Webinaari ku­vai­lu­tulk­kauk­ses­ta - Millainen on hyvä ja hyö­dyl­li­nen ku­vai­lu­tulk­kaus?

Kaikille avoimia webinaareja tarjolla toukokuussa.
Mies istuu Apple-tietokoneensa ääressä ja tuijottaa ruutua ja kirjoittaa samalla kynällään jotain. Vieressä kamera. Mustavalkoinen.
Teksti: Aatu Komsi

Näkövammaisten liitto ja Näkövammaisten Kulttuuripalvelu järjestävät touko-kesäkuussa 2021 kaikille halukkaille avoimen webinaarisarjan, jossa pohditaan, millainen on hyvä kuvailutulkkauksen sisältö.

Kuvailutulkkauksella tarkoitetaan sitä, että esim. valokuvan tai piirroksen sisällöstä tarjotaan näkövammaiselle lukijalle kirjoitettu selostus – hän kun ei välttämättä pysty itse kuvan sisältöä silmillään hahmottamaan. Kuvan kuvailutulkkauksessa (tunnetaan myös nimellä tekstivastine, vaihtoehtoinen teksti ja alt-teksti) esimerkiksi selostetaan vuokaavion sisältö sanoin, kerrotaan keitä henkilöitä valokuvassa on ja mitä he kuvassa tekevät tai millanen arkkitehtitoimiston uudessa havainnekuvassa esiteltävä rakennus on. Kuvailu on siis eri asia kuin kuvan kuvateksti (engl. caption), joka usein täydentää kuvaa ja kertoo lukijalle asioita kuvan ulkopuolelta.

Useimmat ohjelmat piilottavat kuvien kuvailun verkkosivun tai dokumentin näkeviltä lukijoilta niin, että kuvailu näkyy vain näkövammaisten lukijoiden apuvälineille. Kuvien kuvailu on kuitenkin näkövammaiselle aivan välttämätöntä julkaisun sisällön hahmottamiseksi ja ymmärtämiseksi. Ilman kuvailua näkövammainen ei voi tietää, onko dokumentin reunassa sijaitseva kuva pelkkä koriste vai kenties tärkeä tulostaulukko tai havainnekuva.

Mutta millainen on hyvä kuvailu? Millainen kuvailu on liian suppea? Millainen kuvailu taas liian yksityiskohtainen ja pitkä ja vain hidastaa lukemista? Pitäisikö kaikki dokumenttien ja diaesitysten tunnelmakuvat merkitä aina "koristeellisiksi" eli sisällöltään epäoleellisiksi kuviksi, joita ei kuvailla? Pitääkö kuvailu kirjoittaa aina uusiksi kulloisenkin käyttöyhteyden perusteella?  Mitä jos ei tiedä kuvassa olevien henkilöiden nimiä? Mitä jos on monta kuvaa samasta henkilöstä? Miten kuvassa olevan ihmisen ulkonäköä ja muita ominaisuuksia ylipäätään sopii kuvailla? Voisiko olla jokin standardi sille, miten kaikkia ihmisiä kuvaillaan? Mitä eettisiä haasteita kuvailuun liittyy?

Näitä kysymyksiä pohditaan neljässä kaikille avoimissa webinaareissa.

Keskusteluja vetää apulaisprofessori Maija Hirvonen. Hirvonen tekee parhaillaan Näkövammaisten Kulttuuripalvelun nimittämänä asiantuntijana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Kuvailutulkkauksen tila Suomessa -selvitystä. Tilaisuuksissa on mukana myös näkövammaisista lukijoista, sisältöjen tuottajista ja kuvailijoista koostuva paneeli. Myös yleisökysymyksiin tarjotaan mahdollisuus.

Webinaarit tallennetaan, ja löydät linkit tallenteisiin alta. Tallenteista muokataan anonymisoitu aineisto selvitys- ja tutkimustyöhön. Tilaisuuteen osallistuneilta kerätään sähköpostiosoitteet, joita käytetään vain palautekyselyn lähettämiseen ja joita ei kyselyn lähettämisen jälkeen säilytetä eikä käytetä mihinkään.

Esitysten kuvailutulkkaus (12.5.2021)

  • Kuvaillaanko esittäjä/puhuja ja esitysympäristö? Kuka sen tekee?
  • Esitysmateriaalin kuvailu?
  • Kuvituskuvien kuvailu - vai kuvaillaanko lainkaan?
  • Osallistujien kuvailu?
  • Taulukot, kuvaajat ja muut monimutkaiset sisällöt.

Kuvien kuvailutulkkaus (19.5.2021)

  • Kuvien kuvailu verkossa ja ääneen?
  • Kuvailun pituus
  • Mikä on kuvassa oleellista suhteessa kuvan käyttötarkoitukseen?
  • Mitä kuvailijan pitää kuvan sisällöstä tietää?
  • Ihmisten ja ihmisryhmien kuvaileminen
  • Ympäristön ja yksityiskohtien kuvaileminen
  • Värit ja esteettiset elementit.

Videoiden kuvailutulkkaus (9.6.2021)

  • Millaisia erilaisia videoita on? Miten esitelmien, ohjevideoiden, tv-ohjelmat, elokuvat ym. kuvailut eroavat toisistaan?
  • Kenen tehtävänä videotuotannossa on laatia videolle kuvailu?
  • Millaiset erilaiset videon kuvailun jakamisen tekniset ratkaisut olisivat katsojille hyödyllisimpiä?
  • Miten tunnistaa olennainen kuvailtava asia kaikesta videon visuaalisesta sisällöstä?
  • Miten kuvailla visuaalisia efektejä ja muuta esteettistä puolta? Vai tarvitseeko niitä edes kuvailla?
  • Onko kuvakulmat tarpeen aukisanoittaa?
  • Millaisia erilaisia mieltymyksiä videon kuvailun tapaan katsojilla voi olla?
  • Voiko videon kuvailla vain lyhyellä alt-tekstillä?

Liikkuminen ja ympäristön kuvailutulkkaus (17.6.)

  • Mitä kaikkea ympäristön käsitteeseen sisältyy?
  • Miten kuvailutulkkaus täydentää omaa aistikokemusta?
  • Minkälaisia asioita ympäristöstä on hyvä kuvailla?
  • Onko kuvailijan tehtävä auttaa liikkumisessa vai välittää elämyksiä?
  • Mitä eroa on sanakartalla ja kuvailutulkkauksella?
  • Millaisia ohjeistuksia ja materiaalia ympäristön ja luonnon kuvailusta jo on - ja mitä vielä tarvittaisiin?
  • Miten kuvailla ympäristöä käyttäjälähtöisesti?

Lisätietoja

Aatu Komsi
järjestötoiminnan suunnittelija
Näkövammaisten liitto
p. 050 475 1110
aatu.komsi@nkl.fi

Tanjan Rantalainen
kulttuurituottaja
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu
p. 040 964 9288
tanja.rantalainen@kulttuuripalvelu.fi


Sivu päivitetty