Lausunto 22.5.2014
Var­hais­kas­va­tus­ta kos­ke­van lain­sää­dän­nön uu­dis­ta­mis­työ­ryh­män esi­tys

Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön työ­ryh­mä­muis­tioi­ta ja sel­vi­tyk­siä 2014:11

Vammaisfoorumi ry
Handikappforum rf
Finnish Disability Forum

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Taustaa

Vammaisfoorumi ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta esittää näkemyksensä varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä uudistavan työryhmän esityksestä. Vammaisfoorumi on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka jäsenjärjestöjensä kautta edustaa yli 320 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä. Järjestön kotimainen vaikuttamistoiminta keskittyy vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseen.

Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan laadukas ja saavutettavissa olevavarhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Ohjelman mukaan mm. säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä oli valmistella hallitusohjelman mukaisesti päivähoitoa koskevat säädösehdotukset sekä arvioida esitysten taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä muut vaikutukset.

Varhaiskasvatuslakia säädettäessä on otettava huomioon YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vammaisia lapsia käsittelevä 7 artikla, esteettömyyttä käsittelevä 9 artikla ja koulutusta käsittelevä 24 artikla. Lisäksi on otettava huomioon Suomen vammaispoliittisen ohjelman linjaukset. Esityksessä on nostettu hyvin esiin YK:n lasten oikeuksien sopimus. Vammaisfoorumi huomauttaa sen koskevan myös vammaisia lapsia.

1 luku Yleiset säännökset

2 § Varhaiskasvatuksen määritelmä

Esityksen mukaan varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostamaa kokonaisuutta. Esitetty määritelmä ei tosiasiassa kerro, mitä varhaiskasvatuksella tarkoitetaan. Määritelmä vain tiivistää lyhyesti, mikä on varhaiskasvatus, mikä ei tässä ole riittävä.
Vammaisfoorumin mielestä varhaiskasvatuksen määritelmää on laajennettava ja täsmennettävä.  Määritelmässä on kuvattava tavat, joilla varhaiskasvatusta toteutetaan. Näitä ovat mm. päiväkoti ja perhepäivähoito sekä sairaalassa toteutettava varhaiskasvatus. 

3 § Varhaiskasvatuksen tavoitteet

Pykälässä säädettäisiin varhaiskasvatuksen tavoitteista. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan varhaiskasvatuslaki olisi yksi keskeisin lapsiin kohdistuva säädös. Se korostaisi nykyistä päivähoitolakia selkeämmin lapsen oikeuksien ja lapsen edun huomioimista varhaiskasvatuksessa. Vammaisfoorumi muistuttaa, että lapsen edun ja oikeuksien on oltava etusijalla kaikessa varhaiskasvatuksessa.
 
Pykälän 2 momentissa luetellaan varhaiskasvatuksen tavoitteita. Siinä on luettelona koetettu kirjata mahdollisimman monta tavoitetta. Esitystapa on ongelmallinen, sillä luetteloa ei ole mahdollista saada täysin kattavaksi. Esitetystä tavoiteluettelosta puuttuu useita varhaiskasvatukseen sisältyviä tavoitteita. Näitä ovat esim. itsenäisyys, yhteistyökyky, koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja ympäristökasvatus. Tavoitteet olisi parempi esittää yleisemmällä tasolla. Esitystavassa mallia voisi ottaa perusopetuslain (628/1998) 2 §:stä, jossa määritellään perus- ja esiopetuksen tavoitteet.
 
Jos esityksessä oleva luettelo säilytetään, Vammaisfoorumi esittää siihen seuraavia muutoksia.
 
Seitsemäntenä tavoitteena on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja elinikäistä oppimista. Tavoitteeseen on lisättävä ainakin koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen tukeminen. Varhaiskasvatus on pohja, jolle rakentuvat perusopetus ja muu koulutus.
 
Kahdeksantena tavoitteena on tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tukea mahdollisimman varhain. Tarvittaessa tukea järjestetään moniammatillisena yhteistyönä. Jokaisen vammaisen lapsen tuen tarve on yksilöllinen. Tukea on järjestettävä tarkoituksenmukaisesti ja riittävän ajoissa. Sen järjestämisessä on tehtävä moniammatillista yhteistyötä mm. vammaisen lapsen kuntoutuksesta vastaavien tahojen ja muiden ammattilaisten kanssa.
 
Kymmenentenä tavoitteena on varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Tämän on koskettava yhdenvertaisesti myös vammaisia lapsia.
 
Yhdestoista tavoite korostaa yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta varhaiskasvatushenkilöstön ja lapsen huoltajien välillä. Vammaisten huoltajien on voitava osallistua lapsensa varhaiskasvatuksen toteuttamiseen yhdenvertaisesti muiden huoltajien kanssa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on välttämätöntä huolehtia mm. rakennetun ympäristön esteettömyydestä sekä viestinnän saavutettavuudesta ja käytettävyydestä.
 
Lisäksi tavoitteisiin on hyvä lisätä ainakin yhteistyökyky, itsenäisen toiminnan tukeminen ja ympäristökasvatus.

2 luku Varhaiskasvatuksen järjestäminen

Lapsivaikutusten arviointi

Vammaisfoorumi esittää, että lukuun lisätään pykälä lapsivaikutusten arvioinnista. Arviointi on tehtävä, kun mietitään erilaisia varhaiskasvatuksen toteuttamistapoja kunnassa tai muussa varhaiskasvatuksen järjestäjätahossa.
 
Lastentarhanopettajaliitto, Talentia sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL korostivat omissa eriävissä mielipiteissään lapsivaikutusten arviointia. Vammaisfoorumi esittää, että lapsivaikutusten arviointi on tehtävä, kun valmistellaan lainsäädäntöä, jolla on vaikutuksia lasten varhaiskasvatukseen, lasten hyvinvointiin tai kasvu- ja elinoloihin. Lisäksi lapsivaikutusten arviointi on tehtävä mm. valmisteltaessa valtion tai kunnan talousarviota sekä kunnassa valmisteltaessa lasten palvelujen järjestämistä tai palveluverkkoon kohdistuvia muutoksia.

4 § Kunnan yleinen järjestämisvelvollisuus

Pykälän 3 momentin mukaan kunnan on huolehdittava, että varhaiskasvatusta järjestetään kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan suomeksi, ruotsiksi ja saameksi. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan säännöksessä todettaisiin myös, että varhaiskasvatusta voitaisiin järjestää viittomakielellä, romaniksi tai muulla kielellä.
 
Vammaisfoorumi vaatii, että viittomakielisten lasten oikeus varhaiskasvatukseen viittomakielellä turvataan. Pykälään on kirjattava, että varhaiskasvatusta on järjestettävä myös viittomakielellä. Varhaiskasvatusta on järjestettävä viittomakielellä aina lapsen sitä tarvitessa. Tätä vaatii myös perustuslaki (731/1999)

5 § Järjestämisestä vastuussa oleva kunta

Pykälän mukaan kunta on velvollinen järjestämään varhaiskasvatusta lapselle, joka on kunnan asukas. Kunnan asukkaalla tarkoitetaan lasta, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on. Lisäksi kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta myös muulle kunnassa oleskelevalle lapselle, jos tähän on erityisiä syitä.
 
Vammaisfoorumi on huolestunut vammaisista maahanmuuttajalapsista, joilla ei esim. ole kotikuntaa Suomessa. Vammaisten maahanmuuttajalasten oikeus varhaiskasvatukseen on taattava. Heidät on rinnastettava lapsiin, joilla on kotikunta. Varhaiskasvatuksella on tärkeä merkitys vammaiselle maahanmuuttajalapselle mm. kotoutumisen ja tulevan koulunkäynnin näkökulmasta.
 
Pykälän 4 momentin mukaan kunta tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voisi järjestää sairaalassa potilaana olevalle lapselle varhaiskasvatusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä tai muut olosuhteet huomioon ottaen olisi tarkoituksenmukaista.
 
Vammaisfoorumi kannattaa esitettävää momenttia. Vaikkei säännös ole velvoittava, se korostaa lapsen mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen myös sairaalajaksojen aikana.

8 § Kehittävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö

Pykälän 1 momentin mukaan varhaiskasvatusympäristön olisi oltava kehittävä, terveellinen ja turvallinen. Lisäksi edellytettäisiin asianmukaisia toimitiloja ja toimintavälineitä. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan varhaiskasvatusympäristö kattaa toimintayksikön rakennetut tilat ja muun lähiympäristön, kuten piha-alueet. Fyysisen toimintaympäristön lisäksi se kattaa esim. psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön.
 
Vammaisfoorumi vaatii, että pykälään lisätään varhaiskasvatusympäristön esteettömyys. Ellei varhaiskasvatusympäristö ole esteetön, vammaisten lasten yhdenvertainen osallistuminen varhaiskasvatukseen on vaarassa. Varhaiskasvatusympäristö sisältää myös mm. kommunikaatioon liittyvät seikat sekä käytettävät tieto- ja viestintätekniset ratkaisut, joiden on oltava saavutettavia ja käytettäviä.
 
Jokaisella lapsella on oikeus ja hänelle on turvattava sisäilmaltaan terve ja turvallinen ympäristö päivähoitopäivän aikana. Tutkimuksen mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys rakennusten kerrosalasta on kouluissa ja päiväkodeissa 12–18 prosenttia. Vaurioituneissa kouluissa ja päiväkodeissa altistuu 172 000 - 259 200 ihmistä. Kosteus- ja homevaurioilla on ajallinen yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen, hengitystieinfektioihin ja hengitystieoireiluun. Lasten riski sairastua on aikuisia korkeampi. (Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012, s. 11, 13).

10 § Varhaiskasvatuksen monialainen yhteistyö

Suurin osa vammaisista lapsista osallistuu jossain lapsuuden vaiheessa varhaiskasvatukseen. Esityksen mukaan pykälässä korostetaan monialaisten palvelujen kokonaisuutta ja moniammatillista yhteistyötä. Vammaisfoorumi huomauttaa, että vammaisten lasten kohdalla tavanomaisten yhteistyötahojen lisäksi merkityksellisiä yhteistyötahoja ovat vammaisen lapsen kuntoutuksesta vastaavat tahot sekä muut ammattilaiset. Maahanmuuttajaperheiden kohdalla merkittävä yhteistyötaho voi olla myös kunnan maahanmuuttajapalvelut.

3 luku Lapsen ja lapsen huoltajien asema ja oikeudet

14 § Varhaiskasvatuksen keskeyttäminen ja paikan säilyminen

Lapsen oikeus osallistua varhaiskasvatukseen samassa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa säilyy, vaikka lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen isyysrahajaksojen aikana. Lisäksi lapsen oikeus osallistua varhaiskasvatukseen samassa päiväkodissa on säilytettävä mahdollisuuksien mukaan, vaikka lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen, kun hänen huoltajallaan on oikeus saada perheen muusta lapsesta äitiys- tai vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa.
 
Vammaisten lasten kohdalla on tärkeää, että varhaiskasvatusryhmä ja henkilöstö säilyvät mahdollisimman samoina. Tuttu ympäristö ja päivähoidon säännöllisyys ovat vammaiselle lapselle ensiarvoisen tärkeitä. Usein myös päivähoitopaikan henkilöstö on saanut vammaisen lapsen päivähoitoon liittyvää koulutusta. Tämän vuoksi Vammaisfoorumi esittää, että yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan erikseen vammaisten lasten asema.

16 § Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki

Varhaiskasvatuksessa on tarkoitus ottaa käyttöön vastaava kolmiportaisen tuen malli kuin perusopetuksessa. Vammaisfoorumi muistuttaa, että tärkeintä on lapsen saama oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen tuki. Se ei saa jäädä toteutumatta byrokratiaan liittyvien seikkojen vuoksi.
 
Lapsella voi olla tuen tarvetta monesta syystä. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tuki voisi sisältää tarvittavia pedagogisia järjestelyjä ja esim. erityisopettajan palveluja, tulkitsemis- ja avustajapalveluja tai apuvälineiden käyttöä. Tukea voisi olla myös esim. diabetesta sairastavan lapsen voinnin seuraaminen sekä ylimääräisistä välipaloista ja mahdollisesta lääkityksestä huolehtiminen. Tuki voisi kohdistua myös mm. kielen ja kommunikoinnin tukemiseen. Tuen tarpeet olisi tarvittaessa otettava huomioon henkilöstön määrässä, henkilöstörakenteessa tai lasten määrässä.
 
On välttämätöntä, että vammainen lapsi saa varhaiskasvatuksessa tarvitsemansa tuen. Lapsen on esim. saatava varhaiskasvatukseen henkilökohtainen avustaja, mikäli se on hänen tarpeen ja edun mukaista. Apuvälineiden käyttöön on rohkaistava ja varhaiskasvatuksen henkilöstön on osattava käyttää apuvälineitä. Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation tai viittomakielen käyttö on taattava niitä tarvitseville lapsille.
 
Lapsen tarvitsemat lääke- ja muut terveydenhoitoon liittyvät toimet on turvattava. On huolehdittava säännöllisestä lääkityksestä, tilapäisestä lääkityksestä, säännöllisistä hoitotoimenpiteistä ja muista vastaavista.
 
Vammaista lasta on rohkaistava toimimaan ryhmässä, ottamaan kontaktia muihin lapsiin sekä harjoittelemaan omatoimisuustaitoja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa.
 
Monilla vammaisilla lapsilla on erilaisia terapioita. Vammaisfoorumi muistuttaa, että palvelujen on ensisijassa tultava lapsen luo. Lapsen tarvitsemien terapioiden tms. järjestäminen varhaiskasvatuspäivän aikana on perusteltua.
 
Henkilöstön määrästä ja henkilöstörakenteesta esitetään säädettäväksi pykälissä 35 ja 38. Vammaisfoorumi ottaa kantaa henkilöstörakenteeseen jäljempänä tässä lausunnossa.
 
Pykälän 3 momentin mukaan lapsen kehityksen ja oppimisen edistäminen suunniteltaisiin, toteutettaisiin ja arvioitaisiin yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lapsen huoltajien kanssa. Tarvittaessa tehtäisiin yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen tai muiden viranomaisten kanssa. Tuen tarve ja toteutettavat toimenpiteet kirjattaisiin lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
 
Vammaisten lasten kohdalla on välttämätöntä tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Ei voida olettaa, että varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on riittävää asiantuntemusta lapsen vammaisuuteen liittyvistä asioista. Yhteistyötahoja ovat mm. vammaisen lapsen kuntoutuksesta vastaavat tahot. Lapsen tuen tarve ja toteutettavat toimenpiteet on kirjattava, riittävän tarkasti ja yksiselitteisesti, lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

17 § Lapsen kehityksen ja oppimisen tehostettu tuki

Jos 16 §:ssä säädettävä tuki ei ole riittävää, lapselle on annettava tehostettua tukea. Tehostettu tuki perustuisi pedagogiseen arvioon. Esityksen mukaan tuen tarpeen ja tarvittavat tukitoimet arvioisi varhaiskasvatukseen osallistuva henkilöstö. Arvio tehtäisiin yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön, lapsen huoltajien ja muiden mahdollisten tahojen kanssa. Tehostetun tuen tarve ja toteutettavat tukitoimenpiteet kirjattaisiin lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
 
Vammaisfoorumi edellyttää, että vammaisten lasten kohdalla tuen tarvetta, tukimuotoja ja muita varhaiskasvatukseen osallistumisen kannalta keskeisiä asioita suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä kaikkien tarvittavien tahojen kanssa. Tähän sisältyvät myös lapsen vammaisuuden kannalta keskeiset asiantuntijatahot.
 
Pykälässä esitetty pedagoginen selvitys on suora lainaus perusopetuslaista (628/1998). Nuorimmat varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset ovat alle vuoden ikäisiä vauvoja. Pienten lasten kohdalla ei ole tarkoituksenmukaista puhua termin kapeimmassa merkityksessä pedagogisesta arviosta ja sen tekemisestä pedagogisen osaamisen pohjalta. Heidän kohdallaan varhaiskasvatuksessa ei useinkaan ole kyse pedagogiikasta. Tämän vuoksi pedagogisen arvion sisältöä on täsmennettävä ja sen on sisällettävä laajasti kaikki pienen lapsen hyvinvointiin liittyvät näkökulmat. Pienen lapsen kehitystä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja ilman pedagogisen ajattelun painotusta.

18 § Lapsen kehityksen ja oppimisen erityinen tuki

Erityisen tuen tarve voi aiheutua esim. lapsen vammasta tai pitkäaikaissairaudesta. Esityksen mukaan erityistä tukea järjestettäisiin lähtökohtaisesti tavanomaisen varhaiskasvatuksen yhteydessä. Se voitaisiin myös järjestää osittain tai kokonaan erityisryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa, jos se on lapsen edun mukaista.
 
Vammaisfoorumi pitää tärkeänä, että vammaisten lasten varhaiskasvatus järjestetään ensisijassa muun varhaiskasvatuksen yhteydessä. Tämän tulisi näkyä myös pykälätasolla.  Muu järjestämistapa voi tulla kyseeseen vain silloin, kun se on lapsen edun kannalta välttämätöntä.
 
Pykälän mukaan lapsen kehityksen ja oppimisen erityinen tuki suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lapsen huoltajien kanssa sekä tarvittaessa moniammatillisessa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen tai muiden viranomaisten kanssa.
 
Varhaiskasvatuksen järjestäjän on tehtävä erityisen tuen antamisesta kirjallinen päätös, johon on muutoksenhakuoikeus. Erityisen tuen päätöksestä tulisi käydä ilmi lapsen varhaiskasvatuksen järjestämispaikka ja tarvittavat tukitoimet.
 
Vammaisfoorumin mielestä on hyvä, että erityisen tuen antamisesta tehdään muutoksenhakukelpoinen päätös. On välttämätöntä, että päätökseen kirjataan kaikki varhaiskasvatukseen osallistumisen kannalta oleelliset tukitoimet. Lisäksi siihen on kirjattava varhaiskasvatuksen järjestämispaikka.
 
Esityksen mukaan ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä olisi hankittava lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta vastaavilta henkilöitä ja varhaiskasvatuksen erityisopettajalta pedagoginen selvitys lapsen saamasta kehityksen ja oppimisen tuesta sekä kokonaistilanteesta. Tämän jälkeen olisi arvioitava, tarvitaanko erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi vielä muuta selvitystä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon tai muiden viranomaisten asiantuntijalausuntoja.
 
Vammaisfoorumi muistuttaa, ettei varhaiskasvatuksen henkilöstöllä todennäköisesti ole riittävää asiantuntemusta arvioida vammaisen lapsen tuen tarpeita. Tähän tarvitaan yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa. Pedagogisen selvityksen sisällössä on muistettava, että kyse on pienistä lapsista sekä heidän kasvustaan ja kehityksestään. Vammaisten lasten kohdalla erityisen tuen päätös on ehdottomasti tehtävä yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Yhteistyön on oltava vahvaa ja todellista. Tämä velvoite koskee kaikkea 16-18 §:n mukaista tukea.
 
Esityksen mukaan lapsen erityisen tuen tarve olisi kirjattava lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Vammaisfoorumi kannattaa esitystä.
 
Lapsen erityisen tuen tarvetta olisi arvioitava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Jos lapselle annettavat tukimuodot eivät olisi riittäviä, lapsesta olisi tehtävä uusi pedagoginen selvitys ja hänelle olisi tehtävä uusi erityisen tuen päätös. Samoin päätöstä olisi tarkistettava tai se olisi kumottava, jos tuen tarve vähenee tai muuttuu.
 
Vammaisfoorumi kannattaa tuen tarpeen säännöllistä arvioimista. On kuitenkin mietittävä, onko pedagogisen selvityksen tekeminen aina tarpeen. Jos on selkeästi nähtävissä, millä muutetuilla tai uusilla tukitoimilla vammaisen lapsen tuen tarve toteutuu, päätös on suositeltavaa voida tehdä suoraan.
 
Perusopetuslaissa (628/1998) erityisestä tuesta säädetään 17 §:ssä. Sen 4 momentti antaa mahdollisuuden tehdä erityisen tuen päätös suoraan ilman edeltäviä tuen vaiheita, jos oppilaan vamman, sairauden, kehityksen viivästymän, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan syyn perusteella on selvää, että oppilas tarvitsee erityistä tukea. Päätös voidaan tehdä jo ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai niiden aikana. Vammaisfoorumi esittää vastaavan momentin säätämistä varhaiskasvatuslain erityistä tukea koskevaan 18 §:ään. Tällä hetkellä tuki näyttäytyy portaittaisena, jonka kaikkien vaiheiden läpikäyminen ei ole aina tarkoituksenmukaista.

19 § Osallisuus ja vaikuttaminen

Esityksen mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
 
Vammaisfoorumi kannattaa osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyvää yleissäännöstä. Sen on koskettava yhdenvertaisesti myös vammaisia lapsia ja vammaisia huoltajia.Kodin ja perheen kunnioittamista käsittelee myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 23 artikla.
 
Vammaisten lasten vanhempien näkemysten kuunteleminen on ensiarvoisen tärkeää. Vammaisilla lapsilla voi olla esim. mielipide henkilökohtaisen avustajan soveltuvuudesta. Näihin mielipiteisiin on suhtauduttava vakavasti.
 
Tosiasiallisen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuden turvaamiseksi on huolehdittava tulkkauspalvelun järjestämisestä silloin, kun lapsen ja hänen huoltajiensa suomen kielen taito on puutteellinen. Tämä on oleellista myös varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä (§ 25).
 
Pykälän 2 momenttiin esitetään voimassa olevan päivähoitolain 11 a §:n 1 momenttiin sisältyvää säännöstä, jonka mukaan kunnan on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä varhaiskasvatus lapsen huoltajien toivomassa muodossa. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan lapsen huoltajien mielipiteet ja toiveet on otettava huomioon ja pyrittävä löytämään järjestämistapa, joka parhaiten vastaa lapsen ja perheen tarpeita ja toiveita. Vammaisfoorumi muistuttaa, että huoltajien vammaisuus voi asettaa rajoituksia esim. varhaiskasvatuspaikan sijaintiin. Jotta yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu, nämä tarpeet on otettava vakavasti.

4 luku Menettelysäännökset

20 § Ohjaus ja neuvonta

Pykälän mukaan kunnan on järjestettävä varhaiskasvatukseen oikeutetun lapsen huoltajille neuvontaa ja ohjausta heidän käytettävissään olevista varhaiskasvatuspalveluista sekä varhaiskasvatusta tukevista palveluista. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan varhaiskasvatusta tukevia palveluja olisivat esim. erilaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.
 
Vammaisfoorumi kannattaa ohjausta ja neuvontaa koskevan säännöksen lisäämistä. Ohjaus ja neuvonta on toteutettava siten, että se on tosiasiassa saavutettavassa ja ymmärrettävässä muodossa myös vammaisille ja/tai maahanmuuttajataustaisille huoltajille.

5 luku Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja arviointi

25 § Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Pykälän mukaan varhaiskasvatukseen päiväkodissa tai perhepäivähoidossa osallistuvalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Sen tavoitteena olisi huomioida lapsen yksilöllisen tuen tarpeet, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä huoltajien näkemykset varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Suunnitelma laadittaisiin yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lapsen huoltajien kanssa. Laatimiseen voisivat tarvittaessa osallistua myös muut tahot.
 
Vammaisfoorumi kannattaa varhaiskasvatussuunnitelman laatimista. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä kaikkien tarvittavien tahojen kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön, lapsen huoltajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa on kirjattava pykälätasolle. Sitä ei voida jättää vain yksityiskohtaisiin perusteluihin.
 
Varhaiskasvatussuunnitelman on oltava linjassa muiden lapselle tehtyjen suunnitelmien, kuten kuntoutussuunnitelma tai palvelusuunnitelma, kanssa. Huomiota on kiinnitettävä asiakirjojen sitovuuteen, jotta ne eivät jää vain toteutumattomiksi suosituksiksi.
 
Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan varhaiskasvatussuunnitelma olisi tarkistettava tarpeen mukaan ja vähintään kerran vuodessa. Aloite suunnitelman tarkistamiseksi voisi tulla varhaiskasvatuksen henkilöstöltä, muulta viranomaiselta tai lapsen huoltajilta.
 
Varhaiskasvatussuunnitelman tarkistaminen on kirjattava pykälätasolle. Sitä ei voida jättää vain kirjaukseksi yksityiskohtaisiin perusteluihin.

7 luku Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus

35 § Päiväkodin henkilöstön mitoitus

Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan lapsella olevat 16-18 §:n mukaiset tuen tarpeet voitaisiin tarvittaessa ottaa huomioon henkilöstön määrässä, henkilöstörakenteessa tai lasten määrässä. On välttämätöntä, että tästä säädetään suoraan pykälätasolla. Vammaisten lasten kannalta asia on merkittävä. Sitä ei voi jättää pelkäksi toteamukseksi yksityiskohtaisissa perusteluissa.
 
Vammaisfoorumi esittää, että ryhmässä, jossa on tehostetun tai erityisen tuen lapsia, ryhmäkokoa pienennetään siten, että yksi tehostetun tai erityisen tuen lapsi on kahden lapsen paikalla. Tällöin esim. alle 3-vuotiaiden ryhmässä, jossa on yksi vammainen lapsi, enimmäisryhmäkoko on yksitoista (11) lasta. Vammaisfoorumi kannattaa eriävissä mielipiteissä olevaa Lastentarhanopettajaliiton esitystä, jonka mukaan ryhmässä, jossa on vain tehostetun tai erityisen tuen lapsia, saa olla enintään kahdeksan (8) lasta sekä ryhmässä, jossa on vain kehitysvammaisia lapsia, saa olla enintään neljä (4) lasta.

38 § Perhepäivähoidon henkilöstön mitoitus

Pykälässä säädettäisiin perhepäivähoidon henkilöstön mitoituksesta. Vammaisfoorumi huomauttaa, ettei pykälässä eikä sen yksityiskohtaisissa perusteluissa ole mitään mainintaa lapsista, jotka saavat 16-18 §:ssä säädettyä yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Pykälään on lisättävä momentti, jossa säädetään ryhmäkoosta tilanteissa, joissa perhepäivähoidossa on 16-18 §:ssä tarkoitettua tukea saava lapsi. Vammaisfoorumi esittää, että tällainen lapsi on ryhmässä kahden lapsen paikalla.

40 § Täydennyskoulutus

Toiminnan järjestäjän on huolehdittava siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuu riittävästi ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään täydennyskoulutukseen. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan riittävänä määränä on pidetty 3-10 koulutuspäivää vuodessa työntekijää kohden (HE 168/2004 VP).
 
Vammaisten lasten kannalta on välttämätöntä, että varhaiskasvatuksenhenkilöstöllä on riittävää vammaisuuteen ja vammaisenlapsen kehitykseen liittyvää osaamista. Tämä osaaminen on taattava myös perhepäivähoitajille. Koska perhepäivähoitajat työskentelevät yksin, heidän tuen tarpeensa on osittain erilaista kuin päiväkodin henkilöstöllä.

8 luku Tietojen vaihto ja salassapito

42 § Oikeus poiketa salassapitovelvoitteista

Pykälässä säädettäisiin kattavasti tietojen luovuttamisesta eri tilanteissa. Lapsen huoltajalle on ehdottomasti kerrottava, mitä lapsen tietoja luovutetaan ja kenelle niitä luovutetaan.

Muita huomioita

Oikeus kommunikaatioon ja näköä korvaaviin taitoihin
Lapsella on oltava oikeus kommunikointiin omalla äidinkielellään (suomi, ruotsi, saame ja viittomakieli). Lisäksi lapsella on oltava oikeus kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tukeen riippumatta siitä, käyttääkö lapsi puhetta tai puhetta tukevaa tai korvaavaa kommunikointimenetelmää.
 
Sokeilla ja vaikeasti heikkonäköisillä lapsilla on oltava oikeus ja todellinen mahdollisuus mm. harjoitella käsien käyttöä, tutustua ympäristöön näköä korvaavilla tavoilla ja saada valmiuksia pistekirjoituksen ja kuvalukemisen oppimiseen.
 
Valtion ohjausjärjestelmä
Työryhmä katsoo, että varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmän tulisi koostua opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Opetushallituksesta, aluehallintovirastoista ja kunnista. Vammaisfoorumi kannattaa ajatusta.
 
Muutoksenhaku
Vammaisfoorumi esittää, että varhaiskasvatuslakiin säädetään oma pykälä muutoksenhausta.Se selkiyttäisi lakia ja antaisi helpommin tiedon, millä tavoin mm. erityisen tuen päätökseen haetaan muutosta.

Lausunnon keskeinen sisältö

  • Varhaiskasvatuksen määritelmää on laajennettava ja täsmennettävä. Määritelmässä on kuvattava tavat, joilla varhaiskasvatusta toteutetaan.
  • Lapsen edun ja oikeuksien on oltava etusijalla kaikessa varhaiskasvatuksessa.
  • Varhaiskasvatuksen tavoitteet olisi parempi esittää yleisellä tasolla. Mallia voisi ottaa esim. perusopetuslain 2 §:stä. Jos tavoiteluettelo säilytetään, Vammaisfoorumi esittää muutoksia tavoitteisiin 7, 8, 10 ja 11. Lisäksi se esittää joitain lisäyksiä.
  • Lukuun 2 on lisättävä pykälä lapsivaikutusten arvioinnista.
  • Viittomakielisten lasten oikeus varhaiskasvatukseen viittomakielellä on turvattava. Pykälään on kirjattava, että varhaiskasvatusta on järjestettävä viittomakielellä aina lapsen sitä tarvitessa.
  • Vammaisten maahanmuuttajalasten, myös ilman kotikuntaa olevien, oikeus varhaiskasvatukseen on taattava.
  • Varhaiskasvatuksen järjestäminen sairaalassa potilaana olevalle lapselle on kannatettavaa.
  • pykälään 8 on lisättävä varhaiskasvatusympäristön esteettömyys. Varhaiskasvatusympäristö sisältää myös mm. kommunikaatioon liittyvät seikat sekä käytettävät tieto- ja viestintätekniset ratkaisut, joiden on oltava saavutettavia ja käytettäviä.
  • Jokaisella lapsella on oikeus ja hänelle on turvattava sisäilmaltaan terve ja turvallinen ympäristö päivähoitopäivän aikana.
  • Muita merkityksellisiä yhteistyötahoja ovat vammaisen lapsen kuntoutuksesta vastaavat tahot sekä muut ammattilaiset.
  • Vammaisten lasten kohdalla on tärkeää, että varhaiskasvatusryhmä ja henkilöstö säilyvät mahdollisimman samoina. Yksityiskohtaisissa perusteluissa on suositeltavaa mainita erikseen vammaisten lasten asema.
  • Tärkeintä on lapsen saama oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen tuki. Se ei saa jäädä toteutumatta byrokratiaan liittyvien seikkojen vuoksi.
  • Lapsen on tarvitessaan saatava henkilökohtainen avustaja. Lisäksi häntä on rohkaistava apuvälineiden käyttöön ja henkilöstön on osattava käyttää lapsen apuvälineitä. Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation sekä viittomakielen käyttö on taattava. Lapsen tarvitsemat lääke- ja muut terveydenhoitoon liittyvät toimet on turvattava. Lisäksi palvelujen on ensisijassa tultava lapsen luo (esim. terapiat varhaiskasvatuspäivän aikana).
  • Lapsen tuen tarve ja toteutettavat toimenpiteet on kirjattava, riittävän tarkasti ja yksiselitteisesti, lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
  • Vammaisten lasten kohdalla tuen tarvetta, tukimuotoja ja muita varhaiskasvatukseen osallistumisen kannalta keskeisiä asioita on suunniteltava, toteutettava ja arvioitava yhteistyössä kaikkien tarvittavien tahojen kanssa. Tähän sisältyvät myös lapsen vammaisuuden kannalta keskeiset asiantuntijatahot.
  • Pedagogisen arvion sisältöä on täsmennettävä ja sen on sisällettävä laajasti kaikki pienen lapsen hyvinvointiin liittyvät näkökulmat. Pienen lapsen kehitystä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja ilman pedagogisen ajattelun painotusta.
  • On tärkeää, että vammaisten lasten varhaiskasvatus järjestetään ensisijassa muun varhaiskasvatuksen yhteydessä. Tämän tulisi näkyä myös pykälätasolla. Muu järjestämistapa voi tulla kyseeseen vain silloin, kun se on lapsen edun kannalta välttämätöntä.
  • On hyvä, että erityisestä tuesta tehdään muutoksenhakukelpoinen päätös. On välttämätöntä, että päätökseen kirjataan kaikki varhaiskasvatukseen osallistumisen kannalta oleelliset tukitoimet. Lisäksi siihen on kirjattava varhaiskasvatuksen järjestämispaikka.
  • Vammaisten lasten kohdalla erityisen tuen päätös on ehdottomasti tehtävä yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Yhteistyön on oltava vahvaa ja todellista. Tämä velvoite koskee kaikkea 16-18 §:n mukaista tukea.
  • On kannatettavaa, että erityisen tuen tarve kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
  • Erityisen tuen tarvetta on suositeltavaa arvioida säännöllisesti.
  • On mietittävä, onko pedagogisen selvityksen tekeminen aina tarpeen. Jos on selkeästi nähtävissä, millä muutetuilla tai uusilla tukitoimilla vammaisen lapsen tuen tarve toteutuu, päätös on suositeltavaa voida tehdä suoraan.
  • Osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvän yleissäännöksen on koskettava yhdenvertaisesti vammaisia lapsia ja vammaisia huoltajia.
  • Huoltajien vammaisuus voi asettaa rajoituksia esim. varhaiskasvatuspaikan sijaintiin. Jotta yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu, nämä tarpeet on otettava vakavasti.
  • Ohjaus ja neuvonta on toteutettava siten, että se on tosiasiassa saavutettavassa ja ymmärrettävässä muodossa myös vammaisille ja/tai maahanmuuttajataustaisille huoltajille.
  • Varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen on kannatettavaa. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä kaikkien tarvittavien tahojen kanssa. Tämä ja varhaiskasvatussuunnitelman tarkistaminen on kirjattava pykälätasolle.
  • Vammaisfoorumi esittää, että ryhmässä, jossa on tehostetun tai erityisen tuen lapsia, ryhmäkokoa pienennetään siten, että yksi tehostetun tai erityisen tuen lapsi on kahden lapsen paikalla. Vastaava säännös on tehtävä 38 §:ään. Ryhmässä, jossa on vain tehostetun tai erityisen tuen lapsia, saa olla enintään kahdeksan (8) lasta sekä ryhmässä, jossa on vain kehitysvammaisia lapsia, saa olla enintään neljä (4) lasta.
  • Vammaisfoorumi esittää, että varhaiskasvatuslakiin säädetään oma pykälä muutoksenhausta.

Lisätietoja

Näkövammaisten Keskusliitto ry koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi

Merja Heikkonen
puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri