Siirry pääsisältöön

Kuuma peruna -podcast: työ­ter­veys­neu­vot­te­lu

Tältä sivulta voit lukea Kuuma peruna -podcast-sarjan työterveysneuvottelua käsittelevän jakson tekstivastineen. Tekstiä on muokattu äänitteeseen verrattuna kohdissa, joissa muokkaaminen parantaa merkittävästi luettavuutta.

Tällä sivulla

Kuuntele

Voit kuunnella Kuuma peruna -podcastia haluamastasi palvelusta:

Kuuntele jakso SoundCloudista- Ulkoinen linkki

Kuuntele jakso Spotifysta- Ulkoinen linkki

Kuuntele jakso Apple Podcasteista- Ulkoinen linkki

Kuuntele jakso Suplasta- Ulkoinen linkki

Lue

Alkutunnus:

Näkövammaisten liitto, yhdessä näemme enemmän.

Ville Lamminen:

 tervehdys. Mulla on linjoilla työelämäasiantuntija Marina Baarman, joka osallistuu vuosittain noin sataan työkykyneuvotteluun. Taitaa muuten nykyisin olla viralliselta nimeltään työterveysneuvottelu. Se on siis meidän tämänkertainen aihe ja kyse on neuvottelusta, johon työntekijä saattaa joutua tai päästä. Ja iso asia on kyseessä iso asia sen takia, että siinä saattaa ratketa koko loppu työuran suunta. Marina, mikä on työkyky neuvottelu?

Marina Baarman:

Työkyky neuvottelu on kolmikantainen neuvottelu, jota johtaa työterveyslääkäri. Sitten paikalla on yleensä työnantaja Ja työntekijä. Tää on minimi. Sen lisäksi siellä voi tietysti olla sitten tarpeen mukaan erilaisia asiantuntijoita. Työnantajalla kin saattaa olla vaikka joku tukihenkilö ja työntekijällä saa olla myös tietenkin oma tukihenkilö. Sen turvaa laki ja suosittelen, että aina ottaakin mukaan tukihenkilön tämmöiseen tilanteeseen. Siellä neuvotellaan semmoisista asioista, mitkä liittyy työstä suoriutumiseen. Yleensä silloin on jotain haasteita työstä suoriutumisessa kun tämmöinen käynnistetään. Terveys on muuttunut tai työtehtävät on muuttuneet ja pitää arvioida, että mitenkä työstä pystyy suoriutumaan. Tai sitten olet itse huomannut, että sun työt ei suju ja haluat neuvotella ja pyytää itsellesi esimerkiksi kohtuullisia mukautuksia. Kuka tahansa kolmesta osapuolesta voi käynnistää Työkykyneuvottelun tai työterveysneuvottelun, molemmilla nimillä puhutaan. Työterveyslääkäri on aina se joka kutsuu sen kokoon.

Ville Lamminen

Mä valmistauduin tähän asiaan etukäteen, niin mä luin netistä, että yksi työkykyneuvottelun vaihe on, että arvioidaan jäljellä oleva työkyky. Mitä tää käytännössä tarkoittaa?

Marina Baarman:

Pääsääntöisesti ensin lähdetään siitä, että työterveyslääkäri määrittää onko ihminen työkykyinen vai ei. Mutta sitten kun on tietenkin näitä tämmöisiä harmaita alueita niinku näkövammaiselle usein on, että sen näön kanssa jostain tehtävästä alkaa olemaan kinkkistä. Silloin tietysti täytyy arvioida, että onko se niin rajoittava se muutos, että on tullut työkyvyttömäksi kokonaan vai onko tehtävissä niin sanottuja kohtuullisia muutoksia. Teknisiä apuvälineitä, työtehtävän räätälöintiä Tai työajan lyhentämistä tai tämän kaltaisia asioita, jotta saataisiin työ sujumaan niin, että se vastaa kuitenkin sellaista tuottavuutta, että voidaan katsoa, että henkilö on työkykyinen niillä muutoksilla.

Ville Lamminen:

No olennainen asia tässä on tietysti myöskin se, että yritetään selvittää ne työhön paluun mahdollisuudet tai työssä jatkamisen mahdollisuudet.

Marina Baarman

No se tarkoittaa sitten tietysti sitä, että minkälaisia toimenpiteitä siihen työhön paluuseen tarvitaan. Joskushan voi olla niin, että täytyy lähteä kuntoutuksesta liikkeelle eli arvioidaan ihan se toiminnallinen kyky ja mahdollisesti apuväline kartoitus ja tällaisia toimenpiteitä ensin sinne pohjalle. Ja sitten arvioidaan, että minkälaisilla asioilla voitaisiin auttaa sitä henkilöä, että hän pääsisi toimintakykyiseksi riittävälle tasolle. Haetaan niitä konkreettisia ratkaisuja. Jos ajatellaan vaikka, että päiväkodissa sovitaan niin, että kun se näkö on huonontunut niin paljon, että nyt ei voi ulkovalvontaa tehdä yksin tai että tuonne hiekkalaatikon luokse pitää saada enemmän valaistusta rajataan näitä asioita, tehdään niitä konkreettisia muutoksia millä me voidaan auttaa, että ihminen voisi palata töihin ja tehdä täysipainoisesti omaa työtään. Niistä keskustellaan ja sovitaan työkykyneuvotteluissa. Mahdollisesti ensialkuun lyhennetään työpäivää ja kokeillaan jotain muutoksia ja koitetaan sen jälkeen nostaa työaikaa. Tai sitten räätälöidään jo jotain teknisiä asioita, hankitaan apuvälineitä ja katsotaan, päästäänkö niillä eteenpäin. Työturvallisuus on usein semmoinen kysymys, mitä tässä peilataan. Valitettavan usein heitetään yleiskommenttina, että henkilö olisi kokonaisuudessaan työturvallisuus riski ja sitten joudutaan palastelemaan sitä, että  mikä siinä työssä nyt aiheuttaa sen työturvallisuusriskin ja miten tehtävä on muutettavissa niin että se on turvallista tai miten asia on kierrettävissä tai poistettavissa, jotta turvallisuus säilyy. Tietysti jos on ollut pitkällä sairaslomalla niin voi olla että osasairauspäiväraha tulee käyttöön ensialkuun tai työkokeiluja. erilaisia tällaisia vaihtoehtoja haetaan, että millä voidaan sitä työhön paluuta tukea ja löydettäisiin se niin sanottu tän hetkinen normaali.

Ville Lamminen:

Nyt kun sä luettelet tässä näitä asioita tuolla tavalla sujuvasti, niin tulee kyllä sellainen olo, että on varmasti hyvin vaikeata tämmöiseen tilanteeseen joutu vana henkilönä yksin saada pysymään tämmöistä kasassa. Millä tavalla tämmöiseen neuvotteluun voisi valmistautua?

Marina Baarman:

Ihan totta että itsekseen tää on aikamoinen kakku. Mä ainakin suosittelen, että jos on näkövammaisesta kysymys, niin käyttäisi meidän liiton työelämäpalveluita vähintäänkin siihen, että käy läpi sen valmistautumisen. Minkä takia on erilaiset asiat vaikeita. Näin päästään kartalle, että mikä se oikeasti on se tilanne? Ja yleensä aina suosittelen myös, että valmistaudutaan vähän siihen, että mitkä ne omat toiveet ja omat hyvät ratkaisut olisi. Mitä toivoisi saavutettavan siellä neuvottelussa? Jos ajatellaan, että töitä pitää kuitenkin ehkä muokata, niin miten itse räätälöisi ettei jää siihen varaan, että vain työnantaja sitten heittää jotakin siihen peliin, että millä tavalla he olisivat valmiita tekemään. Pitäisi olla valmiutta tuoda itse neuvottelupöytään, että tämmöiset ratkaisut auttaisivat ja nää asiat olisivat merkityksellisiä. Tulee tehdä kartta siitä että mitkä asiat on vaikeita ja miksi ne on vaikeita niin silloin on jo pitkälle valmistautunut. Sitten keskustelemaan tilanteesta myös työnantajan kanssa. Meidän liiton ihminen Mukaan siihen tilanteeseen, jos kokee vähänkin epävarmuutta. Työterveys neuvotteluun saa pyytää itselleen tueksi kenet tahansa, niin silloin esimerkiksi työelämäpalveluiden asiantuntija voisi olla tämmöinen tukihenkilö. Ja sen lisäksi jos tunnet että osaava työsuojeluvaltuutettu löytyy sieltä työstä tai luottamusmies, niin totta kai heillähän on jo viran puolesta oikeus ja mahdollisuus osallistua ja se ei vähennä ollenkaan sitä oikeutta, että sen lisäksi voi olla se oma tukihenkilö mukana. Mihin liiton työntekijää tarvitaan kaiken tuon lisäksi? Palvelutarjonta ja palvelupolun tunteminen näkövammaisen kannalta eli mitä vaihtoehtoja erilaisissa tilanteissa yhteiskunnallisesti on tarjolla, niin se osaaminen on liiton työntekijällä. Ja toinen on tietysti sitten oikeuksien valvonta. Liiton työntekijänä mun tehtävä on myös tietää missä nää hiekkalaatikon reunat kulkee eli mitä oikeuksia ja velvollisuuksia eri osapuolilla tämmöisessä tilanteessa on. Vielä kolmantena myös tarkkailla ettei näkövammainen työntekijä joudu tämmöisessä tilanteessa syrjinnän kohteeksi.

Ville Lamminen:

Voiko työnantaja kysyä sulta neuvoja?

Marina Baarman:

Joo toki työnantaja voi soittaa ja pyytää apuja ja annetaan apuja. Mutta kyllä meidän tehtävä on olla siellä näkövammaisen näkökulmasta ja viime kädessä täytyy olla näkövammaisen henkilön suostumus siitä, että neuvotteluihin lähdetään asioita henkilökohtaisella tasolla hoitamaan. Yleisesti tietenkin annetaanmyös työnantajalle neuvoja, miten he voivat hyvin näitä asioita hoitaa.

Ville Lamminen:

Tämmöinen neuvottelu on tietysti tiedollisesti haastava, mutta on varmasti myöskin henkisesti monta kertaa vaikea. Tunnelmat saattaa olla aika pinnassa puolin ja toisin.

Marina Baarman:

Joo, se on hyvin tavallista ja oikeastaan voisi sanoa, että kaikilla on tunteet pinnassa semmoisessa tilanteessa, kun sä joudut neuvotteluun. Ensinnäkin se koskee sun henkilökohtaista aluetta eli sun terveydentilasta keskustellaan ainakin jossain määrin ja toisaalta myös sun työstä ja toimeentulosta. Ja sä oot vähän semmoisella liukkaalla jäällä että muutoksia on jotain varmaankin tulossa. Mutta kuinka pitkälle se uhkaa sun toimeentuloa ja sun arkea, niin ihan varmasti on tunteet pinnassa ja sen takia kin on tärkeätä että on mielellään näitä asioita tunteva henkilö mukana, joka pystyy käsittelemään asioita enemmän asioina. Tunteet usein sekoittaa ja sitten ollaan helposti semmoisessa mä tahdon ja mulle kuuluu ja miksi en mä saa mä en pysty -tilanteessa ilman Järkevää argumentointia. Silloin helposti ajaudutaan myös semmoiseen vastakkainasetteluun työnantajan kanssa ja sehän ei ole toivottavaa kenellekään. Se win win -tilanne syntyy siitä, että asioille  Löytyy käsittelyyn rajat ja sitten se ratkaisukeskeisyys, joka voidaan tuoda pöytään. Nää asiat on kuitenkin pitkälle ratkaistavissa. Aika harvoin joudutaan sellaiseen tilanteeseen, ettei mitään ole tehtävissä. Viimekädessä ratkaisun pitää olla sellainen, että se on riittävä pitkässä juoksussa. Pitää olla sellainen sen ratkaisun, että sen kanssa voi elää esimerkiksi siirtyä eläkkeelle, vaikka se ei olisi ensisijaisesti toivottava. Tavoitteena on näkymä siitä, että jonkun näköinen stabiili tulevaisuus odottaa. Sitten jos se on seb- tai c-vaihtoehto joka sieltä tulee ulos niin on se paljon helpompaa, jos siinä on tukihenkilö mukana, johon voi luottaa, että nyt on sitten ainakin kaikki katsottu , että en turhaan joudu tähän epämiellyttävään ratkaisuun tyytymään.

Ville Lamminen:

Vaikka työkyky neuvotteluun usein liittyy ymmärrettävästikin sitä pelkoa ja mitenkähän tässä käy, niin tällaiset neuvottelut saattaa olla myös hyvin myönteisiä mahdollisuuksia.

Marina Baarman:

Ne on hyviä paikkoja tutkia sitä omaa selviytymistään ja jaksamistaan. Suosittelisin, että paljon herkemmin voisi pyytää itselleen työterveysneuvottelua, kuin mitä tänä päivänä tehdään. Niitä käydään mun mielestä aivan turhan myöhään ja liian vähän.

Lopputunnus:

Näkövammaisten liitto, yhdessä näemme enemmän.