Vuosisuunnitelma

Tältä sivulta löydät Näkövammaisten liiton vuosisuunnitelman vuodelle 2020.
Kolme nuorta, hymyilevää aikuista kahvilassa.

Tällä sivulla

1 Sokean saappaissa – sujuva arki kuuluu kaikille

Olemme näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on toimia näkövammaisten ihmisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestönä.

Yhdessä vammaisjärjestöjen, Vammaisfoorumin- Ulkoinen linkki ja Sosten- Ulkoinen linkki kanssa vaikutamme sosiaali- ja terveydenhuollon, vammaispalvelujen, sosiaaliturvan sekä koulutuksen ja työelämän lakimuutoksiin ja uudistuksiin. Kutsumme Suomen keskeisiä päättäjiä vierailulle Iirikseen ja kerromme heille ajankohtaisista näkövammaiskysymyksistä.

Toukokuussa 2020 kokoontuu uusi valtuusto, joka valitsee liitolle hallituksen. Aloitamme myös liiton uuden strategian valmistelun.

Vuoden 2020 viestintäteemamme on Sokean saappaissa – sujuva arki kuuluu kaikille. Toteutamme teemavuoden yhteistyössä Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf- Ulkoinen linkki:n kanssa. Vuoden aikana nostamme esille eri näkökulmia, jotka liittyvät sujuvaan arkeen. Tarkastelemme teemaa seuraavien asioiden kautta, jotka ovat toisistaan riippuvaisia: liikkumistaito ja esteettömyys, digitaidot ja saavutettavuus sekä vammaispalvelut ja hyvä tavallinen arki kaikille.

Digitalisaation ja digitaalisten palvelujen saavutettavuuden edistämiseksi teemme vaikuttamistyötä eri verkostoissa ja kannustamme näkövammaisia ottamaan käyttöön digitaalisia palveluja. Vuoden aikana valmistuu Näkövammaisten liiton vaikuttamisen ja vaikuttamisviestinnän strategia ja toimintaohjelma. Se sisältää myös digitalisaatioon liittyvän vaikuttamistyön ja koordinoinnin.

Tarjoamme entistä useamman näkövammaisen tiedonsaantiin ja näkövammaisyhteisön vuorovaikutukseen luotettavia ja helppokäyttöisiä ratkaisuja. Pidämme välttämättömänä näkövammaisten kirjastopalvelujen turvaamista muuttuvassa toimintaympäristössä.

Jäsenyhdistyksiä vahvistamme ylläpitämällä luottamus- ja toimihenkilöiden yhdistystoiminnan osaamista ja opastamalla heitä vertaistuen ja mielekkäiden toimintamuotojen toteuttamisessa. Nuorisotoiminnassa tavoittelemme näkövammaisten nuorten osallisuuden ja osallistumisen parantamista.

Vaikutamme alueellisella työllä ja oikeuksienvalvonnalla siihen, että kaikilla näkövammaisilla on mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, kuten henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut, liikkumistaidon ohjaus ja apuvälineet. 

Tavoitteemme on kehittää palveluja (kuntoutus, opaskoirat, apuvälineet sekä kirjapaino ja äänittämö) asiakaslähtöisesti ja varmistaa niiden kannattavuus. Keskitymme myös markkinointiin ja asiakastyöhön. Opaskoirakoulun toiminnassa korostuu useita vuosia valmisteltu kiinteistön rakennus- ja remonttiprojekti.

Kaikessa toiminnassa korostamme asiakkaan palveluilla saamaa hyötyä: kuntoutus auttaa arjen toiminnassa, opaskoira edistää itsenäistä liikkumista, apuvälineet mahdollistavat toimimisen digimaailmassa ja saavutettavat materiaalit tukevat tiedonsaantia.

2 Vaikuttaminen ja tiedonsaanti

2.1 Tiedonsaantipalvelut

Tavoitteenamme on parantaa sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten tiedonsaantia ja edellytyksiä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa arjessa. Toimintamme ydin muodostuu näkövammaisten sujuvaa arkea ja osallisuutta tukevista lehti- ja digineuvontapalveluista, joita muut tahot eivät järjestä. Lisäksi tarjoamme ict-palveluita liiton henkilökunnalle, ylläpidämme näkövammaisten keskustelukanavia sekä vaikutamme sähköisten palveluiden saavutettavuuden ja käytettävyyden puolesta. Tavoitteiden saavuttamista arvioimme sekä palveluiden käytön ja asiakasmäärien kehityksen että asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saatavan ja kerättävän palautteen perusteella.

Luetus®-verkkopalvelumme ja Daisy-soittimien lainauspalvelumme mahdollistavat lehtien ja kirjojen itsenäisen lukemisen ilman lukunäköä. Luetus-palvelussa tuotamme ja välitämme saavutettavia sähköisiä julkaisuja, jotka ovat luettavissa tietokoneella, mobiililaitteella ja Daisy-soittimella. Verkkojakelua tukevalla Kuuntelukaista-palvelulla mahdollistamme tietoliikenneyhteyksien hyödyntämisen ääniaineistojen kuuntelussa myös heille, joilla ei ole hyviä tietoteknisiä valmiuksia. Ennakoimme Luetus-palvelun käyttäjämäärän kasvavan noin 5 %.

Liittoyhteisölle ja lehtikustantajille Luetus-palvelumme tarjoaa alustan saavutettavien julkaisujen turvalliseen jakamiseen todennetusti näkövammaisille henkilöille. Välitämme yhteistyössä kustantajien kanssa noin sata säännöllisesti ilmestyvää lehteä saavutettavassa muodossa. Palvelu sisältää myös jäsenyhdistysten ja muiden yhteistyökumppanien tuottamien ääniaineistojen välityksen cd-jakeluun ja verkon kautta kuunneltavaksi sekä Celian- Ulkoinen linkki äänikirjojen rajoitetun verkkovälityksen. Vuoden aikana arvioimme älykaiuttimien hyödynnettävyyttä kohderyhmämme lukemisratkaisuna sekä pyrimme aktiivisesti siirtämään äänilehtien jakelua verkkoon.

Kohderyhmäviestinnässä painotamme digipalveluiden mahdollisuuksia arjen sujuvuuden lisääjinä. Neuvomme ja kannustamme näkövammaisia digitaalisten palvelujen käytössä ja käyttöönotossa yhteistyössä alueyhdistysten ja muiden digiopastusta tarjoavien tahojen kanssa.

Digineuvontamme painopistealueita ovat kommunikaatio, asiointi sekä tieto- ja viestintäteknisten apuvälineiden hallinta. Digineuvonnan keskeisiä toimintamuotoja ovat henkilökohtainen neuvonta puhelimitse ja verkossa sekä kohderyhmän digivalmiuksia tukevien sisältöjen julkaiseminen. Pilotoimme yhden tai useamman kumppanin kanssa virtuaalista digitaitopiiriä.

Järjestämme ICT-kouluttajien verkostopäivät yhteistyössä alueellisten tietotukipalveluiden kanssa. Lainaamme ICT-laitteita opiskeluun ja työhön liittyvissä lyhytaikaisissa tarpeissa, esimerkiksi asiakkaan odottaessa Kelan päätöstä tai osallistuessa ylioppilaskirjoituksiin ja valintakokeisiin.

Vaikuttamisviestinnässä levitämme tietoa digipalvelujen saavutettavuuden ja käytettävyyden merkityksestä ja ratkaisuista. Vuonna 2020 keskeisiä vaikuttamiskohteitamme ovat vaalikoneiden saavutettavuus ja kirjastopalvelujen saatavuus näkövammaisille. Seuraamme saavutettavuusdirektiivin toimeenpanon etenemistä ja vaikutuksia yhteistyössä Vammaisfoorumin ja Sosten kanssa. Saavutettavuustyömme keskeisiä muotoja ovat luennot ja esittelytilaisuudet sekä vaikuttaminen päättäjiin ja palveluntarjoajiin muun muassa lausunnoilla ja osallistumalla työryhmiin.

Järjestämme liiton yksiköiden ict-peruspalvelut, hallinnoimme ict-palveluvalikoimaa, yleistä tietoturvallisuutta ja ict-projektisalkkua sekä jatkamme liiton digitaalisen työympäristön uudistamista. Laajin ict-kehityshanke vuonna 2020 on liittoyhteisön jäsen- ja asiakashallinnan ohjelmiston hankinta ja käyttöönotto. Se koskettaa myös alueellista ohjausta ja neuvontaa, työelämäpalveluja ja järjestöpalveluja.

2.2 Oikeuksienvalvonta

Valtakunnallisen ohjauksen ja neuvonnan tavoitteemme on asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukainen ohjaus ja neuvonta. Neuvomme ja autamme näkövamman vuoksi tarvittavien palvelujen ja tukitoimien hakemisessa ja muutoksenhakuprosesseissa. Henkilökohtaisten tapaamisten ohella hyödynnämme etäyhteyksiä. Tarvittaessa olemme mukana palvelusuunnitelmapalavereissa tai muissa asiakkaan tapaamisissa eri viranomaisten kanssa.

Asiakastyössä seuraamme kaikenikäisten näkövammaisten vammaispalvelujen saatavuutta ja riittävyyttä valtakunnallisesti. Arvioimme yksilöllisten tarpeiden toteutumista myös palvelujen järjestämistapojen osalta ja puutumme epäkohtiin. Toteutamme valtakunnallisia tiedonsaanti- ja vaikuttamistyön projekteja ja kampanjoita tiedon ja yhdenvertaisen kohtelun saavuttamiseksi. Yksinäisyyden ehkäisyyn ja etsivään työhön pilotoimme kuuntelevaa puhelinta, jossa ideana on vapaaehtoisuuden ja vertaistuellisuuden avulla vahvistaa ja tukea näkövammaisen voimavaroja.

Järjestämme sosiaaliturvaa ja palveluja käsitteleviä tilaisuuksia, joiden kohderyhmänä ovat kaikenikäiset näkövammaiset, perheet ja omaiset. Järjestämme lapsiperheiden tapaamisen jokaisen sairaanhoitopiirin alueella yhteistyökumppanien ja liiton jäsenyhdistysten kanssa. Rohkaisemme ja kutsumme ihmisiä yksin tai muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä järjestettyihin yhteistapahtumiin, vertaistukiryhmiin ja harrastuksiin. Osoitamme, että näkövammaisella on mahdollisuus saada tukea yksinäisyyden vähenemiseksi. 

Koulutamme sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaisia ja opiskelijoita näkövammaiskysymyksiin. Uutena valtakunnallisena koulutusmuotona otamme käyttöön webinaarit, jotka ovat kuunneltavissa myös jälkikäteen. Osallistumme näkövammaisten asioita käsitteleviin infopäiviin, tapahtumiin, seminaareihin ja verkostotapahtumiin. Pidämme henkilöstön osaamisen ajantasaisena.

Viestimme säännöllisesti sosiaaliturvasta ja palveluista liiton verkkosivuilla, alueellisissa äänilehdissä, tiedonsaantipalvelujen keskustelukanavilla ja sosiaalisessa mediassa. Panostamme jäsen- ja sidosryhmäviestintään oikeuksienvalvonnan kuukausitiedotteella, lapsiperheille suunnatulla uutiskirjeellä sekä elämäntarinallisilla podcasteilla. Pilotoimme näkövammaisen ihmisen ja hänen läheistensä sujuvan arjen tueksi kuvailutulkattuja ohje- ja neuvontavideoita.

Olemme aloitteellisia ja kohdennamme vaikuttamistyötämme muun muassa vammaislainsäädännön ja asiakasmaksulain uudistamiseen, sote-uudistukseen ja sosiaaliturvan uudistamiseen. Teemme yhteistyötä Vammaisfoorumin- Ulkoinen linkki ja muiden vammaisjärjestöjen, vammaisten oikeuksien neuvottelukunnan (VANE)- Ulkoinen linkki sekä Sosten- Ulkoinen linkki kanssa. Lisäksi kohdennamme vaikuttamistyömme ja vaikuttamisviestintämme sosiaaliturvaan, vammaispalveluihin, apuvälinepalveluihin, varhaiskasvatukseen, koulunkäyntiin ja harrastuksena opiskeluun. Seuraamme YK:n vammaissopimuksen- Ulkoinen linkki toimeenpanoa valtakunnallisella tasolla ja osallistumme Suomen maaraportin rinnakkaisraportin laatimiseen.

Julkaisemme keskeisistä näkövammaisten sosiaaliturvaan tai -palveluihin liittyvistä hallituksen esityksistä tai muista muutossuunnitelmista liiton lausunnon yhteistyössä Vammaisfoorumin kanssa tai Näkövammaisten liiton omina lausuntoina. Vammaispalvelulain uudistukseen liittyvässä vaikuttamistyössä painotamme palvelujen pysymistä kiistattomina oikeuksina ja palvelujen maksuttomuutta. Yhdenvertaisuuslain perusteella pystymme puuttumaan syrjiviin käytäntöihin ja tarvittaessa autamme asiakkaita viemään tapauksia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Valtakunnallista erityisasiantuntijatyötä tekevät vanhustyön, lasten ja perheiden sekä toimeentuloturvan asiantuntija seuraavat oman erityisvastuualueensa piiriin kuuluvia asioita.

Arvioimme työtämme säännöllisesti yksikön palautekeskusteluissa sekä Armi-työkalulla. Keräämme palautetta tärkeimmiltä yhteistyökumppaneilta ja asiakkailta. Jatkamme asiakascase-Skypeä yksikön henkilöstön osaamisen ja asiakastyön sisällön kehittämiseksi.

2.3 Järjestöpalvelut

Tavoitteenamme on edistää näkövammaisten oikeuksien toteutumista tuottamalla palveluita liiton jäsenyhdistyksille ja näkövammaisille. Palvelumuotomme ovat vaikuttamistyö, ohjaus ja neuvonta sekä koulutus ja viestintä.

Tuemme jäsenyhdistystemme perustoimintaa järjestötoiminnan eri osa-alueiden neuvonnalla ja ohjauksella. Luottamus- ja toimihenkilöiden työtä tuemme kouluttamalla ja viestimällä ajankohtaisista aiheista. Järjestämme luottamus- ja toimihenkilöille neuvottelupäivät.

Panostamme vertaistuki- ja kokemustoimijatoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Vertaistuella tarkoitetaan järjestelmällistä toimintaa kahden näkövammaisen välillä tai ryhmässä. Vertaistuki perustuu samankaltaisten elämänkokemuksien ja elämänvaiheiden läpi eläneiden ihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tuemme jäsenyhdistyksiä vertaistukitoiminnan koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Järjestämme kokemustoimijoiden tapaamisen toiminnan edelleen kehittämiseksi. Kannustamme jäsenyhdistyksiä hyödyntämään jäsentoiminnassaan myös etäosallistumisen mahdollisuuksia.

Naistoiminnassa teemme yhteistyötä vammaisjärjestöjen naisverkoston ja pohjoismaisten näkövammaisjärjestöjen kanssa ja aktivoimme jäsenyhdistyksiä järjestämään naistoimintaa. Osallistumme pohjoismaiseen naiskonferenssiin Islannissa ja toimimme pohjoismaisen naistoimikunnan (NKK) puheenjohtajamaana vuosina 2020–2021.

Vaikutamme rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja palveluiden saavutettavuuteen tarjoamalla asiantuntevaa neuvontaa. Keskitymme erityisesti uusien ja peruskorjattavien julkisten rakennusten ja joukkoliikenteen esteettömyysneuvontaan. Palveluiden saavutettavuuteen vaikutamme tekemällä aloitteita ja yhteistyötä eri palveluntarjoajien kanssa. Vahvistamme esteettömyysasioista kiinnostuneiden näkövammaisvaikuttajien osaamista järjestämällä alueellista koulutusta ja webinaareja. Seuraamme esteettömyysdirektiivin- Ulkoinen linkki toimeenpanoa.

Tarjoamme laadukasta koulutusta näkövammaisuudesta erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetusalan sekä palvelujentuottajien henkilöstölle. Tuotteitamme ovat Näkövammaistiedon perusteet, Pistekirjoituksen perusteet ja Alle kouluikäisen näkövammaisen lapsen ohjaaminen ja kasvun tukeminen -koulutukset. Järjestämme tilauskoulutusta erityisesti henkilökohtaisille avustajille ja erilaisissa palveluammateissa toimiville. Tuemme alueellisia pistekirjoitusohjaajia yhteydenpidolla, neuvonnalla ja järjestämällä koulutustilaisuuden. Päivitämme Pistele menemään -pistekirjoitusoppimateriaalin.

Valtakunnallisessa nuorisotoiminnassa tarjoamme näkövammaisille nuorille vertaistoimintaa ja onnistumisen elämyksiä ja aktivoimme heitä osallistumaan harrastus- ja järjestötoimintaan. Tärkeä toimija nuorisotoiminnassa on liiton valtakunnallinen nuorisotoimikunta Nutor. Järjestämme kolme viikonlopputapahtumaa ja heinäkuussa kesäleirin. Tavoitamme uusia näkövammaisia nuoria yhteistyöllä oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervan- Ulkoinen linkki kanssa. Kansainvälisessä toiminnassa osallistumme pohjoismaiselle nuorten leirille Norjassa sekä Erasmus+ -nuorisovaihtoon. Viestimme aktiivisesti nuorisotoiminnasta sosiaalisen median kanavissa, verkkosivuillamme ja podcasteilla.

Lukupalvelun avulla tuotamme äänijulkaisuja näkövammaisten henkilökohtaisiin tarpeisiin. Palvelu paikkaa osittain julkisia palveluita. Tuotamme äänijulkaisuja noin 30 vapaaehtoislukijan voimin. Arvioimme vuoden aikana lukupalvelua käyttävän noin 200 näkövammaista. Kehittämiskohteenamme on saavutettavan materiaalin tuottaminen vapaaehtoisvoimin myös sähköisessä muodossa.

Keräämme, taltioimme ja tutkimme näkövammaisyhteisöä koskevaa historiaa ja esittelemme sitä. Näkövammaismuseon keväällä 2019 uusittu vitriinitön Näkövammaistyön vuosisadat -perusnäyttely pysyy ennallaan. Kehitämme museon yhteydessä toimivan historia-arkiston ja kirjaston konseptia digitoimalla lisää aineistoa siirrettäväksi verkkoympäristöön. Etsimme historiaklubitoiminnalle uusia yhteistyömuotoja ja toimintamalleja jäsenyhdistysten ja muiden alan toimijoiden kanssa. Kehitämme tulevina vuosina museon verkkosivustoa lähemmäs virtuaalista museoympäristöä.

Pimé Café -toiminnan tarkoituksena on antaa kahvilassa vierailevalle kokemus näkövammaisuudesta ja toimimisesta ilman näköaistia. Tavoitteenamme on kokemuksellisuuden kautta vaikuttaa kansalaismielipiteeseen näkövammaisuudesta ja päättäjiin näkövammaisten huomioon ottamiseksi päätöksenteossa. Järjestämme Pimé Café -toimintaa ja kohtaamisia pimeässä yhteistyötahoille ja suurelle yleisölle.

2.4 Työelämäpalvelut

Toimintamme pääpaino on näkövammaisten, näköongelmaisten sekä kuulonäkövammaisten työelämä- ja opiskeluneuvonnassa sekä palveluohjauksessa. Näitä toteutamme ammatinvalinnanvaiheen näkövammaisuuteen liittyvänä erityisneuvontana, opiskelu- ja koulutusneuvontana (toinen ja korkea aste), työelämävalmennuksena, työllistymisvaiheen ohjauksena ja neuvontana, työelämässä jatkamisen tukena sekä yrittäjyysneuvontana.

Toteutamme neuvontaa ja tiedottamista myös infotilaisuuksina, webinaareina, podcasteina ja työpajoina. Työelämäpalvelujen toiminnasta ja ajankohtaisista asioista viestimme myös Facebook-ryhmissä Näkövamma ja työ- Ulkoinen linkki, Näkövammaiset yrittäjät- Ulkoinen linkki ja Näkövammaiset opiskelijat- Ulkoinen linkki. Sidosryhmäyhteistyössä pidämme luentoja, osallistumme kokouksiin ja tapaamisiin sekä olemme aktiivisia vaikuttamistyössä.

Asiakastyöhömme liittyvät työpaikka- ja oppilaitoskäynnit, työterveys- ja opiskeluneuvottelut ja verkostopalaverit kaikkialla Suomessa. Henkilökohtaiset palvelut ja neuvonta painottuvat valmennuksellisesti, näkövammaisuuteen liittyviin erityiskysymyksiin keskittyen.

Vuoden toiminnassamme painottuvat erityisesti opiskelijat, työikäisenä näkövammautuneet ja yrittäjät. Vaikuttamis- ja tiedottamistyössämme painottuvat työnantajat, työterveyshuollot ja oppilaitokset.

Teemme tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten kanssa yhdenvertaisen opiskelun takaamiseksi ja opiskelun esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Osallistumme yhdessä oikeuksienvalvontayksikön kanssa Educa-messuille- Ulkoinen linkki. Tuemme edelleen koulujen opinto-ohjausta järjestämällä yhdessä Valteri Onervan- Ulkoinen linkki kanssa Ohjauksessa näkövammainen oppilas -infoja. Tuemme näkövammaisten lasten vanhempia ja teemme yhteistyötä lasten kuntoutuksen, oikeuksienvalvonnan asiantuntijoiden ja keskussairaaloiden kuntoutusohjauksen kanssa.

Osallistumme työssä olevien näkövammaisten työterveysneuvotteluihin, teemme työterveyshuoltojen kanssa yhteistyötä sekä koulutamme näkövammaisuuden erityiskysymyksissä, erityisesti kohtuullisissa mukautuksissa. Tavoitteenamme on, että työterveyshuolloissa osataan toimia, jopa ennakoivasti niin, että näköongelmainen ja näkövammainen työntekijä pystyvät jatkamaan työssään tai vähintään työelämässä.

Tiedotamme työnantajia erityisesti kohtuullisista mukautuksista ja työelämän yhdenvertaisuudesta. Järjestämme työnantajille kohdistetun sosiaalisen median kampanjan ja tuomme esille näkövammaisten työelämätarinoita eri medioissa.

Näkövammaisten yrittäjien osaamisen ja yrittäjävalmiuksien parantaminen on keskeistä, jotta yrittäjänä toimiminen on aidosti mahdollisuus olla mukana työelämässä ja saada vähintään kohtuullinen toimeentulo. Järjestämme kaksi yrittäjäpäivää kahdella eri paikkakunnalla ja työpajoja. Kannustamme yrittäjiä kouluttautumaan ja teemme yhteistyötä oppilaitosten kanssa, jotta koulutusmahdollisuudet olisivat yhdenvertaiset.

Varmistumme työikäisten näkövammaisten tarpeiden mukaisesta ohjautumisesta palveluihin ja kuntoutukseen palveluohjausta vahvistamalla ja sillä, että työntekijämme ovat tarvittaessa mukana esimerkiksi te-palveluissa ja kuntoutusohjaajien tapaamisissa asiakkaan kanssa. Huomioimme asiakaskunnan monimuotoisuuden ja kehitämme jatkuvasti omia palvelujamme siten, että näkövammaiset saavat yksilöllisiä, omassa tilanteessaan olennaisia palveluja saavutettavassa muodossa. Informoimme, koulutamme ja viestimme sekä näkövammaiskentässä että työpaikoilla ja oppilaitoksissa yhdenvertaisista käytännöistä ja saavutettavista digiympäristöistä.

Vaikuttamisviestinnän rooli on kasvanut ja kasvaa. Toimintaympäristön muutos vaatii monikanavaista ja ketterää viestintää. Jatkuva viestintä toiminnoistamme ja palveluistamme on olennaista. Työelämäpalvelujen työntekijöiden viestintä- ja näkövammaisosaamisen jatkuva ylläpitäminen ja parantaminen ovat osa palvelujemme kehittämistä.

Syrjivät käytännöt työpaikoilla, oppilaitoksissa ja palvelurakenteissa on saatava loppumaan ja siksi tiedottaminen esimerkiksi kohtuullisista mukautuksista sekä yhdenvertaisuudesta ovat olennainen osa työtämme. Tiedottamisen ohella kannustamme ja tuemme näkövammaisia itse aktiivisesti ja rohkeasti ottamaan asioita puheeksi ja esille.

Teemme konkreettista yhteistyötä alueyhdistysten kanssa järjestämällä työikäisten tapahtumia ja osallistumalla alueyhdistysten järjestämiin tilaisuuksiin. Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry- Ulkoinen linkki:n valtakunnallisessa Käsillä – näkövammaisten käsityöyrittäjävalmennuksessa- Ulkoinen linkki olemme kumppanina ja tarjoamme yrittäjyysneuvontaa. Vammaisjärjestöyhteistyötä jatkamme aktiivisesti toimimalla Vammaisfoorumin- Ulkoinen linkki työllisyysryhmässä, aisti- ja liikuntavammaisten työelämäasiantuntijoiden ryhmässä sekä eri vammaisten työllisyyttä edistävissä verkostoissa. Osallistumme yhdessä muun muassa Opopäiville- Ulkoinen linkki, NUORI2020- Ulkoinen linkki-suurtapahtumaan sekä työterveyshoitajien päiville. Teemme yhdessä vaikuttamistyötä, nyt erityisesti osatyökykyisten työllisyyskysymysten ollessa esillä muun muassa Suomen hallituksen hallitusohjelmassa.

Kaikki neuvontatyömme, toimintamme ja viestintämme tähtää Näkövammaisten liiton vuoden 2020 teeman mukaisesti näkövammaisten sujuvaan opiskelu- ja työarkeen.

2.5 Kansainvälinen toiminta

Edistämme näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista ja täysipainoista elämää sekä puolustamme kansainvälisesti näkövammaisten ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Seuraamme tiiviisti näkövammaisalan kansainvälistä kehitystä ja teemme yhteistyötä alan kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Liitto on Maailman Sokeain Unionin (WBU)- Ulkoinen linkki, Euroopan Sokeain Unionin (EBU)- Ulkoinen linkki ja kansainvälisen näkövammaisten opetusalan järjestön ICEVIn- Ulkoinen linkki jäsen. 

Osallistumme luottamus- ja toimihenkilöiden voimin kesäkuussa Maailman Sokeain Unionin ja ICEVI:n yhtä aikaa järjestettäviin yleiskokouksiin Madridissa. Lisäksi osallistumme EBU:n EU-toimikunnan kokoukseen.

Vastaamme aktiivisesti EBU:n toimeksiantoihin ja selvityksiin vaikuttaaksemme yhdessä muiden EBU:n jäsenjärjestöjen kanssa vammaisten oikeuksien kannalta keskeiseen lainsäädäntöön EU:ssa. Ajankohtaisina aiheina käsitellään liikennevälineiden, palveluiden ja tuotteiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä sekä Euroopan vammaisstrategiaa 2021–2030. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan EBU:n käynnistämiin hankkeisiin. Olemme Suomen Vammaisfoorumin- Ulkoinen linkki kautta edustettuna Euroopan Vammaisfoorumissa- Ulkoinen linkki.

Suomi toimii kaudella 2020–2021 puheenjohtajana Pohjoismaisessa näkövammaisjärjestöjen yhteistyötoimikunnassa (NSK), jossa vaihdamme kokemuksia ja laadimme kannanottoja kansallista ja kansainvälistä vaikuttamistyötä varten. Lisäksi olemme mukana pohjoismaisissa nais-, nuoriso- ja kehitysyhteistyötoiminnoissa. Osallistumme Islannissa syksyllä järjestettävään pohjoismaiseen naiskonferenssiin. Aloitamme vuonna 2021 Suomessa järjestettävän laajennetun pohjoismaisen kongressin (UNK) valmistelut.

Kehitysyhteistyömme on osa Vammaiskumppanuus ry- Ulkoinen linkki:n hallinnoimaa Vammaiskumppanuusohjelmaa. Ohjelman perustana on YK:n vammaissopimus- Ulkoinen linkki. Edistämme toimintatapoja, jotka korostavat yhteistyökumppanien ja kohderyhmien omaa päätäntävaltaa ja osallisuutta. Keskeistä on kumppanijärjestöjen vahvistaminen. Jatkamme kehitysyhteistyötä Etiopiassa hankekumppanimme HPDO:n, Help for Persons with Disabilities Organisationin- Ulkoinen linkki, kanssa näkövammaisten koululaisten opiskeluedellytysten parantamiseksi ja itsenäisen elämän tukemiseksi.

Etiopian Semen Shoan alueella näkövammaiset nuoret saavat hankkeessamme tukea pärjätäkseen inklusiivisessa opetuksessa. 50 koululaista saa syventävää opetusta pistekirjoituksessa ja 100 oppilasta oppii käyttämään helmitaulua matematiikan laskuissa. Vuonna 2020 15 oppilasta saa koulutusta ruudunlukuohjelman käytössä, mikä parantaa heidän kykyään etsiä tietoa ja tehdä koulutehtäviä. 150 koululaista hyötyy oppikirjojen tuottamisesta pisteille. Sata nuorta saa liikkumistaidon ohjausta itsenäisen liikkumisen tukemiseksi. Vuoden 2020 aikana 50 nuorta saa koulutusta vammaisten oikeuksista ja viranomaisten sekä paikallisyhteisön velvoitteista kasvaakseen vahvemmiksi omien oikeuksien puolustamisessa. 60 nuorta saa tietoa lisääntymisterveydestä ja oppii suojautumaan seksuaaliselta häirinnältä. 15 yli 18-vuotiasta näkövammaista saa koulutusta oman pienimuotoisen yritystoiminnan aloittamiseksi. Saatuaan viranomaisilta hyväksynnän toimintasuunnitelmalleen, he liittyvät säästöosuuskunnan jäseniksi ja saavat alkupääoman lainan muodossa. Nämä erittäin köyhistä taustoista tulevat nuoret aikuiset kykenevät näin oman työnsä kautta maksamaan arkielämän kulut ja jatkamaan opintojaan.

Välitämme EBU:n EU-toimikunnan kautta tulevaa ja muuta kansainvälistä tietoa liiton muiden toimintojen hyödynnettäväksi. Avustamme liiton toimihenkilöitä ja yksittäisiä näkövammaisia tiedonhankinnassa ja kansainvälisten kontaktien solmimisessa.  Vastaamme ulkomaisten vierailijaryhmien ohjelmasta Iiris-keskuksessa.

Olemme yhdessä liiton nuorisotoimijaryhmän kanssa Helsingissä toukokuussa järjestettävässä Maailma Kylässä- Ulkoinen linkki -tapahtumassa. Tuemme nuoria kansainvälisten kontaktien luomisessa. Lisäämme kansainvälisten asioiden näkyvyyttä jäsentiedotuksessa, sosiaalisessa mediassa ja liiton sisäisessä viestinnässä artikkeleiden ja muun tiedotuksen avulla.

2.6 Näkövammarekisteri

Näkövammarekisteri on tilastointi-, tutkimus- ja tietopalveluyksikkö, joka selvittää näkövammaisuuden esiintyvyyttä, syitä, luonnetta ja niiden muutoksia Suomessa. Näkövammarekisteri toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen- Ulkoinen linkki alaisena ja sen rahoittamana.

Julkaisemme aineistoista laadittuja tilastoja ja muuta tietoa, jota voidaan käyttää näkövammaisuuden ehkäisyssä sekä näkövammaisten erityispalveluiden suunnittelussa ja oikeuksien valvonnassa, alan henkilökunnan koulutuksessa ja tutkimustoiminnassa.

Toimimme näkövammojen ehkäisyn ja silmäterveydenhuollon kehittämisen hyväksi yhdessä terveydenhuollon kanssa. Tutkimusyhteistyön kautta saamme tietoa silmäsairauksista ja niiden hoidosta sekä näkövammaisuudesta ja näkövammaisten ihmisten elämästä, joista tiedotamme yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Keskeisiä tiedotusvälineitämme ovat silmälääkäreille ja muille sidosryhmille jaettava vuositilasto, sairaalakäynnit ja luennointi alan henkilöstön koulutustilaisuuksissa. Vuoden aikana käymme vierailulla kahden keskussairaalan silmäosastolla. Vierailujen tarkoituksena on keskustella silmäterveydenhuollon ja liiton ajankohtaisista asioista.

Tavoitteenamme on lisätä rekisterin tietojen käyttöä tutkimuksessa ja suunnittelussa. Lisäksi tehostamme aineiston laadun seurannan kehittämistä. Rekisterin toiminnan jatkuvuus ja toimintaresurssit on turvattava.

Säännöllisesti kokoontuva rekisteröinnin kehittämisryhmä keskittyy tutkimusyhteistyöhankkeiden seurantaan sekä uusien hankkeiden ideointiin ja suunnitteluun.

Järjestämme rekisterin sairaalayhteyshenkilöille vuotuisen koulutus- ja neuvottelupäivän. Erikoistuville silmälääkäreille järjestämme koulutusiltapäivän. Jatkamme etsivää työtä rekisterin ulkopuolelle jääneiden näkövammaisten löytämiseksi.

Rekisterin vastaava lääkäri seuraa silmälääketieteellistä tutkimusta ja kehittää yhteyksiä tutkijoihin. Rekisterin tutkimuspäällikkö huolehtii ei-lääketieteellisen tutkimustoiminnan koordinoinnista.

Selvitämme näkövammaisten sosiaalista asemaa koulutuksen ja työllisyyden näkökulmista vuoden 2017 tilastotietojen pohjalta. THL:n terveys-2017 -hankkeessa on näköosio, jota analysoimme erillisen tutkimusapurahan turvin. Päivitämme näkövammaisten syöpäsairastavuutta koskevat vuodelta 1998 olevat tiedot. Erityishuomio on ihomelanooman esiintyvyydessä. Yhteistyökumppanina on joukko tutkijoita Yhdysvalloista Harvardin yliopistosta sekä Suomen syöpärekisteri.

Vastaanotamme 2 100 rekisteri-ilmoitusta. Sidosryhmät saavat CD-tallenteena rekisterin vuosikirjan ja sairaanhoitopiirivertailut joulukuussa. Jaamme vuosikirjaa myös muille asiasta kiinnostuneille.

3 Palvelut

Haluamme palvelulinjan yksiköissä toimia asiakaslähtöisesti siten, että näkövammainen ihminen saa meiltä parhaan mahdollisen palvelukokemuksen. Viestimme aktiivisesti palvelujemme tarjoamista hyödyistä käyttäen hyväksi eri markkinointikanavia. Edistämme yksikköjen välistä yhteistyötä ja rohkaisemme toimintamme kehittymistä edesauttaviin kumppanuuksiin. Parannamme yksiköitten kannattavuutta. Huolehdimme henkilöstömme osaamisen kehittämisestä sekä positiivisesta ja innovatiivisesta työilmapiiristä.

3.1 Kuntoutus- ja majoituspalvelut

Tavoitteenamme kuntoutuksessa on mahdollistaa näkövammaisten mahdollisimman itsenäinen elämä ja sujuva arki. Tämä tarkoittaa laadukkaan ja monipuolisen kuntoutuksen toteuttamista ja kehittämistä eri-ikäisten kuntoutujien muuttuviin tarpeisiin. Jatkamme Kelan palveluntarjoajana keskittyen aikuisten ja lasten yksilölliseen näkövammakuntoutukseen. Tarjoamme työikäisten näkö- ja kuulovammaisten ammatillista kuntoutusta. 

Laitoskuntoutuksen tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat, minkä vuoksi suunnittelemme uusia palveluiden ja toiminnan muotoja. Tuotteistamme osaamistamme ja tarjoamme palvelupaketteja muun muassa kuntien sosiaalitoimelle sekä keskussairaaloille. Jatkamme alueellista yhteistyötä löytääksemme konkreettisia keinoja näkövammaisten kuntoutuspalveluiden toteuttamiseen niin, että ne hyödyttävät eri puolella Suomea asuvia. Valmistaudumme sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin.

Teemme yhteistyötä järjestöjen, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa erityiskuntoutuksen tunnetuksi tekemisessä ja projektien suunnittelussa. Pidämme säännöllisesti yhteyttä alueyhdistyksiin, keskussairaaloiden kuntoutusohjaajiin ja muihin sidosryhmiin. Kehitämme palveluitamme saamamme asiakaspalautteen perusteella.

Varmistaaksemme kuntoutusprosessien sujuvuuden otamme käyttöön kansainvälisen toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden systemaattisen luokitusjärjestelmän ICF:n. Luokituksen avulla muodostamme kokonaisvaltaisen näkemyksen kuntoutujan toimintakyvystä ja vahvistamme asiakaslähtöistä työotetta.

Huolehdimme ammattitaidostamme osallistumalla koulutuksiin ja näkövammaiskuntoutuksen tapahtumiin. Rohkaisemme asiantuntijoitamme työn kehittämiseen sekä julkaisemaan monipuolisesti Kuntoutus-Iiriksen aiheita sosiaalisessa mediassa. Käynnistämme selvityksen paperiarkiston siirtämisestä sähköiseen muotoon. Tavoite on, että meillä on sähköistetty arkisto vuoden 2021 lopussa.

Majoituspalvelut järjestävät osallistavaa iltaohjelmaa, huolehtivat asiakkaiden turvallisuudesta ja päivittäisistä toimista sekä kannustavat itsenäiseen toimintaan.  Vuokraamme kuntoutujilta vapaaksi jääviä majoitushuoneita ja muita tiloja muun muassa muille kuntoutuksen järjestäjille, kokouskäyttöön, pitkäaikaiseen käyttöön väistöasunnoiksi sekä hostel-asiakkaille. Vakiinnutamme hostel-toiminnan.

3.2 Aviris

Toimitamme apuvälineitä ja niihin kiinteästi liittyviä palveluita näkövammaisille ja kuurosokeille.

Jatkamme työskentelyä näkyvyytemme lisäämiseksi. Tukenamme on Aviriksen uusi ilme, joka näkyy myös uudistetuilla verkkosivuillamme. Aviriksen viestintään sisältyvät tuotteet sokeille, näkövammaisille ja näköongelmaisille. Panostamme alueelliseen toimintaan osallistumalla aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin. Jatkamme uutiskirjeen kehittämistä ja jaamme sujuvan arjen tueksi apuvälinevinkkejä sosiaalisen median välityksellä. Järjestämme keväällä tapahtuman, jossa esitellään opiskeluun sopivia apuvälineitä.

Otamme käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän ja verkkokaupan. Samalla käynnistämme prosessin toimintatapojemme kehittämiseen lean-ajattelun mukaisesti. Siirrämme tilauskäsittelyn automatisoinnista vapautuvat resurssit aktiiviseen asiakastyöhön. Markkinoimme myymäläasiakkaille ajanvarausmahdollisuutta. Näin varmistamme yksilöllisen palvelukokemuksen jokaiselle.

Parannamme materiaalin, kuten käyttöohjeiden, saatavuutta verkosta. Tuotevalikoiman päivittämisessä huomioimme myös näkövammaisryhmän ulkopuolella olevat asiakkaat ja lisäämme aviris.fi- Ulkoinen linkki-verkkokaupan tarjontaa.

Kehitämme tuotevalikoimaamme etsimällä aktiivisesti uusia tuotteita kansainvälisiltä messuilta sekä verkostoitumalla ulkomaisten sisarjärjestöjen kanssa. Kehitämme luottamuksellisia ja pitkäkestoisia päämiessuhteita ja etsimme aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita. Palvelemme myös eurooppalaisia asiakkaita.

Lisäämme valikoimiimme uusia tuotepalvelukokonaisuuksia ja nostamme asteittain palvelumyynnin osuutta. Käynnistämme suurennuslaitteiden vuokraustoiminnan sairaanhoitopiireille: toiminnan vakiinnuttua tarjoamme vuokrausmahdollisuutta myös yksityisasiakkaille.

3.3 Opaskoirakoulu

Tuotamme osaavia opaskoiria liikkumisen apuvälineeksi näkövammaisille asiakkaillemme. Tavoitteemme on luovuttaa 25–30 opaskoiraa. Keskitymme säilyttämään korkean asiakastyytyväisyyden ja tavoittamaan uusia asiakkaita, jotka hyötyisivät opaskoirasta arjen apuna.

Jatkamme toimintamme muuttamista järjestelmälliseksi ja ennakoitavaksi. Koska toimimme eläinten kanssa, joustavuus kaikessa tekemisessä säilyy meillä kantavana toimintatapana. Muokkaamme esi- ja luovutuskursseja tavoitteena entistä parempi yhteistyö näkövammaisen asiakkaan ja opaskoiran välillä. Järjestämme "kertauskurssin" opaskoirankäyttäjille tavoitteena ratkaista arkisia yhteistyön pulmia. Luovutamme opaskoiria myös suoraan näkövammaisen käyttäjän kotiin. Tärkeänä ohjenuorana säilyy juuri oikean opaskoiran löytäminen kunkin näkövammaisen tarpeisiin, mikä on meille isona toimijana mahdollista. Uutiskirjeessä koirakoille, kuntoutusohjaajille ja hoitoperheille kerromme ajankohtaisista asioistamme.

Opvet-klinikkamme- Ulkoinen linkki huolehtii oppaitten, siitoskoirien ja opaspentujen hyvinvoinnista asiantuntevasti ja kustannustehokkaasti. Opvet-spermapankin asiakaskunnan kasvu jatkuu. Pankki turvaa jalostustoimintaamme, jonka ansiosta koiramme ovat terveitä ja hyvinvoivia. Monimuotoinen perimä on kaiken ammattimaisen kotieläintoiminnan perusta. Siemennystoiminnassa yhteistyö Reprovet Oy:n kanssa jatkuu. 

Uuden Opaskoirakoulun rakentaminen Siltaniitynkujalle käynnistyy. Tiloista halutaan asianmukaiset ja käytettävät; oleellista on työntekijöiden ja koirien hyvinvoinnin varmistaminen.

Jatkamme yhteistyötä vapaaehtoisten pentuperheitten ja projektipentuja kasvattavien oppilaitosten kanssa. Elävöitämme peesaritoimintaa alueilla. Kerromme opaskoiran hyödyistä sairaanhoitopiirien näköklinikoitten asiantuntijoille. Yhteistyö Opaskoirayhdistys ry- Ulkoinen linkki:n, Yliopistollisen eläinsairaalan- Ulkoinen linkki, Invalidiliiton- Ulkoinen linkki sekä Suomen Kennelliiton- Ulkoinen linkki kanssa jatkuu. Kerromme opaskoiran tuomista hyödyistä kuntoutuksen asiakkaille. Annamme nuorille näkövammaisille tietoa koirasta liikkumisen apuvälineenä.

Järjestämme kansainvälisen opaskoirapäivän tapahtuman. Jatkamme aktiivista viestintäämme Facebookissa- Ulkoinen linkki, Twitterissä- Ulkoinen linkki ja Instagramissa- Ulkoinen linkki korostaen opaskoiran käyttäjälleen tuomaa apua. Nettisivumme- Ulkoinen linkki uudistuvat ajanmukaisemmiksi. Osallistumme kansainvälisen opaskoirajärjestön (IGDF) maailmankonferenssiin Prahassa. Saamme oppia muilta korkealaatuisilta opaskoirakouluilta, kun yksi kouluttajista aloittaa järjestön tarkastajana. Henkilöstön koulutus ja ajan tasalla pysyminen säilyy prioriteettinamme, jotta palvelemme näkövammaisia opaskoirankäyttäjiä entistä paremmin.

3.4 Kirjapaino ja äänittämö

Kirjapaino

Tuotamme ensisijaisesti aineistoja sokeille, kuurosokeille ja heikkonäköisille. Toimimme pistekirjoituksen asiantuntijana muun muassa viranomaisaineistojen tuottamisessa. Tarjoamme yksilöllistä pistekirjoitus- ja kohoaineistoa yksityishenkilöille, esimerkiksi kartta-aineistoina tai ammatinharjoituksessa tarvittavina materiaaleina. Toiminnassamme tiedonsaannin esteettömyys toteutuu konkreettisesti, kun yhdistykset ja kunnat teettävät asiakaskirjeet, palveluesitteet ja muut aineistot sokeiden asiakkaidensa toivomassa muodossa. Yksilön toimintakyky ja itsenäisyyden edellytykset paranevat, kun hän saa meiltä käyttöönsä asuinympäristönsä kohokarttoja ja pohjapiirroksia tai yksilöllisiä pistemateriaaleja.

Tärkeimmät ulkoiset kirjapainotyömme ovat Celia- Ulkoinen linkki-kirjaston omakirjojen pistetulostukset sekä koho-opasteiden ja -karttojen valmistus julkisiin rakennushankkeisiin. Opastetuotannon asiakkaissa on paras potentiaali kasvattaa asiakkuuksiamme ja tilauskantaamme. Haemme liikevaihdon kasvua aktiivisella verkostoitumisella ja myyntityöllä rakennus- ja esteettömyysalan tapahtumissa. Teemme asiantuntijayhteistyötä esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyen eri viranomaisten kanssa.

Jatkamme ulkoisen markkinointiprofiilimme ja Taktiili- Ulkoinen linkki-brändinimemme käyttöä opastetuotannon markkinoinnissa. Www-sivujen lisäksi kehitämme muuta markkinointimateriaaliamme. Jatkamme työntekijöiden kouluttautumista, palveluiden tuotteistamista ja opastetuotantomme tuotekehitystä. Laitehankinnat mahdollistavat, että työskentelemme tiiviimmällä työresurssilla. Käytämme henkilöstömme osaamista liiton muissa yksiköissä muun muassa äänikirjatuotannon eri vaiheissa.

Äänittämö

Tuotamme äänikirjoja ja -lehtiä sekä tiedotus- ja kulttuuriaineistoa äänitteinä, seuraamme alan kehitystä ja neuvomme alueyhdistysten kautta näkövammaisia palvelevia äänitetuottajia. Ydinajatuksenamme on tuottaa korkealaatuista äänimateriaalia sekä yritys- että järjestöasiakkaille.

Toimintamme jakautuu kahteen päätehtävään. Äänitystoiminta koostuu pääasiassa Celia- Ulkoinen linkki-kirjastolle alihankintana valmistettavista äänikirjoista ja Näkövammaisten liiton lehtien ääniversioista. Tarjoamme äänityspalveluja myös muille tahoille: teemme yhteistyötä eri kustantajien kanssa ja lisäämme asiakkuuksia entisestään. Äänittämöllä on kasvupotentiaalia erityisesti kustantamoiden kaunokirjallisissa tuotannoissa.

Yhteistyön ja asiakkuuksien lisäämiseksi olemme läsnä kirja-alan tapahtumissa ja jatkamme äänituotantopalvelumme markkinointia Dramafoni- Ulkoinen linkki-profiililla. Haluamme pysyä äänikirjamarkkinoiden kasvun mukanaan tuomassa kilpailussa. Elokuva-alan avustussäännösten muuttuminen on lisännyt kuvailutulkattujen materiaalien määrää, ja pyrimme saamaan myös näitä tuotantoja toteutettavaksemme. Keskustelut kuvailutulkatun pilottituotannon tekemisestä yhteistyössä YLE:n kanssa jatkuvat.

Celia-kirjaston äänikirjatuotannon tuotantosopimus kilpailutettiin vuonna 2019 ja olemme toinen äänikirjoja Celialle tuottava toimija vuosina 2019–2021. Sopimus sisältää yhden vuoden lisäoption.

Alueilla tuotettujen äänilehtien cd-monistus, pakkaus ja postitus muodostavat toisen, STEAn avustuksella toteutettavan päätehtävän. Äänilehtituotannolla haluamme parantaa näkövammaisten tiedonsaantia lähiympäristönsä ajankohtaisista asioista ja siten edistää näkövammaisen arjen sujuvuutta.

4 Viestintä

Näkövammaisten liiton vuoden 2020 teemana on Sokean saappaissa – sujuva arki kaikille, mikä näkyy vahvasti viestinnän sisällöissä. Teemme yhteistyötä Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf- Ulkoinen linkki:n kanssa. Toteutamme muun muassa kampanjan, jonka tarkoituksena on muistuttaa suurta yleisöä huomioimaan näkövammaiset. Tavoitteena on tarjota sellaista apua, mikä edistää näkövammaisten sujuvaa arkea ja rohkaisee aktiiviseen liikkumiseen siellä missä muutkin ovat.

Jatkamme liiton verkkosivujen kehittämistä ja toteutamme intranetin uudistamisen.

Lisäksi uudistamme Airut-lehden- Ulkoinen linkki graafisen ilmeen ja kehitämme sen sisältöä.

Jatkamme liiton keskustelualueiden ja sosiaalisen median hyödyntämistä liiton viestinnässä. Toteutamme alueyhdistysvierailuja, joissa tarjoamme viestintään ja viestintästrategiaan liittyvää tukea ja tietoa.

Hyödynnämme vakiintuneita näkövammaisyhteisön teemapäiviä, kuten kansainvälistä opaskoirapäivää ja valkoisen kepin päivää ajankohtaisista aiheista viestiessämme.

5 Hallinto, henkilöstö ja talous

Talous- ja henkilöstöhallinto tuottaa liiton tarvitsemat tukipalvelut. Toimimme järjestön johdon tukena ja tuotamme organisaation käyttöön monipuolista talous- ja henkilöstöinformaatiota. Tuotamme lisäksi Iiriksen asiakaspalvelutoiminnot sekä hoidamme ja vastaamme liiton käytössä olevista Iiriksen tiloista sekä muista liiton omistamista kiinteistöistä. Vastuualueellamme toteutamme myös liiton varainhankintaa.

Painopisteemme hallinto-, henkilöstö- ja talousasioiden kehittämisessä ovat:

  • Hallinnossa (yleishallinto, talous- ja henkilöstöhallinto ja kiinteistöt) tuemme asiantuntevasti päätöksentekoa sekä eri toimintoja ja palveluja.
  • Liiton olennaisimman resurssin, henkilöstön, tilaa sekä määrällisiä että toimintakyvyllisiä asioita kuvaamme paremmin toteutettavassa henkilöstökertomuksessa.
  • Otamme käyttöön taloushallinnon uuden ohjelmiston.
  • Kehitämme uusia varainhankintamuotoja.
  • Kehitämme sisäisiä koulutuksia.

Pysyvänä tavoitteenamme on tuottaa sisäisissä tukipalveluissa parempaa ja osaavampaa palvelua sekä turvata keskeisten talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden jatkuva toimivuus laadukkaasti ja häiriöittä. Toimintatapojen jatkuva uudistus on osa normaalia toimintaamme. Talous- ja hr-toimintojemme tulee vastata toimintaympäristön muutoksiin palvellen esimiehiä ja henkilöstöä erilaisissa vaativissa tilanteissa.

Työntekijämäärä tullee olemaan toimintavuonna lähes 130 työntekijää (131 työntekijää vuonna 2019). Naisten osuus työntekijöistä on 70 %. Työsuhteista osa-aikaisia on 13 % ja määräaikaisia 5 %.

6 Yhteenveto

Vuoden teema, Sokean saappaissa – sujuva arki kaikille, näkyy toiminnassamme konkreettisina toimina.

Tiedonsaantipalveluissa toimintamme ydin muodostuu näkövammaisten sujuvaa arkea ja osallisuutta tukevista lehti- ja digineuvontapalveluista, joita muut tahot eivät järjestä. Painotamme myös digipalveluiden mahdollisuuksia arjen sujuvuuden lisääjinä. Neuvomme ja kannustamme näkövammaisia digitaalisten palvelujen käytössä ja käyttöönotossa yhteistyössä alueyhdistysten ja muiden digiopastusta tarjoavien tahojen kanssa. Keskeisiä vaikuttamiskohteitamme ovat vaalikoneiden saavutettavuus ja kirjastopalveluiden saatavuus näkövammaisille.

Oikeuksienvalvonnassa tarjoamamme ohjauksen ja neuvonnan tavoitteena on näkövammaisen asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukainen ohjaus ja neuvonta, mikä mahdollistaa sujuvan arjen. Vaikuttamistyömme kautta pyrimme vaikuttamaan päättäjiin ja lainsäädäntöön.

Järjestöpalveluissa panostamme muun muassa vertaistuki- ja kokemustoimijatoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Vaikutamme rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja palveluiden saavutettavuuteen tarjoamalla asiantuntijapalveluita.

Työelämäpalveluissa kaikki tekemämme neuvontatyö, toiminta ja viestintä tähtää näkövammaisten sujuvaan opiskelu- ja työarkeen.

Kuntoutus- ja majoituspalveluiden kautta mahdollistamme näkövammaisten sujuvan arjen tarjoamalla laadukasta ja monipuolista kuntoutusta.

Aviriksen toiminnassa pyrimme varmistamaan yksilöllisen palvelukokemuksen jokaiselle asiakkaalle ja parannamme muun muassa materiaalin, kuten käyttöohjeiden, saatavuutta verkossa. Kehitämme myös tuotevalikoimaamme.

Opaskoirakoululla tuotamme osaavia opaskoiria liikkumisen apuvälineiksi näkövammaisille asiakkaille. Tärkeänä ohjenuorana säilyy juuri oikean opaskoiran löytäminen kunkin näkövammaisen tarpeisiin, mikä on meille isona toimijana mahdollista. Kerromme opaskoiran tuomista hyödyistä kuntoutuksen asiakkaille ja annamme nuorille näkövammaisille tietoa koirasta liikkumisen apuvälineenä.

Kirjapainossa ja äänittämössä tarjoamme yksilöllistä pistekirjoitus- ja kohoaineistoa asiakkaiden toivomassa muodossa, mikä parantaa yksilön toimintakykyä ja itsenäisyyttä. Äänilehtituotannolla haluamme parantaa näkövammaisten tiedonsaantia lähiympäristönsä ajankohtaisista asioista ja siten edistää näkövammaisen arjen sujuvuutta.

Viestinnässä toteutamme muun muassa ulkomainos- ja sosiaalisen median kampanjan, jonka tarkoituksena on muistuttaa suurta yleisöä huomioimaan näkövammaiset ja tarjoamaan tarvittaessa apua, mikä edistää näkövammaisten sujuvaa arkea ja rohkaisee liikkumaan siellä missä muutkin ovat.

7 Jaokset, toimikunnat ja verkostot

Hallituksen nimeämät jaokset ja toimikunnat

  • Hallintojaos
  • Tiedonsaanti- ja vaikuttamisjaos
  • Palvelujaos
  • Museotoimikunta
  • Opaskoiratoimikunta
  • Naistoimikunta
  • Työllisyystoimikunta
  • Netikettineuvosto
  • Kansainvälinen verkosto
  • Käsityöasioiden verkosto
  • Sote-ydinryhmä
  • Valtakunnan laajuinen Sote-seurantaverkosto
  • Opaskoirakoulun hankesuunnittelutyöryhmä

Jaokset, toimikunnat ja verkostot kokoontuvat vuoden aikana tarpeen mukaan.

8 Näkövammaisten liiton keskeiset tapahtumat 2020

Tammikuu

  • Maailman pistekirjoituspäivä 4.1.
  • Educa-messut 24.–25.1.
  • 28.1. liiton syntymäpäivä - liitto täyttää 92 v.

Helmikuu

  • Hallitus 6.2.
  • World Radio Day 13.2.

Maaliskuu

  • Maailman glaukooma viikko 8.–14.3.
  • Hallitus 12.3.
  • Järjestöpäivät 13.–14.3.

Huhtikuu

  • Kansainvälinen opaskoirapäivä 29.4.

Toukokuu

  • Hallitus 14.5.
  • Kevätvaltuusto 15.–16.5.
  • Saavutettavuuspäivä 21.5.
  • Maailma kylässä 23.–24.5.

Kesäkuu

  • Hallitus 3.6.
  • Kansainvälinen kuurosokeuspäivä 27.6.

Syyskuu

  • ICT-päivät
  • Kuntamarkkinat 9.–10.9.
  • Hallitus 15.–16.9.
  • Kansainvälinen retiniitikon päivä 19.9.
  • Kansainvälinen informaation saavutettavuuden päivä 28.9.

Lokakuu

  • Maailman näköpäivä, World Sight Day 8.10.
  • Valkoisen kepin päivä 15.10.

Marraskuu

  • Hallitus 5.11.
  • Syysvaltuusto 6.–7.11.
  • Sokeiden viikko 8.–15.11.
  • #saavuta2020-seminaari

Joulukuu

  • Kansainvälinen vammaisten päivä 3.12.
  • Ihmisoikeuksien päivä 10.12.

Sivu päivitetty