Pis­te­kir­joi­tus

Pistekirjoitus on sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten luku- ja kirjoitustaito.
Kädet lukevat pistekirjoituslehteä.

Tässä osiossa

Perustiedot pistekirjoituksesta

Pistekirjoitus on sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten ihmisten luku- ja kirjoitustaito. Pistekirjoitus, äänitteet, näkemisen apuvälineet ja tietotekniset ratkaisut ovat toisiaan täydentäviä tiedonsaantitapoja.

Ranskalaisen Louis Braillen vuonna 1824 kehittämä pistekirjoitus on kohokirjoitusta, jota luetaan sormin. Pistekirjoitus ei ole kieli vaan kirjoitusjärjestelmä, joka on perustaltaan samanlainen kaikkialla maailmassa.

Braillen pistekirjoitusjärjestelmässä on kuusi pistettä, joista saadaan 63 erilaista pistemerkkiä, kuten aakkoset ja välimerkit. Muut merkit muodostetaan yhdistelemällä.

Suomessa on noin 1500–2000 pistekirjoituksen käyttäjää. Suurin osa näkövammaisista ihmisistä on heikkonäköisiä, jotka pystyvät sopivien apuvälineiden avulla lukemaan painettua tekstiä.

Sokealle tai vaikeasti heikkonäköiselle ihmiselle pistekirjoitustaito on avain itsenäiseen tiedonsaantiin. Pistekirjoituksen hallitseminen on välttämätöntä muun muassa kielen oppimisessa, sillä vain itse lukemalla voi oppia sanojen oikeinkirjoituksen.

Julkisissa tiloissa olevat pistemerkinnät auttavat liikkumisessa ja asioinnissa. Pistekirjoituksella voi tehdä muistiinpanoja ja merkitä tarve-esineitä.


Pis­te­kir­joi­tus­mer­kis­tö

Pisteiden numerointi

Pistekirjoitus perustuu kuudesta pisteestä muodostuvaan soluun.

Vasen yläpiste on 1-piste, vasen keskipiste on 2-piste ja vasen alapiste 3-piste. Solun oikeassa reunassa ovat allekkain ylimpänä 4-piste, keskellä 5-piste ja alimpana 6-piste.

Aakkoset, numerot ja välimerkit

Kirjaimet a–j muodostetaan ylä- ja keskipisteillä eli 1-, 2-, 4- ja 5-pisteillä. Tätä kutsutaan perusriviksi.

Kirjaimia pistemerkkeinä.

Kun perusriviin lisätään 3-piste eli vasen alapiste, saadaan kirjaimet k–t.

Kirjaimia pistemerkkeinä.

Kun perusriviin lisätään 3- ja 6-pisteet eli molemmat alapisteet, saadaan kirjaimet u–z. Koska Braille kehitti kirjaimiston ranskan kielelle, w, å, ä ja ö poikkeavat tästä.

Kirjaimia pistemerkkeinä.

Numerot ovat yhdistelmämerkkejä, jotka muodostetaan kirjoittamalla numeromerkki, pisteet 3, 4, 5 ja 6  kirjainten a–j eteen.

Numeroita pistemerkkeinä.
Numeroita pistemerkkeinä.

Kymmenen välimerkkiä muodostuvat "pudotetusta" perusrivistä.

Pistemerkkejä.
Pistemerkkejä.

Muiden välimerkkien muodostamiseen ei ole yhtenäistä sääntöä.


Pistekirjoituksen koko

  • yhden pisteen korkeus 0,53 mm
  • yhden pisteen halkaisija 1,5 mm
  • solun korkeus 6,5–7 mm
  • solun leveys 4 mm
  • solujen väli 2,29 mm

Pistekirjoituksen koko vaihtelee hieman tulostustavasta, paperin laadusta tai pistimestä riippuen.


Monikäyttöinen pistekirjoitus

Pistekirjoitus on kehittynyt nykyaikaisia tarpeita vastaavaksi. Vuosikymmenten kuluessa joitain merkkejä on uudistettu. Myös uusia merkkejä on otettu käyttöön. Kirjainten tai merkkien uudistuessa pistekirjoitusjärjestelmään on kehitetty uusi merkki.   

Matematiikan, fysiikan ja kemian kaavoilla on omat merkkinsä. Nuotit, neulemerkit ja pelikorttien symbolitkin voidaan kirjoittaa pistekirjoituksella. @-merkki on esimerkki uusimmista pistemerkeistä. Suomessa käyttöön otettavista merkeistä päättää Braille-neuvottelukunta- Ulkoinen linkki.

Pistejärjestelmä tietotekniikassa

Tietokoneeseen liitettävissä apuvälineissä kuten pistekirjoitusnäytöissä käytetään 8-pisteistä kirjoitusjärjestelmää. Ylimääräiset alapisteet antavat lisäinformaatiota ja säästävät tilaa. Niillä merkitään esimerkiksi isot alkukirjaimet, jotka 6-pisteen järjestelmässä vaativat erillisen merkin. Pistekirjoituksen jo osaava oppii kahdeksan pisteen järjestelmän yleensä vaivattomasti.

Lyhennekirjoitus

Pistekirjoitus vie noin kolme kertaa enemmän tilaa kuin mustapainettu kirjoitus. Kirjoituksen tiivistämiseksi joissakin kielissä, muun muassa englannissa ja saksassa käytetään lyhennekirjoitusta. Suomessa sitä ei käytetä.  


Pistekirjoituksen tuottaminen

Pistekirjoitusta tuotetaan

  • pistekirjoitustaululla ja pistimellä
  • mekaanisella tai elektronisella pistekirjoituskoneella
  • tietokoneeseen liitettävällä pistetulostimella
  • pistepainokoneilla Näkövammaisten liiton Taktiili-kirjapainossa- Ulkoinen linkki.

Pistekirjoitustarrat kirjoitetaan muoville pistekirjoituskoneella tai taululla ja pistimellä. Dymo-kirjoittimella on mahdollista kirjoittaa pistemerkintöjä osaamatta pistekirjoitusta, koska laitteessa on myös tavalliset kirjaimet.    

Älypuhelimiin (iPhone- ja Android-laitteet) on olemassa MBraille-sovellus- Ulkoinen linkki, jossa pistekirjoitusta kirjoitetaan kosketusnäytölle. Samaan tapaan toimii iPhonen pistesyöttö näytölle -ominaisuus. Varsinainen MBraille-sovellus on kuitenkin toiminnoiltaan monipuolisempi.


Pistekirjoitusmuunnin

Pistekirjoituksen muunnosohjelma on helppo tapa nähdä, miltä teksti näyttää suomalaisena pistekirjoituksena.


Pis­te­kir­joi­tuk­sen opis­ke­lu

Jokainen voi oppia pistekirjoitusta. Näkövammaiset lapset oppivat pistekirjoituksen oppiessaan lukemaan ja kirjoittamaan. Myöhemmällä iällä vammautunut soveltaa jo olemassa olevaa lukutaitoaan uuteen merkkijärjestelmään. Pistemerkkien oppiminen näönvaraisesti sujuu ehkä nopeasti - aikaa vie tuntoaistin harjaannuttaminen.

Pistekirjoituksen opetusta näkeville

Näkövammaisten liiton vuosittain järjestämä Pistekirjoituksen perusteet -kurssi on näkeville suunnattu koulutus, jossa opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan pistekirjoitusta näön avulla. Koulutus on tarkoitettu pistekirjoitusta työssään tarvitseville eri alojen ammattilaisille ja muille asiasta kiinnostuneille. Katso tapahtumakalenteristamme tulevat kurssit.

Itseopiskelu

Pistele menemään! -oppimateriaali on tarkoitettu itsenäiseen näön avulla tapahtuvaan opiskeluun. Tavoitteena on oppia lukemaan pistekirjoituksella painettua tavanomaista tekstiä ja kirjoittamaan taululla ja pistimellä tai pistekirjoituskoneella. Harjoitukset on laadittu aukeamittain: toisella sivulla pisteteksti ja toisella sama teksti mustatekstinä. Hinta 30 euroa. Oppimateriaalia voi tilata Näkövammaisten liitosta: anne.seger@nkl.fi.

Koulunkäynninohjaajille ja opettajille perehdytystä pistekirjoitukseen järjestää Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri- Ulkoinen linkki.

Pistekirjoituksen opetusta näkövammaisille aikuisille

Kuntoutus-Iiriksen kuntoutusjaksot

Pistekirjoituksen opiskelu kuuluu muiden näkövammaistaitojen ohella Kuntoutus-Iiriksessä järjestettävien kuntoutusjaksojen ohjelmaan. Jaksojen aikana voi tutustua pistekirjoitukseen ja aloittaa alkeiden opiskelun. Jaksoilta saa myös tukea yksilöllisen pistekirjoituksen opiskelusuunnitelman tekemiseen.

Alueellinen pistekirjoituksen ohjaus

Pistekirjoitusta on mahdollista opiskella alueellisen pistekirjoitusohjaajan tuella eri puolilla maata. Opiskeluun voi hakea rahoitusta omasta kunnasta vammaispalvelulain perusteella tai keskussairaalalta kuntoutuksena.

Hakemusten teossa auttavat Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat. Yksilöohjauksen hakemuksen liitteeksi tarvitaan ohjaussuunnitelma. Sen laatii alueellinen pistekirjoitusohjaaaja yhdessä asiakkaan kanssa.

Opintokerhot

Osalla Näkövammaisten liiton alueyhdistyksistä on omia pistekirjoituskerhoja tai -opintopiirejä. Kansalais- ja työväenopistot järjestävät joskus pistekirjoituskursseja.

Ammattiopisto Liven Leppävaaran toimipaikka

Ammattiopisto Live on ammatillinen erityisoppilaitos vaativaa erityistä tukea opiskelussaan tarvitseville opiskelijoille. Leppävaaran toimipaikassa on pitkä perinne näkövammaisten opetuksessa ja ohjauksessa (ent. Arlan toimipaikka). Pistekirjoituksen opetus sisältyy opintoihin, silloin kun opiskelija sitä tarvitsee, lähinnä valmentavassa koulutuksessa, mutta tarvittaessa myös muulloin.

Pistekirjoituksen opetusta näkövammaisille lapsille

Näkövammaiset lapset harjoittelevat luku- ja kirjoitusvalmiuksia jo esikouluiässä erilaisten kohomateriaalien avulla. Varsinainen lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen alkaa ensimmäisellä luokalla.

Valteri on Opetushallituksen alaisuudessa toimiva valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin.

Tukipalvelut määrittyvät aina oppilaan yksilöllisen tilanteen mukaan. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri- Ulkoinen linkki tarjoaa oppilaalle esimerkiksi ohjauskäyntejä ja tukijaksoja. Pistekirjoitusopetus on osa tätä palvelua. Tukipalvelut ovat opetustoimelle maksullisia.

Suomessa on kaksi näkövammaisten erityiskoulua: Valteri Onerva- Ulkoinen linkki Jyväskylässä ja Valteri Skilla- Ulkoinen linkki Helsingissä. 


Ai­neis­toa pis­te­kir­joi­tuk­sel­la

Pistekirjoituslehdet

  • Näkövammaisten Airut- Ulkoinen linkki (Näkövammaisten liiton jäsenlehti)
  • Pistiäinen (aloittelevalle pistelukijalle, Näkövammaisten liiton julkaisu)
  • Naskali (lasten ja nuorten lehti, Näkövammaisten liiton julkaisu)
  • Synvinkel- Ulkoinen linkki (Förbundet Finlands Svenska Synskadaden julkaisu)
  • Oss Emellan (aloittelevalle lukijalle, Förbundet Finlands Svenska Synskadaden julkaisu)
  • Pisteposti (Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n julkaisu)
  • Tuntosarvi (Suomen Kuurosokeat ry:n julkaisu)
  • Kuurosokeiden Uutislehti (Suomen Kuurosokeat ry:n julkaisu)
  • Kirkkoposti (Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön keskuksen julkaisu)

Muut pistekirjoitusjulkaisut

Yliopiston almanakka: kestotilaus Näkövammaisten liitosta: lehtitilaus@nkl.fi, yksittäiskappaleiden tilaukset suoraan Näkövammaisten liiton Taktiili-kirjapainosta- Ulkoinen linkki.

Näkövammaisten liiton julkaisemia lehtiä ja muita julkaisuja voi tilata: lehtitilaukset@nkl.fi, p. 09 3960 4656 (ti–to klo 9–15).

Näkövammaisten liiton Taktiili-kirjapaino- Ulkoinen linkki tarjoaa muuntopalvelua mustavalkotekstistä pisteille ja päinvastoin. Kirjapaino muuntaa edullisesti pistekirjoitukseksi yksityis- ja viranomaiskirjeet, käyttöohjeet ja tiedotteet. Kirjapaino tekee myös yksilöllisiä tuotteita, kuten onnittelukortteja.

Pistekirjoituksella painettua tieto- ja kaunokirjallisuutta, oppikirjoja ja nuotteja lainaa Celia-kirjasto- Ulkoinen linkki.

Muita pistemerkinnöin varustettuja apuvälineitä ovat mm: rannekello, pelikortit, erilaiset keittiötarvikkeet  ja lelut. Niitä myy Aviris-apuvälinemyymälä- Ulkoinen linkki.

Pistekirjoituksen käyttö julkisissa tiloissa ja tuotemerkinnöissä on suositeltavaa. Vuoden 2006 alusta lähtien EU on määrännyt, että lääkepakkauksissa tulee olla lääkkeen  kauppanimi ja vahvuus myös pistemerkintöinä.  


Historiaa

Pistekirjoitusjärjestelmän kehitti ranskalainen Louis Braille. Pistekirjoitusta alkuun myös vastustettiin, mutta lopulta se nostettiin ansaitsemaansa arvoon.


Lisätietoja

Lisätietoja pistekirjoituksesta ja pistekirjoituksen opiskelusta:

koulutussuunnittelija Eeva-Liisa Koskinen
Näkövammaisten liitto ry
p. 09 396 041 / vaihde


Sivu päivitetty