7. En­tä kun opis­ke­lu­paik­kaa ei ole?

Näkövammaisen opiskelijan arki - ruusuja, risuja, kokemuksia ja kommervenkkejä

Selvitystä varten haastateltiin kahta nuorta, joilla ei tällä hetkellä ollut opiskelupaikkaa tai opiskelu ei ollut pääasiallinen työ. Toinen haastateltu nuori oli sokea ja toinen heikkonäköinen. Molemmat nuoret olivat käyneet lukion ja kirjoittaneet ylioppilaiksi kolmessa vuodessa. Opiskelumenestys ja ylioppilaskirjoitusten tulokset olivat osaamisen ja odotusten mukaiset. Tosin toinen nuorista kertoi, että olisi voinut panostaa ylioppilaskirjoituksiin hieman enemmän. Toisella nuorella oli lukion jälkeen opintoja avoimessa yliopistossa ja toinen oli opiskellut päätoimisesti korkeakoulussa.

7.1 Mutkia opiskelupaikan kanssa

Lukion jälkeen nuoret olivat hakeneet korkeakouluun kiinnostuksensa mukaan. He olivat hakeneet useaan paikkaan ja käyneet myös valintakokeissa. Opiskelupaikkaa ei kuitenkaan toiselle nuorelle tullut.

Valintakokeissa oli ollut ongelmia erityisjärjestelyjen kanssa, mikä saattoi vaikuttaa opiskelupaikan saamiseen huomattavasti. Kumpikaan nuori ei ollut käynyt valmennuskursseja. Mutta etenkin toinen pohti, olisiko kurssin käyminen auttanut opiskelupaikan saamisessa.

Toinen nuori oli keskeyttänyt opintonsa väärän alavalinnan vuoksi. Nuori kertoi, että opiskeluala oli lopulta osoittautunut sokealle liian graafiseksi ja työlääksi. Vaihtoehtoinen suuntautumisvaihtoehto samalla alalla ei nuorta kiinnostanut. Nuori oli jo tehnyt jatkosuunnitelmat, mutta ensin oli edessä välivuosi.

"Kyllä mää kursseja läpi sain osittain, mut sit jos oli noita kaaviokursseja, niin ne mä joko jätin kesken tai en päässyt läpi. Peruskurssit meni aika hyvin läpi, mutta jatkokursseilla, jotka oli jo vähän edistyneempiä, oli jo kaaviot niin paljon haittana, ettei mennyt enää läpi. Etukäteen kun sais tietää niistä, että minkälaista on opiskella, onko se teksti- vai kuvapohjasta, että semmonenhan auttais hakuvaiheessa paljon. Ja että koulujen sivuilla ois linkit erityisjärjestelyjen hakuun, että ohjeet, miten niihin mennään."
Sokea nuori


Nuori korosti etukäteistiedon ja asioiden selvittämisen merkitystä. Jo valintakokeissa nuorella oli ollut korvaavia tehtäviä, sillä haastattelulla oli korvattu näkevien hakijoiden tekemät kuvalliset kaaviotehtävät. Valintakokeisiin ei ollut kirjallisuutta, vaan toisena tehtävänä oli kirjoittaa aineiston pohjalta essee. Varsinaisessa opiskelussa nuori kertoi materiaalien olleen saavutettavia, mutta kaikki käytetyt opiskeluympäristöt eivät toimineet apuvälineiden kanssa.

"Osa oppimisympäristöistä toimi, osa ei. Joitakin piti pyytää opettajaa muuttamaan. Jos oli iso ryhmä, opettaja ei ehtinyt tekemään. Yksi kurssi ei onnistunut ollenkaan osaksi suurien ryhmäkokojen, osaksi soveltumattomien materiaalien takia (luennoilla 300 opiskelijaa, demoryhmäkin lähemmäs 20). Muutama kurssi piti käydä kaupallisia opintoja ja niihin olisi pitänyt hankkia kirjat, mutta kurssit tulivat aina niin äkkiä, että kirjoja ei ehtinyt hankkia. Niistä osa meni läpi ja osa ei."
Sokea nuori


7.2 Avoin yliopisto vaihtoehtona

Avoimessa yliopistossa välivuoden aikana opiskellut nuori piti sen antamia mahdollisuuksia hyvinä. Nuori oli suorittanut verkko-opintoina yhden aineen perusopinnot. Pääosin verkko-opintojen materiaalit olivat olleet saavutettavia näkövammaisten apuvälineillä. Kuitenkin verkkoluentojen materiaalien saaminen linkistä oli työlästä. Myöskään kaikki avoimessa yliopistossa käytetyt sähköiset oppimisympäristöt eivät olleet saavutettavia.

"Ne ei oo kaikki ihan esteettömiä, esimerkiksi Optima. Kyllä ne on saanu siellä tehtyä, mutta on menny vaikeemman kautta. Lukiossa oppimisympäristö kyllä toimi."
Heikkonäköinen nuori


Nuorella ei ollut avoimen yliopistojen aikana käytössään henkilökohtaista avustajaa, mikä olisi voinut helpottaa opiskelumateriaalien saamista ja käyttöä. Yleensäkin nuori koki, että avustajan käytössä harjaantuminen ja avustajan tarpeen hyväksyminen helpottaisi elämää.

"Ehkä se avustajan käyttö on semmonen, missä vois parantaa. En oo ihan osannu hyödyntää sitä kaikissa tilanteissa, kun on aatellu, että kyllä sitä itte pärjää. Jollakin tunnilla ois ollu hyvä, jos ois ollu se avustaja istumassa. Ei oo kehannu pyytää, jos on tullu joku video, ku ei oo tienny, kestääkö se minuutin vai puol tuntia. Ja ylipäänsä vapaa-ajalla avustajan käyttö, shoppailu ja ylipäänsä silmänä oleminen."
Heikkonäköinen nuori


7.3 Toiveissa töitä ja opiskelupaikka

Molemmat nuoret toivoivat löytävänsä töitä pakollisten välivuosien ajaksi. Toisella työnhaku oli aktiivisempaa ja hän olikin löytänyt sekä työtä että erilaisia vaihtoehtoja, mistä kysyä uutta työtä edellisen päättyessä. Toinen nuorista asui lapsuudenkodissaan, joten hänen toiveenaan oli lähinnä ajanvietetyö, jota voisi tehdä samalla kun valmistautuu kevään 2015 yhteishakuihin.

Kumpikin nuori halusi jatkaa opiskelua, kun vain saisi opiskelupaikan. Heidän tavoitteensa olivat korkeakouluopinnoissa ja alavaihtoehtoja oli muutamia. Opiskelupaikkaa ja tutkinnon suorittamista nuoret pitivät tärkeänä. Etenkin sokea nuori korosti, että opiskeltavan alan on oltava sellainen, jota sokea voi opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa.