Vuo­si­suun­ni­tel­ma

Mitä Näkövammaisten liitossa tapahtuu vuonna 2021? Se selviää vuosisuunnitelmastamme.
Kolme nuorta, hymyilevää aikuista kahvilassa.

Tällä sivulla

1 Sano se sanoin

Olemme näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on toimia näkövammaisten ihmisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestönä.

Yhdessä vammaisjärjestöjen, Vammaisfoorumin- Ulkoinen linkki ja Sosten- Ulkoinen linkki kanssa vaikutamme sosiaali- ja terveydenhuollon, vammaispalvelujen, sosiaaliturvan sekä koulutuksen ja työelämän lakimuutoksiin ja uudistuksiin. Toiminnassamme joudumme ottamaan jatkossakin huomioon koronaviruksen. Meiltä odotetaan ihmisläheistä, ihmiset huomioivaa työtä. Emme voi ulkoistaa järjestötyötä, ihmisten kohtaamista, vertaistukea ja palvelujamme verkkoihin.

Toimintavuotta leimaa valtion ja kuntien heikkenevän talouden tuomat haasteet. Veikkauksen laskeva tuotto tulevina vuosina luo myös paineensa järjestö- ja kehittämistyön rahoittamiseen.

Kuntavaalit käydään keväällä. Tarjoamme yhdistyksille materiaalia paikalliseen vaikuttamistyöhön, lähetämme puolueille saavutettavuustärpit vaalimateriaaleihin ja osallistumme Pieni Ele -keräykseen- Ulkoinen linkki.

Liiton valtuusto päättää uudesta strategiasta toukokuussa. Strategian painopisteinä on oltava keskeiset asiat, joita näkövammaiset tarvitsevat. Menestyminen edellyttää myös hyvää johtamista, uusia innovaatioita ja jatkuvaa kehittämistyötä. Meidän on yhdessä ja yhteistyössä vahvistettava näkövammaisten hyvää arkea ja osallisuutta.

Teemamme vuodelle 2021 on ”Sano se sanoin”. Teeman avulla haluamme muistuttaa siitä, miten tärkeitä näkövammaisille ovat esimerkiksi kuvailut ja sanalliset ohjeet.

Vaikutamme alueellisella ohjauksella ja neuvonnalla siihen, että kaikilla näkövammaisilla on mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, kuten henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut, liikkumistaidon ohjaus ja apuvälineet. Tarjoamme entistä useamman näkövammaisen tiedonsaantiin ja näkövammaisyhteisön vuorovaikutukseen luotettavia ja helppokäyttöisiä ratkaisuja, kuten Daisy-laitteita. Nuorisotoiminnassa vahvistamme näkövammaisten nuorten osallisuutta ja osallistumismahdollisuuksia. Opaskoirakoulun uusi kiinteistö valmistuu loppuvuodesta.

Jäsenyhdistyksiä vahvistamme ylläpitämällä luottamus- ja toimihenkilöiden yhdistystoiminnan osaamista ja tukemalla heitä vertaistuen ja mielekkäiden toimintamuotojen toteuttamisessa sekä viestinnässä. Lähetämme jäsenyhdistyksillemme tietoa vuositeemasta, teemapäivistä ja kampanjoista sekä materiaaleja niistä viestimiseen.

Kaikessa toiminnassa korostamme asiakkaan palveluista saamaa hyötyä: kuntoutus auttaa arjen toiminnassa, opaskoira edistää itsenäistä liikkumista, apuvälineet mahdollistavat toimimisen digimaailmassa ja saavutettavat materiaalit tukevat tiedonsaantia. Vahvistamme työyhteisömme eri yksiköiden yhteistyötä yhteisissä tavoitteissamme.

Luottamus toimintamme eettisyyteen ja asiakaslähtöisyyteen on voimavara, josta on pidettävä kiinni. Sen eteen on tehtävä työtä ja seurattava, että arjen työ pohjautuu yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin ja koko henkilöstö on sitoutunut niihin. Asiakkaamme on keskiössä yksilöllisine toiveineen ja tarpeineen ja hänen elämänlaatunsa ja hyvinvointinsa on työn ydin.

2 Vaikuttaminen ja tiedonsaanti

2.1 Tiedonsaantipalvelut

Tärkeimmät tavoitteemme vuodelle 2021:

  1. Näkövammainen voi lukunäön puuttumisesta huolimatta itsenäisesti kuunnella kirjoja ja lehtiä.
  2. Sokea tai vaikeasti heikkonäköinen saa halutessaan helposti tietoa ja tukea digipalveluiden käytöstä asioinnissa, vuorovaikutuksessa ja henkilökohtaisessa tiedonhallinnassa.
  3. Liiton digitaalinen työ- ja palveluympäristö vastaa järjestötoiminnan tarpeita sekä on luotettava ja taloudellinen.

Parannamme sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten tiedonsaantia ja edellytyksiä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa arjessa tarjoamalla saavutettavia lehti- ja digitukipalveluita. Lisäksi tarjoamme digitaalisen työympäristön liiton henkilökunnalle, vaikutamme sähköisten palveluiden saavutettavuuden puolesta sekä ylläpidämme näkövammaisten keskustelukanavia. Arvioimme tavoitteidemme saavuttamista sekä palveluiden käytön ja asiakasmäärien kehityksen että asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saatavan ja kerättävän palautteen perusteella.

Luetus®-verkkopalvelumme ja Daisy-soittimen lainauspalvelumme mahdollistavat lehtien ja kirjojen itsenäisen lukemisen ilman lukunäköä. Tuotamme ja välitämme saavutettavia sähköisiä julkaisuja, jotka ovat luettavissa tietokoneella, mobiililaitteella ja Daisy-soittimella. Ennakoimme Luetus-palvelun käyttäjämäärän kasvavan noin 10 % ja palvelua käyttävän noin 2500 henkilöä. Kuuntelukaista-palvelun avulla tuomme äänisisällöt verkon kautta kuunneltavaksi myös heille, joilla ei ole digitaitoja nykyisten mobiililaitteiden ja tietokoneiden käyttöön.

Luetus®-palvelu tarjoaa lehtikustantajille, liittoyhteisölle sekä muille tahoille alustan saavutettavien julkaisujen jakamiseen todennetusti näkövammaisille ihmisille. Välitämme noin sata säännöllisesti ilmestyvää lehteä saavutettavassa muodossa. Palvelumme sisältää myös jäsenyhdistysten ja muiden kumppanien tuottamien ääniaineistojen välityksen cd-jakeluun ja verkon kautta kuunneltavaksi sekä Celian- Ulkoinen linkki äänikirjojen rajoitetun verkkovälityksen. Parannamme Luetus-palvelukanavien käyttäjäkokemusta sekä helpotamme palvelun sisältöjen ja asiakkuuksien hallintaa. Jatkamme äänitettyjen äänilehtien korvaamista kustantajan aineistosta koneellisesti tuotettavilla versioilla. Valmistaudumme hyödyntämään älykaiuttimia näkövammaisten tiedonsaantivälineenä.

Neuvomme ja kannustamme näkövammaisia digitaalisten palvelujen käytössä ja käyttöönotossa yhteistyössä alueyhdistysten ja muiden digiopastusta tarjoavien tahojen kanssa. Digituen keskeisiä toimintamuotoja ovat neuvonta puhelimitse ja verkossa sekä näkövammaisten digitaitoja tukevien sisältöjen julkaiseminen. Tuemme myös digitukea näkövammaisille järjestävien ammattihenkilöiden ja tahojen verkostoitumista, tiedonvaihtoa ja yhteistyön kehittämistä. Lainaamme ICT-laitteita opiskeluun ja työhön liittyviin lyhytaikaisiin tarpeisiin, esimerkiksi asiakkaan odottaessa Kelan päätöstä tai osallistuessa ylioppilaskirjoituksiin ja valintakokeisiin.

Seuraamme digipalvelulain vaikutuksia ja onnistumista yhteistyössä Vammaisfoorumin- Ulkoinen linkki ja Sosten - Ulkoinen linkkikanssa. Demonstroimme verkkopalveluiden ja sovellusten käyttöä näkövammaisten avustavien teknologioiden avulla webinaareissa ja live-tapahtumissa sekä ohjaamme verkkopalvelujen ja sovellusten tarjoajia relevantin saavutettavuustiedon lähteille.

Järjestämme liiton työntekijöiden ict-peruspalvelut, hallinnoimme ict-palveluvalikoimaa, ict-infran tietoturvallisuutta ja ict-projektisalkkua sekä kehitämme liiton digitaalista työympäristöä. Saatamme päätökseen liittoyhteisön jäsen- ja asiakashallinnan ohjelmiston uudistuksen.

2.2 Oikeuksienvalvonta

Tärkeimmät tavoitteemme vuodelle 2021:

  1. Näkövammaiset ja heidän läheisensä saavat matalalla kynnyksellä asiantuntevaa palvelua. 
  2. Alueelliset työntekijät tavoittaa monin tavoin: tapaamisissa, postilla, chatilla, puhelimella, Whatsapilla ja sähköpostitse. Asiakkaiden pyyntöihin ja puheluihin vastataan 1–2 päivän kuluessa.  
  3. Kerromme näkövammaisten yhdenvertaisesta oikeudesta tietoon ja palveluihin seminaarisarjalla. 
  4. Otamme käyttöön Näkövammaisten seniorisalkun.  
  5. Rakennamme erityisosaamisestamme uusia palveluja, kuten näkövammaisten palvelevan puhelimen. 

Vaikutamme alueellisella työllä ja oikeuksienvalvonnalla siihen, että kaikilla näkövammaisilla on mahdollisuus elää sujuvaa ja turvallista arkea, saada tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, kuten henkilökohtaista apua, kuljetuspalvelut, liikkumistaidon ohjausta ja apuvälineitä.

Kehitämme palveluja asiakaslähtöisesti ja varmistamme niiden alueellisen kattavuuden ja yhdenvertaisuuden. Kehitämme oman työmme arviointia ja mittaamista tavoitteena laadukas toiminta näkövammaisten parhaaksi. Tapaamme maakuntien alueella sosiaalityöntekijöitä, kuntoutusohjaajia ja sosiaaliasiamiehiä, joiden kanssa käymme vuorovaikutuksellista keskustelua näkövammaisten palveluista ja oikeuksista sekä tuomme tuoreen tiedon valtakunnallisista linjauksista (esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ja vuosikirjaratkaisut). Osallistumme alueellisiin järjestöjen verkostoihin, jotka tekevät vaikuttamistyötä tuleviin sote-maakuntiin ja hakevat työryhmäjäsenyyksiä.

Tavoitteemme on, että asiakkaamme sekä heidän läheisensä ja verkostonsa tietävät heille suunnatuista palveluista ja tukitoimista. Teemme aktiivista ja saavutettavaa tiedottamista. Järjestämme tilaisuuksia näkövammaisten lasten ja nuorten huoltajille liittyen lapsen ja nuoren palveluihin (esimerkiksi 9-luokan infot). Jaamme alueellisissa tilaisuuksissa opiskelijoille tietoa näkövammaisen asiakkaan kohtaamisesta ja palveluista. Kerromme alueellisissa tilaisuuksissa kuntien kotihoidolle ja kotipalveluille näkövammaisen asiakkaan kohtaamisesta ja näkövammaisen asiakkaan palveluista. Jaamme alueellisissa lähi- ja etätilaisuuksissa tietoa näkövammaisten ja Näkövammaisten liiton palveluista näkövammaisille asiakkaille ja heidän läheisilleen. Järjestämme etäkoulutussarjan kuntoutusohjaajille näkövammaisten keskeisistä palveluista ja oikeuksista. Kehitämme etsivän työn menetelmiä ja toteutamme Kuulon ja näön päivät “Kun kuulo ja näkö heikkenee” -otsikolla yhteistyössä Kuuloliiton- Ulkoinen linkki kanssa.

2.3 Järjestöpalvelut

Tärkeimmät tavoitteemme vuodelle 2021:

  1. Järjestöaktiivien tukeminen tehtävänsä hoitamista vastaavalla koulutuksella.
  2. Jäsenyhdistysten etäpalveluiden ja -työskentelyn tukeminen.

Tavoitteenamme on edistää näkövammaisten oikeuksien toteutumista tuottamalla palveluita liiton jäsenyhdistyksille ja näkövammaisille. Palvelumuotomme ovat vaikuttamistyö, ohjaus ja neuvonta, koulutus ja viestintä.

Tuemme jäsenyhdistystemme perustoimintaa järjestötoiminnan eri osa-alueiden neuvonnalla ja ohjauksella. Luottamus- ja toimihenkilöiden työtä tuemme kouluttamalla ja viestimällä ajankohtaisista aiheista. Järjestämme luottamus- ja toimihenkilöille neuvottelupäivät. Tuemme erityisesti jäsenyhdistysten hallintoon ja toimistotyöhön liittyvien tietoteknisten välineiden tehokasta käyttöä.

Panostamme vertaistuki- ja kokemustoimijatoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Tuemme jäsenyhdistyksiä vertaistukitoiminnan koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Kannustamme jäsenyhdistyksiä hyödyntämään jäsentoiminnassaan etäosallistumisen mahdollisuuksia ja tuemme yhdistyksiä tapahtumien ja koulutusten sisältöjen suunnittelussa.

Naistoiminnassa teemme yhteistyötä vammaisjärjestöjen naisverkoston ja pohjoismaisten näkövammaisjärjestöjen kanssa ja aktivoimme jäsenyhdistyksiä järjestämään naistoimintaa.

Vaikutamme rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja palveluiden saavutettavuuteen tarjoamalla asiantuntevaa neuvontaa. Keskitymme erityisesti uusien ja peruskorjattavien julkisten rakennusten ja joukkoliikenteen esteettömyysneuvontaan. Palveluiden saavutettavuuteen vaikutamme yhteistyöllä eri palveluntarjoajien kanssa. Vahvistamme esteettömyysasioista kiinnostuneiden näkövammaisvaikuttajien osaamista järjestämällä teemallisia webinaareja. Seuraamme esteettömyysdirektiivin toimeenpanoa. 
Tarjoamme laadukasta koulutusta näkövammaisuudesta erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetusalan sekä palvelujentuottajien henkilöstölle. Tuotteitamme ovat "Näkövammaistiedon perusteet", "Pistekirjoituksen perusteet" ja "Alle kouluikäisen näkövammaisen lapsen ohjaaminen ja kasvun tukeminen" -koulutus. Kehitämme tuotteitamme monimuoto- ja verkko-opetuksen suuntaan. Vastaamme tiedontarpeeseen myös itsenäisesti opiskeltavia, monipuolisia, verkkomateriaaleja kehittämällä. Järjestämme tilauskoulutusta erityisesti henkilökohtaisille avustajille ja erilaisissa palveluammateissa toimiville. Tavoitteenamme on taksialan kuljettajakoulutusten toteuttaminen. Tuemme alueellisia pistekirjoitusohjaajia yhteydenpidolla ja neuvonnalla. Kannustamme liiton henkilökuntaa pistekirjoitustaidon hankkimiseen.

Valtakunnallisessa nuorisotoiminnassa tarjoamme näkövammaisille nuorille vertaistoimintaa ja onnistumisen elämyksiä ja aktivoimme heitä osallistumaan harrastus- ja järjestötoimintaan. Järjestämme toimintavuoden aikana kolme teemallista viikonlopputapahtumaa ja kesäleirin heinäkuussa. Tarjoamme nuorille myös säännöllisiä etätapaamisia (Näkkäriajot) ja osallistumme perinteiselle näkövammaisten pohjoismaiselle leirille Norjassa. Viestimme aktiivisesti nuorisotoiminnastamme sosiaalisen median kanavissa, verkkosivuillamme ja podcasteilla.

Tuotamme äänijulkaisuja näkövammaisten henkilökohtaisiin tarpeisiin noin 30 vapaaehtoislukijan voimin. Lukupalvelulla paikataan osittain myös julkisia palveluita. Lukupalvelua käyttää vuoden aikana noin 200 näkövammaista.

Olemme mukana näkövammaisten kirjastoa koskevan lain uudistamistyössä.

Keräämme, taltioimme ja tutkimme näkövammaisyhteisöä koskevaa historiaa ja esittelemme sitä näyttely-, julkaisu- ja historiaklubitoiminnan kautta. Näkövammaismuseon vitriinitön Näkövammaistyön vuosisadat -perusnäyttelymme pysyy ennallaan. Yleisötyömme keskeisiä kohderyhmiä ovat opetus-, sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja ammattihenkilöstö sekä näkövammaisten ja kuurosokeiden järjestöt ja yhteisöt verkostoineen ja sidosryhmineen. Järjestämme infotilaisuuksia museon tietopalvelusta muun muassa vammaistutkimuksen verkostolle. Historiaklubi-toimintamme teemana on "Elämänpolkuja – tutkimusretkiä näkövammaisten elämäkertoihin". Hyödynnämme toiminnassa myös etäyhteyksiä.

Järjestämme Pimé Café -kohtaamisia pimeässä yhteistyötahoille ja suurelle yleisölle ja annamme näin vierailijalle kokemuksen näkövammaisuudesta. Tavoitteenamme on kokemuksellisuuden kautta vaikuttaa kansalaismielipiteeseen näkövammaisuudesta ja muistuttaa päättäjiä ottamaan näkövammaiset huomioon päätöksenteossa. 

2.4 Työelämäpalvelut

Tärkeimmät tavoitteemme vuodelle 2021:

  1. Näkövammaisten tarvitsemat työn ja opiskelun kohtuulliset mukautukset konkretisoituvat työpaikoilla ja oppilaitoksissa.
  2. Näkövammaisten käyttämät työllisyyteen ja opiskeluun liittyvät palvelut ja ohjaus ovat yksilöllisiä ratkaisuja tukevia.
  3. Näkövammaiset pystyvät välttämään koronapandemian aiheuttamien pitkäaikaistyöttömyyden, työkyvyttömyyden ja yritystoiminnan lakkauttamisen riskit.

Teemme työn ja opiskelun mukautusratkaisuja työpaikoilla ja oppilaitoksissa moniammatillisessa yhteistyössä työnantajien, työterveyshuoltojen ja oppilaitosten henkilökunnan kanssa näkövammaisen yksilöllisen tilanteen ja tarpeiden mukaisesti. Varmistumme siitä, että näkövammaiset tuntevat opiskelun ja työn järjestelymahdollisuuksia sekä mukautusratkaisuja, ja he osaavat kertoa niistä oppilaitoksissa, työpaikoilla ja työterveyshuolloissa sekä osaavat ottaa niitä käyttöön yritystoiminnassaan.

Erityisesti heikkonäköisyyden haasteet työpaikoilla konkretisoituvat yksilöllisten ratkaisujen, tiedotuksen ja henkilötarinoiden kautta. Rakennamme yksilöllisiä työ- ja opiskelukykyä tukevia ratkaisuja ja tiedotamme niistä verkostopalavereissa. Henkilötarinoita julkaisemme podcasteina, lehti- ja verkkojuttuina sekä uutiskirjeessä. Vuoden aikana teemme kolme Twitter-kampanjaa, joiden kohderyhminä ovat työnantaja- ja ammattiliitot, työterveyshuollot sekä julkiset ja yksityiset työllisyyspalvelut. Osallistumme yhdessä muiden vammaisjärjestöjen kanssa monikanavaiseen yhdenvertaisuustiedottamiseen.

Toimimme asiakastyössä ja viestinnässä niin, että näkövammaisilla on valmiudet vastata nopeisiinkin muutoksiin työnhaussa, työssä, yrittäjyydessä ja opiskelussa. Palveluissamme painottuu erityisesti se, että etätyön ja joustavien työmuotojen mahdollisuudet tulevat laajaan käyttöön ja tunnetuksi. Saavutettavuustyössä keskitymme apuvälinekäyttäjien etäyhteyksien käytettävyyden vahvistamiseen ja ohjeistukseen sekä opiskelun ja valintakokeiden etukäteisjärjestelyiden sujuvuuden varmistamiseen. Varmistamme digitaalisten työllisyyspalvelujen sujuvaa käyttöä ja vaikutamme näiden palvelujen saavutettavuuteen.

Teemme monipuolista vaikuttamistyötä ja moniammatillista yhteistyötä, jotta julkiset ja yksityiset työllisyyspalvelut pystyisivät tarjoamaan yksilöllistä ja näkövammaisten erityistarpeet huomioivaa palvelua. Tämä toteutuu ensisijaisesti yhteisissä asiakas- ja verkostotapaamisissa. Vaikutamme ja toimimme kansallisissa ohjelmissa ja hankkeissa, kuten "Työkykyohjelma", "Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma" ja työllisyyden kuntakokeilut. Erityisesti vaikutamme yhdessä oikeuksienvalvonnan asiantuntijoiden kanssa siihen, että vammaispalvelut tukevat ja mahdollistavat näkövammaisten työn tekemistä, yrittäjyyttä ja opiskelua.

Työllisyys-, vammais- ja kuntoutuspalvelujen tulee toteutua yhdenvertaisina koko maassa ja kaikilla alueilla. Teemme alueellista yhteistyötä kunta- ja maakuntaverkostoissa ja olemme mahdollisuuksien mukaan toimijoina alueellisissa työllisyyshankkeissa, kuten Työkykyohjelman kuntahankkeissa. Teemme aktiivisempaa yhteistyötä näkövammaisten alue- ja valtakunnallisten yhdistysten kanssa, muun muassa järjestämällä yhteisiä tapahtumia ja viestintää. Kokeilemme yhden alueyhdistyksen kanssa toimintaa, jossa näkövammaisia paikallisasiantuntijoita ja tukihenkilöitä koulutetaan tukemaan työttömiä ja opiskelijoita, erityisesti työn hakemisessa.

Järjestämme yhdessä Valteri Onervan- Ulkoinen linkki kanssa koulujen opinto-ohjausta tukevia "Ohjauksessa näkövammainen oppilas" -infoja. Vammaisjärjestöjen kanssa yhdessä järjestämme yrittäjäpäivän, työpajoja yrittäjille sekä osallistumme tapahtumiin, kuten OPO-päivät (tapahtuma on peruttu vuodelta 2021) ja NUORI2021- Ulkoinen linkki.

Vuoden toiminnassamme painottuvat erityisesti työttömät ja työtä hakevat näkövammaiset, työikäisenä näkövammautuneet, työelämässä mukana olevat näkövammaiset, joilla on työkykyriskejä sekä yrittäjät. Vaikuttamis- ja tiedottamistyössämme painottuvat työnantajat sekä viranomais- ja päättäjätahot.

Toimintamme pääpaino on edelleen näkövammaisten, näköongelmaisten sekä kuulonäkövammaisten työelämä- ja opiskeluneuvonnassa ja palveluohjauksessa. Näitä toteutamme ammatinvalinnanvaiheen näkövammaisuuteen liittyvänä erityisneuvontana, opiskelu- ja koulutusneuvontana (toinen ja korkea aste), työelämävalmennuksena, työllistymisvaiheen ohjauksena ja neuvontana, työelämässä jatkamisen tukena sekä yrittäjyysneuvontana.

2.5 Kansainvälinen toiminta

Tärkeimmät tavoitteemme vuodelle 2021:

  1. Yhdessä kansainvälisten näkövammaisalan järjestöjen kanssa varmistamme näkövammaisten pääsyn inklusiivisesti tuotettujen hyödykkeiden ja palveluiden piiriin.
  2. Pohjoismainen kuntoutusta käsittelevä konferenssi tukee kansallista vaikuttamistyötä, jolla lisäämme ymmärrystä kuntoutuksen merkityksestä näkövammaisille.
  3. Näkövammaisten nuorten opinnot Etiopiassa etenevät heidän saatuaan hankkeemme kautta saavutettavaa oppimateriaalia, teknisiä apuvälineitä ja taloudellista toimeentuloa.

Edistämme näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista ja täysipainoista elämää ja puolustamme näkövammaisten ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista.

Seuraamme näkövammaisalan kansainvälistä kehitystä ja teemme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Liitto on Maailman Sokeiden Unionin (WBU)- Ulkoinen linkki, Euroopan Sokeiden Unionin (EBU)- Ulkoinen linkki, kansainvälisen näkövammaisten opetusalan järjestön (ICEVI)- Ulkoinen linkki ja Africa Forum Councilin jäsen. Luottamus- ja toimihenkilöitä osallistuu etäyhteyksillä järjestettäviin WBU:n ja ICEVIn yleiskokouksiin. Suomen Vammaisfoorumin- Ulkoinen linkki kautta olemme edustettuna Euroopan Vammaisfoorumissa (EDF)- Ulkoinen linkki. EDF:n ja Euroopan Sokeiden Unionin EU-toimikunnan kautta vaikutamme näkövammaisten kannalta keskeiseen päätöksentekoon muun muassa EU:ssa.

Teemme vaikuttamistyötä EBUlta tulevien toimeksiantojen mukaisesti. Keskeisiä aiheita ovat sähköisten palveluiden ja tiedon saavutettavuus sekä rakennetun ympäristön esteettömyys. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan EBUn käynnistämiin hankkeisiin.
Pohjoismaisessa yhteistyötoimikunnassa (NSK) vaihdamme kokemuksia ja laadimme kannanottoja kansallista ja kansainvälistä vaikuttamistyötä varten. Olemme myös mukana pohjoismaisissa nais-, nuoriso- ja kehitysyhteistyötoiminnoissa. Toimimme vuosina 2020–2021 NSK:n ja NKK:n puheenjohtajamaana.

Aloitamme vuoteen 2022 siirretyn laajennetun pohjoismaisen kongressin (UNK) suunnittelun. Kongressin teemana on kuntoutus.

Kehitysyhteistyömme on osa Vammaiskumppanuus ry:n hallinnoimaa Vammaiskumppanuusohjelmaa. Ohjelma on ihmisoikeusperustainen ja tukeutuu vahvasti YK:n vammaissopimuksen artikloihin. Edistämme toimintatapoja, jotka korostavat yhteistyökumppanien ja oikeuksienhaltijoiden omaa päätäntävaltaa ja osallisuutta. Painopisteinä ovat kumppanijärjestön vahvistaminen sekä näkövammaisten opiskelumahdollisuuksien ja itsenäisen elämän edellytysten tukeminen.

Jatkamme kehitysyhteistyötä Etiopiassa hankekumppanimme Help for Persons with Disabilities Organizationin- Ulkoinen linkki kanssa näkövammaisten nuorten opiskeluedellytysten parantamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi vammaisten oikeuksista. Keväällä valmistelemme jatkohankkeen Etiopiaan osana Vammaiskumppanuuden ohjelmakauden 2022–2025 suunnitelmia. Alkusyksystä 2021 Etiopian kumppanijärjestön edustajat saapuvat Suomeen tutustumaan liiton toimintaan ja inklusiivisen opetuksen toteutukseen. 

Välitämme kansainvälistä tietoa liiton muiden toimintojen hyödynnettäväksi ja etsimme ulkomailta tuleviin kysymyksiin vastauksia omilta näkövammaistyön asiantuntijoilta. Avustamme liiton muita toimintoja ja yksittäisiä näkövammaisia tiedonhankinnassa ja kansainvälisten kontaktien solmimisessa. Vastaamme ulkomaisten vierailijaryhmien ohjelmasta.

Olemme yhdessä liiton nuorisotoimijaryhmän kanssa Helsingissä toukokuussa järjestettävässä Maailma Kylässä -tapahtumassa- Ulkoinen linkki. Lisäämme kansainvälisten asioiden näkyvyyttä jäsentiedotuksessa, sosiaalisessa mediassa ja liiton sisäisessä viestinnässä.

2.6 Näkövammarekisteri

Tärkeimmät tavoitteemme vuodelle 2021:

  1. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen.
  2. Tietojärjestelmän kokonaisuudistuksen aloittaminen.

Näkövammarekisteri on tilastointi-, tutkimus- ja tietopalveluyksikkö, joka selvittää näkövammaisuuden esiintyvyyttä, syitä, luonnetta ja niiden muutoksia Suomessa. Se toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alaisena ja sen rahoittamana. Rekisterin vastaava lääkäri seuraa silmälääketieteellistä tutkimusta ja kehittää yhteyksiä tutkijoihin. Rekisterin tutkimuspäällikkö huolehtii ei-lääketieteellisen tutkimustoiminnan koordinoinnista.

Julkaisemme aineistoista laadittuja tilastoja ja muuta tietoa, jota voidaan käyttää näkövammaisuuden ehkäisyssä sekä näkövammaisten erityispalveluiden suunnittelussa ja oikeuksien valvonnassa, alan henkilökunnan koulutuksessa ja tutkimustoiminnassa.

Toimimme näkövammojen ehkäisyn ja silmäterveydenhuollon kehittämisen hyväksi yhdessä terveydenhuollon kanssa. Tutkimusyhteistyön kautta saamme tietoa silmäsairauksista ja niiden hoidosta sekä näkövammaisuudesta ja näkövammaisten ihmisten elämästä, joista tiedotamme yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Keskeisiä tiedotusvälineitämme ovat silmälääkäreille ja muille sidosryhmille jaettava vuositilasto, sairaalakäynnit ja luennointi alan henkilöstön koulutustilaisuuksissa. Vuoden aikana käymme vierailulla kahden keskussairaalan silmäosastolla. Vierailujen tarkoituksena on keskustella silmäterveydenhuollon ja liiton ajankohtaisista asioista. Lisäksi luennoimme alan henkilöstön koulutustilaisuuksissa, järjestämme sairaalayhteyshenkilöiden koulutus- ja neuvottelupäivän sekä Näkemisen merkitys työelämässä -teemaseminaarin.

Säännöllisesti kokoontuva rekisteröinnin kehittämisryhmä keskittyy tutkimusyhteistyöhankkeiden seurantaan sekä uusien hankkeiden ideointiin ja suunnitteluun.

Selvitämme näkövammaisten sosiaalista asemaa koulutuksen ja työllisyyden näkökulmista vuoden 2017 tilastotietojen pohjalta. THL:n terveys-2017 -hankkeessa on näköosio, jota analysoimme erillisen tutkimusapurahan turvin. Päivitämme näkövammaisten syöpäsairastavuutta koskevat vuodelta 1998 olevat tiedot. Erityishuomio on ihomelanooman esiintyvyydessä.

Vastaanotamme 2 000 rekisteri-ilmoitusta (2 064 ilmoitusta vuonna 2019). Sidosryhmät saavat CD-tallenteena rekisterin vuosikirjan ja sairaanhoitopiirivertailut joulukuussa. Jaamme vuosikirjaa myös muille asiasta kiinnostuneille.

Rekisteritietojen käytön lisääminen tutkimus- ja suunnittelutoiminnassa on tärkeä tavoite. Lisäksi jatkamme aineiston laadun seurannan kehittämistä. Edessä on tietojärjestelmän kokonaisuudistus. Nykyinen paperilomakkeilla tapahtuva ilmoittaminen korvataan internetin kautta toimivalla järjestelmällä, joka poimii tiedot suoraan sairaaloiden tietojärjestelmistä. Yksityisvastaanottojen ilmoitusmenettely toteutetaan pilvipalvelun avulla. Tietojen siirto tapahtuu THL:n kautta suojattua väylää pitkin. Tietojen käsittely SAS-ohjelmistolla korvataan helpommin yliopistojen kanssa yhteensopivilla ohjelmistoilla.

Tutkimuspäällikkö jää eläkkeelle ja hänen työnsä jatkaja aloittaa perehtymisen tehtävään alkuvuodesta. Henkilöresurssien lisääntyminen on otettu huomioon budjetissa.

3 Palvelut

Haluamme toimia palvelulinjan yksiköissä siten, että näkövammainen ihminen saa meiltä parhaan mahdollisen palvelukokemuksen. Keräämme säännöllisesti asiakaspalautetta ja kehitämme toimintaamme asiakaslähtöisesti. Otamme käyttöön uudenlaisia palveluita ja toiminnan muotoja varmistaen palveluiden saatavuuden ja yksiköiden kannattavuuden muuttuneessa toimintaympäristössä.

Viestimme aktiivisesti palveluistamme ja palvelujemme tarjoamista hyödyistä käyttäen hyväksi eri viestintäkanavia. Kannustamme sisäisiin ja ulkoisiin yhteistyökumppanuuksiin. Huolehdimme henkilöstömme osaamisen kehittämisestä sekä positiivisesta ja innovatiivisesta työilmapiiristä.

3.1 Kuntoutus- ja majoituspalvelut

Tärkeimmät tavoitteemme vuodelle 2021:

  1. Menestyä Kelan kilpailutuksissa, mikäli Kela hankkii kuntoutuspalvelut tarjouskilpailun kautta.
  2. Tuottaa laadukkaita kuntoutus- ja majoituspalveluita. 
  3. Uusien asiakasryhmien löytäminen kuntoutus- ja majoitustiloihin näkövammaiskuntoutujilta vapaaksi jäävinä aikoina.

Tavoitteenamme on tukea näkövammaisten mahdollisimman itsenäistä elämää ja sujuvaa arkea. Toteutamme laadukasta ja monipuolista kuntoutusta ja kehitämme sitä eri ikäisten kuntoutujien muuttuviin tarpeisiin. Jatkamme Kelan palveluntarjoajana keskittyen aikuisten ja lasten yksilölliseen näkövammakuntoutukseen. Työikäisten ammatillista kuntoutusta tarjoamme näkövammaisten lisäksi myös kuulovammaisille.

Laitoskuntoutuksen tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat, minkä vuoksi suunnittelemme uudenlaisten palveluiden ja toiminnan muotoja varmistaen kuntoutuspalveluiden taloudellisen kannattavuuden. Tuotteistamme osaamistamme. Varmistamme kuntoutusprosessien sujuvuuden sekä parannamme asiakaslähtöisyyttä. Keräämme säännöllisesti asiakaspalautetta ja kehitämme palveluitamme saamamme palautteen perusteella.  Valmistaudumme sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin.

Teemme yhteistyötä järjestöjen, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa muun muassa projektien suunnittelussa ja näkövammaiskuntoutuksen tunnetuksi tekemisessä. Pidämme säännöllisesti yhteyttä alueyhdistyksiin, keskussairaaloiden kuntoutusohjaajiin ja muihin sidosryhmiin järjestämällä tapaamisia yhteistyössä ko. toimijoiden kanssa.

Koko moniammatillisen työyhteisömme kehittämishaasteena on yleisesti käytössä olevan kansainvälisen toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden systemaattisen luokitusjärjestelmän ICF:n linkittäminen käytössä oleviin näkövammaisten kuntoutusmenetelmiin. Huolehdimme ammattitaidostamme osallistumalla tarvittaviin koulutuksiin ja näkövammaiskuntoutuksen tapahtumiin. Kiinnitämme erityistä huomioita keskinäiseen yhteistyöhön ja positiiviseen työilmapiirin ja kehitämme kuntoutuspalveluita yhdessä. Kannustamme toisiamme julkaisemaan monipuolisesti Kuntoutus-Iiriksen aiheita sosiaalisessa mediassa.

Majoituspalveluissa vastaamme kuntoutujista ja heidän omaisistaan myös päivisin tapahtuvan kuntoutusohjelman ulkopuolella. Myymme majoitus- ja kokoustilapalveluita ulkopuolisille käyttäjille. Huolehdimme myös turvallisuudesta ja majoitustilojen viihtyisyydestä.

Teemme aktiivista myyntityötä eri kanavia hyödyntäen ja etsimme myös uusia kanavia saadaksemme tilat mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Pääasiakasryhmämme ovat kuntoutusta ja erilaisia tapahtumia järjestävät kolmannen sektorin toimijat sekä väliaikaista asumisratkaisua etsivät yksityishenkilöt. Tavoittelemme myös muita asiakasryhmiä, jotka hyötyisivät esteettömistä tiloistamme.

Majoituspalveluissa huolehdimme kuntoutujien turvallisuudesta ja päivittäisistä toimista itsenäisyyttä tukien, sekä järjestämme iltaohjelmaa. Vapaaksi jääviä tiloja vuokraamme muille kuntoutuksen ja kokouksien järjestäjille, väliaikaisiksi väistöasunnoiksi ja hostel-asiakkaille.

Vuoden haasteena on löytää tiloille uusia vuokralaisia. Myös Covid-19 aiheuttaa ennennäkemättömiä vaikeuksia koko majoitusalalle.

3.2 Aviris

Tärkeimmät tavoitteemme vuodelle 2021:

  1. Lisäämme alueellista näkyvyyttä.
  2. Parannamme verkkosivujemme sisältöä palvelemaan paremmin asiakkaiden tarpeita.
  3. Kehitämme tuotevalikoimaa aktiivisesti.

Toimitamme apuvälineitä ja niihin kiinteästi liittyviä palveluita näkövammaisille ja muille näkemisen apuvälineitä tarvitseville.

Jatkamme työtä tunnettuuden lisäämiseksi. Osallistumme aktiivisesti erilaisiin alueellisiin tapahtumiin, joissa esittelemme tuotteitamme. Vuoden päätapahtuma on Apuvälinemessut- Ulkoinen linkki Tampereella. Lisäämme viestintää sosiaalisessa mediassa.

Kehitämme uusia tapoja palvella asiakkaitamme myös verkossa ja etätyökalujen avulla. Hyödynnämme uusia verkkosivujamme ja verkkokauppaa tiedon jakamisessa. Lisäämme toimintaamme erilaisia tapahtuma- ja teemaviikkoja.

Kehitämme tuotevalikoimaamme etsimällä aktiivisesti uusia tuotteita kansainvälisiltä messuilta sekä verkostoitumalla ulkomaisten sisarjärjestöjen kanssa. Kehitämme luottamuksellisia ja pitkäkestoisia päämiessuhteita ja etsimme uusia yhteistyökumppaneita.

Jatkamme laitteiden vuokraustoimintaa sairaanhoitopiireille.

3.3 Opaskoirakoulu

Tärkeimmät tavoitteemme vuodelle 2021:

  1. Opaskoirien laadukas kouluttaminen.
  2. Luovutetaan näkövammaisille vähintään 27 opaskoiraa.
  3. Uuden Opaskoirakoulun kiinteistön valmistuminen.
  4. Menestyminen opaskoiria koskevissa kilpailutuksissa.

Uusi opaskoirakoulun rakennus valmistuu loppuvuodesta 2021. Valmistaudumme uusien toimintamallien käyttöönottoon muuttuvassa toimintaympäristössä ja uudistamme mm. verkkosivut parantaaksemme asiakaspalvelua. Toiminnan tehokkuuden kartoittamiseksi päivitämme kaikki toiminnan osa-alueet yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Yhteydenpitoa koirakoihin, kuntoutusohjaajiin sekä pentujen ja siitoskoirien hoitoperheisiin tehostetaan. Tavoittelemme työssään olevien opaskoirien kokonaismäärän maltillista kasvua tavoitteena 27 uutta opaskoiraa.

Eläinklinikan osalta jatkamme panostusta ennaltaehkäisevään ja koirien toimintakuntoa ylläpitävään työhön.

Jalostustoimintaa kehitetään päivittämällä Opaskoirakoulun koirien jalostusohjelma. Opvet-spermapankki palvelee toimintavuonnakin koulun omaa jalostus- ja kasvatustoimintaa. Tarjoamme Opvetin pakastus-, säilytys- ja kuljetuspalveluita myös ulkopuolisille asiakkaille.

3.4 Kirjapaino ja äänittämö

3.4.1 Kirjapaino

Tärkein tavoitteemme vuodelle 2021:

  1. Markkinoinnin kehittäminen.

Tuotamme ensisijaisesti aineistoja sokeille, kuurosokeille ja heikkonäköisille. Tärkein tehtävämme on varmistaa laadukkaan pistekirjoitustuotannon saatavuus sekä yksilöllisissä tarpeissa että laajoissa jakeluissa. Yksilöllisten materiaalien tuottaminen lisää näkövammaisen mahdollisuutta elää omaehtoista elämää. Asiakaspohjamme on enimmäkseen vakiintunutta, ja suurin yksittäinen asiakkaamme on Celia-kirjasto, jolle tuotamme lainausten perusteella valmistettavat pistekirjat. Markkinointia kehittämällä tavoitamme potentiaalisia uusia asiakkaita. Lisäämme viranomaistahojen ja tapahtumajärjestäjien tietoisuutta palveluistamme. Hyödynnämme markkinoinnissa vuoden viestintäteemaa "Sano se sanoin".

Suunnittelemme ja valmistamme koho- ja pistekirjoitusopasteita. Tärkeimmät tuotteemme ovat asemien ja rakennusten kohokartat sekä erilaiset pistekirjoituskyltit. Jatkamme tuotekehitystyötä ja selkiytämme tuotevalikoimaamme. Opastetuotannossa kasvatamme tilauskantaa markkinoinnin avulla. Suunnittelemme mallituotteen, jota jaamme opaste-esitteemme kanssa. Osallistumme ainakin yhteen rakennus- ja esteettömyysalan tapahtumaan.

Käytämme henkilökuntamme osaamista myös liiton muiden yksiköiden toiminnassa, kuten Luetus-julkaisujen valmistuksessa ja äänilehtituotannossa.

3.4.2 Äänittämö

Tärkeimmät tavoitteemme vuodelle 2021:

  1. Mikäli Celia kilpailuttaa äänittämöpalvelunsa jo vuonna 2021 eikä käytä nykyiseen sopimukseen sisältyvää optiovuotta, on olennaisin tavoitteemme kilpailutuksessa menestyminen.
  2. Hyödynnämme kasvupotentiaaliamme kirjakustantamoiden kaunokirjallisissa tuotannoissa.

Keskeisimmät osat äänittämön toiminnassa ovat Celia-kirjastolle- Ulkoinen linkki alihankintana tehtävä Daisy-äänikirjatuotanto sekä Näkövammaisten liiton lehtien ääniversiot. Lisäksi tuotamme äänikirjoja ja äänimuotoisia oppimateriaaleja, tiedotteita, oppaita ja kulttuuriaineistoja markkinointinimellä Dramafoni- Ulkoinen linkki. Yhteistyökumppaneitamme tällä saralla ovat kirjakustantamot, oppimateriaalituottajat sekä erilaiset yleishyödylliset järjestöt.

Saavutettavia äänitteitä tuottavat järjestöasiakkaat hyötyvät monipuolisesta asiantuntemuksestamme, ja odotammekin kysynnän kasvua tällaisissa tuotannoissa.  Suosimme myös tulevaisuudessa pitkäkestoisia asiakkuuksia, jolla saavutetaan kustannustehokkuutta ja madalletaan kynnystä uusien tuotantojen toteuttamiseen.

Ihmisäänellä luetut digitaaliset julkaisut ovat valtavirtaistuneet viime vuosina merkittävästi, joten alan tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Lisääntyvään kilpailuun vastaamme tarjoamalla tasalaatuista, luotettavaa ja sujuvaa palvelua, parantamalla internet-sivujemme toimivuutta sekä tarjoamalla asiakkaidemme käyttöön entistä laajempaa äänikirjanlukijoiden valikoimaa.

4 Viestintä

Tärkeimmät tavoitteemme vuodelle 2021:

  1. Uudistamme Airut-lehden visuaalisen ilmeen yhä saavutettavammaksi.
  2. Otamme saavutettavuuden entistä paremmin huomioon kaikessa toiminnassamme ja vahvistamme liiton henkilöstön saavutettavuusosaamista.
  3. Vahvistamme sosiaalisen median viestintää ja asiantuntijuutta kannustamalla liiton muut asiantuntijat mukaan viestijöiksi erityisesti Twitterissä.

Näkövammaisten liiton teema vuodelle 2021 on ”Sano se sanoin”. Teeman avulla haluamme muistuttaa siitä, miten tärkeitä näkövammaisille ovat esimerkiksi kuvailut ja sanalliset ohjeet.

Liittoon syksyllä 2020 perustettu äänituotantotyöryhmä, jossa viestintä on mukana, jatkaa työskentelyään ja luo esimerkiksi raamit Näkövammaisten liiton podcast-sisällöille ja sille, millainen ylipäätään on hyvä ja saavutettava podcast. Teemavuoden kunniaksi julkaisemme syventäviä äänijuttuja Airut-lehdessä sekä liiton uuden tunnussävelmän (jingle).

Viestintä on mukana syksyllä 2020 perustetussa saavutettavuustyöryhmässä, joka kokoaa hajallaan liiton yksiköissä olevan saavutettavuusosaamisen ja selkeyttää liiton saavutettavuustoimintaa ja -palveluita. Työryhmä laatii saavutettavuusohjeistuksia sisäiseen ja ulkoiseen viestintään sekä kouluttaa henkilöstöä.

Teemavuoden viestintää ja erityisesti marraskuisen Sokeiden viikon nostoja suunnittelemme yhdessä FSS- Ulkoinen linkki:n kanssa. Teemavuoden viettoa tukevat materiaalit (esim. teemakuva, tapahtumailmoituspohja) jaetaan kaikkien liiton työntekijöiden ja näkövammaisyhdistysten käyttöön, jotta ne näkyvät muun muassa sosiaalisessa mediassa, tapahtumissa ja teemapäivien vietossa läpi vuoden. Myös vuonna 2019 lanseeratun visuaalisen ilmeen jalkautusta tehdään edelleen, ja sen tueksi luodaan selkeät ohjeet sekä materiaalit.

Järjestämme Sano se sanoin -teeman nimissä myös sisäisiä, someviestintään kannustavia koulutuksia liiton henkilöstölle. Tavoitteena on, että työntekijät ottaisivat sosiaalisessa mediassa rohkeammin osaa esimerkiksi näkövammaisuuteen, vammaisuuteen ja saavutettavuuteen liittyviin keskusteluihin. Sano se sanoin -teemaa myötäilemme myös siinä, että viestimme liiton somekanavissa entistä kaksisuuntaisemmin ja keskustelevammin.

Uudistamme Näkövammaisten Airut -lehden visuaalisen ilmeen. Huomioimme ulkoasu-uudistuksessa entistä paremmin graafisen saavutettavuuden, selkeyden ja helppolukuisuuden. Kokoamme eri tavoin näkövammaisten lukijoiden ryhmän, jonka avulla testaamme saavutettavuutta ilmeuudistuksen eri vaiheissa. Ulkoasun lisäksi uudistamme osittain myös lehden sisältöjä.

Rakennamme Näkövammaisten liiton verkkosivuille mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi blogityökalun sekä saavutettavat audio- ja videosoittimet. Näidenkin avulla voimme tuoda esiin Sano se sanoin -teemaa.

Viestimme aiempaa aktiivisemmin näkövammaisten omista keskustelukanavista. Otamme keskustelukanavat esiin myös Näkövammaisten Airut -lehdessä. Lisäksi tehostamme keskustelukanavien käyttöä liiton omassa viestinnässä.

Liiton sisäistä viestintää ajantasaistaa ja selkeyttää vuonna 2020 käyttöönotettu SharePoint-alusta, joka korvaa entisen intran. Koulutamme SharePointin ja Teamsin käyttöön yhteistyössä liiton järjestelmäpalvelujen kanssa, ja koulutuksessa ja käyttöönotossa huomioidaan saavutettavuus ja työn sujuvuus. Luomme SharePointiin toimivan viestinnän ohjeiden pankin, joka sujuvoittaa Näkövammaisten liiton työntekijöiden viestinnällisten työtehtävien hoitamista ja vähentää viestinnän asiantuntijoiden neuvontatyöhön kuluvaa aikaa. Yhteistyössä järjestöpalvelujen kanssa selvitämme myös liiton ja jäsenyhdistysten yhteisen extranetin tarpeen ja mahdollisuudet.

Lähetämme jäsenyhdistyksillemme aiempaa etukäteispainotteisemmin tietoa tulevista viestinnällisistä asioista, kuten vuositeemoista, teemapäivistä ja kampanjoista. Järjestämme neuvontaa ja Teams-etäkoulutuksia halukkaille yhdistyksille, tarkoituksenamme tukea yhdistyksiä niissä viestinnällisissä asioissa, joissa niiden omat resurssit ja osaaminen eivät riitä.

Jäntevöitämme kaikkea sisäistä ja ulkoista viestintäämme aiempaa etukäteispainotteisemmaksi ja dataohjautuvammaksi eli panostamme aiempaa vahvemmin varhaiseen suunnitteluun sekä jatkuvaan seurantaan ja arviointiin. Tämä vaatii viestinnän sisäisten prosessien sekä viestinnän mittariston täsmentämistä, mihin panostamme edelleen vahvasti vuonna 2021. Laaditaan viestinnän ohjekirja, joka linjaa Näkövammaisten liiton viestintää. Samalla vanhasta viestintästrategiasta luovutaan, ja viestinnän sisällöt poimitaan suoraan liiton päästrategiasta. Kriisiviestintäsuunnitelman uudistamisen tarve tarkistetaan ja tarvittaessa se päivitetään vastaamaan nykytilannetta.

Olemme mukana liiton varainhankintastrategian laadinnassa ja pohdimme varainhankinnan uudistustarpeita yhdessä varainhankintapäällikön kanssa. Olemme mukana myös Pimé Cafén uuden toimintakulttuurin luomisessa yhteistyössä liiton varainhankinnan kanssa ja pohtimassa Pimé Cafén markkinointia ja konseptointia sekä ohjeistamassa henkilökuntaa. Uudistamme yhteistyössä varainhankinnan kanssa Annansilmä-kalenteria sekä varainhankinnan välineitä myös sosiaaliseen mediaan ja verkkosivuille.

Yritysyhteistyö optikkoketju Specsaversin- Ulkoinen linkki kanssa mahdollisesti päättyy vuonna 2021, sillä kartoitamme yhdessä liiton varainhankinnan kanssa myös muita mahdollisia yritysyhteistyökumppaneita optiselta alalta. Jos yhteistyö Specsaversin kanssa jatkuu, toteutamme toukokuussa valtakunnallisen tandempyöräkampanjan, jolla kannustamme näkeviä ja näkövammaisia kohtaamaan ja tekemään asioita yhdessä. Samalla muistutamme liikenneturvallisuudesta.

5 Hallinto, henkilöstö ja talous

Tärkeimmät tavoitteemme vuodelle 2021:

  1. Liiton olennaisimman resurssin eli henkilöstön tilaa sekä määrällisiä että toimintakyvyllisiä asioita kuvaamme paremmin toteutettavassa henkilöstökertomuksessa.
  2. Selvitämme taloushallinnon ohjelmiston uuden HR-osion soveltuvuutta liiton käyttöön.
  3. Varainhankinnan uuden strategian käyttöönotto lahjoittajarajapinnassa ja sisäisissä prosesseissa.
  4. Varainhankinnan uusien toimintamallien kehittäminen kohti säännöllisen lahjoittamisen mahdollisuuksia ja digitaalisia lahjoituskanavia.

Talous- ja henkilöstöhallinto tuottaa liiton järjestötoiminnan ja palvelutuotannon tarvitsemat tukipalvelut. Toimimme johdon tukena ja tuotamme organisaation käyttöön monipuolista talous- ja henkilöstöinformaatiota. Tuotamme Palvelukeskus Iiriksen- Ulkoinen linkki asiakaspalvelutoiminnot sekä hoidamme ja vastaamme liiton käytössä olevista Iiriksen tiloista ja muista liiton omistamista kiinteistöistä. Vastuualueellamme toimii myös liiton varainhankinta.

Pysyvänä tavoitteenamme on tuottaa sisäisissä tukipalveluissa parempaa ja osaavampaa palvelua sekä turvata keskeisten talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden jatkuva toimivuus laadukkaasti ja häiriöittä. Toimintatapojen jatkuva uudistus on osa normaalia toimintaamme. Talous- ja hr-toimintojemme tulee vastata toimintaympäristön muutoksiin palvellen esimiehiä ja henkilöstöä erilaisissa vaativissa tilanteissa.

Varainhankinnassa kehitämme säännöllisen lahjoittamisen mahdollisuuksia ja panostamme digitaalisiin lahjoituskanaviin. Tavoitteenamme on saada uusia lahjoittajia näkövammaisten hyväksi tehtävän työn tukijoiksi. Pitääksemme huolta pitkistä lahjoittajasuhteista kehitämme asiakkuuksienhallintaa ja lahjoittajaviestintää. Tavoitteena on räätälöity yhteydenpito lahjoittajiin, lahjoitusten kohdistaminen ja selkeä viestintä siitä, mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan. Nostamme Annansilmät-keräyksen 30-vuotisjuhlavuoden aikana esille pitkäaikaista lahjoituskulttuuria. Osallistumme myös valtakunnallisiin varainhankinnan tempauksiin kuten Tekojen Tiistaihin. Teemme yhteystyötä Vastuullinen Lahjoittaminen ry- Ulkoinen linkki:n, Sosten- Ulkoinen linkki sekä Näkövammaisten liiton jäsenyhdistysten kanssa.

Työntekijämäärä on toimintavuonna arviolta 120–130 työntekijää (130 työntekijää vuonna 2020). Naisten osuus työntekijöistä on 70 %. Työsuhteista osa-aikaisia on 13 % ja määräaikaisia 5 %.

Työntekijät toiminnoittain (tilanne syyskuu 2020):

  • yhdistyspalvelu 7 työntekijää
  • tiedonhallinta- ja Daisy-palvelut 12 työntekijää
  • alue- ja oikeuksienvalvontatyö sekä oikeuksienvalvontalakimies 14 työntekijää 
  • työelämäpalvelut 7 työntekijää
  • nuorisotoiminta 1 työntekijä
  • kehitysyhteistyö 1 työntekijä
  • viestintä 3 työntekijää
  • Minun näköinen mieli -hanke 1,5 työntekijä
  • Paikka auki 1 työntekijä
  • Näkövammaismuseo 1 työntekijää
  • kuntoutus 24 työntekijää
  • majoitus 4 työntekijää
  • kirjapaino 5 työntekijää
  • äänittämö 1 työntekijä
  • Aviris 7 työntekijää
  • Opaskoirakoulu 17 työntekijää
  • Näkövammarekisteri 1 työntekijää
  • talous, hallinto ja asiakaspalvelu 14 työntekijää
  • varainhankinta 1 työntekijä
  • kiinteistöt ja isännöinti 1 työntekijä.

6 Keskeiset tapahtumat ja kokoukset

Tammikuu

  • 4.1. Maailman pistekirjoituspäivä
  • 28.1. liiton syntymäpäivä (93 vuotta)

Helmikuu

  • 11.2. hallitus
  • 12.–13.2. järjestöpäivät
  • 13.2. World Radio Day

Maaliskuu

  • 17.3. hallitus

Huhtikuu

  • 7.4. hallitus (Teams-kokous)
  • 28.4. Kansainvälinen opaskoirapäivä

Toukokuu

  • 6.5. hallitus
  • 7.–8.5. valtuusto
  • 20.5. Kansainvälinen saavutettavuuspäivä

Kesäkuu

  • 27.6. Kansainvälinen kuurosokeuspäivä

Elokuu

  • 18.8. hallitus (Teams-kokous)

Syyskuu

  • 18.9. Kansainvälinen retiniitikon päivä
  • 21.–22.9. hallitus

Lokakuu

  • 1.10. Miina Sillanpään päivä ja järjestöjen päivä
  • 14.10. Maailman näköpäivä, World Sight Day
  • 15.10. Valkoisen kepin päivä 
  • 21.10. Kansainvälinen vertaistuen päivä
  • 28.–30.10. Apuvälinemessut, Tampere (Aviris osallistuu)

Marraskuu

  • 7.–14.11. Sokeiden viikko
  • 11.11. hallitus
  • 12.–13.11. valtuusto
  • 30.11. Tekojen tiistai

Joulukuu

  • 3.12. Kansainvälinen vammaisten päivä
  • 5.12. Kansainvälinen vapaaehtoisten päivä

Sivu päivitetty