Vuo­si­ker­to­mus 2018

1. Johdanto

Olemme näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on toimia näkövammaisten ihmisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestönä.

Vuonna 2018 liitto täytti 90 vuotta ja juhlavuosi näkyi toiminnassamme eri tavoin. Juhlistimme 90-vuotista taivaltamme tuomalla esille nykytoimintaamme ja sen tulevaisuudennäkymiä. Juhlavuoden päätapahtumat olivat Kesäpäivät Kuopiossa 15.–17.6. sekä Avoimet ovet Iiris-keskuksessa 11.10. Molemmat tapahtumat saavuttivat suuren suosion, osallistujia oli lähes 1500 henkilöä. Avoimien ovien yhteydessä avattiin uusi Pimé Café -tila Iiriksessä.

Painotimme vuoden aikana yhteistyötä, teemavuoden slogan oli Yhteistyön voimalla – Näkövammaisten liitto 90 vuotta. Kaikilla näkövammaistyötä tekevillä yhdistyksillä on tärkeä merkitys vertaistuen antajina ja yhteisöllisyyden lisääjinä. Yhteistyön kautta voimme kaikki edistää liiton päätavoitetta; näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista ja runsassisältöistä elämää.

Merkittävimpiä vaikuttamistyömme kohteita olivat sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus, vammaislainsäädännön kokonaisuudistus, uuden maakuntahallinnon käynnistyminen ja palveluiden digitalisointi. Myös Euroopan Unionissa on meneillään meille tärkeitä esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä säädöshankkeita, joiden kansalliseen toimeenpanoon vaikutimme.

Toimintavuoden aikana vaikutimme vahvasti siihen, että kaikilla näkövammaisilla on mahdollisuus saada tarvitsemansa tukipalvelut, kuten kuntoutus, liikkumistaidon ohjaus, liikkumisen tuki, henkilökohtainen apu ja sopivat apuvälineet. Kehitimme omia toimintaprosesseja, markkinointia ja asiakastyötä.  Toteutimme yhteistyönä eri yksiköiden välillä liiton hallituksen linjaamia näkövammaisten työllisyyden edistämisen toimenpiteitä.

Päivitimme vuoden aikana sekä liiton viestintästrategian että sosiaalisen median strategian. Vahva vaikuttaja – Näkövammaisten liiton viestintästrategia on suunnitelma siitä, miten liiton strategian 2017–2021 toteutumista edistetään viestinnän keinojen osalta. Panostimme vuoden aikana myös sosiaalisen median koulutukseen henkilökunnalle, tämän johdosta liiton näkyvyys sosiaalisessa mediassa on kasvanut ja toiminnasta on tullut suunnitelmallisempaa.

Liittomme jäseniä on 14 alueyhdistystä ja 10 valtakunnallista jäsenyhdistystä. Yhdistysten jäsenmäärä on noin 10 000 jäsentä.

2. Vaikuttaminen ja tiedonsaanti

2.1 Tiedonsaantipalvelut

Tavoitteemme on parantaa näkövammaisten tiedonsaantia ja edellytyksiä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa arjessa.

Luetus-julkaisupalvelun aktiivisten käyttäjien määrä kasvoi jonkin verran, myös uusien Luetus-asiakkaiden määrä kasvoi. Julkaisimme syyskuussa Luetus-lukusovelluksen Applen mobiililaitteille, mikä tuki asiakasmäärän kasvua. Päivitimme myös Luetus-sovelluksen Android-versiota. Luetus-mobiilisovelluksia käytti vuoden lopussa lähes kolmannes palvelun aktiivisista käyttäjistä. Myös verkkokuuntelulaitteiden käyttäjämäärä kasvoi. Laajensimme välitettävien sähköisten julkaisujen valikoimaa 20 lehdellä.

Käynnistimme Luetus-palvelun uudistushankkeen laatimalla kuvauksen nykyisestä järjestelmäarkkitehtuurista sekä kartoittamalla potentiaalisia ratkaisuja ja palveluntarjoajia. Luetus-uudistuksen jatkaminen sisältyy vuoden 2019 suunnitelmaan.

Tavoitteemme oli lisätä saavutettavuuden ja käytettävyyden huomiointia sähköisissä palveluissa. Saavutettavuustyömme oli vuoden aikana aktiivista: levitimme tietoa verkkopalveluiden saavutettavuudesta sekä demonstroimme näkövammaisten tiedonsaannin haasteita ja ratkaisuja erilaisissa tilaisuuksissa. Osallistuimme saavutettavuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon valmisteluun sekä annoimme lausuntoja ja kannanottoja muun muassa sähköisiä palveluita ja tekijänoikeuksia koskeviin lakiuudistuksiin. Verkkosivustojen saavutettavuutta koskevan sääntelyn kehittymisen myötä luovuimme Saavutettavuus huomioitu -leimojen myöntämisestä.

Daisy-soittimen lainaajamäärä laski hieman. Lainaajamäärän lasku on suunnitelman mukaista ja selittyy pääasiassa mobiililaitteiden käytön lisääntymisellä, mikä on vähentänyt Daisy-soittimen käyttöä nuoremmissa ikäryhmissä. Daisy-lainaamon uusien asiakkuuksien määrä kasvoi kuitenkin joillakin prosenteilla.

Tuimme näkövammaisten tieto- ja viestintätekniikan itsenäistä käyttöä tarjoamalla näkövammaisille, heidän omaisilleen sekä yhteistyökumppaneille etäneuvontaa. Julkaisimme käyttöoppaan Daisy-lainaamon uudelle Webbox-laitteelle sekä uudistimme palveluita esitteleviä verkkosivujamme. Huolehdimme myös liiton henkilökunnan yhteisistä ict-palveluista mukaan lukien työasemien, sovellusten, palvelinten ja verkon ylläpito.

Osallistuimme näkövammaisten IT-ohjaajien koulutuspäivien järjestämiseen Rovaniemellä yhdessä Lapin Näkövammaiset ry:n kanssa. Jatkoimme ruotsinkielisiä äänilehtipalveluita koskevaa yhteistyötä FSS rf:n kanssa.
Yksinkertaistimme keskustelukanavien käyttöehtoja ja moderointikäytäntöjä.
Saavutimme toiminnan suoritetavoitteet hyvin. Kehittämistavoitteet saavutimme osittain. Jatkoimme uuden vertaistukialustan kehitystä, mutta sen julkaisu siirtyi vuodelle 2019. Vapaaehtoistyönä tuotettujen e-kirjojen tuotannon ja jakelun uudistusprojektin valmistuminen siirtyi vuodelle 2019.

Toiminnan kohderyhmiltä keräsimme palautetta muun muassa verkkolomakkeella, kirjaamalla palautetta palvelutilanteissa sekä paperilomakkeilla. Muodostimme työntekijöiltä, jäsenyhdistyksiltä ja jäseniltä kerättyyn tietoon ja toimintaympäristön analysointiin perustuvan kokonaisvaltaisen kuvan liiton tietohallinnon ja palveluiden digikypsyyden nykytilasta ja kehitystarpeista. Kartoitusvaiheen jälkeen aloitimme IT-palvelunhallinnan käyttöönoton luetteloimalla liiton kaikki IT-palvelut ja niiden kehityskohteet keskitettyyn palvelusalkkuun. Tämä projekti jatkuu vuonna 2019.

2.2 Sosiaaliturvaan vaikuttaminen

Tehtävämme sosiaaliturvaan vaikuttamisessa on edistää yhdenvertaisuutta sosiaaliturvan, vammaispalvelujen, Kelan palvelujen ja tukitoimien sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kohdalla. Sosiaaliturvan vaikuttamistyölle asetetut tavoitteet saavutimme kokonaan. Myönteisesti tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttivat työntekijöiden sitoutuminen tehtäviensä hoitoon ja vahva substanssiosaaminen. Keskeisimmät saavutuksemme olivat asiakastyön onnistumiset, viestinnän lisääntyminen sekä yhteistyö eri järjestöjen kanssa.

Seurasimme lainsäädäntöön suunniteltuja muutoksia ja teimme vaikuttamistyötä lausumalla hallituksen esityksiin sekä yhteistyössä Vammaisfoorumin kanssa että Näkövammaisten liiton omina lausuntoina. Tavoitteemme, että kaikista keskeisistä näkövammaisten ihmisten sosiaaliturvaan tai koulutukseen liittyvistä hallituksen esityksistä ilmaistaan liiton näkemys, toteutui.

Olimme mukana YK:n vammaissopimuksen Suomen maaraportin rinnakkaisraportin valmistelussa sekä lausuimme ulkoministeriölle Suomen virallisesta maaraportista. Seuraamme YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoa ja toteutumista yhteistyössä muiden vammaisjärjestöjen kanssa.

2.3 Oikeuksienvalvonta

Tavoitteenamme on näkövammaisten ihmisten ja heidän omaistensa tarpeita vastaava neuvonta ja ohjaus. Asiakastyön tavoitteet saavutimme kokonaan. Alueellisen vaikuttamistyön tavoitteet saavutimme osittain. Tähän vaikutti asiakastyön suuri osuus alueellisten työntekijöiden työajasta. Toimintaa koskevissa arvioinneissa ja palautteissa korostui henkilökohtaisen asiakastyön tärkeys ja merkitys. Laajemman asiakas- ja sidosryhmäpalautteen sekä itsearvioinnin vuoden toiminnasta keräämme helmikuussa 2019.

Keskityimme järjestölähtöiseen auttamistyöhön. Oikeuksienvalvonnan asiantuntijamme tekivät pääosin henkilökohtaista asiakastyötä. Se sisälsi myös palveluihin ja tukitoimiin liittyvää oikeuksienvalvontatyötä (muun muassa tiedottamista, neuvontaa, yhteydenpitoa viranomaisiin). Asiakasyhteydenotot liittyivät tiedonsaantiin näkövamman vaikutuksesta mahdollisiin sosiaalipalveluihin, vammaispalveluiden, sosiaalihuollon palvelujen, Kelan palvelujen ja tukitoimien ja muiden vastaavien hakemiseen tai yksilöpäätöksiin liittyvään muutoksenhakuun. Lisäksi saimme yhteydenottoja syrjintäasioissa. Yksilöpäätöksiin tekemämme oikaisuvaatimukset ja valitukset tuottivat tulosta lautakuntatasolla sekä hallintoprosessissa. Alueellisten työntekijöiden lisäksi joissain valitusprosesseissa oli mukana oikeuksienvalvontalakimies, joka toimi noin 40 asiakkaan oikeudenkäyntiasiamiehenä. Oikeuksienvalvontalakimiehen toimeksiannot liittyivät vammaispalveluihin, ennen kaikkea kuljetuspalveluihin, henkilökohtaiseen apuun, vammaisuuden perusteella maksettaviin taloudellisiin tukiin sekä syrjintään. 

Teimme yhteistyötä alueyhdistysten kanssa. Järjestimme yhdessä tapahtumia, joissa kerroimme näkövammaan liittyvistä palveluista ja toiminnasta. Teimme alueyhdistysten ja muiden järjestöjen kanssa vaikuttamistyötä myös suoraan viranomaisiin. Tiivistimme yhteistyötä kuntien vammaisneuvostojen kanssa.
Näkövammaisten palvelujen saatavuuden ja palveluiden tietoisuuden lisäämiseksi teimme alueellisesti tiivistä yhteistyötä myös kuntien muiden toimijoiden kuten kotipalvelun, kotisairaanhoidon, vanhustyön ja terveysasemien palveluohjaajien sekä kuntien sosiaaliasiamiesten kanssa. Lisäksi teimme oppilaitosyhteistyötä järjestämällä näkövammaisuutta käsitteleviä infotilaisuuksia.

Asiakastyössä seurasimme ja vaikutimme kuljetuspalveluiden ja henkilökohtaisen avun riittävyyteen ja yksilöllisten tarpeiden toteutumiseen. Erityisesti 1.7.2018 voimaan astunut liikennepalvelulaki ja sen tuoma taksiliikennettä koskenut uudistus vaikutti kuljetuspalveluiden ongelmien lisääntymiseen ja näkövammaisten ihmisten liikkumisen ja elämän hankaloitumiseen. Osallistuimme tulevien sote-alueiden vammaispalvelujen valmistelutyöryhmiin ja valmistelimme näkövammaisen maahanmuuttajan palvelupolkua yhdessä vammaisten maahanmuuttajien Tukikeskus Hilman ja liiton työelämäpalvelujen kanssa. Yhteistyössä liiton kuntoutuspalvelujen kanssa selvitimme liikkumistaidon ohjauksen tarvetta ja saatavuutta eri puolilla Suomea.

Viestinnässä hyödynsimme liiton verkkosivuja ja sosiaalista mediaa. Tiedotimme kuukausittain sosiaaliturvasta sekä koulunkäynnin ja opiskelun tukitoimista ja erityisjärjestelyistä yhdistysten ääni- ja verkkolehdissä sekä sähköpostitse. Päivitetty Näkövammaisen palveluopas ilmestyi huhtikuussa. Uusina julkaisuina tuotimme lapsiperheiden sähköisen palveluoppaan ja JNCL-oppaan sekä teetimme selvityksen näkövammaisen sosiaalisista suhteista.

Jouduimme perumaan 7–9 -luokkalaisten vanhemmille tarkoitetun infopäivän vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Tähän vaikutti toukokuussa voimaan tullut EU:n tietosuoja-asetus (GDPR), jonka vuoksi emme voineet tiedottaa tapahtumasta edellisvuosien tapaan. Erilainen koulupäivä -tapahtumissa sekä ammattihenkilöstölle suunnatuissa verkostopäivissä osallistujia oli runsaasti. Perehdytimme sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaisia ja opiskelijoita näkövammaiskysymyksiin. Tapahtumissa oli mukana myös alueyhdistysten vertaistoimijoita.

Teimme yhteistyötä näkövammaisyhdistysten ja muiden vammaisjärjestöjen kanssa. Sidosryhmistä tärkeimpiä olivat keskussairaalat ja kuntien sosiaalitoimet.

2.4 Järjestöpalvelut

Tehtävämme on edistää näkövammaisten oikeuksien toteutumista ja tuottaa palveluja jäsenyhdistyksille ja yksittäisille näkövammaisille. Toimintamme tavoitteena on yhdessä jäsenyhdistysten kanssa mahdollistaa elinvoimainen näkövammaistyö kautta maan.

Kesäkuussa järjestimme Kuopiossa näkövammaisten kesäpäivät, joilla osallistujia oli 350. Loimme katsauksen näkövammaistyön historiaan, kuulimme näkövammarekisterin uusista tilastotiedoista, tutustuimme kesäiseen Kuopioon, saimme vieraaksi kirjailija Antti Heikkisen sekä vietimme aikaa yhdessäolon ja vertaistuen merkeissä. Kesäpäivät olivat yksi liiton 90-vuotisjuhlavuoden tapahtuma.

Järjestämämme järjestöpäivien teemoina olivat muun muassa näkövammaisten kuntoutuspalveluiden tuottajien sekä liiton palvelujen esittäytyminen, jäsenhankinta ja yhdistysten viestinnän kehittäminen. Yhdistysten toimihenkilöiden tapaamisessa keskityimme yhdistyshallintoon, tietosuojaan (GDPR) ja toiminnan ideointiin. Osallistuimme jäsenyhdistysten järjestämiin vertaistoimijoiden ja luottamushenkilöiden koulutuksiin ja tuimme kokemustoimijatoimintaa.

Esteettömyystyömme keskiössä oli näkövammaisten kohtaamien esteiden poistaminen liikenteessä ja rakennetussa ympäristössä. Keskeisimmät hankkeet sijoittuivat pääkaupunkiseudulle (länsimetron uudet asemat, Pasilan Tripla-kauppakeskus), mutta teimme yhteistyötä myös eri puolilla maata sijaitsevien rakennushankkeiden kanssa (sairaalat, matkakeskukset). Rakennuttajille ja arkkitehdeille annoimme neuvontaa rakennuskohteiden esteettömyydestä ja ohjaus- ja opastusjärjestelmistä. Pitkäaikaisen vaikuttamistyömme tuloksena HKL toteutti toimintavuonna pysäkkikuulutukset Helsingin raitiovaunuliikenteessä.

Koulutustoimintamme painopisteitä olivat ammattihenkilöstön koulutukset ja pistekirjoituskoulutus. Ammattihenkilöstön koulutusten kohderyhminä olivat varustamohenkilöstö, henkilökohtaiset avustajat, näkövammaisten lasten kanssa työskentelevät sekä koulunkäynninohjaajat. Lisäksi järjestimme näkövammaistiedon perusteet -koulutuksen. Taksilainsäädännön muutoksen myötä pitkäaikainen koulutusyhteistyö Helsingin Taksiautoilijoiden kanssa päättyi. Opintokeskus Siviksen ammatillisen lisäkoulutuksen tukea hyödynsimme erityisesti jäsenyhdistystemme henkilöstökoulutuksiin.

Nuorisotoiminnassa järjestimme kolme viikonlopputapahtumaa sekä kesäleirin Lohjalla (Historian havinaa Tallinnassa ja Sokkopingis -viikonloput sekä nuorisofoorumin teemalla Maalaisfoorumi). Nuorisotoimintamme järjesti lukuisia Pimé Café -tapahtumia tiedon levittämiseksi näkövammaisuudesta. Näkövammaisten nuorten Pohjoismainen leiri järjestettiin Ruotsissa. Suomesta leirille osallistui viisi näkövammaista nuorta. Kansainvälistä yhteistyötä teimme osallistumalla Berliinissä järjestettyyn Dream it, Do it -seminaariin, jossa valmisteltiin nuorisovaihtoja ja Erasmus+ -ohjelman hakemuksia.

Naistoiminnassa aloitimme valtakunnallisen vertaistukitapahtuman suunnittelun vuodelle 2019, koska erillinen naistoiminta alueyhdistyksissä on vähäistä. Osallistuimme vammaisjärjestöjen naisverkoston toimintaan ja verkoston 15-vuotisjuhlaan. Pohjoismainen naistoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa ja järjesti naisjohtajuuden vahvistamista käsittelevän kongressin. Osallistuimme myös EBU:n tasa-arvohankkeeseen liittyvään koulutukseen.

Näkövammaismuseomme siirtyi toimintavuoden aikana uusiin tiloihin ja oli tämän vuoksi suljettuna puoli vuotta. Kevätkaudella näkövammaismuseomme perusnäyttely valotti näkövammaisten koulutuksen, perinteisten ammattien, tiedonsaannin sekä apuvälineiden ja järjestötoiminnan historiaa 1800-luvun puolivälistä nykypäivään. Esillä oli myös kolme erikoisnäyttelyä. Historiaklubeja järjestimme vuoden aikana kuusi, joista neljä alueyhdistysten toimintakeskuksissa teemalla muistitietohistoria ja historiaklubitoiminnan mahdollisuudet. Luovutimme Kansalliskirjastolle Sokeain Airut -lehden sähköisen arkistokokonaisuuden vuosilta 1912–1970.

Toimintaamme vaikuttivat vuoden aikana tapahtuneet henkilöstövaihdokset, mutta toteutimme suunnitelman mukaiset tapahtumat. Vaikuttamistyömme haasteena oli päästä mukaan suunniteltuun muutokseen riittävän varhaisessa vaiheessa. Suhteessa jäsenyhdistyksiin toimimme erityisesti yhteisöllisyyden tukijoina.

2.5 Työelämäpalvelut

2.6 Kansainvälinen toiminta

2.7 Näkövammarekisteri

Perustehtävämme on näkövammaisten rekisteröinnistä huolehtiminen ja kehittäminen sekä tilastojen ja muiden tulosteiden laatiminen.

Vastaanotimme Näkövammarekisteri-ilmoituslomakkeita hieman enemmän kuin edeltävänä vuonna. Näiden pohjalta laadimme vuositilastot ja sairaanhoitopiirikohtaiset vertailut, joita jaamme silmälääkäreille, muulle terveydenhuollon henkilöstölle sekä muille sidosryhmille.

Järjestimme rekisterin sairaalayhteyshenkilöiden neuvottelupäivän, osallistuimme näkövammaisten kesäpäiville ja Näkövammaisten liiton avoimiin oviin. Erikoistuvien silmälääkäreiden koulutuspäivän tilalla järjestimme näkövammarekisterin 35-vuotisjuhlaseminaarin. Sairaalavierailun teimme Kuopioon (yhdessä Kuntoutus-Iiriksen kanssa). Jatkoimme yhteistyötä Tampereen yliopiston silmälääkärikoulutuksen kanssa lähinnä syventäviin opintoihin ja erikoistumisvaiheeseen liittyvien opinnäytetöiden tukemisessa.

Ulkopuolisen rahoituksen turvin saimme päätökseen keväällä 2016 aloitetun näkövammarekisterin ja Tampereen yliopiston tutkimusprojektin. Projekti selvitti heikentyneen näkökyvyn vaikutuksia elämänlaatuun, sairastavuuteen, terveyspalveluiden käyttöön, ja muun muassa tapaturmaherkkyyteen. Osoitimme kuinka tärkeää on havaita silmäsairaudet ajoissa ja hoitaa niitä parhailla mahdollisilla lääkkeillä ja muilla hoidoilla näkövammaisuuden ehkäisemiseksi.

Viiden vuoden välein on hankittu tilastokeskuksesta rekisteröityjen sosiaalista asemaa kuvaavat tiedot. Nyt saatiin vuoden 2015 luvut.

Olimme mukana useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa osallistujina tai puhujina.

Jatkoimme verkostoitumista myös ei-lääketieteellistä vammaistutkimusta harjoittavien tahojen kanssa Suomen vammaistutkimuksen seuran kautta. Tutkimuspäällikkömme osallistui Iso-Britanniassa Lancasterissä pidettyyn vammaistutkimuksen konferenssiin.

3. Palvelut

3.1 Kuntoutus- ja majoituspalvelut

Kela kilpailutti keväällä lasten ja aikuisten vaativan yksilökuntoutuksen vuodelle 2019 sekä ammatillisen kuntoutusselvityksen vuosille 2019–2020. Jatkamme ainoana näkövammaisten yksilökuntoutuksen tarjoajana. Meidän tarjoamien kuntoutuspalveluiden toteuttaminen painottuu siten lasten, nuorten ja aikuisten yksilölliseen kuntoutukseen sekä ammatilliseen kuntoutusselvitykseen.

Kiinnitimme erityistä huomiota kustannustehokkaisiin ja laadukkaisiin prosesseihin ulkopuolisen konsultin (Ediste Oy) johdolla. Asiakaslähtöisen yksilöllisen kuntoutuksen kehittäminen viimeistellään alkuvuonna 2019 muun muassa yksilöllisten teemajaksojen markkinoinnilla. Näkövammaisilta saadun palautteen perusteella kehitimme STEA:n kolmivuotiset kehittämishankkeet "Stop työuupumukselle" ja "Elämä omissa käsissä" sekä haimme Central Baltic -projektia yhdessä Viron näkövammaliiton kanssa.

Toimintavuoden taloudellinen tulos oli alijäämäinen, mutta budjetin mukainen. Tulot kertyvät pääsääntöisesti Kelan yksilöllisistä kuntoutusjaksoista. Tuloja ei voi suoraan verrata aiempien vuosiin, jolloin toteutimme ryhmämuotoisia kursseja.

Markkinoimme palvelujamme keskussairaaloille ja muille sidosryhmille. Kiersimme kaikki alueyhdistykset teemalla Sote – miten alueyhdistyksissä ollaan varauduttu tulevaan. Keräsimme asiakaspalautetta ja korjaamme epäkohdat, joihin omalla toiminnallamme voimme puuttua. Pääsääntöisesti asiakaspalaute on ollut kiitettävää. Myös muut tavoitteet saavutettiin: muun muassa Kanta-palveluihin liittymisen prosessi käynnistyi.

Majoituksen niin sanottu kuntoutuksen ulkopuolinen myynti kasvoi voimakkaasti lähinnä kolmannen sektorin asiakasryhmässä. Kuntoutusta tiloissamme järjestivät Kuulo-Auriksen lisäksi muun muassa CP-liitto, Rinnekotisäätiön Norio-keskus ja Kuuloliitto. Pidempiaikaisessa väistöasumiskäytössä oli jatkuvasti joitakin huoneita. Myös yksittäisten yöpyjien määrä kasvoi edellisistä vuosista. Viihtyisyyden lisäämiseksi majoitushuoneet maalattiin kesällä. Ulkopuolinen huoneiden myynti kasvoi huomattavasti.

Työhyvinvointia tuettiin järjestämällä työntekijöille työnohjausta. Jatkoimme sisäisten toimintatapojen kehittämistä ja aloitimme sisäisen työkierron. Meillä kävi useita ulkopuolisia luennoitsijoita tuomassa virikkeitä kuntoutuksen kehittämiseksi. Tavoitteenamme oli selkeyttää, yhtenäistää ja tehostaa prosesseja sekä tasapuolistaa työkuormittumista.

3.2 Aviris ja apuvälinelainaamo

Apuvälinelainaamo

3.3 Opaskoirakoulu

3.4 Kirjapaino ja äänittämö

Kirjapaino

Äänittämö

4. Viestintä

5. Hallinto, henkilöstö ja talous