Kou­lu­tuk­sel­la työ­hön

Julkaistu Silmäterä-lehden numerossa 4/2013

Suurin vaikutus näkövammaisen työllistymiseen on hänen koulutustasollaan. Näkövammarekisterin tietojen mukaan vähintään kandidaatin tutkinnon suorittanut näkövammainen on kymmenen kertaa todennäköisemmin täysipainoisesti työelämässä kuin pelkän perusasteen suorittanut. Keskiasteen tutkinnon suorittaneista vain hieman yli 20 prosenttia on täysin työllistyneitä, kun vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden joukosta heitä on jo joka toinen. Korkean koulutusasteen ja hyvien työllistymisnäkymien välinen yhteys on erittäin selkeä. Näkövammaisten keskusliitto hoitaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen näkövammarekisteriä, jonka avulla pystytään seuraamaan muun muassa näkövammaisten sosiaalisen aseman kehittymistä, muutoksia koulutusasteessa ja työllistymistä. Näkövammarekisteri tarjoaa myös mahdollisuuden suorittaa väestötason vertailuja.

Kun vielä 2005 16,8 prosenttia työikäisistä näkövammaisista oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, 2010 tuo luku oli enää 5,2. Äkillinen, yli kymmenen prosenttiasteen pudotus on herättänyt kysymyksiä. Tutkimuspäällikkö Matti Ojamo Näkövammaisten keskusliitosta on muutoksesta hämmästynyt ja pohtii, saattaisivatko näkövammaisten lasten huonot kokemukset peruskoulusta johtaa kielteiseen suhtautumiseen opiskeluun. Ojamo ei uskalla sulkea pois tilastollisen virheen mahdollisuutta, mutta arvelee, että tilastojen taustalta voi myös löytyä suuria määriä koulutuksen keskeyttäneitä. Näkövammaisten keskusliiton koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko on yhtä hämillään lukujen edessä ja korostaa, että tällä hetkellä kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Hän allekirjoittaa Ojamon teesin opintonsa keskeyttäneiden vaikutuksesta tilastoihin ja pohtii, pitävätkö näkövammaiset korkeakouluopintoja liian vaativina. Kokko huomauttaa, että nykyään esimerkiksi opintomateriaalin löytyminen edellyttää enemmän omaa aktiivisuutta kuin aiemmin.

Koulutustaso periytyy. Vanhempien korkea koulutus lisää merkittävästi sitä todennäköisyyttä, että lapset hankkivat samantasoisen tai korkeamman koulutuksen kuin heidän vanhemmillaan. Erityisesti äitien koulutustaso periytyy tehokkaasti. Näkövammaisten koulutustason laskulla voikin olla yllättävän kauaskantoisia seurauksia. Suomessa näkövammaisten koulutustason nousu on seurannut suhteellisen uskollisesti toisen maailmansodan jälkeisinä teollistumisen ja vaurastumisen vuosikymmeninä valtaväestön koulutustasoa, mutta nyt on käytävä kasvokkain sen kanssa, että tuo kehityskulku ei välttämättä tule annettuna, vaan sen eteen on aktiivisesti työtä.

Ville Ukkola/NKL/Työllisyyspalvelut