Ruu­dun­lu­ki­ja­käyt­tä­jien ääni kuuluviin – yh­teen­ve­to saa­vu­tet­ta­vuus­ky­se­lyn tu­lok­sis­ta

Verkkopalveluiden suunnittelu on usein ruudunlukijakäyttäjille liian visuaalista tai niiden rakenne liian monimutkainen. Parhaimman arvosanan saavutettavuudesta saivat uutissivustot.

Tämä tiedote on alunperin julkaistu 20.5.2021 Eficoden blogissa- Ulkoinen linkki, kirjoittajana Eficoden käytettävyyden ja saavutettavuuden asiantuntija Roosa Kallionpää.

Kysely saavutettavuudesta ja verkkopalvelujen käytöstä

Eficode- Ulkoinen linkki, Näkövammaisten liitto ja Annanpura- Ulkoinen linkki tekivät huhtikuussa 2021 verkkokyselyn, jolla kartoitettiin ruudunlukijakäyttäjien verkkopalveluiden käyttötottumuksia. Vastauksista haluttiin saada sekä tilastotietoa suosituista ohjelmistoista että laadullisen tutkimuksen kautta ymmärrystä ruudunlukijakäyttäjien ajatuksista verkkopalveluista ja niiden saavutettavuudesta. Vastauksien analysoinnista on vastannut Eficode.

Kysely koostui viidestä osiosta, joissa oli yhteensä 66 kysymystä. Kysymyksistä suurin osa oli vapaaehtoisia, minkä takia vastausten määrät vaihtelevat. Tällä sivulla esitetään otteita tutkimuksen tuloksista, ja valitut vastaukset pohjautuvat seuraavaan neljään tutkimuskysymykseen:

  1. Mitkä ovat suosituimmat käyttöjärjestelmät, verkkoselaimet ja ruudunlukijat tietokoneella ja mobiililaitteilla?
  2. Miten ruudunlukijakäyttäjät navigoivat verkkosivuilla tietokoneella ja mobiililaitteilla?
  3. Miten käyttötottumukset eroavat eri palvelutyypeissä?
  4. Mitkä ovat verkkopalveluiden merkittävimmät saavutettavuushaasteet?

Kysely suunnattiin pääasiassa Näkövammaisten liiton jäsenille ja siihen saatiin yhteensä 244 vastausta. Vastaajista miehiä oli 56,5 % ja naisia 42,7 %. Suurin ikäluokka oli yli 60-vuotiaat (48 %), kun taas 36,9 % vastaajista oli 41–60 vuotta, 13,9 % 21–40 vuotta ja 1,2 % 0–20 vuotta vanhoja. 95 % vastaajista äidinkieli oli suomi, mutta myös ruotsinkielisiä vastauksia kerättiin. Edustettuina oli 64 Suomen kuntaa. Näkövamman lisäksi yleisimpiä rajoitteita olivat motorinen rajoite (54,3 %), kuurous tai heikko kuulo (47,7 %) sekä kognitiivinen rajoite (15,7 %).

Suosituimmat käyttöjärjestelmät, verkkoselaimet ja ruudunlukijat

Tietokoneen käyttöjärjestelmistä suosituin oli selvästi Windows (89,9 %), jonka jälkeen macOS (8,8 %) ja Linux (1,3 %). Mobiiliympäristössä iOS (70,5 %) oli huomattavasti Androidia (29 %) ja Symbiania (0,5 %) suositumpi.

Verkkoselaimista suosituin oli tietokoneella Google Chrome (35,7 %) sekä Microsoft Edge / Internet Explorer (26,4 %). Mozilla Firefox (22,6 %) oli Safaria (11,2 %) suositumpi. Mobiiliselaimista puolestaan Safari (52,1 %) sijoittui ensimmäiseksi, Google Chrome (29,2 %) toiseksi ja Mozilla Firefox (8,1 %) kolmanneksi, kun taas Microsoft Edge / Internet Explorer (3,4 %) oli harvemmin käytetty.

Suosituin ruudunlukija tietokoneella oli NVDA (31,4 %) , jonka jälkeen JAWS (25,7 %) ja VoiceOver (17,2 %). Käytössä olivat myös ZoomText/Fusion, SuperNova, Orca, Narrator ja ChromeVox.

Suosituin ruudunlukija mobiililaitteilla oli VoiceOver (31,4 %) , jonka jälkeen TalkBack for Android (11,3 %) ja Nuance Talks (4,2 %). Käytössä olivat myös Voice Assistant, MobileSpeak ja Mobile Accessibility for Android.

Saavutettavuus on huomioitava useissa eri ympäristöissä

Koska käytetty ruudunlukija vaikuttaa riippuvan käyttöjärjestelmästä, verkkopalveluiden saavutettavuutta tulisi arvioida kattavasti ainakin seuraavissa ympäristöissä:

1. tietokoneella

  • Windows + Google Chrome / Microsoft Edge + NVDA / JAWS
  • macOS + Google Chrome / Safari + VoiceOver

2. mobiiliympäristössä

  • iOS + Safari + VoiceOver
  • Android + Google Chrome + TalkBack.

Miten ruudunlukijakäyttäjät navigoivat verkkosivuilla tietokoneella ja mobiililaitteilla?

197 vastaajasta 46,7 % tulkitsi verkkosivuja ensisijaisesti otsikoiden avulla, kun taas 28,4 % vastasi hyödyntävänsä verkkosivuille rakennettua hakukenttää navigoinnissa. 11,7 % kertoi lukevansa sivun läpi, 9,7 % navigoivansa sivun linkkien läpi, 2,5 % navigoivansa painikkeiden läpi ja 1,5 % navigoivansa ohjelmallisten alueiden läpi.

Kosketusnäytön ansiosta mobiililaitteet mahdollistavat elementti kerrallaan selaamista vapaamuotoisemman navigointityylin, jota 38,3 % eli enemmistö vastaajista myös ilmoitti hyödyntävänsä. 18,1 % sen sijaan kertoi navigoivansa mobiilissa elementti kerrallaan, ja 23,4 % kertoi käyttävänsä yhtä paljon molempia tapoja. Viidesosa vastaajista ei osannut vastata tähän.

Otsikointi on tärkeää, mutta mobiili muuttaa navigointia

Otsikoiden merkitys navigoinnissa verrattuna esimerkiksi linkkien, painikkeiden ja ohjelmallisten alueiden hyödyntämiseen oli huomattava, jolloin sivun otsikoinnin toteuttaminen HTML-otsikkotasoja järjestelmällisesti käyttämällä on tärkeää. Myös hakutoiminnallisuuden saavutettavuuteen on syytä panostaa sen suosion takia.

Kosketusnäytön mahdollistamien eleiden ansiosta mobiililaitteet vaikuttavat muuttavan tapaa, joilla suurin osa vastaajista navigoi verkkosivuilla. Kuitenkin 41,6 % vastaajista sanoi käyttävänsä ruudunlukijaa useammin tietokoneella, kun taas vain 24,6 % käytti ruudunlukijaa useammin mobiililaitteilla.

Miten käyttötottumukset eroavat eri palvelutyypeissä?

Alla olevaan listaan on koottu keskiarvoihin ja suosituimpiin vaihtoehtoihin perustuva tiivistelmä siitä, mitä laitteita ja alustoja suurin osa vastaajista suosii verkkopalvelun tyypistä riippuen. Saavutettavuutta arviointiin asteikolla 1–5 (1 = ei lainkaan saavutettava, 5 = erittäin saavutettava). Lisäksi jokaiselle palvelutyypille on merkitty avoimissa vastauksissa eniten mainintoja saanut saavutettava esimerkki (% kaikista maininnoista sulkeissa).

  • Uutissivustoja käytetään sekä tietokoneella että mobiililaitteilla ja useimmiten verkkoselaimella. Keskiarvoinen arvioitu saavutettavuus: 3,2. Eniten mainintoja saavutettavana sivustona sai yle.fi- Ulkoinen linkki (37,9 %).
  • Verkkopankkeja käytetään useimmiten tietokoneella ja verkkoselaimilla. Keskiarvoinen arvioitu saavutettavuus: 3,2. Eniten mainintoja saavutettavana sivustona sai op.fi- Ulkoinen linkki (24,8 %).
  • Sosiaalista mediaa käytetään yleisimmin mobiililaitteilla ja verkkoselaimin. Keskiarvoinen arvioitu saavutettavuus: 2,9. Eniten mainintoja saavutettavana sivustona sai m.facebook.com- Ulkoinen linkki / facebook.com- Ulkoinen linkki (75,4 %).
  • Suoratoistopalveluja käytetään yleisimmin mobiililaitteilla ja ladattavilla sovelluksilla. Keskiarvoinen arvioitu saavutettavuus: 2,8. Eniten mainintoja saavutettavana sivustona sai youtube.com- Ulkoinen linkki (36,1 %).
  • Julkishallinnon sivustoja käytetään useimmiten tietokoneella ja verkkoselaimella. Keskiarvoinen arvioitu saavutettavuus: 2,8. Eniten mainintoja saavutettavana sivustona sai vero.fi- Ulkoinen linkki (35,9 %)
  • Verkkokauppoja käytetään useimmiten tietokoneella ja verkkoselaimella. Keskiarvoinen arvioitu saavutettavuus: 2,5. Eniten mainintoja saavutettavana sivustona sai verkkokauppa.com- Ulkoinen linkki (13,8 %).

Responsiivisuus tärkeää

Mobiililaitteiden suosiminen ei välttämättä tarkoita ladattavan sovelluksen käyttämistä, sillä ladattava sovellus oli verkkoselainta suositumpi alusta ainoastaan suoratoistopalveluiden yhteydessä. Koska uutissivustojen ja sosiaalisen median verkkopalveluita käytettiin joko yhtä usein tai useammin mobiililaitteilla kuin tietokoneella, responsiivisuuden tarjoamat mahdollisuudet saavutettavuuteen (mm. navigointi) on syytä arvioida verkkopalvelun mobiiliversion suunnittelussa ainakin mainittujen palvelutyyppien yhteydessä.

Verkkopalveluiden merkittävimmät saavutettavuushaasteet

Kyselyn avointen haastattelukysymysten avulla saatiin tietoa vastaajien näkemyksistä. Eräs tällainen kysymys oli “Mikä on merkittävin useimmin kohtaamistasi saavutettavuushaasteista?”.

85 vapaamuotoista vastausta ryhmiteltiin ensin yhteensä 182 eri mainintaan 30 eri haasteesta. Seuraavaksi nämä haasteet jaoteltiin edelleen seitsemään alla olevassa listassa esitettyyn kategoriaan:

  • sisältö lähtökohtaisesti visuaalista (26,9 %)
  • sisältö liian sekavaa (23,6 %)
  • elementtejä ei ole nimetty ohjelmallisesti (18,1 %)
  • näppäimistönavigointia ei tueta (13,2 %)
  • sisältö ei skaalaudu (8,2 %)
  • tekniset viat (7,1 %)
  • oman osaamisen puute (2,7 %).

Vaikka hyödyllisten johtopäätösten tekeminen edellytti yksittäisten vastausten erillistä analysointia, niiden esitetty kategorisointi osoittaa, että mainituista haasteista 50,5 % liittyi siihen, että verkkopalveluiden suunnittelu on joko lähtökohtaisesti liian visuaalista tai niiden rakenne liian monimutkainen ruudunlukijakäyttäjille. Osa näihin kategorioihin lukeutuvista haasteista on huomioitu WCAG-saavutettavuuskriteereissä- Ulkoinen linkki, mutta osaa ei. Muihin kategorioihin kuuluvat haasteet oli pääosin huomioitu saavutettavuuskriteereissä tai liittyivät teknisiin poikkeuksiin tai osaamiseen.

Saavutettavuuskriteerien täyttyminen ei kerro kaikkea

Ristiriita verkkopalveluiden suunnittelun ja ruudunlukijan ominaisuuksien välillä luultavasti heikentää käyttäjäkokemusta ruudunlukijalla silloinkin, kun saavutettavuuskriteerit täyttyvät.

Mitä seuraavaksi?

Eficode julkaisee kokonaisen raportin kyselyn tuloksista kesäkuussa 2021. Kyselyn viitteenä käytettiin WebAIMin kansainvälisiä verkkokyselyitä ruudunlukijakäyttäjille, joista viimeisin julkaistu versio- Ulkoinen linkki on vuodelta 2019.


Sivu päivitetty