Vuo­si­ker­to­mus 2017

1. Johdanto

Teemanamme oli itsenäinen ja yhdenvertainen elämä.

Olemme näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on toimia näkövammaisten ihmisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestönä. Viime vuonnakin edistimme näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista ja runsassisältöistä elämää.

Liiton kevätvaltuusto päätti toukokuussa liiton uudesta strategiasta vuosille 2017–2021. Päätetyn strategian mukaiset arvomme ovat:
  1. Luotettavuus: Toimintamme on luotettavaa, avointa ja läpinäkyvää. Haluamme, että kuka tahansa liiton ja sen jäsenyhdistysten puoleen kääntyvä saa nopeasti asiantuntevaa tukea ja palvelua.
  2. Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus: Noudatamme toiminnassamme YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen periaatteita edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille ihmisille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Asetumme aina heikommassa asemassa olevien puolelle.
  3. Osallisuus: Haluamme näkövammaisten voivan osallistua yhdenvertaisesti ja tarpeidensa mukaisesti yhteiskunnan ja lähiyhteisönsä toimintaan.
  4. Turvallisuus: Haluamme, että näkövammaiset voivat elää itsenäisesti tuntematta fyysisistä, psyykkisistä tai sosiaalisista syistä aiheutuvaa pelkoa ja turvattomuuden tunnetta.
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla oli teemavuotemme keskiössä. Vuoden aikana nostimme esille näkövammaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa, koulusivistystä, kuntoutusta, yhdistystoimintaa ja sosiaaliturvaa. Nostimme vahvasti esille näkövammaisten työllisyyskysymyksiä, työllistymisen esteitä ja työllistymismahdollisuuksia. Hyväksyimme toimenpideohjelman, jolla edistetään näkövammaisten työllistymistä eri tavoin.

Otimme lausunnoilla ja muulla vaikuttamistyöllä kantaa vammaislainsäädännön uudistamiseen, sote-uudistukseen ja siihen liittyvään valinnanvapauslakiin sekä valtakunnallisiin apuvälineiden luovutusperusteisiin. Verkkopalveluiden saavutettavuuden ja käytettävyyden kiinnostavuus lisääntyi saavutettavuusdirektiivin myötä. Vaikutimme vahvasti asiassa sekä tarjosimme asiantuntijapalveluja.

Kehitysyhteistyönä tuimme mm. Ecuadorin näkövammaisten liittoa hankkeessa, jonka tavoitteena oli Marrakeshin sopimuksen kansallinen toimeenpano Ecuadorissa. Hanke sujui erinomaisesti ja sai myös kansainvälistä huomiota.

Kehitimme palveluita asiakaslähtöisesti ja varmistimme kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Hyödynsimme palveluissa liiton pitkää kokemusta näkövammaisten tarpeista. Lisäksi teimme kuntoutuksessa sisäisen organisaatiomuutoksen ja lisäsimme yksiköitten välistä yhteistyötä. Ulkopuolisia asiantuntijoita käytimme koulutus- ja arviointitehtävissä, jotta palvelujen menestymistä tuetaan paremmin.

Liittomme jäseniä on 14 alueyhdistystä ja 10 valtakunnallista toimialayhdistystä. Yhdistysten jäsenmäärä on noin 12 000 jäsentä.

2. Vaikuttaminen ja tiedonsaanti

2.1 Tiedonsaantipalvelut

Tavoitteemme on parantaa näkövammaisten tiedonsaantia ja edellytyksiä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa arjessa. Toteutamme tavoitetta tarjoamalla näkövammaisille, asuinpaikasta riippumatta, mahdollisuuden lukea sanoma- ja aikakauslehtiä sähköisinä julkaisuina ja äänitteinä, lainaamalla maksutta näkövammaisten käyttöön Daisy-soittimia äänikirjojen ja -lehtien kuunteluun, kehittämällä heidän valmiuksiaan hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omaehtoisesti sekä tarjoamalla sähköistä vertaistukea. Lisäksi parannamme sidosryhmien tietoisuutta sähköisten palvelujen saavutettavuudesta ja käytettävyydestä sekä kehitämme ja ylläpidämme liiton ict-infrastruktuuria tukemaan liittoyhteisön palvelujen digitalisointia.

Saavutimme tulostavoitteemme osittain. Julkaisupalveluidemme sanoma- ja aikakausilehtien valikoima laajeni merkittävästi. Myös sähköisten palveluiden uusien käyttäjien ja aktiivisten käyttäjien määrät kasvoivat. Tähän vaikutti erityisesti ruotsinkielisten äänilehtien jakelun siirtyminen liitolle sekä Pohjanmaan äänilehtien jakelun siirtyminen ensisijaisesti verkkoon. Sen sijaan uuden vertaistukialustan ja Luetus-sovelluksen iOS-version julkaisu eivät toteutuneet näissä projekteissa ilmenneiden odottamattomien haasteiden vuoksi.

Verkkopalveluiden saavutettavuuden ja käytettävyyden kiinnostavuus lisääntyi saavutettavuusdirektiivin myötä.  Saavutettavuustyömme aktivoitui painottuen esittelytilaisuuksien järjestämiseen, opastavien sisältöjen julkaisuun, Saavutettavuus huomioitu -auditointien kehittämiseen, järjestöjen yhteistyön aktivointiin sekä EU:n saavutettavuusdirektiivin kansalliseen toimeenpanoon. Lisäksi osallistuimme Suomen Daisy-konsortion toimintaan.  Näkövammaisten tiedonsaannin haasteita ja ratkaisuja esittelimme muun muassa apuvälinemessuilla sekä #saavuta2017 -seminaarissa.

Daisy-lainaamon uusien asiakkuuksien määrä pysyi ennallaan. Laajensimme välitettävien sähköisten julkaisujen valikoimaa 16 sanomalehdellä. Jatkoimme vapaaehtoistyönä tuotettujen e-kirjojen tuotannon ja jakelun jatkokehitystä yhteistyöprojektissa Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry:n kanssa. Tavoitteena on mm. mahdollistaa vapaaehtoistyönä tuotettujen e-kirjojen kuuntelu Luetus-lukusovelluksen lisäksi myös helppokäyttöisillä Daisy-soittimilla.

Uudistimme keskustelukanavien käyttöehdot sekä siirsimme keskustelukanavien moderoinnin liiton sisältä ulkopuolisille toimeksisaajille. Jatkoimme uuden vertaistukialustan kehittämistä.

2.2 Sosiaaliturvaan vaikuttaminen

Sosiaaliturvaan vaikuttamisen tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta sosiaaliturvan, vammaispalvelujen, Kelan palvelujen ja tukitoimien sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kohdalla.

Vaikuttamistyössä painottui yhteinen työ Vammaisfoorumin, Sosten ja yksittäisten vammaisjärjestöjen kanssa. Otimme vammaisjärjestöjen yhteisillä tai liiton omilla lausunnoilla ja muulla vaikuttamistyöllä kantaa muun muassa vammaislainsäädännön uudistamiseen, sote-uudistukseen ja siihen liittyvään valinnanvapauslakiin sekä valtakunnallisiin apuvälineiden luovutusperusteisiin. Tavoitteemme, että kaikista keskeisistä näkövammaisten ihmisten sosiaaliturvaan, vammaispalveluihin tai muihin vastaaviin liittyvistä hallituksen esityksistä tai muista esityksistä ilmaistaan liiton näkemys, toteutui.

Olimme mukana YK:n vammaisyleissopimuksen toimeenpanon seurannassa sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Järjestimme koulutustilaisuuksia liiton jäsenyhdistyksissä ja osallistuimme Vammaisfoorumin työryhmään, joka valmisteli YK:n vammaisyleissopimuksen rinnakkaisraportointia. Yhdenvertaisuuslakiin perustuen puutuimme syrjiviin käytäntöihin ja autoimme asiakkaita viemään tapauksia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.

Olimme mukana vaikuttamassa hankintalain uudistukseen Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan (KVANK) kanssa, jotta kilpailutuksesta irrotettaisiin vaikeavammaisille ihmisille tärkeitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tämä konkretisoitui Ei myytävänä -kansalaisaloitteena, vammaisten välttämättömien sosiaalipalveluiden rajaamiseksi hankintalain ulkopuolelle.

Seurasimme näkövammaisten kuntoutukseen pääsyä ja kuntoutuksen oikea-aikaisuutta oikeuksienvalvonnan asiantuntijoiden asiakastyön kautta. Ikääntyneiden näkövammaisten ei ole ollut niin helppo saada myönteisiä harkinnanvaraisia yksilöllisen kuntoutuksen päätöksiä kuin aikaisemmin.

2.3 Oikeuksienvalvonta

Oikeuksienvalvonnan tavoitteena on näkövammaisten ja heidän omaistensa tarpeita vastaava neuvonta ja ohjaus, jotta he saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja tukitoimet. Asiakastyölle asetetut tavoitteet saavutimme kokonaan, mutta alueellisen vaikuttamistyön tavoitteet vain osittain. Tähän vaikutti asiakastyön suuri osuus alueellisten työntekijöiden työajasta. Alueellisten työntekijöiden asiakasmäärät olivat suuria ja asiakkaiden kanssa käsitellyt asiat muuttuivat haastavammiksi ja monimutkaisemmaksi.

Oikeuksienvalvonnan asiantuntijat tekivät henkilökohtaista asiakastyötä, joka sisälsi myös palveluihin ja tukitoimiin liittyvää oikeuksienvalvontatyötä. Asiakasyhteydenotot liittyivät useimmin tiedonsaantiin näkövamman vaikutuksesta palveluihin, palveluiden hakemiseen tai yksilöpäätöksiin liittyviin oikaisuvaatimuksiin. Lähtökohtanamme oli tukea näkövammaisen itsenäistä ja omien toiveiden mukaista arkea ja elämää. Osa yksilöpäätöksiin liittyvistä muutoksenhauista tuotti näkövammaisen kannalta myönteisiä tuloksia muutoksenhakuelimissä.

Rohkaisimme vammautumisen kriisivaiheessa olevia näkövammaisia ja heidän omaisiaan hakeutumaan kuntoutukseen ja vertaistoimintaan. Teimme yhteistyötä alueyhdistysten kanssa muun muassa järjestämällä tapahtumia, joissa kerroimme näkövammaisten mahdollisuudesta saada erilaisia palveluja ja tukitoimia. Lisäksi osallistuimme alueyhdistysten toteuttamiin Pimé Cafe -tapahtumiin, joissa osallistujia oli parhaimmillaan yli sata.

Perustimme Lapset alueyhdistyksiin -työryhmän, jonka tavoitteena on saada valtakunnallisesti lapset ja nuoret mukaan alueyhdistysten toimintaan. Lasten aluesihteerityön loputtua olemme havainneet alueellisessa työssä lasten ja nuorten tavoitettavuuden selkeän heikentymisen.

Alueellisen vaikuttamistyön merkitys korostuu uusilla sote-alueilla, kun palvelukäytäntöjä ja vammaispalvelujen ohjeistuksia yhtenäistetään. Onnistuimme tavoitteessa saada tulevien maakuntien sote-työryhmiin mukaan näkövammaistyön edustajia.

Asiakastyössä vaikutimme muun muassa kuljetuspalveluiden ja henkilökohtaisen avun riittävyyteen ja yksilöllisten tarpeiden toteutumiseen. Koko maan kattavan työntekijäverkoston ja tiedonvaihdon myötä alueellisella ohjauksella ja neuvonnalla oli tärkeä rooli näkövammaisten tarvitsemien, hakemien ja saamien vammaispalvelujen sekä muiden palvelujen järjestymisessä.

2.4 Järjestöpalvelut

Järjestöpalvelujen tehtävänä on edistää näkövammaisten oikeuksien toteutumista ja tuottaa palveluja jäsenyhdistyksille ja yksittäisille näkövammaisille. Työmuotojamme ovat jäsentiedotus, yhdistyspalvelut, esteettömyystyö, lukupalvelu, koulutus-, nais- ja nuorisotoiminta sekä näkövammaisuuteen liittyvä museotyö.

Toiminnan seuranta ja arviointi olivat keskiössä jäsenyhdistysten tukemisessa. Tätä varten tarjosimme jäsenpalveluna jäsenyhdistysten käyttöön Webropol-työkalun. Järjestöpäivien teemoina olivat muun muassa liiton strategiatyö, jäsenkyselyn tulosten arviointi, viestintä ja vaikuttamistyö kulttuurin saavutettavuuden edistämiseksi. Yhdistysten toimihenkilöiden tapaamisessa keskityimme vapaaehtoistoiminnan organisointiin ja uusien toimintamuotojen ja yhteistyön ideointiin. Tuimme jäsenyhdistyksiä myös perinteisellä ohjauksella ja neuvonnalla sekä osallistumalla niiden järjestämiin vertaistoimijoiden ja luottamushenkilöiden koulutuksiin.

Olimme mukana Reumaliiton koordinoimassa Kokemustoimintaverkostossa. Vuoden aikana olimme järjestämässä neljää kokemustoimintakoulutusta, joissa koulutettiin 10 näkövammaista kokemustoimijaa. Osallistuimme myös verkoston arviointityöryhmään ja järjestöyhteyshenkilötapaamisiin.

Naistoimintamme päätapahtuma oli Verraton viikonloppu -tapahtuma näkövammaisille naisille. Ohjelmassa oli työpajoja eri teemoilla (esimerkiksi argumentointitaidot, tietotekniikkataidot, yhdistystoiminta ja elämäntilanne). Osallistuimme aktiivisesti vammaisjärjestöjen naisverkoston toimintaan. Pohjoismainen yhteistyö toteutui pohjoismaisen naistoimikunnan kokousten muodossa.

Esteettömyystyömme keskiössä oli näkövammaisten kohtaamien esteiden poistaminen liikenteessä ja rakennetussa ympäristössä. Keskeisimmät hankkeet sijoittuivat pääkaupunkiseudulle (länsimetro, HUS:n lastensairaala). Rakennuttajille ja arkkitehdeille annoimme neuvontaa rakennuskohteiden esteettömyydestä ja ohjaus- ja opastusjärjestelmistä. Lainsäädännön ja muun ohjeistuksen vaikuttamistyössä kannaltamme merkittävimmät hankkeet olivat uuden liikennekaaren ja raideliikenteen uuden esteettömyysohjeistuksen valmistelu.

Koulutustoimintamme painopisteitä olivat ammattihenkilöstön koulutukset, pistekirjoituskoulutus ja Näkövammaisen opinto-oppaan ajantasaistamistyö. Järjestimme 22 ammattihenkilöstön koulutusta. Niiden kohderyhminä olivat taksinkuljettajat, varustamohenkilöstö, henkilökohtaiset avustajat ja näkövammaisten lasten kanssa työskentelevät. Lisäksi järjestimme näkövammaistiedon perusteet -koulutuksen.

Nuorisotoiminnassa järjestimme kolme viikonlopputapahtumaa sekä kesäleirin Rovaniemellä (Opiskelijaelämää- ja Mediaklubi-viikonloput sekä Minä Itse -nuorisofoorumi). Nuorten nettiradio Nyörin lähetyksiä aloimme julkaista myös podcast-muodossa kaikkien kuunneltavaksi ja tiedon välittämiseksi näkövammaisten nuorten toiminnasta ja nuoria kiinnostavista asioista. Nuorisotoimintamme järjesti lukuisia Pimé Cafe -tapahtumia tiedon levittämiseksi näkövammaisuudesta. Näkövammaisten nuorten pohjoismainen leiri järjestettiin Tanskassa, Suomesta leirille osallistui viisi näkövammaista nuorta.

Lukupalvelumme tuotti vapaaehtoislukijoiden lukemana Daisy-julkaisuja näkövammaisten henkilökohtaisiin tiedontarpeisiin.

Näkövammaismuseomme perusnäyttely valotti näkövammaisten koulutuksen, perinteisten ammattien, tiedonsaannin sekä apuvälineiden ja järjestötoiminnan historiaa 1800-luvun puolivälistä nykypäivään. Perusnäyttelyämme hyödynnettiin oppimisympäristönä ammattihenkilöstön koulutukseen teemalla dialogia pimeässä museossa. Osana museopedagogista toimintaamme järjestimme kuusi historialuentoa teemalla Näkövammaisliikkeen sata itsenäisyyden vuotta. Luentosarja on pysyvästi kuunneltavissa museon verkkosivuilta. Arkistoaineiston digitointityötä jatkoimme digitoimalla Sokeain Airut -lehtien vuosikertoja 1950-luvulta ja näkövammaisyhdistysten historiikkeja.

2.5 Työllisyyspalvelut

Toimintamme pääpaino oli yksilöasiakasneuvonnassa. Asiasisältöinä olivat ammatinvalinta ja opiskelu, työllistyminen ja työn haku, työelämässä jatkaminen ja jaksaminen sekä yrityksen perustaminen ja yritystoiminta. Palveluohjaus liittyi kaikkeen asiakastyöhömme olennaisena osana. Lähipalveluina toteutimme tapaamisia asiakkaiden koti- tai opiskelupaikkakunnilla, työkykyneuvotteluja työpaikoilla ja verkostopalavereja oppilaitoksissa.

Nuorten ohjauksen osalta tiivistimme yhteistyötä nuorisotoimijaryhmän (NUTOR) kanssa ja toteutimme Let´s Work -työpajan. Opinto-ohjaajille järjestimme neljällä paikkakunnalla Ohjauksessa näkövammainen nuori -infotilaisuuden.

Järjestimme 13 paikkakunnalla yhteistyössä alueyhdistysten kanssa Voimaa työelämän muutoksiin -tapahtumat. Yrittäjille toteutimme Pienyrittäjän digitreenit -koulutustyöpajan. Tiedotimme toiminnastamme ja avasimme näkövammaisten työelämä- ja opiskelutarinoita neljässä webinaarissa. Tapahtumien toteutuksen ja tiedottamisen osalta otimme käyttöön uusia osallistumisen tapoja, kuten työpajatyöskentelyn ja osallistumisen etäyhteyksin. Kokosimme näkövammaisten työelämätarinoita ja julkaisimme niitä videoina sekä kirjoituksina liiton verkkosivuilla. Porin Suomiareenan Kansalaistorilla olimme mukana teemalla Täysillä töissä!

Toteutimme 27 näkövammaisen työntekijän ja yrittäjän haastatteluihin perustuvan, työelämän ja opiskelun digitalisaation mahdollisuuksia ja haasteita kartoittavan selvityksen. Näkövammaisten liiton työllisyystoimikunta laati Näkövammaisten työllisyyden edistämisen toimenpideohjelman ja aloitimme ohjelman toimenpiteiden toteutuksen.

Vaikutimme useisiin lainsäädäntö- ja työelämäuudistuksiin, esimerkiksi kasvupalvelu-uudistukseen, kannustinloukkutyöryhmän raporttiin ja Työmarkkinatorin kehittämistyöhön.

Saavutimme vuodelle asetetut tavoitteet. Asetimme varsinaiset tavoitteemme lähivuosille ja etenimme toiminnassamme niitä kaikkia kohti. Tavoitteisiin tähtäävistä tuloksista toteutuivat seuraavat:
  • Toteutimme henkilökohtaista asiakastyötä asiakkaiden toiveiden mukaisesti, asiakkaiden määrä lisääntyi.
  • Tiedotimme asiakastyössä, tapahtumissa ja työelämätarinoiden avulla työn mukautusratkaisuista, työssä jatkamisen ja jaksamisen keinoista sekä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista. Näkövammaiset työntekijät tuntevat näitä entistä paremmin ja osaavat kertoa niistä työpaikoilla ja työterveyshuolloissa. Tästä kertoo se, että työllisyysneuvojien osallistuminen työkykyneuvotteluihin työterveyshuolloissa ja työpaikoilla lisääntyi selvästi edellisvuosiin nähden.
  • Digitalisaation vaikutusselvityksen myötä vaikuttamistyömme työelämän ja opiskelun saavutettavuuskysymyksissä laajeni ja teimme tulevaisuuteen suuntaavia ratkaisuja.
  • Näkövammaisten työllisyyden edistämiseen liittyvä yhteistyö- ja vertaisrakenteiden mukainen toiminta käynnistyi koko Suomen alueella Voimaa työelämän muutoksiin! -tapahtumissa. Työelämäpalvelujen ja alueyhdistysten yhteistyö vahvistui ja alueellisia työikäisten vertaistoimintaryhmiä on seitsemän.
  • Näkövammaisten työelämää tunnetaan entistä paremmin ja laajemmin. Näkövammaisten työelämätarinat ja työelämää koskevat kysymykset olivat hyvin esillä julkisuudessa.
  • Näkövammaisten työllisyyden edistämisen toimenpideohjelma ja samalla työelämäpalvelujen toiminnan pidemmän aikavälin suunnitelma valmistui ja aloitimme toimenpiteiden toteuttamisen.
Tavoitteista emme täysin saavuttaneet ratkaisujen löytämistä nuorten näkövammaisten työelämään kiinnittymisen ja sijoittumisen haasteisiin. Myöskään vammaisjärjestöjen yhteinen työllisyysseminaari ei toteutunut.

2.6 Kansainvälinen toiminta

Näkövammaisten liiton kansainvälinen toiminta edistää näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista elämää sekä puolustaa vammaisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista.

Seurasimme vuoden aikana toimialan kansainvälistä kehitystä ja teimme yhteistyötä muiden koti- ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Liitto on Maailman Sokeain Unionin (WBU), Euroopan Sokeain Unionin (EBU) ja kansainvälisen näkövammaisten opetusalan järjestön (ICEVI) jäsen.

Osallistuimme lokakuussa Tanskassa pidettyyn näkövammaisliittojen pohjoismaiseen kongressiin, jonka teema oli näkövammaisjärjestöjen vaikuttamistyön keinot yhteiskunnassa. Kansainvälisestä toiminnasta vastaavat luottamus- ja toimihenkilöt jatkoivat tiedon- ja kokemustenvaihtoa ulkomaisten kumppaneidensa kanssa. Näkövammaisjärjestöjen pohjoismainen yhteistyötoimikunta (NSK) piti liiton isännöimän kokouksen Helsingissä, jonka yhteydessä oli myös järjestöjen varainhankintaa pohtiva seminaari ja Baltian maiden näkövammaisliittojen tapaaminen. Toinen kokous oli pohjoismaisen kongressin yhteydessä Tanskassa. Kokouksissa vaihdettiin järjestöjen kuulumisia, valmisteltiin laajennetun kongressin ohjelmaa ja keskusteltiin vaikuttamisesta Euroopan ja maailman tason näkövammaistyön tehostamiseksi.

Pohjoismainen naistoimikunta (NKK) piti samassa yhteydessä omat kokouksensa. Pohjoismainen kehitysyhteistyötoimikunta (NBK) kokoontui Norjassa marraskuussa. Nuorten toimijaryhmä Nutor oli edustettuna uudelleen käynnistyneessä pohjoismaisessa nuorten yhteistyössä.

Osallistuimme Helsingissä toukokuussa järjestettyyn Maailma Kylässä -tapahtumaan, jossa korostimme muiden aistien merkitystä avaimena tietoon.  Lisäksi pidimme esillä kansainvälisiä asioita jäsentiedotuksessa ja sosiaalisessa mediassa.

Vaikuttamistyötä teimme lähinnä EU:n suuntaan yhdessä muiden yksiköiden kanssa EBU:n kautta tulleiden toimeksiantojen mukaisesti. Teemoja olivat muun muassa julkisten verkkopalveluiden ja tietoteknisten ratkaisujen saavutettavuus sekä Marrakeshin sopimuksen ratifioinnin edistäminen EU:ssa.

Kehitysyhteistyötä jatkoimme osana Vammaiskumppanuus ry:n hallinnoimaa Vammaiskumppanuusohjelmaa. Näkövammaisten perusopetuksen kehittämiseen keskittyvä hanketyö Etiopiassa jatkui suunnitelmien mukaisesti. Hankkeen seurantamatkan teimme huhtikuussa, jolloin myös kartoitimme lähinnä näkövammaisten opiskelijoiden IT-ohjauksen kehittämistä. Tuimme Ecuadorin näkövammaisten liittoa, FENCE:ä, hankkeessa, jonka tavoitteena oli Marrakeshin sopimuksen kansallinen toimeenpano Ecuadorissa. Hanke sujui erinomaisesti ja sai myös kansainvälistä huomiota. Hankeseurantamatkan Ecuadoriin teimme lokakuussa.

2.7 Näkövammarekisteri

Näkövammarekisterin perustehtävänä on näkövammaisten rekisteröinnistä huolehtiminen ja kehittäminen sekä tilastojen ja muiden tulosteiden laatiminen. Lisäksi edistämme näkövammaisuuden tieteellistä tutkimusta ja tiedotamme näkövammaisuudesta.

Vastaanotimme noin 2000 Näkövammarekisteri-ilmoituslomaketta. Näiden pohjalta laadimme vuositilastot ja sairaanhoitopiirikohtaiset vertailut, joita jaamme silmälääkäreille, muulle terveydenhuollon henkilöstölle sekä muille sidosryhmille.

Lokakuussa järjestimme rekisterin sairaalayhteyshenkilöiden neuvottelupäivän, mutta erikoistuvien silmälääkärien koulutuspäivän jouduimme perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Teimme sairaalavierailut Hämeenlinnaan (yhdessä Kuntoutus-Iiriksen kanssa), Maarianhaminaan ja Rovaniemelle. Jatkoimme yhteistyötä Tampereen yliopiston silmälääkärikoulutuksen kanssa lähinnä syventäviin opintoihin ja erikoistumisvaiheeseen liittyvien opinnäytetöiden tukemisessa.

Olimme mukana joko osallistujina tai puhujina useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa. Lisäksi jatkoimme, ulkopuolisen rahoituksen turvin, näkövammarekisterin ja Tampereen yliopiston tutkimusprojektia, jonka tarkoituksena on selvittää näkökyvyn alenemisen vaikutuksia esimerkiksi elämänlaatuun, sairastavuuteen, terveyspalveluiden käyttöön ja tapaturmaherkkyyteen. Haluamme osoittaa kuinka tärkeää on havaita silmäsairaudet ajoissa ja hoitaa niitä parhailla mahdollisilla lääkkeillä ja muilla hoidoilla näkövammaisuuden ehkäisemiseksi.

3. Palvelut

3.1 Kuntoutus- ja majoituspalvelut

Kela kilpailutti keväällä lasten, nuorten ja aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit vuosille 2018–2021. Hävisimme tarjouskilpailut nuorten ja aikuisten osalta. Lasten sopeutumisvalmennuskursseja saimme vain kaksi per sopimusvuosi. Näin toimintavuosi jäi liiton historiassa toistaiseksi viimeiseksi nuorten ja aikuisten sopeutumisvalmennuskurssien osalta. Myös pitkään toteutetut kuntoutuskurssit päättyivät Kelan lopettaessa niiden järjestämisen. Kuntoutuspalvelut painottuivat ja painottuvat jatkossa lasten, nuorten ja aikuisten yksilölliseen kuntoutukseen sekä ammatilliseen kuntoutusselvitykseen.

Tulostavoitteenamme on useiden vuosien ajan ollut talouden tasapainottaminen. Taloudellinen tulos jäi odotetusti alijäämäiseksi siitä huolimatta, että aikuisten yksilöllisessä kuntoutuksessa oli asiakkaita edellisvuotta enemmän (+30 %). Teimme markkinointia keskussairaala- ja alueyhdistysten tapaamisissa ja kiinnitimme huomiota viestintään. Markkinointi selittänee osaltaan hakemusten ja myönteisten kuntoutuspäätösten lisääntymisen. Ammatillisen kuntoutuksen ja lasten sopeutumisvalmennuskurssien asiakasmäärien väheneminen jatkui.

Kuntoutusvuorokausien määrä on laskeva; niitä oli yhteensä noin 4800. Nykyiset vuorokaudet kertyvät pääsääntöisesti yksilöllisistä kuntoutusvuorokausista. Toteutuneita kuntoutusvuorokausia ei voi suoraan verrata aiempiin vuosiin, jolloin toteutettiin ryhmämuotoisia kursseja. Kaikkiaan vuorokausia kertyi enemmän kuin edellisvuonna, sillä majoituspalveluiden ulkopuolisten asiakkaiden hankinnassa onnistuttiin yli tavoitteen. Ulkopuolinen majoitusmyynti kasvoi 50 %. Kuntoutus- ja majoituspalveluiden tulot jäävät asetetusta tavoitteesta, mutta ovat edellisvuotta hieman paremmat.

Painopisteen siirtyessä lasten ja aikuisten yksilölliseen kuntoutukseen korostui asiakasvirran ennakoimattomuus ja käytettävissä olevien resurssien tehokas suunnittelu. Yksilöllisten kuntoutujien prosessit ovat moninaisia ja vaativia rakentaa maksajatahon asettamista reunaehdoista ja kuntoutujien ja perheiden yksilöllisistä tarpeista johtuen.  Asiakkaiden lisääntyvä ict-ohjaustarve korostui erityisesti älypuhelimien ja tablettien osalta. Nykyiset resurssimme laadukkaan ict-ohjauksen tarjoamiseen eivät ole riittävät. Tätä kommentoitiin myös keräämässämme asiakaspalautteessa, joka on muilta osin ollut pääsääntöisesti myönteistä. Enemmistö asiakkaista koki kuntoutuksen vastanneen odotuksiaan (keskiarvo 8).

3.2 Aviris ja apuvälinelainaamo

Aviris tarjoaa näkövammaisille apuvälineitä ja niihin liittyviä palveluja. Tehtävämme on turvata laadukkaiden apuvälineiden saanti, vastata apuvälineiden hankinnasta ja myynnistä sekä seurata alan kansainvälistä kehitystä. Aviriksen yhteydessä erillisenä yksikkönä toimii sairaanhoitopiirien omistama Apuvälinelainaamo.

Apuvälinemyyntimme liikevaihdon sekä kappalemääräisen tuotemyynnin lasku on tasoittunut edelliseen vertailujaksoon verrattuna. Myynti ja tuotemyynnin katetuotto jäi edellisestä vuodesta, mutta kannattavuudessa ei tapahtunut suurta notkahdusta.

Kappalemääräinen tuotemyyntimme säilyi vahvana ja kohdentui entistä enemmän päivittäisapuvälineisiin. Positiivista kehitystä saatiin suurennuslaitteissa ja palvelumyynnissä. Myydyimmät tuoteryhmämme olivat suurennuslaitteet, tietotekniset asiakasratkaisut sekä huolto- ja asennuspalvelut.

Apuvälinelainaamo

Apuvälinelainaamossa jatkoimme apuvälineiden lainaustoimintaa Näkövammaisten liiton ja sairaanhoitopiirien välisten sopimusten mukaisesti. Kilpailutimme hankinnat tärkeimpien tuoteryhmien osalta. Saatujen tarjousten perusteella laskimme tuotteille lainaushinnat ja tiedotimme sairaanhoitopiirejä lainaushinnoista. Jo lainassa olevien tuotteiden hinnat säilyivät entisellään.

Apuvälinelainaamolla oli asiakkaana 19 sairaanhoitopiiriä.

Taloutta rasittivat edelleen lyhyen aikaa lainassa olleiden suurennuslaitteiden palautukset ja kalliimpien korvaushankintojen kustannukset. Uudet hankitut suurennuslaitteet olivat keskiarvoa kalliimpia. Tästä johtuen tilikauden ennakoitu tuotto jäi budjetoitua pienemmäksi ja hankintojen kustannukset nousivat arvioidusta. Taloudellinen tulos oli hieman ylijäämäinen. Apuvälineiden lainauspalvelun sopimusten mukaisesti tilikauden ylijäämä palautetaan sairaanhoitopiireille Näkövammaisten liiton tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen.

3.3 Opaskoirakoulu

Juhlistimme Opaskoirakoulun 70. juhlavuotta kansainvälisenä opaskoirapäivänä Kampin Narinkkatorilla. Opaskoirakoululla juhlimme kesäkuussa avoimin ovin ja järjestämällä kaikille opaskoirakoille avoimen opastuskokeen. Marraskuussa järjestimme juhlaseminaarin. Viimeisin sotasokea opaskoirankäyttäjä poistui keskuudestamme keväällä. Opaskoirakoulun tontti ostettiin Senaattikiinteistöiltä liiton omistukseen. Vuoden aikana tehtiin remonttisuunnitelmaa koulun kiinteistölle.

Uusia opaskoiria luovutimme käyttöön 22, joista 12 koiranvaihtajille ja 10 uusille käyttäjille. Yhden käytöstä palautuneen opaskoiran sijoitimme uudelleen uudelle koirankäyttäjälle. Valmiiksi kouluttamistamme uusista opaskoirista 7 ja uudelleensijoitettavista koirista 4 jäivät odottamaan sijoitusta alkuvuoteen 2018. Uusien opaskoiranhakijoiden jonotusaika esikursseillemme oli 2–6 kuukautta ja opaskoiran jonotusaika esikurssista koiransaantiin on 2–8 kuukautta.

Tärkeä yhteistyö Helsingin yliopiston hevos- ja pieneläinlääketieteen laitoksen ja eläinlääketieteellisten biotieteiden osaston kanssa jatkui mm. eri tutkimusprojektien muodossa. Invalidiliiton kanssa aloitimme yhteisprojektin avustajakoiran kouluttamiseksi. Muita merkittäviä yhteistyötahojamme olivat Opaskoirayhdistys ry, Peesarit-kerho, Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry, Palveluskoiraliitto, Tullin koirakoulu, Rikosseuraamuslaitos/Vantaan vankila, Poliisikoiralaitos sekä Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Kajaanin ammattiopisto, ammattiopisto Salpaus ja ammattiopisto Keuda. Yhteistyö eri opaskoirakoulujen, etenkin European Breeding Network jäsenkoulujen, kanssa jatkui.

Eläinklinikkamme Opvet huolehtii koiratarhalla ja koulun vaikutuspiirissä olevien koirien terveydenhuollosta. Klinikan potilaskäynnit ylittivät tavoitteet. Spermapankin ulkopuolisten asiakkaiden tapahtumat ja säilytysmaksut kasvoivat.

Arvokasta vapaaehtoistyötä tekevät hoitoperheet kasvattivat koulutusikäisiksi 7–8 viikon ikäisenä hoitokoteihin luovutetut koiranpennut ja hoitivat koulun siitoskoiria. Järjestimme pentuinfoja uusien pentuperheiden saamiseksi. Pentujen kasvatuksen tueksi pidimme hoitoperheille pentukouluja ympäri vuoden vähintään kaksi kertaa viikossa. Näitä vetivät eläintenkouluttajaopiskelijat, jotka tekivät myös kotikäyntejä ja pitivät yhteyttä puhelimitse perheisiin. Muu vapaaehtoistoiminta (mm. koirien ulkoiluttaminen ja tavaroiden ja koirien kuljettaminen) oli vilkasta. Saimme merkittäviä lahjoituksia opaskoiratoiminnan kehittämiseen mm. seuraavilta tahoilta: Starckjohann säätiö, Silmäasema Fennica Oy, Lions Club Jyväskylä, Facebookin Labradorinnoutajakerho, Insamlingsstiftelsen för socialt utsatta och mindre bemedlade ja Pyhäsalmi Mine Oy.

Tavoitteet eivät täyttyneet luovutettavien opaskoirien osalta johtuen kahdesta rajusta ja sitkeästä kennelyskäepidemiasta. Emme saaneet koiria valmistumaan ajoissa kursseille ja 11 koiran luovutus siirtyi vuoteen 2018. Pentukasvatuksen tavoitteet toteutuivat. Opaskoiran käyttövuorokausia oli hieman edellisvuotta enemmän, mutta tavoitteet eivät täyttyneet odotetusti. Opaskoirien jonotusaika pysyi kohtuullisena.

3.4 Kirjapaino ja äänittämö

Kirjapaino

Äänittämö

Äänittämöllä on kaksi tehtävää: valmistaa ja postittaa Näkövammaisten liiton jäsenistölle cd-formaatissa Daisy-äänilehtimateriaalia ja tuottaa kaupallisia äänistudiopalveluita. Daisy-äänilehtituotanto on STEA-rahoitteista ja kiinteästi yhteydessä liiton itsenäisen elämän mahdollistamisen ja osallisuuden strategiaan. Alueellinen äänilehtituotanto tarjoaa näkövammaisille käyttäjilleen tietoa ajankohtaisista paikallisista ja valtakunnallisista asioista.

Suurin kaupallinen asiakkaamme Celia kilpailutti äänikirjatuotantonsa vuonna 2016 ja ilmoitti kertomusvuonna käyttävänsä sopimuksen lisävuoden option. Seuraava kilpailutus Celian äänikirjatuotannosta järjestetään vuoden 2019 alussa.

Suunnitelmamme oli markkinoinnin kehittäminen ja asiakaspohjan laajentaminen. Loimme tätä tarkoitusta varten äänittämölle palvelunimen, Dramafonin, joka lanseerattiin Helsingin Kirjamessuilla lokakuussa. Tarjoamme Dramafonin kautta äänituotantopalveluita eri asiakkaille ja muiden kuin Celian osuus liikevaihdostamme kasvoi. Kokonaisliikevaihdon kasvu, uudet asiakkaat sekä palvelubrändin luominen olivat suurimmat onnistumisemme. Niiden myötä saavutimme toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteemme.

4. Viestintä

Toimme eri tavoin liiton viestinnässä esille vuoden teemaa, joka oli Itsenäinen ja yhdenvertainen elämä. Keräsimme ja julkaisimme näkövammaisten ihmisten omia tarinoita heidän arjestaan ja omaehtoisesta elämästään. Julkaisimme tarinoita liiton verkkosivuilla, Näkövammaisten Airut -lehdessä sekä sosiaalisessa mediassa.

Vuoden aikana liitto aloitti yritysyhteistyön Specsavers Oy:n kanssa. Ensimmäinen yhteinen tiedotuskampanja liittyi Specsaversin teettämään ja Näkövammaisten liiton täydentämään Copenhagen Economicsin yleiskatsaukseen silmäterveyden tilasta Suomessa. Joulun jälkeen muistutimme yhdessä suojalasien tärkeydestä ilotulitteita ammuttaessa.

Tiedotteita lähetimme vakiintuneina teemapäivinä ja erilaisista ajankohtaisista asioista. Liitto osallistui vuoden aikana Kuntamarkkinoille sekä Tampereella järjestetyille Apuväline 2017 -messuille. Osallistuimme myös kansainvälisen esteettömyyspäivän tapahtuman ja #saavuta2017-seminaarin järjestelyihin.

Vuoden aikana liitto perusti oman podcastin, jonka kautta pystyy kuuntelemaan näkövammaisten nuorten tuottamaa Nyöri-ohjelmaa ja vinkkejä erilaisten sovellusten, ohjelmien ja tekniikan käyttöön. Tuotimme vuonna 2018 julkaistavien uusien liiton esittelyvideoiden materiaalin ja aloitimme Airuen verkkolehden uusimisen.

Liitto on mukana Twitterissä ja Facebookissa, joissa kummassakin seuraajamäärät ovat tasaisessa kasvussa. Liiton verkkosivuilla kävijöiden määrä kasvoi hieman.

Vuoden aikana uusimme myös liiton esitteitä ja muuta markkinointimateriaalia.

5. Hallinto, henkilöstö ja talous

Organisaatiomme on linjaorganisaatio, jossa on kaksi linjaa sekä tukitoiminnot. Linjat ovat vaikuttaminen ja tiedonsaanti sekä palvelut. Vaikuttamiseen ja tiedonsaantiin kuuluvat myös jäsenpalvelut, oikeuksienvalvonta ja työelämäpalvelut. Palveluihimme kuuluvat taas kuntoutus- ja majoituspalvelut, Aviris ja apuvälinelainaamo, Opaskoirakoulu sekä kirjapaino ja äänittämö. Toimintojamme tukevat talous, yleishallinto, henkilöstö (HR), ICT, logistiikka, kiinteistö ja viestintä.

Liittomme puheenjohtajana toimi Sari Loijas, varapuheenjohtajana Lasse Jalonen ja toimitusjohtajana Jukka Tahvanainen. Elokuussa liiton talous- ja henkilöstöjohtajana aloitti Vesa Tuunainen sekä palvelulinjan johtajana Johanna Reiman. Molemmat kuuluvat liiton johtoryhmään.

Valtuustomme kevätkokous pidettiin 19.5.2017 ja syyskokous 11.11.2017. Kevätkokouksessa hyväksyimme liiton vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2016 sekä liiton strategian vuosille 2017–2021. Valtuusto päätti antaa julkilausuman, jossa kannetaan huolta riittävästä liikkumistaidonohjauksesta ja näkövammaisten itsenäisen elämän mahdollisuuksien kaventumisesta. Syyskokouksessamme taas hyväksyttiin vuosisuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018.

Varainhankinnassa onnistuimme tavoitteidemme mukaisesti. Tiinpäätöksemme on 276 019,46 euroa ylijäämäinen.

6. Yhteenveto