Turvaa tu­le­vai­suu­te­si – Miten edun­val­von­ta on Suomessa jär­jes­tet­ty?

Oikeuksienvalvonta tiedottaa 11/2021

Jokaiselle voi tulla eteen tilanne, jossa ei voi hoitaa omia asioitaan itse. Edunvalvonnan tarve voi tulla vastaan myös nuorille ja terveille tapaturman, onnettomuuden, sairauskohtauksen tai mielenterveyden järkkymisen takia. Siksi edunvalvontavaltakirjan tekeminen kannattaa kaikille. Se helpottaa myös läheisten arkea ja asioiden hoitamista, mikäli tarve joskus tulee.

Kukaan ei voi automaattisesti auttaa ja hoitaa asioita toisen henkilön puolesta, ellei hän itse anna lupaa auttaa. Ei edes puoliso, lapset tai sukulaiset. Edunvalvontavaltuutus on lupa auttaa.

Pelkästään näkövamma ei estä omien asioiden hoitamista, kun ihminen saa tarvittaessa apua esimerkiksi paperilaskujen lukemiseen. 

On muutamia erilaisia vaihtoehtoja järjestää asioiden hoito tilanteessa, jossa tarvitsee apua niiden hoitamiseen:

1. Voi antaa erilaisia tilinkäyttöoikeuksia ja tavallisia valtakirjoja 

  • Tilien käyttöoikeudet ja valtakirjat purkautuvat, jos toimintakyky heikentyy paljon. 
  • Tavalliset valtakirjat ovat epävarmoja eivätkä pankit näitä hyväksy silloin kun asiakas on edunvalvonnan tarpeessa. 

2. Voi antaa edunvalvontavaltuutuksen 

  • Omien toiveiden mukainen järjestelmä, voi päättää itse kuka asioita hoitaa ja miten niitä hoidetaan. 

3. Määrätään edunvalvontaan 

  • Holhoustoimen viranomaisjärjestelmä 
  • Byrokraattinen ja kallis

Miten edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonnan määrääminen ilman valtuutusta eroavat toisistaan? 

  • Molempia valvoo Digi- ja väestötietovirasto.
  • Molemmissa annetaan omaisuusluettelo Digi- ja väestötietovirastolle edunvalvonnan alkaessa. 
  • Valtuutetulla EI ole vuosittaista tilintekovelvollisuutta, edunvalvontaan määrättäessä vuosittainen tilintekovelvollisuus on. 
  • Valtuuttaja voi määrätä, ettei valtuutetulla ole päätöstilintekovelvollisuutta, silloin kun edunvalvonta on määrätty ilman valtuutusta, on annettava päätöstili kun edunvalvonta lakkaa. 
  • Valtuutukseen ei liity vuosittaisia lupamaksuja, kuten silloin kun valtuutusta ei ole annettu. 
  • Valtuutettu voi antaa lahjoja esimerkiksi lapsenlapsille, mikäli valtakirjassa niin määrätään, ilman valtuutusta toimittaessa lahjoja ei saa antaa. 
  • Maksut eroavat toisistaan suuresti:
    • Edunvalvontavaltuutusta käytettäessä on kuluna ainoastaan edunvalvontavaltakirjan laatimisesta mahdollisesti aiheutuvat kulut, edunvalvontavaltakirjan vahvistaminen 130 € sekä mahdolliset palkkiot valtuutetulle, joista voi itse määrätä valtuutuksessa haluamallaan tavalla.
    • Edunvalvonta yleisellä edunvalvojalla on huomattavasti kalliimpaa, ja kustannukset esimerkiksi 10 vuoden ajalta ovat pienimmillään yli 2 000 euroa.

Edunvalvontavaltakirja (edunvalvontavaltuutus) 

Edunvalvontavaltakirjassa määritellään, kuka toimii valtuutettuna, ja mitä asioita valtuutettu saa hoitaa. On hyvä määritellä myös varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu. Edunvalvontavaltakirja pitää lain mukaan tehdä riittävän ajoissa eli silloin kun toimintakyky ei ole vielä heikentynyt ja henkilö ymmärtää edunvalvontavaltakirjan merkityksen. 

On paljon yksilöllisiä asioita, joita edunvalvontavaltakirjassa kannattaa mainita. Niistä on hyvä keskustella asiantuntijan kanssa jokaisen oman tilanteen mukaan. Siksi kannattaa harkita edunvalvontavaltuutuksen tekemistä asiaan perehtyneen lakimiehen avustuksella.

Miten ja milloin edunvalvontavaltuutus tulee voimaan? 

Edunvalvontavaltuutusta säilytetään itsellä niin kauan, kunnes tarve sen vahvistamiselle ilmenee. Valmis ja allekirjoitettu edunvalvontavaltuutus kannattaa säilyttää paikassa, joka on sovittu yhdessä valtuutetun kanssa, jotta hän voi tarvittaessa sen toimittaa Digi- ja väestötietovirastoon vahvistettavaksi. Tällöin tulee esittää alkuperäinen valtakirja ja lääkärinlausunto tai muu selvitys valtuuttajan terveydentilasta. Valtuutus tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut sen. 

Lisätietoja:


Sivu päivitetty