Siirry pääsisältöön

Kul­je­tus­pal­ve­lun hakeminen

Kuljetuspalvelu auttaa, kun liikkumisessa on erityisiä vaikeuksia tai kun joukkoliikenteen käyttö aiheuttaa näkövamman vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia.
Nainen ja mies istuvat kalliolla ja hymyilevät toisilleen, miehellä kädessään taiteltu valkoinen keppi.

Tällä sivulla

Mikä?

Kuljetuspalvelut helpottavat liikkumista, kun julkisten kulkuneuvojen käyttö on sairauden tai vamman vuoksi hankalaa.

Kenelle?

Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ovat tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Lapset

Myös vaikeavammaisella lapsella on oikeus vapaa-aikaan ja harrastuksiin tarvitsemaansa kuljetuspalveluun. Hyvin pienelläkin lapsella voi olla oikeus kuljetuspalveluihin, jos vammasta tai sairaudesta johtuvien apuvälineiden vuoksi aiheutuu kohtuuttoman suuria vaikeuksia käyttää julkisia kulkuvälineitä.

Palvelua ratkaistaessa lapsen liikkumista verrataan samanikäisen näkevän lapsen yksin liikkumiseen: pystyykö kyseisen ikäinen lapsi yleensä liikkumaan yleisillä kulkuneuvoilla, pyörällä tai jalan ja ilman aikuista. Kuljetuspalvelua kannattaa anoa myös etäämmällä järjestettäviin näkövammaisille lapsille tarkoitettuihin kerhoihin ja harrastuksiin, kuten Sporttiskerhoihin ja Oo mun kaa -kerhoihin.

Lapsi saattaa tarvita niin sanotun vakiotaksin, eli tietyt tutut kuljettajat, joihin lapsi luottaa. Tätä oikeutta tulee anoa erikseen. Perusteluina voivat olla lapsen kommunikaatiovaikeudet, pelot, tiedolliset taidot tai vastaavat yksilölliset tekijät.

Tuen määrä

Kuljetuspalveluina on järjestettävä vähintään 18 yhdensuuntaista vapaa-ajan matkaa kuukaudessa asuin- ja lähikunnissa. Lisäksi on järjestettävä välttämättömät työhön ja opiskeluun liittyvät matkat. Näitä matkoja ei saa käyttää terveydenhuoltoon tai kuntoutukseen liittyvissä matkoissa.

Hakeminen

Ensimmäiseksi tulee hankkia hyvä ja kattava lääkärinlausunto, jossa tulee ottaa kantaa kykyysi käyttää julkisia liikennevälineitä. Siitä tulee käydä ilmi, että olet näkövammainen ja että vammasi on pysyvä. Lisäksi siinä tulee näkyä näkövammasi haitta-aste sekä mahdolliset muut liikkumistasi vaikeuttavat terveydelliset tekijät.

Lääkärinlausunto on tärkeä, sillä hakemustasi käsittelevä työntekijä arvioi ensisijaisesti sen perusteella, oletko oikeutettu vaikeavammaisille tarkoitettuun kuljetuspalveluun.

Hakemuksen täyttäminen

Kuljetuspalveluhakemuksen sisältö saattaa olla erilainen eri hyvinvointialueilla. 

Matkojen tarkoitus

Hakemuslomakkeessa kysytään henkilötietojesi lisäksi, haetko asioimis- ja vapaa-ajan matkojen ohella myös opiskelu- tai työmatkoja. Asiointia ovat esimerkiksi kaupassa ja asioilla käynti, kyläily- ja sukuloimismatkat, erilaisiin kerhoihin tai kirkollisiin tilaisuuksiin osallistuminen ja muut asiointiin ja virkistäytymiseen liittyvät matkat oman kuntasi sisällä tai naapurikunnissa.

Asioimis- ja vapaa-ajan matkoja hakiessasi matkoja haetaan 18 yhdensuuntaista matkaa kuukautta kohti. Kun haet työ- tai opiskelumatkoja, niitä haetaan riittävä määrä kuukautta kohden, tyypillisesti kaksi yhden suuntaista matkaa yhtä työ- tai koulupäivääsi kohden. Kaikkia myönnettyjä matkoja ei ole pakko käyttää.

Vinkki: Usein hakemuksissa kysytään, mitä asioimismatkoja varten tarvitset kuljetuspalveluja ja millä alueella matkoja teet. Täytä kohta erityisen huolellisesti, jos sinulla on tarvetta myös kotikunnan ulkopuolisiin matkoihin.

Toimintakyky

Vammaisuutta ja sairautta koskevassa kohdassa kerrotaan kaikki ne sairaudet, jotka vaikuttavat arkeesi. Kerro siis näkövammasi lisäksi esimerkiksi kuulovammasta, vaikeuksista puheen tuottamisessa tai kommunikoinnissa, allergioista ja tuki-ja liikuntaelimistön sairauksista. Mainitse lisäksi liikkumiseen liittyvät apuvälineesi, kuten valkoinen keppi, tukikeppi, kyynärsauva, rollaattori, pyörätuoli, sähkömopo, happirikastin ja kuulolaite.

Usein hakemuksessa pyydetään kuvaamaan kykyäsi liikkua ulkona ja sisällä joko apuvälineillä tai ilman. Lisäksi saatetaan kysyä avuntarvettasi muissa päivittäisissä toiminnoissa ja käytössäsi olevia liikkumisen tukimuotoja. Kerro näissä kohdissa, oletko saanut autoveronpalautusta tai vammaispalvelulain mukaista tukea auton hankintaan.

Sopivin järjestämistapa

Hyvinvointialueella on oikeus järjestää kuljetukset harkitsemallaan tarkoituksenmukaisella tavalla, esimerkiksi taksikuljetuksina, kutsutaksikuljetuksina, palvelulinjoja käyttäen tai matkojenyhdistelykeskusten avulla. Hakemukseen kannattaa kirjata, mikä järjestämistapa tuntuu sinulle sopivimmalta, ja perustella se.

Hakemuksessa kannattaa lisäksi mainita, mikäli tarvitset toisen henkilön (saattajan) apua asiointimatkalla. Tällöin sinulle voidaan myöntää oikeus saattajan käyttöön matkalla, mikä tarkoittaa saattajan maksutonta mukana oloa esimerkiksi taksissa.

Palvelutarpeen arviointi

Joissain tilanteissa palvelutarvettasi arvioidaan myös laajemmin. Tällöin sosiaalityöntekijä voi käydä kotikäynnillä tai tapaaminen sovitaan sosiaalityöntekijän työpaikalle ennen kuljetuspalvelupäätöksen saamista. Tapaamisen tarkoitus on selvittää mahdolliset yksilölliset tarpeesi, jotka liittyvät esimerkiksi kuljetuspalvelun järjestämistapaan.

Usein kysyttyä kuljetuspalveluista

Mitä matkojen yhdistäminen tarkoittaa?

Periaatteena on, että samalta suunnalta suunnilleen samaan aikaan kuljetuspalvelulla kulkevat ohjataan käyttämään samaa kulkuneuvoa. Matkat tilataan yhdestä numerosta, matkojenyhdistämiskeskuksesta. Matkojenyhdistämiskeskus reitittää autot esim. taksit siten, että niiden kyydissä voi olla useampi henkilö. Kunnasta riippuen matkojen yhdistäminen voi koskea vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun sekä sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun käyttäjiä, sekä mahdollisesti myös Kansaneläkelaitoksen korvaamia matkoja.

Miksi minä saan vain 2 tai 4 matkaa kuukaudessa, kun naapurini saa paljon enemmän?

Hyvinvointialueen sosiaalitoimesta kuljetuspalvelumatkoja korvataan kahden eri lain mukaan, vammaispalvelulain sekä sosiaalihuoltolain. Vammaispalveluasetuksessa määritellään, että jokapäiväiseen elämään kuuluvia matkoja pitää olla vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, mikäli vaikeavammaisuuden kriteerit kuljetuspalveluun nähden täyttyvät. Sosiaalihuoltolain perusteella myönnettyjen matkojen osalta laissa ei ole mitään minimimäärää. Hyvinvointialue voi myöntää esimerkiksi tietyn euromäärän vuodeksi asioimis- ja virkistysmatkoja varten. Kannattaa selvittää omasta sosiaalitoimesta minkälainen kuljetuspalvelu on kyseessä.

Voinko käyttää kuljetuspalveluja työ- ja opiskelumatkoilla?

Vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus vähintään 18 yhdensuuntaiseen vapaa-ajanmatkaan kuukaudessa. Näiden lisäksi hänelle tulee järjestää välttämättömät työ- ja opiskelumatkat.

Työ- ja opiskelumatkoja haetaan samalla tavalla kuin vapaa-ajanmatkojakin. Hakemuksen liitteenä tulee olla läsnäolotodistus oppilaitoksesta tai työnantajan kirjoittama todistus työsuhteesta. Työnantajan todistukseksi käy myös kopio työsopimuksesta.

Opiskelumatkoista tehtävä päätös on määräaikainen. Opiskelumatkoja voi käyttää vain lukukausien aikana. Ne eivät ole käytössä oppilaitoksen loma-aikoina. Työmatkoista tehtävä päätös voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sen mukaan, millaisesta työsuhteesta on kysymys.