Korkea-asteen opinnot

Tältä sivulta löydät tietoa muun muassa valintakokeista, tenttijärjestelyistä ja oppimateriaaleista.
Kädet lukevat pistekirjoituslehteä.

Tällä sivulla

Korkeakoulututkinnon voi suorittaa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Opiskelu ammattikorkeakoulussa on työelämälähtöistä, ja opintoihin liittyy lähes aina työharjoittelujaksoja ja projekteja yritysten kanssa. Yliopisto-opinnot taas ovat teoreettisempia ja keskittyvät yleiseen tasoon. Yliopisto-opinnot edellyttävät usein myös enemmän itseohjautuvuutta ja kykyä kantaa vastuuta omasta opiskelustaan.

Ammattikorkeakouluun voi hakea, jos on suorittanut lukion tai kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon. Yliopistoon voi hakea, jos on suorittanut ylioppilastutkinnon tai kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon. Myös jotkin muut tutkinnot voivat antaa hakukelpoisuuden ammattikorkeakouluun tai yliopistoon, joten asia on hyvä tarkistaa esim. suoraan korkeakoulusta.

Hakeminen

Opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa haetaan yhteishaussa. Joihinkin oppilaitoksiin on omia erillishakuja, jolloin hakemus toimitetaan suoraan oppilaitokseen. Näistä saa tarkempia tietoja oppilaitoksesta.

Keväällä ensimmäinen hakuaika on tammikuulla. Siinä haettavana ovat korkeakoulujen vieraskieliset koulutukset ja jotkin taideyliopiston koulutukset. Toinen hakuaika on maaliskuussa, jolloin ovat haettavana korkeakoulujen suomenkieliset koulutukset. Hakulomakkeeseen voi laittaa mieluisuusjärjestyksessä enintään kuusi hakutoivetta. Valintojen tulokset julkaistaan kesä-heinäkuun vaihteessa.

Valintakokeet

Korkeakoulujen valintakokeisiin osallistuvat näkövammaiset hakijat voivat saada yksilöllisiä valintakoejärjestelyjä. Valintakokeiden erityisjärjestelyjä voivat olla esimerkiksi:

  • lisäaika
  • kysymykset isokirjoituksella, pistekirjoituksella tai sähköisessä muodossa
  • mahdollisuus tietokoneen tai muiden apuvälineiden käyttöön
  • erillinen tila.

Erityisjärjestelyjä on haettava yhteishaun hakuajan aikana. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus. Jos olet juuri kirjoittanut ylioppilaaksi, lääkärintodistuksen tilalle yleensä käy ylioppilastutkintolautakunnan antama päätös ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyistä.

Lue Esteetön opiskelijavalinta -suositus ja -opas- Ulkoinen linkki.

Erityisjärjestelyt

Näkövamman vuoksi tarvittavia opiskelun erityisjärjestelyjä voivat olla esimerkiksi:

  • lisäaika tenteissä
  • tenttikysymykset isokirjoituksella, pistekirjoituksella tai sähköisessä muodossa
  • luentomateriaalien saaminen monisteina tai sähköisessä muodossa
  • mahdolliset korvaavat suoritukset.

Opiskelussa tarvittavista erityisjärjestelyistä on sovittava oppilaitoksen kanssa.

Terveydentila

Osassa tutkintoja voi olla terveydentilavaatimuksia. Näitä sovelletaan toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulututkinnoissa ja yliopistotutkinnoissa.

Niin sanottujen SORA-säädösten- Ulkoinen linkki tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja työelämässä lisäämällä oppilaitosten keinoja opiskelijoita koskevissa soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksissä. Säädöksiä sovelletaan tiettyihin tutkintoihin humanistisella ja kasvatusalalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla.

Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla hakijan sairaus, vamma tai muu terveydentilaan liittyvä asia, joka estää koulutukseen osallistumisen tai käytännön tehtävistä tai harjoittelusta suoriutumisen.

Lähtökohtana on oltava opiskelun esteiden poistaminen ja erityisjärjestelyjen käyttö. Vaikka vamma estäisi osallistumisen joihinkin käytännön tehtäviin, se ei tarkoita, että opiskelija olisi automaattisesti soveltumaton koko alalle.

Oppilaitoksilla on oltava ohjeistus SORA-lainsäädännön soveltamiseen. On mietittävä erityisjärjestelyjä ja pohdittava tapoja tutkinnon tasavertaiseen suorittamiseen. Näkövamma ei siis suoraan ole este.

Opiskelupaikan vastaanottaminen

Opiskelupaikan vastaanottaminen on vahvistettava korkeakoulun antamaan päivämäärään mennessä. Päivämäärä ilmoitetaan yhteishaun aikataulujen yhteydessä ja korkeakoulusta tulevassa hyväksymiskirjeessä. Opiskelupaikan vastaanottaminen on sitova. Ennen opiskelupaikan vastaanottamista kannattaa tarkistaa valintojen tulokset kaikista korkeakouluista, joihin on hakenut.

Jos yhteishaussa ei tärpännyt, kannattaa vielä selvittää korkeakoulujen lisähaut.

Apuvälineet ja vammaispalvelut

Korkeakouluun lähtevän näkövammaisen tulisi huolehtia siitä, että opiskeluun liittyvät apuvälineet ovat ajan tasalla.

Opiskelussa tarvittavia apuvälineitä haetaan joko Kelalta tai terveydenhuollosta. Kela voi myöntää opiskelun apuvälineeksi esimerkiksi tietokoneen, Daisy-äänikirjojen kuuntelulaitteen ja lukutelevision. Terveydenhuollolta haettavat apuvälineet ovat esimerkiksi erilaisia pienempiä optisia apuvälineitä.

Jos opiskelussa tarvitsee henkilökohtaista avustajaa, sitä haetaan vammaispalvelulain mukaisena henkilökohtaisena apuna kotikunnan sosiaalitoimistosta.

Jos matkoihin kotoa opiskelupaikkaan ja takaisin tarvitsee taksimatkoja, niitä haetaan vammaispalvelulain mukaisina vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen opiskelumatkoina kotikunnan sosiaalitoimesta.

Uuteen opiskelupaikkaan tutustuminen voi edellyttää liikkumistaidonohjausta. Myös sitä haetaan kotikunnan sosiaalitoimesta.

Oppimateriaalit

Näkövammainen opiskelija voi hakea tenttikirjoja ja muita oppimateriaaleja saavutettavassa muodossa esimerkiksi Celiasta.

Toimeentulo

Opiskelija voi hakea monenlaisia palveluja, tukia, apuvälineitä ja apurahaa.


Sivu päivitetty