16.4.2018
Sä­tei­le­vä ko­me­dien­ne

Minttu Mustakallio on ensimmäinen Sokeain kunnelmaraadin palkitsema vuoden ääninäyttelijä.

Teksti Riikka Hänninen
Kuvat Valtteri Kantanen ja Ilmari Fabritius / YLE Kuvapalvelu

Kuvassa Minttu Mustakallio seisoo tumman taustan edessä neutraalisti hymyillen, mustassa paidassa ja kädet puuskassa. Valo osuu suoraan hänen kasvoihinsa.

Minttu Mustakallio

Sokeain kuunnelmaraati on aloittanut kuudennen vuosikymmenensä uudistuksella. Vuoden parhaan kuunnelman lisäksi raati on palkinnut ensimmäistä kertaa myös vuoden ääninäyttelijän.

Kuunnelmaraati kehuu vasta valittua vuoden ääninäyttelijää näin:

'Raati on vilpittömästi vaikuttunut äänityöstäsi paitsi kuunnelmissa, myös televisio- ja elokuvarooleissa. Sinua luonnehdittiin valintakokouksessa sädehtiväksi komedienneksi, jonka ilmeet ovat kuultavissa äänestä. Äänesi on helposti tunnistettava ja artikulaatio selkeää.'

- Otan tämän isona kunniana, palkinnon saanut Minttu Mustakallio sanoo istahtaessaan Svenska Teaternin alakerran kahvilan pöytään.

- On hienoa saada tällainen huomionosoitus asiantuntijoilta, jotka todella kuuntelevat.

Kysyn vuoden ääninäyttelijältä, minkälainen suhde hänellä on omaan ääneensä.

- Kukaan ei ole tainnut kysyä tätä aikaisemmin, Minttu sanoo ja jää miettimään.

- Olen kyllä tosi tyytyväinen siitä, että minulla on toimiva ääni. Se varmaan tulee geeneistä. Äitini oli laulaja, ja olen ehkä saanut jotain hänen äänensä soinnista. Raadin perusteluissa sanottiin, että ääneni on tunnistettava. Kai se sitten on, koska usein ihmiset tunnistavat, että olen ollut jossakin mainoksessa. Ja minä kun luulin, että voisin tehdä niitä salaa, Minttu vitsailee.

Kun vuodet ovat tuoneet mukanaan töitä, äänityöläinen on oppinut arvostamaan, kunnioittamaan ja huoltamaan omaa työkaluaan. Hän käy säännöllisesti Voicewell-äänihieronnassa ja huolehtii äänensä kestävyydestä.

- Kerran Kansallisteatterin näytös piti perua, kun ääneni oli mennyt. Tuntui todella kurjalta, kun 700 ihmistä oli ostanut lipun ja esitys oli pakko peruuttaa. Siinä ei tosiaan tullut mieleen, että jee, sainpa vapaaillan. Haluan huolehtia äänestäni niin, että pystyn tekemään töitä vielä pitkään, Minttu kertoo.

Entä saako jonkun ihmisen ääni Mintussa aikaan vau-reaktion?

- Ensimmäisenä tuli mieleen kummitätini, jolla oli kantava ja voimakas ääni, joka tuli hänestä tosi vapaasti. Hänen äänensä oli kaunis, iso ja turvallinen. Nautin suunnattomasti siitä, kun ihminen avaa suun ja laulu tai puhe tulee täysin pakottamatta.

Kuulokuvan synnyttäminen kiehtoo

Iiris ja viettelykset on komediasarja keski-ikäisen naisen parisuhteen, työn ja ystävyyden kiemuroista.

- Teksti on ollut minusta alusta asti hirmu hauska. Pirjo Toikan maailmankuva ja hahmot ovat olleet raikkaita ja rikkaita, Minttu kehuu.

Kuunnelmatyö on Mintusta hauskaa ja vaihtelevaa. Se on niin erilaista kuin näyttämöllä tai elokuvassa näytteleminen.

- Kun työn jälki perustuu vain siihen, miltä se kuulostaa, ei tarvitse keskittyä yhtään siihen, miltä liikkeet ja eleet näyttävät. Voin vapaasti ilvehtiä studiossa vaikka miten, Minttu nauraa.

- Siinä ollaan perusasioiden äärellä, kun mietitään, miten studioympäristössä saadaan tehtyä uskottava äänikuva jostain muusta tilasta. Äänisuunnittelijalla on todella iso osa, kun hän tekee maailman sinne ympärille.

Minttu antaa esimerkin jaksosta, jossa Iiris ja hänen siskonsa Tytti lähtevät Italian vuoristoon pyöräilemään sähköpyörillä.

- Se oli aika vaikea jakso, kun mietin, miten ihmeessä se voisi kuulostaa siltä, että tässä tosiaan pyöräillään Pohjois-Italian vuoristossa, Minttu muistelee.

Hänen mukaansa kaikenlaisia hengästymisiä on vaikea esittää niin, etteivät ne kuulostaisi falskeilta.

- Ohjaaja Janne Tapper oli luottavainen ja sanoi, että antakaa mennä vaan. Lopulta siitä tuli yksi parhaista jaksoista. Ja kun kuuntelin sitä, niin minustakin kuulosti ihan siltä, että siellä mennään ylä- ja alamäkiä. Se on kyllä paljon myös äänisuunnittelija Ari Mursulan ansiota.



Kuva on Iiris ja viettelykset -kuunnelman mainoskuva, joka on jaettu kolmeen osaan. Kussakin on yksi näyttelijä roolihahmonaan ja erivärisen ja -kuvioisen taustan edessä. Hahmot vasemmalta oikealle: Mikko Reitala, Minttu Mustakallio ja Ria Kataja.

Iiris ja viettelykset -sarjan tähdet: Mikko Reitala (vas.), Minttu Mustakallio ja Ria Kataja.

Pyörällä ääni auki

Kuunnelman tekoon liittyi muitakin haasteita.

- Meidän piti äänittää Iiriksen toista kautta aikaisin aamulla, koska Mikko Reitalalla oli päiväharjoitukset Kaupunginteatterissa. Siinä sitten etsittiin keinoja, miten ääni toimisi niin aikaisin aamulla ja läpi koko neljän tunnin äänityssession. Tehtiinkin ohjaajan kanssa sopimus, että tultiin Pasilan studiolle pyörillä. Yritän käyttää työmatkat lämmittelyyn, näyttelijä kertoilee.

Entä kuunteleeko Minttu itse kuunnelmia?

- Tosi vähän. Ennen kuuntelin niitä enemmän, mutta nykyään en oikeastaan kuuntele mitään. Arki on niin hektistä, minulla on monta lasta ja sosiaalinen työ, joka on täynnä puhetta, ääntä ja efektejä. Siksi hiljaisuus on nykyään minulle suurin ihanuus, Minttu tunnustaa.

Onnistunut näytteleminen vaatii läsnäoloa ja omaa rauhaa

Monet legendaariset näyttelijät sanovat, että rooli seuraa heitä kotiin. Minttu Mustakallio on puolestaan pyrkinyt erottamaan näyttelemisen ja yksityiselämän jo opiskeluajoista asti.

- Minä en halua roolejani kotiin. En usko siihen, että omassa kodissaan voi elää jossain roolissa. Silloinhan en oikeastaan ole läsnä enkä ole oma itseni. Ja läsnäolo taas on edellytys sille, että pystyn näyttelemään hyvin, Minttu kiteyttää.

Läsnäolosta ovat huolehtineet Mintun kolme lasta. He tarvitsevat äitiään ja vetävät olemassaolollaan äidin pois näyttämöltä kotiin. Joskus näyttelijän, päiväkodin ja koulun aikataulut tuntuvat toisiinsa sopimattomilta palapelin paloilta. Minttu on kuitenkin perheestään kiitollinen.

- Kotona on vastassa ihan toisenlainen elämä kuin töissä. Kun minulla on se oma, yksityinen elämä, pystyn helpommin hyppäämään monenlaisiin rooleihin ja tekemään työtä täysipainoisesti. jos ajattelisin töitä koko ajan, olisin sietämätön persoona ja menisin sekaisin, Minttu nauraa.
Kuka Minttu Mustakallio?

Syntyi Ylivieskassa 1973, valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 2000. On työskennellyt näyttelijänä niin näyttämöllä, elokuvissa, tv-sarjoissa kuin kuunnelmissakin.

Tunnettuja töitä: Päähenkilö Ella tv-sarjassa «Klikkaa mua (parhaan esiintyjä Venla-palkinto, yleisöäänestys 2012), Näyttelijä Vedetään hatusta ja Mitä tuli tehtyä -showssa, Rauha Räppääjä kolmessa viimeisimmässä Risto Räppääjä -elokuvassa, Satu elokuvassa Lapsia ja aikuisia (Parhaan naissivuosan Jussi-palkinto 2005), Armi elokuvassa Pesärikko, Karita Varasto ja Varasto 2 -elokuvissa.
Sokeain kuunnelma­palkinto Töissä täällä -kuunnelmasarjalle

Sokeain kuunnelmaraati on palkinnut vuoden 2017 parhaana kotimaisena kuunnelmana Juha-Pekka Koskisen kirjoittaman ja Matti Ijäksen ohjaaman Töissä täällä -kuunnelmasarjan. Sarjan tarina sijoittuu tulitikkutehtaan konttoriin.

Voittajakuunnelmassa työelämän muutoksia on kuvattu hauskasti ja nokkelasti. Töissä täällä on toisaalta hervottoman hauskaa satiiria nykyajan työelämän outouksista, toisaalta lempeää ja ajatonta hymyilyä ihmisluonnolle.

Näyttelijät istuvat oivallisesti rooleihinsa. Erilaiset ihmistyypit heikkouksineen ja vahvuuksineen on helppo tunnistaa. Töissä täällä antaa mahdollisuuden nauraa vapautuneesti ja sille, mikä oikeassa elämässä voisi synnyttää pelkoa ja epävarmuutta.

Kuunnelman pääosissa ovat Jari Salmi, Miitta Sorvali, Pia Andersson ja Ville Myllyrinne.

Sokeain kuunnelmaraati valitsi vuoden parhaan kuunnelman nyt 51. kerran. Kuunnelmaraati toimii Näkövammaisten Kulttuuripalvelun alaisuudessa ja sen kausi kestää neljä vuotta. Raatilaiset kuuntelivat YLEn vuoden aikana lähettämät kotimaisten kuunnelmien kantaesitykset ja valitsivat niistä voittajan.
Kuvassa neljä näyttelijää vierekkäin. Edessä keskellä oleva pitää käsissään MoccaMaster-kahvinkeitintä, ja hänen vieressään olevalla on valkoinen kahvikuppi kädessään.