16.4.2018
Tip­pa­hoi­toa

Helsingin Töölössä asuva Vilma Nurmi on sairastanut glaukoomaa kolmetoista vuotta. Taudin kurissa pysyminen edellyttää säännöllistä lääketippojen ottamista.

Teksti ja kuva Marika Mäkinen
Piirros Shutterstock

Taustastaan syvätty kuva Vilma Nurmesta. Nurmellä on tumma, karvareunuksellinen ulkotakki ja lyhyet ruskeat hiukset.

Vilma Nurmi

Kun Vilma Nurmi oli täyttänyt 54, hän päätti tutkituttaa silmänsä silmälääkärissä ja hankkia niin sanotut päätelasit.

– Käytin työssäni paljon aikaa tietokoneen ääressä. Silmälaseja en tuolloin muuten tarvinnut, viestintäalan yrittäjänä toiminut Vilma Nurmi kertoo.

Hän saikin heti glaukoomadiagnoosin, sillä silmänpaineet olivat koholla.

Kun silmänpaineen normaalilukema on 10-21 mmHg eli elohopeamillimetriä, Nurmella se oli vasemmassa silmässä 43 ja oikeassa 25.

Vasemmasta silmästä löytyi myös näkökenttävaurioita ylhäältä ja nenän puolelta. Oikeassa silmässä näkökenttävaurioita ei onneksi vielä juurikaan ollut. Niin kuin yleensä on, myös Nurmella glaukooma oli alkuvaiheessa täysin oireeton.

– Mitään särkyä, huonoa näköä tai muita silmäoireita en itse tuntenut. Kiitos kehittyneen silmälääketieteen ja -lääkkeiden näkökentässäni ei vielä ole puutosalueita tarkan näön alueella eli olen välttynyt varsinaiselta näkövammaisuudelta, Vilma Nurmi sanoo.

Tipat ja laserhoito

Hoito aloitettiin glaukoomatipoilla, muun muassa Cosoptilla, jota Vilma Nurmi edelleenkin käyttää.

Vuonna 2012 hänen vasempaan silmäänsä tehtiin lasertrabekuloplastia. Toimenpiteessä käsitellään laserilla silmän kammiokulmaa, jolloin silmänsisäisen nesteen ulospääsy helpottuu. Itse toimenpide on nopea ja kivuton.

– Sen silmänpainetta alentava vaikutus oli kuitenkin vaatimaton ja lyhytaikainen, mikä johtui ehkä siitä, että minulla on silmässä myös exfoliaatiota eli mykiö hilseilee.

Vuonna 2013 Vilma Nurmen vasempaan silmään tehtiin syvä sklerektomia Aquaflow-implantin kanssa. Sklerektomia on toimenpide, jossa silmän kammionesteelle tehdään kirurgisesti uusi ulostulosaukko.

Kun silmänpaineet taas nousivat vuonna 2014, vasempaan silmään jouduttiin tekemään täydentävä laserhoito eli goniopunktuura kahdesti. Glaukoomatipat myös vasempaan silmään aloitettiin uudelleen seuraavana vuonna.

– Nykyisin laitan oikeaan silmään yhtä lääketippaa aamuin, illoin sekä toista lääkettä iltaisin myös vasempaan silmään. Kuivasilmäisyyteen laitan kostutusgeeliä päivittäin useita kertoja.

Nyt 67-vuotias Nurmi on käyttänyt kolmetoista vuotta silmätippoja kellontarkasti kaksi kertaa päivässä.

Tällä hetkellä kaikki hänen käyttämänsä tipat ovat säilöntäaineettomia, mikä on suuri parannus hänen alkuaikoina käyttämiinsä tippoihin verrattuna. Silmät eivät tästä syystä enää kirvele eivätkä punoita.

Salakavala tauti

Tippahoidon lisäksi Vilma Nurmi käy vähintään kerran vuodessa glaukoomaan erikoistuneen silmälääkärin vastaanotolla ja säännöllisesti näkökenttätutkimuksissa ja mittauttaa silmänpaineensa. Jos niissä ilmenee jotain hälyttävää, hän saa hoitoon lisäohjeistusta.

– Kaikista tärkeintä on tutkituttaa silmänsä ajoissa. Glaukooma on oireettomuutensa takia salakavala ja hyvin usein myös perinnöllinen. Myös 46-vuotiaalla tyttärelläni on juuri alkamassa glaukoomaseurannat.
3D-piirros ihmisen silmästä.

Tiesitkö tämän glaukoomasta?

Glaukooma eli silmänpainetauti on näköhermoa vaurioittava sairaus, joka voi hoitamattomana johtaa näön heikkenemiseen. Sairaus vaurioittaa näköhermoa ja aiheuttaa puutoksia näkökenttään.

Glaukoomatyyppejä on monenlaisia, joista kaksi yleisintä ovat avokulma- ja ahdaskulmaglaukooma.

Glaukooman tärkein riskitekijä on kohonnut silmänpaine. Silmänpaine on normaalisti 10-21 mmHg, ja riski kasvaa etenkin, kun silmänpaine ylittää arvon 30 mmHg. Muita riskitekijöitä ovat ns. mykiön hilsetystila (eksfoliaatio), diabetes ja näköhermonpään verenvuoto. Myös perintötekijöillä ja likinäköisyydellä on vaikutusta glaukooman puhkeamiseen.

Glaukooman aiheuttamat vauriot kehittyvät usein huomaamatta. Ne ilmenevät ensin toiminnallisina häiriöinä näkemisessä, lähinnä käytännön askareiden suorittamisessa ja liikkumisessa.

Silmänpainetaudin riski lisääntyy yli 40-vuotiailla, joiden on syytä tarkistuttaa paine muutaman vuoden välein.

Koko maailmassa yleisimpiä sokeuden syitä ovat kaihi, trakooma, jokisokeus ja glaukooma. Suomessa glaukooma johtaa yhä harvemmin näkövammaisuuteen, mikäli se todetaan ajoissa.

Lähde Terveyskirjasto Duodecim