25.2.2014
YK:n yleis­so­pi­mus vam­mais­ten hen­ki­löi­den oi­keuk­sis­ta ja sen va­lin­nai­nen pöy­tä­kir­ja

Lau­sun­to ra­ti­fioin­ti­työ­ryh­män mie­tin­nös­tä

VAMMAISFOORUMI RY
HANDIKAPPFORUM RF
FINNISH DISABILITY FORUM

Ulkoasiainministeriö
Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö

Viite: Lausuntopyyntönne 21.1.2014 (HEL7M0591-1))

Vammaisfoorumi ry kiittää mahdollisuudesta lausua mietinnön johdosta.

1. Yleistä

Vammaisfoorumi ry on ilahtunut siitä, että työryhmä on saanut mietintönsä valmiiksi ja vammaissopimuksen ratifiointi etenee. Vammaisfoorumi katsoo, että sopimuksen ratifiointi tämän hallituskauden aikana hallitusohjelman mukaisesti on ehdottoman tärkeää vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen kannalta.
Lisäpöytäkirjan osalta Vammaisfoorumi toteaa, että yksilövalitusmenettely vahvistaa yksittäisten vammaisten oikeuksia merkittävästi.

Mietinnön kohdassa 4.3 arvioidaan ratifioinnin aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia. Kuten mietinnössä todetaan, on mahdollista, että Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean suosituksiin tulee sisältymään rahallisen hyvityksen maksaminen henkilölle, jonka ihmisoikeuksia on loukattu. Hyvitys on tärkeä oikeussuojakeino, joka on syytä ottaa tehokkaasti käyttöön. Vahingonkorvaus ei sellaisenaan sovellu ihmisoikeusloukkauksien hyvittämiseen.

Vaikutuksia viranomaisten toimintaan arvioidaan kohdassa 4.4. Vammaisfoorumi pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että vammaissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukainen osallistamisvelvoite on todellinen ja konkreettinen. Vammaisjärjestöt on osallistettava kaikkeen sellaiseen päätöksentekoon, joka koskee vammaisia. Pelkkä kuuleminen ei siis riitä, vaan vammaisjärjestöjen on oltava edustettuina varsinaisessa päätöksenteossa kaikissa viranomaisissa.

Vammaissopimuksen 33 artiklan vaatimien täytäntöönpano-, valvonta- ja koordinaatiomekanismien toteuttaminen edellyttää tehokkaita toimia ja riittäviä henkilö- sekä taloudellisia resursseja työn hoitamiseksi.

2. Lainsäädännön muutostarpeet

Vaikka vammaisten oikeudet eivät Suomessa täysimääräisesti toteudu, pääsääntöisesti syynä ei ole lainsäädäntö vaan syrjivät tai muuten vammaiset ohittavat käytännöt. Suomalainen lainsäädäntö ei nykytilassaan pääsääntöisesti muodosta ratifioinnin estettä. Monet asiat voidaan hoitaa myös käytäntöjä ja ohjeita selkiyttämällä. Esimerkki tällaisesta selkiytystarpeesta on tehohoitorajoitusten kohdalla.

Vammaisfoorumi ry näkee kuitenkin, että kaksi muutosta olisi tehtävä ennen ratifiointia:

1) Lain kehitysvammaisten erityishuollosta 42 § antaa liian suuret ja väljät valtuudet kohdistaa pakkotoimia kehitysvammaisiin. Tämä pykälä on kumottava. Niin ikään kehitysvammalain tahdonvastaista hoitoa koskevat 32, 33, 36, 37 ja 38 pykälät pitää kumota itsemääräämisoikeuslain ja sote-järjestämislain valmistelun yhteydessä. Erityishuoltopiirien rooli on muuttumassa eikä niille voi jatkossa antaa oikeutta käyttää merkittävää julkista valtaa määräämällä henkilö vastoin tahtoaan erityishuoltoon.

2) Yhdenvertaisuuslain uudistuksen voimaansaattaminen on välttämätöntä, sillä nykyisellään laki käsittelee eri syrjintäperusteita eriarvoisella tavalla ja tarjoaa erilaiset oikeussuojakeinot.

3. Kohtuulliset mukautukset

Kohtuullisten mukautusten osalta työryhmä toteaa mm., että mukautusten kohtuullisuuden arvioiminen on viime kädessä tuomioistuinten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten tehtävä. Vammaisfoorumi ry:n käsityksen mukaan ei ole vammaisten henkilöiden eikä yhteiskunnan etujen mukaista, että kohtuullisia mukautuksia koskevat asiat olisi aina vietävä tuomioistuimen ratkaistaviksi.

Vammaisfoorumi ry ehdottaa, että mukautusten kohtuullisuuden arvioiminen olisi ensisijaisesti yhdenvertaisuusvaltuutetun tai 33 artiklan 2 kohdan mukaisen riippumattoman rakenteen tehtävänä. Niissä tapauksissa, joissa mukautusten kohtuullisuutta arvioi tuomioistuin, se velvoitettaisiin pyytämään lausunto edellä mainituilta tahoilta.

4. 33 artiklan edellyttämät kansalliset mekanismit

Työryhmän mietinnössä on ansiokkaasti esitetty mekanismit 33 artiklan sopimuksen mukaiseksi toteuttamiseksi. Vammaisfoorumi ry toteaa kuitenkin, että vammaisten osallisuus työelämäkysymyksiin liittyvissä prosesseissa on järjestettävä vammaissopimuksen ja Pariisin periaatteiden mukaisella tavalla yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa.

5. Vammaissopimuksen kääntäminen suomeksi

Vammaissopimuksen suomenkielinen käännös vaatii ehdottomasti joitakin tarkennuksia.

- 19 artiklan b-kohdan suomenkielisessä tekstissä puhutaan laitospalvelujen järjestämisestä. Englanninkielisessä alkutekstissä sen sijaan on termi ”residential services”, jonka lähin käännös olisi asumispalvelut. Laitos-sanan käyttäminen tekstissä on kyseenalainen senkin takia, että Suomessa on tavoitteena luopua vammaisten laitoshoidosta kokonaan vuoteen 2015 mennessä. Laitoksissa asuminen ei toteuta vammaisten oikeutta valita asuinpaikkansa ja -muotonsa ja oikeutta osallisuuteen 19 artiklan tarkoittamalla tavalla.

- Vammaissopimuksen suomenkielisen käännöksen 9 artiklan otsikkona on ainoastaan ”Esteettömyys” (englanniksi ”Accessibility). Sana ”accessibility” tarkoittaa suomeksi asiayhteydestä riippuen joko esteettömyyttä, saavutettavuutta tai molempia yhdessä. Vammaisfoorumi ry huomioi tyytyväisenä, että työryhmä puhuu 9 artiklan kohdalla esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Vammaissopimuksen 9 artiklan otsikkoon tulisi lisätä sanan ”esteettömyys” lisäksi sana ”saavutettavuus”.

VAMMAISFOORUMI RY

Merja Heikkonen
puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri

Näkövammaisten Keskusliiton oma lausunto

Lausunto ratifiointityöryhmän mietinnöstä – yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sen valinnainen pöytäkirja

Näkövammaisten Keskusliitto ry
PL 61
00030 IIRIS
09-396 041 25.2.2014

Ulkoasiainministeriö
Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö

Viite: Lausuntopyyntö HEL7M0591-1


Näkövammaisten Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua mietinnön johdosta.

Näkövammaisten Keskusliitto pitää tärkeänä, että työryhmä on saanut mietinnön valmiiksi. Ratifiointiprosessi on kestänyt Suomessa todella pitkään, joten nyt on tärkeää, että sopimus saadaan ratifioitua pikaisesti tämän hallituskauden aikana.

Näkövammaisten Keskusliitto yhtyy Vammaisfoorumin lausuntoon ja siinä esitettyihin näkemyksiin.

Vammaisten osallisuus

Yleissopimuksen yhtenä vahvana periaatteena on vammaisten osallisuus. Tämä on ilmaistu hyvin konkreettisesti yleisiä velvoitteita koskevan 4 artiklan 3 kohdassa sekä 33 artiklan 3 kohdassa.

Nämä ovat konkreettisia vaatimuksia sopimuksessa ja ne tulee huomioida täysimääräisesti sopimuksen täytäntöönpanossa. Ei riitä että vammaisjärjestöille annetaan mahdollisuus lausua esim. valmisteilla olevasta hallituksen esityksestä, vaan vammaiset ja heitä edustavat järjestöt pitää aktiivisesti osallistaa ja ottaa mukaan asian valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa ja kaikissa viranomaisissa. Vain näin voidaan mahdollistaa todellinen osallistaminen.

Näkövammaisten Keskusliitto yhtyy Vammaisfoorumin näkemykseen, että 33 artiklan säännösten toteuttamiseksi vammaisten osallisuus työelämäkysymyksiin liittyvissä prosesseissa on järjestettävä vammaissopimuksen ja Pariisin periaatteiden mukaisella tavalla yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa.

Tiedonsaannin esteettömyys

Osallisuuden toteutuminen edellyttää usein näkövammaisten osalta tiedonsaannin esteettömyyttä. Tiedonsaannin esteettömyys on huomioitu sopimuksen 3 artiklan yleisissä periaatteissa, 4 artiklan yleisissä velvoitteissa sekä erityisesti 9 artiklassa joka koskee esteettömyyttä.

Jos tieto ei ole näkövammaisen kannalta saavutettavassa muodossa, vaarantaa tämä osallisuuden toteutumisen lisäksi monen muun sopimuksessa säädellyn oikeuden toteutumisen. Mm. yksi sopimuksen keskeisistä periaatteista, yhdenvertaisuus ei toteudu, jos näkövammainen ei voi saada tietoa esteettömässä muodossa.

Teknologian kehittymisen ja apuvälineiden avulla tietoa on mahdollista saada esteettömään muotoon myös näkövammaisille. Tämä edellyttää esimerkiksi erityisesti julkishallinnon www-sivustojen jatkuvaa esteettömyystestausta ja esteettömyysstandardien sekä ohjeistojen noudattamista. Lisäksi on huolehdittava, että näkövammaisilla on mahdollisuus saada tarvitsemansa ajanmukaiset apuvälineet ja opetus niiden käyttöön. Pistekirjoituksen asema on turvattava niin ikään; sen saatavuus ja sen opetus. Sähköisten palvelujen rinnalla tulee olla tarvittaessa käytettävissä myös henkilökunnan apua.

Näkövammaiset tarvitsevat paitsi toimivia yleispalveluja, myös erityispalveluja tiedonsaantitarpeensa turvaamiseksi.

Riittävät resurssit

Yksi sopimuksen tärkeistä artikloista on 33 artikla kansallisesta täytäntöönpanosta ja seurannasta. Artiklan toteutuminen edellyttää toteutuakseen kuitenkin tehokkaita toimia ja riittäviä henkilö- taloudellisia resursseja.

Tietoisuuden lisäämistä koskeva 8 artikla on tärkeä ja siinä vaaditaan välittömiä, asianmukaisia ja tehokkaita toimia. Monipuolisen ja moninaisen tietoisuuden lisääminen vammaisuudesta ja vammaisiin liittyvien ennakkoluulojen poistaminen parantaa vammaisten yhdenvertaisuutta ja oikeuksien toteutumista.
Tietoisuuden lisääminen vaatii kuitenkin myös resurssien kohdentamista ja priorisointia.


NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY

Jukka Tahvanainen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja