Lausunto Tra­fico­min tak­si­mää­räys­luon­nok­sis­ta

Taksipalvelut ovat näkövammaisille ehdoton edellytys tavallisen arjen sujumiselle ja itsenäiselle elämälle. Näkö- ja kuulonäkövammaisilla on kuitenkin ongelmia taksiliikenteen kanssa, ja monet kokemukset ovat negatiivisia. 

Näkövammaisten liitto ry on antanut lausuntonsa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille taksiliikennettä koskevista määräysluonnoksista. Lausunnossamme otimme kantaa näkövammaisten ihmisten näkökulmasta.

Lyhyesti

  • Suuri osa näkövammaisista ja kuulonäkövammaisista ihmisistä käyttää arjessaan vammaispalvelulain nojalla myönnettyä kuljetuspalvelua, joka kytkeytyy perus- ja ihmisoikeuksiin, joten näiden kuljetuspalvelujen laatu ja turvallisuus on taattava.
  • Näkövammaiset asiakkaat ovat olleet aiempaa tyytymättömämpiä taksipalveluihin sen jälkeen, kun liikenteen palveluja koskeva laki tuli voimaan.
  • Koulutuksen vähimmäissisältöön on otettava näkövammaisten ihmisten kuljetuksia koskeva opintojakso, joka sisältää sekä teoria- että käytännön opetusta.
  • Erityisryhmien kuljettajakoulutus, joka sisältää osion näkövammaisten ihmisten kuljetuksista, tulee sisällyttää kilpailutuskriteereihin, koska tällä hetkellä kilpailutuksissa laatukriteereillä ei ole riittävää painoarvoa. Tämä on vaikuttanut siihen, että kuljetuspalvelujen taso on monessa tapauksessa huono ja ne eivät vastaa näkövammaisten ihmisten tarpeita.

Näkövammaiset taksipalvelujen käyttäjinä

Näkövammaisten liiton näkövammaisilta ihmisiltä saaman palautteen perusteella on havaittavissa, että näkövammaisilla ja kuulonäkövammaisilla on ongelmia taksiliikenteen kanssa, ja monet kokemukset ovat negatiivisia. Taksinkuljettajilla on puutteita osaamisessa ottaa huomioon näkövammaisten asiakkaiden erityistarpeet. Taksinkuljettajien kielitaidossa sekä paikallistuntemuksessa ja ajoreittien osaamisessa on puutteita, jotka ovat pahimmillaan aiheuttaneet vaaratilanteita. Tämä on heikentänyt näkövammaisten luottamusta taksiliikenteeseen sekä heidän kokemaansa turvallisuuden tunnetta ja taksipalvelun laatua.

Näkövammaisten liikkuminen on pitkälti taksipalvelujen varassa. Toimivat taksipalvelut merkitsevät näkövammaisille aivan eri asiaa kuin keskimäärin koko väestölle. Taksipalvelujen merkitys näkövammaisille vammaispalvelulain (380/1987) mukaisten kuljetuspalvelujen käyttäjille on ehdoton edellytys tavallisen arjen sujumiselle ja itsenäiselle elämälle. Taksipalvelujen sujuvuus, toimivuus ja turvallisuus ovat välttämättömiä, jotta arkinen asiointi, työssäkäynti, opiskelu ja yleensäkin yhteiskuntaan osallistuminen onnistuu.

Taksiliikenteen koulutusorganisaatiot

Näkövammaisten liitto pitää kannatettavana, että koulutusorganisaation on varmistettava koulutettavien henkilöllisyys luotettavasti. Henkilöllisyyden luotettava selvittäminen on välttämätöntä, jotta voidaan todentaa koulutuksen suorittaneiden ja taksia kuljettavien henkilöllisyyden yhdenmukaisuus.

Näkövammaisten liitto pitää tärkeänä opetustiloja koskevaa määräysluonnoksen kohtaa, jossa todetaan, että koulutus on järjestettävä sellaisessa paikassa ja sellaisella tavalla, että Liikenne- ja viestintäviraston on mahdollista valvoa koulutusta.  Koulutuksen valvontaan tulee panostaa. Koulutusta on käytännössä valvottava ja seurattava säännöllisesti. Korkeatasoinen taksinkuljettajien koulutus osaltaan varmistaa laadukkaat ja turvalliset taksipalvelut sekä parantaa näkövammaisten asiakkaiden kokemusta ja heidän käyttämiensä taksipalvelujen sujuvuutta.

Määräysluonnoksessa esitettävät etäopetusta koskevat lisäehdot ovat välttämättömiä. Opetus on järjestettävä siten, että Liikenne- ja viestintäviraston valvojalla on mahdollisuus päästä seuraamaan opetusta. Jotta myös etäopetus on korkeatasoista, on tärkeää, että valvova taho pääsee seuraamaan opetusta. Näkövammaisten liitto painottaa, että opetuksen seuraamiseen on varattava riittävät resurssit.

Näkövammaisten liitto korostaa, että jokaisella koulutuksesta vastaavalla henkilöllä tulee olla kattavat tiedot ja taidot näkövammaisten ihmisten kohtaamisesta ja siihen sekä näkövammaisten asiakkaiden kuljettamiseen liittyvistä seikoista. Koulutuksesta vastaavan henkilön tulee luotettavalla tavalla osoittaa, että hänellä on kattava tietämys näkövammaisten ihmisten kohtaamisesta ja asiakaspalvelusta. Tätä osaamista tulee olla myös muilla kuin erityisryhmien kuljettajakoulutusta järjestävillä tai kyseisen koulutuksen opetustehtävissä toimivilla. Näkövammaiset ihmiset käyttävät taksia sekä julkisin varoin kustannetuilla matkoilla että muilla matkoilla, joten jokainen taksinkuljettaja kohtaa työssään näkövammaisia asiakkaita.

Ei välttämättä ole riittävää, että opettaja ja koulutuksesta vastaava henkilö osoittaa perehtyneisyytensä taksialan säädöksiin, määräyksiin ja käytäntöihin. Opettajalla ja koulutuksesta vastaavalla henkilöllä on perusteltua olla tietämystä ja ymmärrystä siitä, että näkövammaisten ja muulla tavoin vammaisten ihmisten käyttämissä taksipalveluissa on usein kyse lakisääteisestä oikeudesta saada kuljetuspalveluja, jotka liittyvät myös vammaisen ihmisen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Taksiliikenteen yrittäjäkoulutus ja yrittäjäkoe

On kannatettavaa, että koulutusorganisaation on varmistettava koulutettavien henkilöllisyys luotettavasti. Samoin on kannatettavaa, että kouluttajan on varmistettava kokeeseen osallistuvan henkilöllisyys luotettavasti. Henkilöllisyyden luotettava selvittäminen on välttämätöntä, jotta voidaan todentaa koulutuksen suorittaneiden sekä taksiyrittäjien ja taksia kuljettavien henkilöllisyyden yhdenmukaisuus.

Näkövammaisten liitto pitää tärkeänä, että koulutus on järjestettävä niin, että Liikenne- ja viestintäviraston valvojalla on mahdollisuus päästä seuraamaan opetusta. Yrittäjäkoulutusta, kuten kaikkia muitakin kuljettajakoulutuksia, tulee viranomaisen toimesta valvoa tehokkaasti. Valvontatyöhön on varattava riittävät resurssit.

Näkövammaisten liitto katsoo, että yrittäjäkoulutuksen tavoite lisätä taksiyrittäjien osaamista ja tätä kautta yleistä luottamusta taksialaa kohtaan on keskeinen. Tällä hetkellä monet näkövammaiset asiakkaat eivät koe luottamusta taksipalveluja, taksinkuljettajia eivätkä taksiyrittäjiä kohtaan. Taustana tälle ovat kesällä 2018 voimaan tulleen liikennepalvelulain myötä merkittävästi lisääntyneet puutteet, ongelmat, epäkohdat ja turvattomuuden tunne.

Määräysluonnoksen perustelumuistiossa todetaan, että koulutuksen olisi hyvä sisältää teoriaopetuksen lisäksi myös käytännön tehtäviä ja harjoituksia. Näkövammaisten liitto katsoo, että myös käytännön tehtävien ja harjoitusten tulisi olla pakollisia teoriaopetuksen tapaan, jotta yrittäjäkoulutus on tarpeeksi korkeatasoista ja varmistaa sen, että tulevilla taksiyrittäjillä on myös hyvä käytännön osaaminen alalta.

Taksinkuljettajan kokeen vaatimukset

Näkövammaisten liitto pitää tärkeänä, että taksinkuljettajan koe on suoritettava suomen tai ruotsin kielellä eikä kokeessa saa käyttää tulkkia tai sanakirjaa. Tällä hetkellä kielitaidon puutteet ovat selkeä ongelma ja aiheuttavat merkittäviä kommunikaatiovaikeuksia tilanteissa, joissa taksinkuljettaja ja näkövammainen asiakas eivät kykene kommunikoimaan sanallisesti taksinkuljettajan puutteellisen kielitaidon vuoksi.

Näkövammaisten liitto kannattaa esitystä, että taksinkuljettajan kokeessa on tehtäviä matkustajien avustamisesta ja turvallisuudesta huolehtimisesta, eri matkustajaryhmien erityistarpeista, asiakaspalvelutilanteista sekä kuljetusten turvallisuudesta. Kokeessa on testattava osaamista näkövammaisen ihmisen opastamisesta ja avustamisesta sekä tarpeista ja toiveista huolehtimisesta. Ei riitä, että kokeessa testataan vain esimerkiksi toiminta- ja liikuntarajoitteisten asiakkaiden avustamisen osaamista.  Määräysluonnos sivuuttaa näkövammaiset asiakkaat kokonaan, sillä näkövammainen ihminen ei ole liikuntarajoitteinen eikä toimintarajoitteinen, vaan näkövammainen.

Taksinkuljettajien kokeen kehittäminen on tärkeää. Koetta tulee kehittää siten, että siinä on osio vammaisista ihmisistä taksipalvelujen asiakkaina sekä heidän tarpeistaan ja kohtaamisestaan. Tässä on erillisenä ryhmänä otettava huomioon näkövammaiset, sillä heidän tarpeensa ja näkövammainen taksiasiakas on aivan eri asia kuin liikuntavammainen tai määräysluonnoksessa käytetty termi toimintarajoitteinen. Lisäksi on muistettava opaskoirat ja niihin liittyvät seikat, joita ei ole tällä hetkellä luonnoksessa mainittu. Määräysluonnoksessa ja perustelumuistiossa ei ole riittävästi otettu huomioon näkövammaisten asiakkaiden kohtaamista.

Taksiliikenteen erityisryhmien kuljettajakoulutus

Määräysluonnoksen mukaan koulutuksessa on käsiteltävä sitä, miten erityisryhmiin kuuluvat asiakkaat on kohdattava ja huomioitava asiakaspalvelutapahtumassa. Näkövammaisten liitto edellyttää, että koulutuksen tulee sisältää tietoa näkövammaisista asiakkaista, ei pelkästään liikunta- ja toimintarajoitteisista kuten määräysluonnoksessa esitetään. Tällä hetkellä määräysluonnos sivuuttaa täysin näkövammaiset ja kuulonäkövammaiset asiakkaat. Tämä on vakava puute, joka tulee korjata ennen määräyksen antamista.

Määräysluonnos sisältää yksityiskohtaisia tietoja liikunta- ja toimintarajoitteisten asiakkaiden avustamisesta, mutta ei näkövammaisista. Näkövammainen ihminen ei ole liikunta- eikä toimintarajoitteinen, vaan hän on heikkonäköinen tai sokea.

Tämän lausunnon alussa kohdassa Näkövammaiset taksipalvelujen käyttäjinä käsitellään taksipalvelujen merkitystä näkövammaisten ihmisten arjessa. Kyseisten seikkojen muistaminen on oleellisen tärkeää. Näkövammaisten liitto edellyttää, että määräysluonnokseen ja sen perustelumuistioon lisätään erillinen kohta näkövammaisten asiakkaiden ja näkövammaisten opaskoiran kanssa liikkuvien asiakkaiden kohtaamisesta ja asiakaspalvelusta.

On kannatettavaa, että erityisryhmien kuljettajakoulutus tulee järjestää Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymän koulutusohjelman mukaisesti. Viranomaiskontrollilla voidaan osaltaan varmistaa koulutuksen laatu.

Määräysluonnoksessa esitetään, että käytännön opetuksen osuuden on sisällettävä käytännön harjoituksia. Näihin käytännön harjoituksiin tulee sisällyttää myös harjoituksia näkövammaisen asiakkaan kanssa toimimisesta.

Näkövammaisten liitto on aikaisemmin järjestänyt koulutusta yhteistyössä Helsingin Taksiautoilijat ry:n kanssa. Nämä koulutukset sisälsivät käytännön harjoituksia. Koulutukset lakkautettiin, kun laki liikenteen palveluista (liikennepalvelulaki, 320/2017) tuli voimaan, koska laissa ei enää aseteta taksinkuljettajille koulutusvaatimusta.

Näkövammaisilta asiakkailta saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että uuden liikennepalvelulain tultua voimaan taksipalvelujen turvallisuus ja laatu on selvästi heikentynyt. Koulutustarve on ilmeinen.

Määräysluonnokseen on kirjattu, että koulutuksen opetusmetodina voi käyttää osaamisen mittaamista esimerkiksi testillä, mutta testin suorittaminen tai läpäiseminen ei saa olla edellytys koulutuksen hyväksytylle suorittamiselle. Näkövammaisten liitto pitää linjausta ongelmallisena, koska taksinkuljettajan osaaminen tulee varmistaa koulutuksella, jossa on tietyt vaatimukset. Koulutuksen tulee olla tarpeeksi vaativa, jotta erityisryhmien kuljetuksia hoitavat osaavat ja ammattitaitoiset taksinkuljettajat. Suuri osa näkövammaisista ja kuulonäkövammaisista ihmisistä käyttää arjessaan vammaispalvelulain nojalla myönnettyä kuljetuspalvelua, joka kytkeytyy perus- ja ihmisoikeuksiin, joten näiden kuljetuspalvelujen laatu ja turvallisuus on taattava.

Perustelumuistion luonnoksessa todetaan, että taksiliikenteen erityisryhmien kuljettajakoulutuksen tavoitteena on parantaa koko Suomessa yhtenäisellä ja luotettavalla tavalla erityisryhmien taksipalvelujen laatua, turvallisuutta ja asiakaskokemusta.

Näkövammaisten liiton näkövammaisilta ja kuulonäkövammaisilta ihmisiltä saaman palautteen perusteella on selvää, että taksipalvelujen laadun ja turvallisuuden on parannuttava. Tiedossa on, että osa näkövammaisista ihmisistä ei uskalla enää käyttää heille vammaispalvelulain perusteella myönnettyä kuljetuspalvelua, koska heidän kokemuksensa on, ettei taksipalveluihin voi luottaa.

Perustelumuistion luonnoksessa mainitaan erityisryhmien kuljettajakoulutuksen vähimmäissisältö. Näkövammaisten liitto katsoo, että tähän vähimmäissisältöön on otettava näkövammaisten ihmisten kuljetuksia koskeva opintojakso, joka sisältää sekä teoria- että käytännön opetusta. Kuten edellä on mainittu, näkövammaiset asiakkaat ovat olleet aiempaa tyytymättömämpiä taksipalveluihin sen jälkeen, kun liikenteen palveluja koskeva laki tuli voimaan. Muutos parempaan edellyttää, että erityisryhmien kuljettajakoulutukseen otetaan mukaan näkövammaisia asiakkaita koskeva osuus.

Perustelumuistion luonnoksessa todetaan, että hallituksen esityksen mukaan erityisryhmien kuljettajakoulutusta voidaan käyttää kuntien ja Kelan kilpailuttamien kuljetuspalvelujen julkisten hankintojen kriteerinä. Näkövammaisten liitto katsoo, että erityisryhmien kuljettajakoulutus, joka sisältää osion näkövammaisten ihmisten kuljetuksista, tulee sisällyttää kilpailutuskriteereihin, koska tällä hetkellä kilpailutuksissa laatukriteereillä ei ole riittävää painoarvoa. Tämä on vaikuttanut siihen, että kuljetuspalvelujen taso on monessa tapauksessa huono ja ne eivät vastaa näkövammaisten ihmisten tarpeita.

Lisätietoja

järjestöjohtaja Sari Kokko 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi
ts. oikeuksienvalvontalakimies Elina Ketonen 050 467 7401, elina.ketonen@nkl.fi


Sivu päivitetty