Tietoa Iiris-keskuksesta ja sen historiaa

Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iirikseen on koottu saman katon alle näkövammaisten keskeisimmät palvelut. Palvelut ovat helposti saavutettavissa ja tilojen yhteiskäyttö tuo tehokkuutta. Iiris on palveluiltaan ja rakennusratkaisuiltaan ainutlaatuinen hanke.
Lähikuva Iiriksen pääsisäänkäynnistä.

Tällä sivulla

Kenelle

Iiris tuottaa palveluja ja tarjoaa toimintamahdollisuuksia eri näkövammaisryhmille:

  • lapsille ja heidän perheilleen
  • opiskelijoille
  • työikäisille
  • vanhuksille ja sotaveteraaneille
  • kuurosokeille ja muille monivammaisille.

Iiriksessä annetaan lisäksi koulutusta ja valmennusta eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmille, ympäristönsuunnittelijoille, arkkitehdeille, insinööreille ja palveluelinkeinossa toimiville näkövammaisuuteen ja näkövammaisiin liittyvissä asioissa.

Esteettömyys

Iiriksen tilat ja muut ratkaisut on toteutettu siten, että ne tarjoavat näkövammaisille ja muille vammaisille mahdollisimman esteettömät liikkumis- ja toimintamahdollisuudet.

Tilat on suunniteltu monikäyttöisiksi: päivällä kuntoutus- ja koulutuskäytössä olevat tilat palvelevat iltaisin ja viikonloppuisin näkövammaisten järjestötoimintaa sekä erilaisia harrastusryhmiä mm. teatteria, kuoroja, orkestereita ja opintopiirejä.

Iiriksen tilat soveltuvat mainiosti myös erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Suunnittelemme ja toteutamme ryhmille kokouspalveluja, tarjoamme majoitus- ja ravintolapalveluja ja vuokraamme toimivia tilojamme harrastusryhmille. Ota yhteyttä asiakaspalveluumme!

Rakennuttaja

Kiinteistö Oy Iiris

Osakkaat

  • Näkövammaisten Keskusliitto ry, vuodesta 2016 Näkövammaisten liitto ry (pääosakas)
  • Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
  • Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry
  • Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry

Rakennus

  • kokonaisala 23 917 m2
  • 15 600 hyötyneliömetriä
  • tilavuus 92 880 m3
  • 6 kerrosta

Tontti

  • sijaitsee Itäväylän ja Marjaniementien kulmassa Helsingin Itäkeskuksessa
  • pinta-ala 9336 m2
  • vuokratontti Helsingin kaupungilta

Rakennusaika

2002–2003

Kustannukset

Rakennuskustannukset noin 36 milj. euroa.

Rahoitus

  • Raha-automaattiyhdistys (RAY) 70% (nyk. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA)
  • vanhojen toimitilojen myynti
  • keräykset ja varainhankintakampanjat

Suunnittelu ja rakentaminen

Rakennustoimikunta

  • sosiaalineuvos Pentti Lappalainen (pj), NKL
  • DI Veikko Riikonen
  • arkkitehti Heikki Suvitie
  • OTT Olavi Syrjänen
  • DI Olli Rautkylä (siht.), Rautkylä Konsultointi Oy
  • asiantuntija: yliarkkitehti Tuulikki Terho, Opetusministeriö

Suunnittelijat

  • pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. Pääsuunnittelija Arkkitehti SAFA, professori Rainer Mahlamäki
  • rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy
  • LVI- ja sähkösuunnittelu: Niemi & Co Oy
  • sisustusuunnittelija: Sisustusarkkitehtuuritoimisto Lauri Olin
  • akustiikkasuunnittelija: Insinööritoimisto Akukon Oy
  • pPohjatutkimus ja pohjarakennussuunnittelu: Vesihydro Oy

Rakennuttajakonsultti

  • Rautkylä Konsultointi Oy
  • Päävalvoja Demaco Oy

Urakoitsijat

  • pääurakoitsija: NCC Finland Oy
  • putkityöt: Koja Tekniikka Oy
  • ilmanvaihtotyöt: LVI-Juva Oy
  • sähkötyöt: Are Oy
  • maanrakennustyöt: Maanrakennus M. Kari Oy

Historiaa

Tavoitteena oli rakentaa näkövammaisten valtakunnallisille palveluyksiköille riittävät ja tarkoituksenmukaiset toimitilat, luoda edellytykset näiden palveluyksiköiden yhteistoiminnalle sekä tarjota näkövammaisille mahdollisuus saada samasta keskuksesta helposti tarvitsemansa palvelut.

Miksi uudet tilat?

Näkövammaisten liiton asiantuntijoiden kokemuksia entisistä toimitiloista:

Silmäylilääkäri Sirkka-Liisa Rudanko:

"Näkökeskus Visiolla on 20 vuoden kokemus heikkonäköisten näönkuntoutuksesta. Alkuvuosista niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin määrä on kasvanut huomattavasti, mutta toimimme edelleen samoissa, ahtaiksi käyneissä tiloissa. Ajanmukaisten näöntutkimuslaitteiden sijoittaminen ja käyttö on hyvin hankalaa, mikä vaikeuttaa tutkimusten tekemistä. Hiottavat linssitkin optikko joutuu työstämään ikkunattomassa kellarikopperossa."

Lastenkuntoutuksen osastopäällikkö Marja-Liisa Korpela:

"Näkövammaisten lasten perheille järjestämiemme kurssien merkitystä ei voi liioitella. On hankalaa, kun muun muassa ryhmätyöskentely- ja liikkumistaidon harjaannuttamistiloja ei juurikaan ole, ja asuntolan huoneet ovat perhemajoitukseen täysin sopimattomat."

Näkövammaisten palvelut ovat hajaantuneet tilanpuutteen vuoksi moneen toimipisteeseen. Apuvälinekeskuksen sinänsä ajanmukainen myymälä on eri osoitteessa kuin Näkövammaisten Keskusliitto ja sijaitsee toisessa kerroksessa. Näkövammaisille kulkeminen eri paikoissa ja rapuissa on hankalaa ja moni ikääntynyt hyötyisi Apuvälinekeskuksen tarjonnasta, mutta ei osaa etsiä paikkaa.

Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Liisa Reinman:

"Emme arvanneet lukupalvelua 1990-luvun puolivälissä käynnistäessämme, millaiseen huutavaan tarpeeseen vastasimme. Paitsi että näkövammaiset toimittavat meille kirjoja, lehtiä ja muita tekstejä nauhalle luettaviksi, he kysyvät myös monenlaista muuta apua. Uusi palvelu- ja toimintakeskus tarjoaa asianmukaiset tilat näkövammaisia maanlaajuisesti palvelevan vapaaehtoistoiminnan organisoimiseen."


Sivu päivitetty