Vam­mais­tu­ki vai eläke?

Kannattaako sokean nuoren hakea vammaistukea vai eläkettä? Tällä sivulla autamme päättämään, mikä on paras ratkaisu juuri sinulle.
Nainen ja mies istuvat kalliolla ja hymyilevät toisilleen, miehellä kädessään taiteltu valkoinen keppi.

Tällä sivulla

Kun sokea nuori täyttää 16 vuotta, on edessä valinnan paikka. Hän voi valita joko vammaistuen tai kansaneläkelain 12§- Ulkoinen linkki 4 momentin mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen eli työkyvyttömyyseläkkeen sokeuden perusteella. Viimeksi mainitusta käytetään tällä sivulla jatkossa nimeä "sokean eläke".

Näillä vaihtoehdoilla on hiukan erilaiset vaikutukset muihin taloudellisiin tukiin. Molempia ei voi saada yhtä aikaa.

Sokean eläkettä edeltää yleensä sairauspäivärahakausi (noin 300 päivää eli suunnilleen yksi vuosi). Jos on tullut työkyvyttömäksi ennen kuin on täyttänyt 15 vuotta, tätä sairauspäivärahakautta tai sitä vastaavaa aikaa ei edellytetä ennen työkyvyttömyyseläkettä (kansaneläkelaki 15 §- Ulkoinen linkki).

Kelan etuusohjeen mukaan sokeana pidetään henkilöä, jolta puuttuu suuntausnäkö ja joka ei siten voi näkönsä heikkouden vuoksi liikkua kuin tutussa ympäristössä. Suuntausnäkö puuttuu yleensä, jos näkökyky on 0.04 tai vähemmän tai näkökenttä on supistunut joka puolelta alle 10 asteeseen tai näitä vastaavissa tilanteissa. Liikuntakyvyttömänä pidetään henkilöä, joka ei voi käyttää alaraajojaan liikkumiseen.

Jos valitsee vammaistuen

Sokeaksi luokiteltu henkilö on oikeutettu ylimpään vammaistukeen.

Vammaistukea saava voi saada samanaikaisesti myös:

  • nuoren kuntoutusrahaa
  • yleisiä opintososiaalisia etuuksia kuten opintotukea, jos ei saa samanaikaisesti nuoren kuntoutusrahaa tai kuntoutusrahaa
  • yleistä asumistukea
  • työttömäksi jäätyään työttömyysetuutta (vammaistukea ei oteta tulona huomioon).

Ansiotulot eivät vaikuta vammaistuen määrään. Vammaistuki on verotonta tuloa.

Jos valitsee sokean eläkkeen

Sokeaksi luokiteltu henkilö on oikeutettu vähintään alimpaan eläkettä saavan hoitotukeen.

Sokean eläkettä saava voi saada samanaikaisesti myös:

  • nuoren kuntoutusrahaa
  • takuueläkettä
  • eläkkeensaajan asumistukea
  • työttömäksi jäätyään työttömyysetuutta (eläke otetaan tulona huomioon ja vähennetään työttömyysetuudesta)
  • eläkeläisalennuksia esimerkiksi matkustaessaan.

Sokean eläkettä saava ei voi saada:

  • opintotukea
  • lapsilisää (loppuun eläkkeen alkaessa)

Eläke on verotettavaa tuloa. Opiskelun aikaiset/jälkeiset ansiotulot eivät vaikuta sokean eläkkeeseen, mutta takuueläkkeessä on ansaintaraja.

Vanhuuseläkkeen karttuminen

Jos henkilö saa sokean eläkettä sekä takuueläkettä ja tekee töitä, työansiot kerryttävät vanhuuseläkettä. Toisin sanoen itse sokean eläke takuueläkkeineen ei kerrytä vanhuuseläkettä.

Jos henkilö on työttömänä, peruspäiväraha tai työmarkkinatuki ja vammaistuki eivät kerrytä eläkettä. Sen sijaan ansiosidonnainen päiväraha kerryttää tulevaa vanhuuseläkettä. Palkattomien aikojen etuuksista karttunut eläke tullaan aikanaan huomioimaan työeläkkeessä vain, jos koko työuran aikana kertyneet ansiot ylittävät tietyn rajan (vuonna 2020 rajana 18 171,45 €).

Vaihtoehtojen eroja

Vammaistuki antaa niin sanotusti vapaammat kädet, koska se ei tulona vaikuta useimpiin etuuksiin ja on veroton etuus. Eläke on verotettavaa tuloa, mutta hoitotuki taas ei. Tämä kannattaa huomioida laskiessaan, kumpi kannattaa valita.

Nuorena kannattaa miettiä, sitooko eläkkeellä käsiään esimerkiksi työttömyysturvan osalta huonompaan toimeentuloon. Tämä tilanne on mahdollinen silloin, jos työssä oleva ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeutettu sokea henkilö jää työttömäksi. Eläkkeen määrä vähennetään työttömyysetuudesta, mutta vammaistukea ei. Tällaisessa tilanteessa on myös mahdollista lakkauttaa sokean eläke, jos kokee, että vammaistuki olisi edullisempi ratkaisu (tällöin vammaistuki on haettava erikseen).

Alla olevat esimerkkilaskelmat ovat peruspäivärahojen suuruisina vuoden 2020 euromäärin. Veron ja asumistuen osuutta ei ole huomioitu, mutta ne voivat vaikuttaa lopullisiin summiin merkittävästi. Laskelmissa ei ole huomioitu asumistukea, sillä sen suuruuteen vaikuttaa moni seikka, kuten asunnon vuokra tai muut asumisen kustannukset, tulot ja asunnossa asuvien henkilöiden määrä. Lisäksi asunnossa asuvien perhesuhteilla ja sillä, onko lapsia, on vaikutusta siihen, kumpaa tukimuotoa on mahdollista saada.

Asumistuen voi arvioida Kelan laskurilla- Ulkoinen linkki.

Opiskelun aikana

Opiskelun aikaiset ansiot, kuten kesätyöt, eivät vaikuta vammaistuen, nuoren kuntoutusrahan ja sokean eläkkeen määrään, mutta takuueläkkeeseen niillä voi olla vaikutusta.

  • vammaistuki (ylin) 421,03 €/kk
  • nuoren kuntoutusraha 834,75 €/kk (33,39 €/arkipäivä ma–la, laskettu 25 päivällä, on verotettavaa tuloa)
  • yleinen asumistuki (tuen suuruus riippuu asumiskustannuksista ja paikkakunnasta)

yhteensä 1 255,78 €/kk

tai

  • sokean eläke 662,86 €/kk (verotettavaa tuloa)
  • takuueläke 171,66 €/kk (verotettavaa tuloa
  • hoitotuki (alin) 71,21 €/kk
  • nuoren kuntoutusraha 834,75 €/kk (33,39 €/arkipäivä ma–la, laskettu 25 päivällä, on verotettavaa tuloa)
  • eläkkeensaajan asumistuki (tuen suuruus riippuu asumiskustannuksista ja paikkakunnasta)

yhteensä 1 740,48 €/kk

Lue lisää muista tuista

    Opintojen jälkeen

    Jos nuori työllistyy opintojen jälkeen, on toimeentulona:

    1. palkka ja vammaistuki tai
    2. palkka ja sokean eläke, ainakin alin eläkkeensaajan hoitotuki ja mahdollinen takuueläke. Takuueläke jää lepäämään, mikäli ansiot nousevat yli takuueläkkeen määrän

    Jos nuori jää työttömäksi opintojen jälkeen, on toimeentulona:

    1. työttömyyspäiväraha ja vammaistuki tai
    2. eläke, ainakin alin eläkkeensaajan hoitotuki sekä työttömyyspäiväraha (työttömyyspäivärahasta vähennetään sokean eläkkeen määrä).

    Sivu päivitetty