Siirry pääsisältöön

Vä­läh­dyk­siä nä­kö­vam­mais­työs­tä 95 vuoden ajalta tähän päivään

Julkaisemme tällä verkkosivulla välähdyksiä työstämme ennen ja nyt.

Tällä sivulla

Näkövammaisena osaajana työelämässä

Liittomme on 95-vuotias.

Sokeain Keskusliitto nimittäin perustettiin tammikuussa 1928. Sen tärkeimpiä tehtäviä alkuajoista asti on ollut sokeiden työllisyyden kehittäminen ja edistäminen ja on sitä edelleen.

Alkuvuosikymmeninä näkövammaisia työskenteli etenkin käsityöammateissa ja hierojina. Ammattialojen kirjoa oli pyrkimys laajentaa muun muassa maanviljelijän ja muusikon ammatteihin.

Vuonna 1938 liitto oli perustamassa Sokeain teknillistä tehdasta (TEO), jolloin ammatit laajenivat teolliseen työhön saippuatehtaalla. Näkövammaisia toimi myös myyntityöhön puhelinmyyjinä ja kauppamatkustajina.

1940-luvulla näkövammaisia työskenteli jo verhoilijoina, patjatyöntekijöinä ja neuletyöntekijöinä. Hellas-Piano Oy loi sokeille työpaikkoja tehdastyöhön ja tarjosi mahdollisuuden opiskella ja työllistyä pianonvirittäjinä.

1950-luvulla tulivat sokeat puhelunvälittäjät ja konekirjoittajat ja 1960 metallimiehet.

Seuraavina vuosikymmeninä ammattien kirjo laajeni entisestään.

Tänä päivänä näkövammaisia työskentelee kaikilla aloilla monenlaisissa työtehtävissä.

Näkövammaisten työllistymisaste on jo pitkään pysynyt samana. Kun väestöstä työllisiä on 72 % näkövammaisista heitä on noin 41 %. Vielä on siis tehtävää.

Näkövammaisena työllistyminen on haaste. Keskeinen viestimme on, että erilaisin mukautusratkaisuin näkövammainen työntekijä voi toimia monissa ammateissa täysin työkykyisenä. Asenteissa on korjattavaa. Jos ihminen määritellään jo alkajaisiksi vajaakuntoiseksi tai osatyökykyiseksi, työllistymisen mahdollisuudet kutistuvat merkittävästi.

Työelämään nimittäin mennään osaaminen edellä. Ja kaikille oma paikka työelämässä on mahdollinen.

Pätevyys ratkaisee.