Lausunto val­tio­neu­vos­ton tasa-ar­vo­po­liit­ti­ses­ta se­lon­teos­ta

Näkövammaisten liiton lausunto valtioneuvoston tasa-arvopoliittisesta selonteosta sosiaali- ja terveysministeriölle 21.1.2021.

Lausuntopyynnössä kysyttiin, mitkä moniperusteisen syrjinnän kysymykset pitäisi ehdottomasti käsitellä selonteossa. Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan syrjinnän kohteeksi joutumista sukupuolen ja jonkin muun ominaisuuden perusteella. Se voi olla myös rakenteellista. Näkövammaisten liitto otti kantaa näkövammaisten ihmisten näkökulmasta.

YK:n vammaissopimus

YK:n vammaissopimus korostaa, että vammaisasiat tulee valtavirtaistaa erottamattomaksi osaksi kestävän kehityksen strategioita. Sukupuolinäkökulma tulisi sisällyttää kaikkiin pyrkimyksiin edistää vammaisten ihmisten mahdollisuutta nauttia täysimääräisesti ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. YK:n vammaissopimus muistuttaa vaikeista olosuhteista, joita kohtaavat vammaiset ihmiset, joihin kohdistuu moninkertaista tai voimakasta syrjintää rodun, ihonvärin, sukupuolen, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen, kansallisuuden, alkuperäkansaan kuulumisen, etnisen tai sosiaalisen alkuperän, varallisuuden, syntyperän, iän tai muun aseman perusteella. YK:n vammaissopimuksen artikla 6 käsittelee vammaisia naisia ja artikla 7 vammaisia lapsia.

Hoito ja huolenpito

Vammaiset naiset kokevat vammaisia miehiä enemmän epäasiallista kohtelua terveydenhuollossa. Se ilmenee esimerkiksi vähättelynä, ylimielisyytenä, asenteellisuutena sekä suoranaisena huutamisena ja häirintänä. Ongelmia on koettu muun muassa hoitoprosesseissa ja äitiysneuvoloissa. Tieto perustuu Ihmisoikeuskeskuksen ja Vammaisfoorumi ry:n vuonna 2018 toteuttamaan kyselyyn, johon vastasi noin 1500 vammaista ihmistä. Kysely toteutettiin YK:n vammaissopimuksen rinnakkaisraportointia varten.

Työ ja elinkeino

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän näkövammarekisterin tilastojen mukaan näkövammaisten työllisyysaste on 41,6 %. Se on huomattavasti matalampi kuin koko väestön työllisyysaste. Näkövammaisten naisten ja miesten välillä työllisyysasteessa ei ole merkittävää eroa. Osittain työllisiä eli jotain työ- tai yritystuloja esimerkiksi eläketulon rinnalla saavia on näkövammaisissa naisissa jonkin verran enemmän kuin miehissä.

Ihmisoikeuskeskuksen ja Vammaisfoorumin vuonna 2018 toteuttaman kyselyn mukaan vammaiset naiset kokevat vammaisia miehiä enemmän syrjintää työelämässä. Syrjintää vammaiset naiset kokevat esimerkiksi työuralla etenemisen tilanteissa.

Hyvinvointi, terveys ja elinolot

Ihmisoikeuskeskuksen ja Vammaisfoorumin vuonna 2018 toteuttaman kyselyn mukaan vammaiset naiset kokevat vammaisia miehiä enemmän köyhyyttä. Köyhyyden kokemukset vaikuttivat koko elämään ja liittyivät esimerkiksi asumiseen, terveyteen, ruokaan ja liikkumiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämässä näkövammarekisterissä on tutkittu näkövammaisten itsemurhakuolleisuutta. Tutkimus oli rekisteritutkimus, jossa analysoitiin vuosilta 1982–2011 näkövammarekisteriin ilmoitettujen kuolleiden ihmisten kuolinsyitä. Tutkimuksessa muun muassa havaittiin, että sokeiden 40–49-vuotiaiden miesten ja heikkonäköisten 80–89-vuotiaiden naisten itsemurhavaara on erityisen suuri.

Saavutettavuus ja esteettömyys

Näkövammaisten liitto myös esittää, että tasa-arvopoliittisen selonteon valmistelussa varmistetaan, että saavutettavuus ja esteettömyys kulkevat läpi koko selonteon. Tämä linjaus on YK:n vammaissopimuksen mukaista. YK:n vammaissopimuksessa saavutettavuutta ja esteettömyyttä käsittelee artikla 9. Se koskee muun muassa viestintää, tiedonsaantia ja ympäristöä.