Mil­lais­ta tu­kea si­nä tar­vit­set?

Ohje asiakkaalle palvelusuunnitelman laadintaa varten

Mitä palvelusuunnittelu tarkoittaa, mikä on palvelu­suunnitelma?

Palvelusuunnitelman laatiminen tuli sosiaalihuollon asiakkaille subjektiiviseksi oikeudeksi vuoden 2001 alusta sosiaalihuollon asiakaslain myötä. Vammaispalvelulain muutoksen yhteydessä (2009) vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus korostuu ja palvelusuunnitelman tarkoituksena on kohentaa asiakkaan mahdollisuuksia entistä monipuolisempaan osallisuuteen. Palvelusuunnittelu on henkilön (perheen) tuen suunnittelua lähtökohtana hänen omat toiveet, tarpeet ja ratkaisuehdotukset tuen järjestämistavoista. Suunnittelu kiteytetään palvelusuunnitelmaksi, johon kirjataan ne avun, tuen ja palvelujen muodot, joita henkilö arkensa sujumiseksi tarvitsee.

Palvelujen ja tuen suunnittelu vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin:

Millaista palvelua ja tukea sinä tarvitset? Miten haluat tuen järjestettävän? Onko nykyinen tuki riittävää? Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on ja mitä tukea tarvitset niiden toteuttamiseksi? Mitkä ovat sinun/perheesi voimavarat, miten jaksamista tulisi tukea? Kuka on yhteyshenkilö, joka tarvittaessa ohjaa palveluihin tai jonka puoleen voit tarvittaessa kääntyä? Minkä lain mukaan tukitoimet järjestetään? Millaisia ovat asiakasmaksut?

Mitä hyötyä palvelusuunnitelmasta on ja mitä se sisältää?

Yksilöllinen palvelusuunnitelma on oleellisen tärkeässä roolissa, koska se avaa mahdollisuuden räätälöityyn tukeen. Se antaa henkilölle mahdollisuuden osallistua oman tukensa suunnitteluun, vaikuttaa saamaansa tukeen ja palveluihin, saada tietoa palvelu- ja tukimuodoista ja yksilöllistä palveluohjausta. Suunnittelun lähtökohtana eivät ole paikkakunnan nykyiset palvelut, vaan henkilön ilmaisemat tuen tarpeet.

Suunnitelma voi jakaantua esim. seuraaviin osiin: Henkilön toiveet ja tuen tarpeet, suunnitelma esitettyjen tuen tarpeiden toteuttamiseksi: kuka, mitä ja milloin tekee, yhteyshenkilöt, mihin lakiin tuki perustuu ja mitä velvoitteita asiakkaalle tuesta aiheutuu esim. asiakaspalvelumaksut. Lisäksi suunnitelma sisältää allekirjoitukset, suunnitelman jakelusta sopimisen sekä tarkistusajankohdan.

Sinun tulee saada oma kappale tehdystä suunnitelmasta, jonka olet hyväksynyt omalla allekirjoituksellasi. Oleellista on, että allekirjoitat palvelusuunnitelman vasta sitten, kun se vastaa omaa näkemystäsi palvelutarpeistasi.

Valmistautuminen palvelusuunnitelman laadintaan

Palvelusuunnitelman laadintaan kannattaa valmistautua etukäteen. Ennen suunnitelman laatimista kannattaa hankkia tarpeelliset lääkärinlausunnot sekä muut tarvittavat selvitykset ja asiakirjat.

Ennen suunnitelman laatimista on hyvä miettiä myös omia tarpeitaan. Palvelusuunnitelma on ennen kaikkea tukea hakevan henkilön näkemys siitä, millaiseen tukeen ja palveluihin pyritään, vaikkakin se useimmiten laaditaan yhteis-työssä viranhaltijoiden ja läheisten avustajien ja mahdollisten kuntouttajien kanssa. Näkövammaisten henkilöiden keskeisimmät ongelmat liittyvät liikkumiseen, tiedon saantiin ja arkipäivän toiminnoissa suoriutumiseen. Liikkumisen ongelmat vaikeuttavat asiointia ja kanssakäymistä sukulaisten ja ystävien kanssa sekä osallistumista erilaisiin tapahtumiin. Näkövamma haittaa erityisesti paperilla olevan tekstin lukemista ja siten vaikkapa oman postin selvittelyä tai asiapapereiden käsittelemistä. Arkipäivän askareiden ongelmat koskettavat milloin ruoanlaittoa, milloin siivousta yms. Kaikki nämä tulisi ottaa huomioon elämäntilannetta ja toimintakykyä arvioitaessa ja palvelusuunnitelmaa kirjatessa. Oheiseen liitteeseen on koottu vinkkejä helpottamaan oman avuntarpeesi selvittämistä.

Keitä mukaan neuvotteluihin?

Ennen neuvottelua on mietittävä keiden olisi hyvä olla mukana. Henkilön omaiset ja läheiset voivat osallistua neuvotteluihin. Henkilö ja hänelle läheinen työntekijä voivat pohtivat yhdessä miltä kaikilta eri viranomaistahoilta on saatava edustaja mukaan suunnitelmaa laatimaan (esimerkiksi vammaispalvelu, kotipalvelu, kotihoito, muu terveydenhuolto jne.). Henkilö määrää myös sen, ketä ei ole mukana. Koska toistaiseksi ei ole käytössä erityisesti näkövammaisten
toiminta- palvelutarvetta mittaavaa lomaketta, on joskus erittäin tärkeätä, että palvelusuunnitelman tekoon osallistuu asiakkaan lisäksi henkilöitä, jotka ovat perehtyneet näkövammaisen toimintakyvyn erityiskysymyksiin.

Neuvottelun paikka ja aika sovitaan yhdessä. Kannattaa miettiä, missä suunnitelmaneuvottelu on parasta pitää: kotona, sosiaalitoimiston tiloissa vai jossakin
muualla. Joskus henkilön koti on välttämätön paikka esim. kodin muutostöiden tarpeen osoittamiseksi. Kokoonkutsuja sovitaan yhdessä.

Milloin ja missä ajassa palvelusuunnitelma on laadittava?

Palvelusuunnitelma on pääsääntöisesti aina laadittava. Poikkeuksena tästä on, jos kysymyksessä on tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä ja palveluja koskevat päätökset on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa niitä koskevan hakemuksen tekemisestä.

Palvelutarpeen selvittäminen on osa yksilöllisen palvelusuunnitelman valmisteluprosessia. Palvelutarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä kun vammainen henkilö tai hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä kuntaan palvelujen saamiseksi. Palvelutarpeiden selvittämiseksi pääsääntönä on kotikäynti tai vähintään asiakkaan henkilökohtainen tapaaminen.

Voiko palvelusuunnitelman sisällöstä tehdä oikaisuvaatimusta?

Palvelusuunnitelma ohjaa hakemaan palvelua ja tukea. Päätökset joistakin tukimuodoista saattavat olla kielteisiä. Vasta päätöksistä voidaan tehdä oikaisu-vaatimus. Viranomaisen on huolehdittava siitä, että vaikka etuutta tai tukea ei myönnetä, sen pohjana olevaan tuen tarpeeseen tulee vastata mahdollisimman nopeasti. Viranomainen ei voi toistuvasti evätä tukea määrärahojen puutteeseen vedoten, kun tuen tarve on osoitettu. Mikäli viranomainen kieltäytyy tekemästä palvelusuunnitelmaa, asiasta voi mm. tehdä muistutuksen kunnan johtavalle sosiaalihuollon viranomaiselle ja/tai kannella asiasta lääninhallitukselle Vammaispalvelulain mukaan palvelut on järjestettävä kunnassa asuvien vammaisten tarpeiden mukaisesti, ei sen mukaan, miten paljon niihin on varattu määrärahoja.
neuvonta(at)assistentti.info
puhelin ke klo 13–16, to klo 9–12
(09) 6850 1150