Yrittäjän tie­to­pa­ket­ti

Näkövammaisia yrittäjiä on paljon. Olisitko sinä yksi heistä?
Ranteessa heikkonäköisille tarkoitettu rannekello, jossa suuret numeromerkinnät.

Tällä sivulla

Yrittäjänä toimiminen ja itsensä työllistäminen on monelle näkövammaiselle merkittävä tapa tehdä työtä, saada lisäansioita ja hankkia toimeentuloa. Näkövammarekisterin 2015 mukaan näkövammaisista työllisistä koko- ja osa-aikaisten yrittäjien osuus on 14 % – lähes sama kuin valtaväestössä. Monet täydentävät toimeentuloaan yrittäjinä työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla, jolloin tuloja voi säädellä ansaintarajojen puitteissa.

Suurin osa näkövammaisista yrittäjistä harjoittaa toimintaa yksin elinkeinonharjoittajina, joko täystyöllisinä tai esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla osa-aikaisesti. Näkövammarekisterin mukaan noin kahdestatuhannesta näkövammaisesta yrittäjästä on miehiä 60 % ja naisia 40 %, heikkonäköisiä 70 % ja sokeita 30 %.

Toimialoista tyypillisimmin näkövammainen yrittäjä työskentelee terveyspalveluissa, hierojan tai fysioterapeutin ammatissa, joiden osuus näkövammarekisterin mukaan on 40 %. Lisäksi näkövammaisia työskentelee yrittäjinä muun muassa maanviljelijöinä, tulkkeina, notaareina, IT-ohjaajina, koirakouluttajina, muusikoina, verkostomyyjinä ja erilaisissa asiantuntijatehtävissä.

Kaikki alkaa ideasta ja yrittäjän kyvystä nähdä mahdollisuuksia siellä, missä niitä ei vielä ole.

Yrittäjän arki

Yrittäjän arki muodostuu monenlaisista tehtävistä ja työtunnit vaihtelevat. Näkövamma voi tuoda yrittämiseen lisäpainetta, mutta arjen sujumiseen on tarjolla monenlaista apua ja ratkaisuja.

Tietokone ja puhelin ovat yrittäjän tärkeimpiä työkaluja, ja niistä on tullut entistä saavutettavampia näkövammaisille. Tältä sivulta löydät vinkkejä laitteiden mukauttamiseen.

Karsi työrutiineja sähköisillä ratkaisuilla:

  • Anna asiakkaan varata aika ajanvarausjärjestelmän kautta.
  • Hoida kirjanpitoa, laskutusta, verkkokauppaa ja pankkitiliä mobiililaitteilla.
  • Käytä sähköistä kalenteria.
  • Peri maksut mobiililla maksupäätteellä, lähetä kuitit sähköisesti.
  • Helpota ajanhallintaa rekisteröimällä tunnit ajanhallintaohjelmaan.
  • Kysy saavutettavista sähköisistä työkaluista Näkövammaisten liiton yrittäjyysasiantuntijalta.

Tiedustele IT-ohjausta ja neuvontaa:

Täältä saat lisää tietoa apuvälineistä ja valaistuksesta.

Yrittäjän arkeen saat voimaa, iloa ja hyötyä verkostoista, joiden kautta voit niin parantaa kuin jakaa omaa osaamistasi sekä edistää niin hyvinvointiasi kuin liiketoimintaasikin. Verkostot tarjoavat mahdollisuuksia myös työstä irrottautumiseen. Kartoita ja rakenna verkostoja eri tarkoituksiin:

  • Ydinverkostot liiketoimintasi kannalta, esim. yritykset, tavarantoimittajat, alihankkijat, asiakkaat.
  • Työhön liittyvät sosiaaliset verkostot, esim. muut yrittäjät ja yritykset, yrittäjäjärjestöt, Näkövammaisten liiton yrittäjätapahtumat.
  • Muut hyvinvointiasi tukevat sosiaaliset verkostot, kuten perhe, suku, ystävät, tuttavat ja naapurit, yhdistykset, vapaaehtoistoiminta, lasten kautta syntyvät kontaktit, harrastukset.
  • Virtuaaliset verkostot, kuten Facebookin Näkövammaiset yrittäjät- Ulkoinen linkki -ryhmä.
  • Hae mentoria ja neuvontaa esim. Suomen yrityskummeista- Ulkoinen linkki.

Työn mukauttaminen

Näkövammaisen yrittäjän jaksamiseen, hyvinvointiin ja työkykyyn voi vaikuttaa työn ja työolosuhteiden mukauttamisella.

Mukauttaminen tarkoittaa erilaisia järjestelyjä, jotta työn tekeminen on mahdollista ja mahdollisimman vähän kuormittavaa.

  • Työn ja työtehtävien organisointi: yrittäjän yksilöllinen kokonaistyönkuva.
  • Työajan mukautukset: esimerkiksi osa-aikatyö, josta johtuvaan palkan alenemaan osatyökyvyttömyyseläke.
  • Työympäristön mukautukset: yrittäjän toimitilan säädettävyys ja muunneltavuus yksilöllisesti valaistuksella, kalusteilla ym.
  • Apuvälineet, käytön ohjaus ja esteettömyys: yksilöllinen apuvälinekartoitus, suositus, tekniset apuvälineet ja käytönohjaus Kelasta, saavutettavat yrittäjän sähköiset työkalut
  • Työmatkojen järjestyminen: kuljetuspalvelut.
  • Työn joustava ja toimiva organisointi: toimintakyky ja ammattitaito vastaavat toisiaan, ammattitaidon ylläpito ja päivittäminen, henkilökohtaisen avustajan käyttö yrittäjän työssä, työterveyshuollon palvelut, ammatillinen kuntoutus.

Yrityksen perustaminen

Liikeidea

Liikeidean tarkoituksena on kertoa, miten toiminta-ajatus käytännössä toteutetaan. Kuten toiminta-ajatuksen, myös liikeidean tulee olla selvä jokaiselle yrittäjälle. Mitä sellaista ammattitaitoa sinulla on, jota voit myydä?

Alustava liiketoimintasuunnitelma

Liiketoimintasuunnitelma kannattaa tehdä kirjallisesti laskelmineen. Liiketoimintasuunnitelmasta tulisi selvitä:

  • perustiedot yrityksestä
  • liikeidea perusteluineen
  • tuotteet, palvelut ja toimintatavat
  • asiakkaat ja markkinointi
  • kilpailijat ja yrityksen kilpailustrategia
  • pääoman tarve
  • taloudellinen suunnittelu, kannattavuuden arviointi
  • riskien arviointi ja hallinta.

Ennen varsinaisia yrityksen perustamistoimenpiteitä liikeidea on syytä arvioida asiantuntijan avulla. Arvioinnissa apunasi ovat Näkövammaisten liiton yrittäjyysasiantuntija ja oman alueesi uusyrityskeskuksen- Ulkoinen linkki yritysneuvojat.

Rahoitus

Ennen rahoituksen järjestämistä yrittäjän on laadittava rahoituslaskelma, jossa käydään läpi kaikki yrityksen ensimmäisten kuukausien menot sekä yrityksen pääoma. Rahoituslaskelman menoja ovat esimerkiksi yrityksen perustamismenot, investoinnit ja käyttöpääoman tarve. Yritystoimintaasi voit rahoittaa omalla pääomalla, vieraalla pääomalla tai molemmilla. Rahoitus kannattaa suunnitella lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Yrityksen rahoituksen suunnittelussa huomioi yrityksesi maksuvalmius, kannattavuus ja rahoituksen tasapaino.

Rahoituksen järjestäminen pähkinänkuoressa:

  • Laske yrityksesi rahan tarve.
  • Selvitä, mistä lähteistä rahaa on saatavilla ja mihin hintaan.
  • Arvioi oman ja vieraan pääoman suhde.

Tukimuodot

Näkövammaiset aloittavat ja toimivat yrittäjät voivat hakea edellytysten täyttyessä elinkeinotukea Kelasta tai työeläkelaitoksesta, starttirahaa TE-toimistosta ja apurahoja eri tarkoituksiin. Alla neuvotaan, miten erilaisia tukimuotoja voi hakea.

Kelan elinkeinotuki

  • Laadi liiketoimintasuunnitelma laskelmineen.
  • Hanki lääkärin B-lausunto ammatillisen kuntoutuksen elinkeinotukea varten.
  • Pyydä Näkövammaisten liiton yrittäjyysasiantuntijan lausunto.
  • Tee lista hankinnoista, pyydä niistä tarjoukset tai hanki esitteet.
  • Laadi kustannusarvio (tuotteen nimi, malli, määrä, alvillinen hinta, ostopaikka).
  • Täytä ammatillisen kuntoutuksen lomakkeet KU 101 ja KU 105 (www.kela.fi).
  • Lähetä hakemukset liitteineen Kelaan.
  • Elinkeinotukea haettaessa ota yhteyttä Näkövammaisten liiton yrittäjyysasiantuntijaan.

Lue lisää Kelan sivuilta- Ulkoinen linkki.

Starttiraha

Starttiraha- Ulkoinen linkki on aloittavan yrittäjän tuki. Se on työ- ja elinkeinotoimiston myöntämä tuki yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle tai ei-työttömälle, joka siirtyy palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi. Sen tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo siltä ajalta, jonka päätoimisen yritystoiminnan käynnistys ja vakiinnuttaminen arviolta kestää – kuitenkin enintään 12 kuukauden ajan.

Starttiraha on peruspäivärahan suuruinen. Starttirahaa haetaan työ- ja elinkeinotoimistolta verkkopalvelussa tai työ- ja elinkeinoministeriön lomakkeella. Muista nämä:

  • Hae starttirahaa ennen yritystoiminnan aloittamista.
  • Voi hakea myös sivutoiminen yrittäjä, joka on laajentamassa toimintaansa päätoimiseksi.
  • Toimita TE-toimistoon realistinen liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat.
  • Starttirahaa ei saa, jos saa työkyvyttömyyseläkettä, muuta etuutta tai on muita tuloja (esim. palkkatuloja) toimeentulon turvaamiseksi. Vammaistuki ei estä starttirahan saamista.
  • Starttirahaa ei myönnetä, jos sen pelätään vääristävän kilpailua merkittävästi tietyllä toimialalla.
  • Maksetaan ensin puoli vuotta ja sitten, jos on perusteita, toinen puoli vuotta.
  • Varaa hakemiseen aikaa muutamia viikkoja.
  • Maksutonta apua saa TE-toimistoista ja Yritys-Suomi-palvelusta- Ulkoinen linkki.
  • Näkövammaisten liiton yrittäjyysasiantuntija ja uusyrityskeskukset- Ulkoinen linkki auttavat liiketoimintasuunnitelman ja tarvittavien laskelmien laatimisessa.
  • Älä laske yritystoimintaa liikaa starttirahan varaan.

Apurahat

Rahoituslähteitä voit etsiä myös apurahatahoilta. Lisätietoa saat Näkövammaisten liitosta ja Aurora-tietokannasta.- Ulkoinen linkki

Yritysmuodon valinta ja vaihtoehtoja yrityksen perustamiselle

Suomessa on mahdollista harjoittaa yritystoimintaa seuraavissa yritysmuodoissa:

  • yksityinen elinkeinonharjoittaja
  • avoin yhtiö
  • kommandiittiyhtiö
  • osakeyhtiö
  • osuuskunta
  • ulkomaisen yhtiön sivuliike.

Yritysmuodon valintaan vaikuttavat:

  • perustajien lukumäärä
  • pääoman tarve ja saatavuus
  • vastuut ja päätöksenteko
  • toiminnan joustavuus
  • toiminnan jatkuvuus
  • rahoittajien suhtautuminen
  • voitonjako ja tappion kattaminen
  • verotus.

Verotus voi olla yksi tärkeä vaikuttava tekijä näkövammaiselle yrittäjälle yritysmuodon valinnassa. On usein henkilökohtaisesta verotuksesta kiinni, mikä yritysmuoto on kannattavin. Verotuksessa otetaan aina huomioon myös yrittäjän muut ansio- ja pääomatulot (esim. työkyvyttömyyseläke). Katso lisätietoa yritysmuodon valinnasta bisnes.fi- Ulkoinen linkki-verkkopalvelusta.

Luvat ja ilmoitukset

Elinkeinon harjoittaminen on tietyissä tapauksissa luvanvaraista, ja tällöin lupa tulee hankkia ennen toiminnan aloittamista. Lupa tarvitaan muun muassa ajoneuvojen katsastus-, vartiointi- ja taksitoimintaan, sähköasennuksiin sekä alkoholijuomien anniskeluun ja vähittäismyyntiin.

Lisätietoa:

Toiminimen on oltava riittävän yksilöllinen. Lisätietoa saat Patentti- ja rekisterihallitukselta- Ulkoinen linkki ja Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä- Ulkoinen linkki.

Rekisteri-ilmoitukset on tehtävä viranomaisen vahvistamilla perustamisilmoituslomakkeilla. Perusilmoitus tulee tehdä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin- Ulkoinen linkki. Samoilla lomakkeilla voi ilmoittaa yrityksen myös verohallinnon ylläpitämiin rekistereihin: arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakko -perintärekisteriin, työnantajarekisteriin tai vakuutusmaksu -verovelvolliseksi.

Lisätietoa:

Liikeidean suojaaminen antaa yrittäjälle yksinoikeuden käyttää ideaansa ammattimaisesti:

Yrittäjän toimeentuloturva

Yritystoiminnan riskeihin on syytä varautua ja valmistautua.

Yrittäjän eläkevakuutus, YEL

Yrittäjä vastaa oman eläkevakuutuksensa järjestämisestä. Yrittäjä vakuuttaa toimintansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti. Yrittäjä voi ottaa eläkevakuutuksensa joko työeläkevakuutusyhtiöstä tai eläkekassasta, jos hänen alallaan toimii sellainen. Yrittäjän eläkevakuutuksen perustana on YEL-työtulo. Tulo vaikuttaa mm. tulevan eläkkeen, sairauspäivärahojen sekä mahdollisen työttömyyskorvauksen määrään. Lisätietoja eläkeyhtiöistä.

Yrittäjän muut vakuutukset

Yrittäjän kannattaa harkita myös mm. tapaturma- ja ammattitautivakuutusta, henkivakuutusta ja sairaskuluvakuutusta.

Yrittäjä ja työttömyysturva

Jos olet päätoiminen yrittäjä, sinulla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Jos olet sivutoiminen yrittäjä, sinulla voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Lisätietoa saat TE- palvelujen työttömyysturvaneuvonnasta.- Ulkoinen linkki

Yrittäjä ja sosiaaliturva

Näkövammaisena yrittäjänä saat perustietoa sosiaaliturvasta ja tuista näkövammaisen palveluoppaasta. Lisätietoa saat Näkövammaisen palveluoppaasta sekä järjestöjen sosiaaliturvaoppaasta- Ulkoinen linkki.

Työkyvyttömyyseläke sokeuden perusteella

Pysyvästi sokeita pidetään aina työkyvyttöminä, vaikka he olisivat työssä ja elättäisivät sillä itsensä (KEL 12§- Ulkoinen linkki4mom.). Sokeana pidetään henkilöä, jolta puuttuu suuntausnäkö ja joka ei siten voi näkönsä heikkouden vuoksi liikkua kuin tutussa ympäristössä. Tilan on oltava pysyvä. Ns. sokean työkyvyttömyyseläkkeessä ei ole ansaintarajaa, mutta sen vaikutuksista muihin etuuksiin ja verotukseen yrittäjätulojen lisäksi kannattaa selvittää. Täältä löydät lisää tietoa sokean eläkkeestä.

Verotus ja kirjanpito

Verotuksessa näkövammaisia yrittäjiä kohdellaan pääpiirteittäin samoin kuin muita yrittäjiä. Poikkeuksena arvonlisäverolain 60 pykälä- Ulkoinen linkki, jonka perusteella sokean henkilön ei tarvitse suorittaa arvonlisäveroa, jos hän esimerkiksi myy käsityötuotteita, pianon virityspalveluja tai huonekalujen verhoilua. Tällöin laskuun ja kuittiin merkitään ALV 0 % 60 §. Lisätietoa saat verohallinnon sivuilta.- Ulkoinen linkki

Markkinointi

Yrityksen perustamisvaiheessa tehtävä markkinaselvitys kattaa muun muassa asiakastarpeet, muutostrendit ja kilpailutilanteen sekä arvion markkinapotentiaalista. Tärkein työväline on markkinointisuunnitelma, johon kirjataan konkreettisesti, millaisin toimenpitein tavoitetaan olemassa olevat asiakaskohderyhmät ja potentiaaliset kohderyhmät.

Lisätietoja

Jos sinulla on mielestäsi hyvä yritysidea, asiaa ei tarvitse miettiä itseksesi. Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen yrittäjyysasiantuntija auttaa sinua alkuun. Palvelu on henkilökohtaista, maksutonta ja luottamuksellista.


Sivu päivitetty