Opiskelutekniikat ja oppimateriaalit

Oppimistakin kannattaa opetella. Parhaiten oppiminen sujuu hyvillä oppimateriaaleilla.
Kädet lukevat pistekirjoituslehteä.

Tällä sivulla

Opintoja suunnitellessaan on hyvä pohtia myös opiskelutekniikoitaan. Näkövammaisen ihmisen on tärkeää löytää oman näkötilanteen kannalta sopivat työskentelytavat. Jos aiemmista opinnoista on pitkä aika, kannattaa tekniikoita harjoitella ennen kuin joutuu tositoimiin oppitunnilla.

Äänikirjat omatoimisen lukemisen rinnalla tukevat oppimista ja keventävät lukemisen mahdollisesti aiheuttamaa rasitusta. Monipuoliset tekniikat mahdollistavat tehokkaan työskentelyn.

Oppimateriaalit

Nykyisin yhä harvemmin jaetaan paperimonisteita. Suurin osa oppimateriaaleista on sähköisessä muodossa. Sekä paperikopioita että sähköisessä muodossa olevia oppimateriaaleja voi pyytää etukäteen lähetettäväksi vaikkapa sähköpostitse, elleivät ne ole valmiina oppilaitoksen omassa verkossa. Mahdollisuus tutustua aineistoon kaikessa rauhassa omia apuvälineitä käyttäen tai henkilökohtaisen avustajan kanssa helpottaa opetuksen seuraamista. Ei esimerkiksi tarvitse kirjoittaa sellaisia asioita muistiin, joiden tietää löytyvän oppimateriaalista.

Jos opetuksessa käytetään oppikirjaa, se helpottaa opetuksen seuraamista. Kannattaa etukäteen sopia, mitkä sivut ovat seuraavan tunnin aineistoa.

Etukäteen käytettävissä oleva materiaali mahdollistaa myös tehtävien tekemisen ennen oppituntia mikäli opiskelija haluaa niitä tehdä. Näin mahdollistuu myös kirjan tehtävien skannaaminen. Kirjassa vastauksia varten varattu tila on usein varsin pieni, joten saattaa olla helpompaa kirjoittaa vastaukset tietokoneella tekstinkäsittelyohjelmaa käyttäen. Näin vastaukselle saa tarpeeksi tilaa. Printatun tekstin lukeminen on todennäköisesti helpompaa oppitunnilla kuin pieneen tilaan kynällä kirjoitetun tekstin. Myös pistenäytön käyttö mahdollistuu kun aineisto on sähköisessä muodossa.

Muutama vinkki:

  • Pyydä oppimateriaalit etukäteen. Näin voit halutessasi tehdä tehtäviä omaan tahtiin.
  • Kysy, mitä seuraavalla kerralla tehdään tai käsitellään. Näin voit tutustua aineistoon etukäteen.
  • Henkilökohtainen avustaja voi helpottaa opetukseen osallistumista.

Oppikirjat

Kustantajat tuottavat monista oppikirjoista CD-levyjä, jotka sisältävät oppikirjan tekstikappaleet. Tätä maksullista materiaalia voivat näkövammaisetkin hyödyntää.

Celia-kirjasto- Ulkoinen linkki tuottaa yleensä vain tutkintovaatimuksiin kuuluvat oppikirjat, joten harrastusluonteisesti opiskelevat joutuvat usein turvautumaan muihin keinoihin oppimateriaaleja saadakseen. Avoimen yliopiston opiskelijoiden kannattaa kuitenkin selvittää löytyykö tarvittavia kirjoja Celia-kirjastosta. Jos kirja on jo tehty äänitteeksi voi sen lainata. Celia lainaa kirjat korkeakouluopiskelijoille, muiden oppilaitosten opiskelijat voivat ostaa niitä Oppari-verkkokaupasta.

Näkövammaisten liiton vapaaehtoinen lukupalvelu tuottaa Daisy-äänitteiksi näkövammaisten tarvitsemia materiaaleja. Luetettavalle materiaalille voi antaa lukuohjeet. Jos taulukot tai kaaviot eivät tunnu hyödyllisiltä, voi ne pyytää jättämään pois äänitteestä. Näin luettavaa on vähemmän ja se ehkä myös valmistuu nopeammin. Opiskelijakin säästää aikaa kun ei tarvitse kuunnella laajoja taulukoita. Tutustu julkaisuhakuun- Ulkoinen linkki.

Näkövammaisten liiton Taktiili-kirjapaino- Ulkoinen linkki tekee myös yksityishenkilöiden aineistoja pistekirjoitukselle. Esimerkiksi vieraiden kielten kielioppi ja sanastot voivat olla huomattavasti helpompia opiskella pistein. Pisteitettävä materiaali tulee toimittaa kirjapainoon sähköisessä muodossa.

Vieraiden kielten kirjoitusasun oppiminen on tärkeää, joten pelkkä äänite ei yleensä riitä. Kielioppia, sanastoja tai tehtäviä voi skannata. Niiden lukeminen suurennusohjelmalla tai pistenäytöltä saattaa olla toimiva ratkaisu. sen sijaan Ruudunlukuohjelmalla luettaminen kirjain kirjaimelta on epäkäytännöllisen työlästä.

Muistiinpanot

Kannettava tietokone apuvälineineen on nykyisin käytössä lähes kaikilla päätoimisesti opiskelevilla näkövammaisilla. Sen sijaan kansalaisopiston tai avoimen yliopiston opintoja suunnittelevilla ei näitä välineitä läheskään aina ole. Näkövammaisella on monia mahdollisuuksia tehdä omatoimisesti muistiinpanoja myös ilman kannettavaa tietokonetta.

Kynän ja paperin sekä pistekirjoituksen lisäksi muistiinpanoja voi äänittää. Myös puhelimet, sanelimet ja äänikirjojen kuuntelulaitteet mahdollistavat muistiinpanojen tekemisen.

Kynä ja paperi

Sopivan, riittävän, paksun ja tumman kynän valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Samoin tekstin koko pitää olla sellainen, jota todella pystyy itse lukemaan. Tekstausta on yleensä helpompi lukea kuin käsialakirjoitusta.

Pistekirjoitus

Pistekirjoitus on hyvä tapa tehdä itse muistiinpanoja, sillä teksti on saavutettavassa muodossa ja luettavissa vaikka heti kirjoittamisen jälkeen.

Taulu ja pistin ovat myös pienet ja kevyet välineet mukana kuljetettaviksi. Pistekirjoituskoneella kirjoittaminen yleisessä opetusryhmässä ei ole suositeltavaa pistekirjoituskoneen käytöstä aiheutuvan metelin vuoksi.

Sanelimet

Muistiinpanot voi äänittää sanelemalla. Äänitettyjen muistiinpanojen käyttö ja selailu ei ole kovin sujuvaa, joten ne kannattaa kirjoittaa jälkikäteen tekstinkäsittelyohjelmalla tietokoneelle, pistekirjoitukseksi tai kynällä paperille. Tässä muodossa tietojen säilyttäminen ja etsiminen on helpompaa.

Koko luennon äänittämisestä kertyy paljon materiaalia, joten itse sanellut (kuiskaillut) muistiinpanot säästävät aikaa. Luennon äänittämiseen pitää aina kysyä lupa luennoitsijalta.

Puhelimet ja kuuntelulaitteet

Monissa puhelimissa on sovelluksena muistikirja, johon voi kirjoittaa muistiinpanoja puhelimen saneluohjelmaa hyödyntäen. Kirjoitetun tekstin voi lähettää itselleen vaikka sähköpostiin, josta sen saa tekstinkäsittelyohjelmaan muokattavaksi. Muistikirja sopii hyvin lyhyehköjen merkintöjen tekemiseen kuten kirjallisuus- tai nettisivuvinkkien kirjaamiseen.

Puhelimissa on myös äänitystoiminto, joten tärkeät asiat voi äänittää.

Älypuhelimilla voi kirjoittaa monella tavalla:

  • Näytöllä voi ottaa käyttöön ns. qwerty-näppäimistön ja kirjoittaa sillä tavallisen näppäimistön tapaan.
  • Käsinkirjoituksessa näytön pinnalle voi kirjoittaa sormella piirtämällä "tikkukirjaimin" tai tekstauskirjaimia käyttäen.
  • Ulkoisen näppäimistön voi myös liittää puhelimeen, jolloin kirjoittaminen sujuu tavalliseen tapaan.
  • Mbraille- Ulkoinen linkki on iOS-laitteille saatava erillinen sovellus, jonka avulla älypuhelimen näytölle saa pistekirjoitusnäppäimistön. Tekstiä syntyy naputtelemalla pistekirjaimia näytön pintaan.
  • Pistekirjoitusnäytön voi liittää älypuhelimeen. Joissakin pistekirjoitusnäytöissä on myös Braille-näppäimistö, joten kirjoittaminenkin on mahdollista. Tosin suurin osa käytössä olevista pistenäytöistä on pelkkiä lukunäyttöjä.

Älypuhelimella kirjoitetut muistiinpanot on mahdollista lähettää omaan sähköpostiin edelleen muokattaviksi.

Myös Plextalk Linio Pocket- ja Victor Reader Stream -laitteissa on äänitystoiminto, jonka avulla voi tehdä muistiinpanoja. Äänite on mp3-muotoinen.

Tablettilaitteet

Erilaiset tablettilaitteet ovat yleistyneet viime aikoina. Niiden avulla muistiinpanojen tekeminen ja tiedonhallinta on varsin sujuvaa. Laitteissa oleviien puhe- ja suurennusohjelmien ansiosta ne soveltuvat myös näkövammaisen käytettäväksi. Erillistä apuvälineohjelmaa ei tarvita.

Mieleen painaminen

Opiskelu äänitemuotoisen oppimateriaalin avulla eroaa jonkin verran visuaalisen materiaalin käyttämisestä. Kuuloon perustuva tieto järjestyy peräkkäisiksi asioiksi. Siinä ei ole mahdollista käyttää näköön perustuvaa silmäilemistä tai hyödyntää kuvia ja kaavioita.

Laajojen kokonaisuuksien jäsentämiseksi on usein hyödyksi tehdä itselle tiivistelmiä tärkeistä asioista. Samalla asioiden muistijälki aivoissa vahvistuu. Tiivistelmät voi joko kirjoittaa itselle soveltuvalla tavalla tietokoneella, pistekirjoituksella tai kynällä paperille. Tiivistämisen ja kertaamisen voi tehdä myös mielikuvaharjoituksena. Sekin edistää oppimista.

Lue lisää


Sivu päivitetty