaryhmä 25.2.2020–31.12.2021, opetus- ja kulttuuriministeriö, Vammaisfoorumin kautta jäsen Ukkola Ville
• Pieni ele ry -keräystoimikunta, hallituksen puheenjohtaja Möttönen Markku
• Pohjoismainen kehitysyhteistyötoimikunta (NBK), jäsen Matsinen Tytti, jäseniä vuoden 2021 aikana Ronkainen Sonja, Punnonen Varpu ja Halme Susanna
• Pohjoismainen naistoimikunta (NKK), kauden 2020–2021 puheenjohtaja Kejonen Minna
• Pohjoismainen yhteistyötoimikunta (NSK), kauden 2020–2021 puheenjohtaja Jalonen Lasse
• Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon sidosryhmäverkosto, sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan kautta jäsen Kokko Sari
• Sosiaalilääketieteellinen yhdistys, Ojamo Matti ja Tolkkinen Laura
• Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta, jäsen Sosten mandaatilla Tahvanainen Jukka
• Sosiaaliturvakomitea, 23.3.2020–31.3.2027, asiantuntijajäsen Vammaisfoorumin kautta Sari Kokko
• SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, hallituksen puheenjohtaja 2018–2021 Tahvanainen Jukka
• Sote-uudistuksen seurantaryhmä, sosiaali- ja terveysministeriö, 2019–12.11.2021, Vammaisfoorumin kautta jäsen Kokko Sari
• STEAn avustusasioiden neuvottelukunta, puheenjohtaja Tahvanainen Jukka
• Suomen Näkövammaissäätiö, puheenjohtaja Kemppinen Seppo, jäsenet Heikkonen Teuvo, Kejonen Minna ja Markkula Eija-Liisa
• Suomen Standardisoimisliitto, Kuluttajanäkökulmaa käsittelevässä seurantaryhmä (SR 210), yhteyshenkilö Möttönen Markku
• Suomen vammaistutkimuksen seura, vuoden 2021 aikana Ojamo Matti ja Tolkkinen Laura
• Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän Palvelut, etuudet ja osallisuus -alatyöryhmä, työ- ja elinkeinoministeriö, 17.10.2019–3.3.2023, Vammaisfoorumin kautta jäsen Tammi Taru
• Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan neuvottelukunta, henkilökohtainen jäsen 1.10.2018–30.9.2022 Loijas Sari
• Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman 2021–2032 esteettömyystoimia täytäntöön paneva työryhmä 16.11.2021–31.10.2023, liikenne- ja viestintäministeriö, jäsen Sylberg Juha
• Valtion nuorisoneuvosto, jäsen 2019–2023 Ruohonen Teemu
• Vammaisfoorumi, vuodesta 2019 lähtien puheenjohtaja Kokko Sari
• Vammaisjärjestöjen viestijät, osallistujina liiton viestinnän asiantuntijat
• Vammaiskortin arviointi- ja kehittämistyöryhmä, Kehitysvammaisten palvelusäätiö, Vammaisfoorumin kautta jäsen Kokko Sari
• Vammaiskumppanuus ry, hallituksen varsinainen jäsen Kokko Sari ja jäseniä 4/2021 asti Punnonen Varpu ja alk. 5/2021 Ronkainen Sonja
• Vammaisten Asumispalvelusäätiö ASPA, varsinainen jäsen Tahvanainen Jukka ja jäsen Tolkkinen Laura
• Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta 1.9.2019–31.8.2023, sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisfoorumin kautta jäsen Kokko Sari
• Vammaisten ihmisoikeuskomitea VIOK 2020–2024, asiantuntijajäsen Kokko Sari
• Vammaisten työllistämisen edistämissäätiö VATES, valtuuskunnan jäsen Tammi Taru ja jäsen Argillander Jaana
• Veikkauksen hallintoneuvosto, jäsen Sosten edustajana Tahvanainen Jukka
• Yhteinen toimialaliitto YTL, erityisryhmien liikkumispalveluita käsittelevä työryhmä, Vammaisfoorumin kautta jäsen Koskinen Eeva-Liisa.

Liite 5 Näkövammaisten liiton keskeiset tapahtumat 2021

Tammikuu

• 4.1. maailman pistekirjoituspäivä
• 28.1. liiton syntymäpäivä (93 vuotta)

Helmikuu

• 11.2. hallitus
• 12.2. järjestöpäivä
• 13.2. World Radio Day

Maaliskuu

• 8.–13.3. maailman glaukoomaviikko
• 17.3. hallitus

Huhtikuu

• 7.4. hallitus (Teams-kokous)
• 28.4. kansainvälinen opaskoirapäivä

Toukokuu

• 6.5. hallitus
• 7.5. valtuusto
• 20.5. kansainvälinen saavutettavuuspäivä

Kesäkuu

• 27.6. kansainvälinen kuurosokeuspäivä

Elokuu

• 18.8. hallitus (Teams-kokous)

Syyskuu

• 9.–10.9. Digipäivät alueellisille digikouluttajille
• 18.9. kansainvälinen retiniitikon päivä
• 24.9. Näkemisen merkitys työelämässä -teemaseminaari (näkövammarekisteri)
• 21.–22.9. hallitus

Lokakuu

• 1.10. Miina Sillanpään päivä ja järjestöjen päivä
• 3.–10.10. vanhustenviikko
• 14.10. maailman näköpäivä, Kun silmälasit eivät riitä -esitteen ja -videon julkaisu
• 15.10. valkoisen kepin päivä
• 21.10. kansainvälinen vertaistuen päivä

Marraskuu

• 7.–14.11. Sokeiden viikko
  • 8.11. Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuvan kutsuvierasnäytökset (Helsinki, Tampere ja Turku)
  • 9.11. Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuvan kutsuvierasnäytökset (Helsinki, Tampere, Turku, Rovaniemi ja Lahti) ja PR-näytös (Helsinki)
  • 10.11. Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuvan kutsuvierasnäytökset (Lappeenranta ja Pori) ja Näkövammaisten liiton henkilöstönäytös (Helsinki)
  • 11.11. Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuvan kutsuvierasnäytökset (Jyväskylä, Kuopio ja Oulu)
• 11.11. hallitus
• 12.–13.11. valtuusto
• 15.–21.11. Lapsen oikeuksien viikko
• 30.11. Tekojen tiistai

Joulukuu

• 3.12. kansainvälinen vammaisten päivä
• 3.12. kansainvälinen vapaaehtoisten päivä
• 13.12. Lucian päivä.