Siirry pääsisältöön

Lausunto tak­si­lii­ken­teen hinnan pe­rus­teis­ta

Useat näkövammaiset eivät näe lukea taksin sivuun kiinnitettyä ilmoitusta. Taksinkuljettajan on varmistettava, että asiakkaalla on tieto matkan hinnasta.

Alkuperäinen julkaisupäivä 6.4.2018

Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi)
Viite: TRAFI/196233/03.04.03.00/2017

Lausunto taksiliikenteen hinnan määräytymisen perusteiden ilmoitusvelvoitetta koskevien määräysten tarpeellisuudesta sekä kokonaishinnan määräämisen tarpeellisuudesta ja määrästä.

Taustaa

Näkövammaisten liitto edistää sokeiden ja heikkonäköisten ihmisten oikeuksien toteutumista, tuottaa erityispalveluja ja toimii Suomessa asiantuntijana  näkövammaisuuteen ja näkemiseen liittyvissä asioissa.

Näkövammaisten liitto ry on tutustunut asiakirjoihin, jotka käsittelevät taksiliikenteen hinnan määräytymisen perusteiden ilmoitusvelvoitetta koskevien määräysten tarpeellisuutta sekä kokonaishinnan määräämisen tarpeellisuutta ja määrää. Trafin lausunnolle lähettämät asiakirjat koskevat myös näkövammaisia ja muulla tavoin vammaisia ihmisiä. Lausuntopyynnön jakelu oli vammaisjärjestöjen osalta hyvin puutteellinen. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että asian merkityksellisyyden vuoksi Trafin olisi ollut aiheellista pyytää lausuntoja vammaisjärjestöiltä lausuntopyyntöä laajemmin. Tähän velvoittaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 4. artikla yleiset velvoitteet 3. kohta.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Näkövammaisten liitto huomauttaa, ettei määräysluonnoksissa ole otettu riittävästi huomioon YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteita. Sopimus on osa kansallista lainsäädäntöä ja sen velvoitteet ovat sitovia.

Artikla 9 käsittelee esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Artikla edellyttää, että sopijamaa toteuttaa asianmukaiset toimet varmistaakseen, että vammaisilla henkilöillä on muiden kanssa yhdenvertainen pääsy fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla.

Artikla 20 käsittelee henkilökohtaista liikkumista. Artikla edellyttää, että sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille mahdollisimman itsenäisen henkilökohtaisen liikkumisen. Lisäksi artiklan nojalla Suomi sitoutuu helpottamaan vammaisten henkilöiden itsenäistä liikkumista sillä tavalla kuin he haluavat ja silloin kun he haluavat. Samoin se sitoutuu tekemään liikkumisesta kohtuuhintaista.

Taksimatkan hinnoittelu

Näkövammaisten liitto edellyttää, että taksimatkan hinnoittelusta annetaan määräys (vaihtoehto A). Pelkkä suositus ei ole riittävä. Määräys on välttämätön yllä olevan YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteiden perusteella.

Lisäksi Näkövammaisten liitto edellyttää, että Trafi antaa määräyksen kokonaishinnasta. Esityksessä mainittu 150 euron kokonaishinta on liian korkea. Näkövammaisten liiton mielestä enimmäishinnan on oltava 50 euroa (vaihtoehto A). Tämä on perusteltua mm. siksi, että suuri osa näkövammaisista on hyvin     pienituloisia. Näkövammaiset eivät myöskään ole ainoa pienituloinen ryhmä, joten senkin vuoksi on erittäin perusteltua asettaa raja 50 euroon.

Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä, että määräyksessä otetaan tosiasiassa huomioon näkövammaisten mahdollisuus saada tietoa taksimatkan hinnasta. Näkövammaiset eivät käytä taksia vain matkustaessaan vammaispalvelulain (380/1987) nojalla myönnetyillä vaikeavammaisten kuljetuspalveluilla tai Kelan korvaamilla matkoilla. Kaikki näkövammaiset eivät ole edes saaneet käyttöönsä vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja, vaikka heillä on näkövamman vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia liikkumisessa ja joukkoliikennevälineiden käytössä.

Useat näkövammaiset eivät näe lukea taksin sivuun kiinnitettyä ilmoitusta. Tämän vuoksi taksinkuljettajan on jokaisessa tilanteessa varmistettava, että näkövammaisella asiakkaalla on tieto matkan hinnasta. Hinta on kerrottava näkövammaiselle suullisesti ja siten, että se on kielellisesti ymmärrettävää. Taksinkuljettajan suomen kielen taidon on oltava niin hyvä, ettei ymmärtämisongelmia puolin eikä toisin ole. Ellei tietoa ole saatavilla saavutettavassa muodossa ja ellei taksinkuljettaja varmista näkövammaisen asiakkaan kohdalla hänen tietoisuuttaan matkan hinnasta, näkövammainen asiakas ei ole yhdenvertaisessa asemassa muihin asiakkaisiin nähden.

Sote-uudistuksen vaikutus

Perustelumuistiossa todetaan, ettei määräys kokonaishinnasta koskisi Kelan tai kuntien maksamia matkoja, koska asiakas ei näissä voi vaikuttaa palveluntarjoajan valintaan. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että tulevaisuudessa kunnan sijasta kustannuksista vastaa maakunta.

Sote-uudistukseen liittyy lakiesitys valinnanvapaudesta. Valinnanvapauslaki sisältää henkilökohtaisen budjetin, joka on esityksen mukaan yksi vammaisten palvelujen järjestämistapa. Henkilökohtaisen budjetin tavoitteena on varmistaa asiakkaan mahdollisuus valita palvelun tuottaja ja vaikuttaa saamansa palvelun sisältöön. Näkövammaisten liitto edellyttää, että perustelumuistiota täsmennetään ja siihen sisällytetään sote-uudistuksen mukanaan tuomat muutokset.

Lisätietoja

järjestöpäällikkö Markku Möttönen, 050 596 5021, markku.mottonen@nkl.fi

järjestöjohtaja Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi

toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen