Lausunto 1.4.2015
Hal­li­tuk­sen esi­tys edus­kun­nal­le var­hais­kas­va­tus­laik­si ja ar­von­li­sä­ve­ro­lain 38 §:n muut­ta­mi­ses­ta

OKM 15/010/2015

Vammaisfoorumi ry
Handikappforum rf
Finnish Disability Forum

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Vammaisfoorumi ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta esittää näkemyksensä luonnoksesta hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi ja arvonlisäverolain 38 §:n muuttamisesta.

Vammaisfoorumi on 32 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka jäsenjärjestöjensä kautta edustaa yli 320 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä. Järjestön kotimainen vaikuttamistoiminta keskittyy vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseen.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Varhaiskasvatuslakia säädettäessä on otettava huomioon YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vammaisia lapsia käsittelevä 7 artikla, esteettömyyttä käsittelevä 9 artikla, elämistä itsenäisesti ja osallisuutta käsittelevä 19 artikla sekä koulutusta käsittelevä 24 artikla. Lisäksi on otettava huomioon Suomen vammaispoliittisen ohjelman linjaukset.

Esityksessä on nostettu hyvin esiin YK:n lasten oikeuksien sopimus. Vammaisfoorumi huomauttaa sen koskevan myös vammaisia lapsia. Lisäksi Vammaisfoorumi esittää, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen velvoitteet nostetaan varhaiskasvatuslain yksityiskohtaisiin perusteluihin. Se esittää ainakin artiklan 9 nostamista pykälän 10 perusteluihin ja artiklan 19 nostamista pykälän 19 perusteluihin.

1 luku Yleiset säännökset

1 § Lain tarkoitus ja soveltamisala

Pykälän 6 momentin mukaan varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle voidaan järjestää myös tarpeelliset kuljetukset. Vammaisten lasten varhaiskasvatusmatkoissa tulee noudattaa yhdenvertaisuutta muiden lasten kanssa. Vammaisten lasten kuljetukset varhaiskasvatukseen on järjestettävä tilanteissa, joissa se lapsen erityisten tarpeiden vuoksi on välttämätöntä ja kuljettaminen on vanhemmille tai muille huoltajille kohtuuttoman vaikeaa tai mahdotonta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lapsella käytössä olevien isojen tai useiden apuvälineiden säännöllinen kuljettaminen varhaiskasvatuspaikan, mahdollisen esiopetuspaikan ja kodin välillä. Myös vanhemman tai muun huoltajan oma vammaisuus ja sen aiheuttamat ongelmat lapsen kuljettamisessa varhaiskasvatukseen ovat Vammaisfoorumin tarkoittamia poikkeustilanteita.

2 § Määritelmät

Laissa varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Vammaisfoorumi esittää, että sana hoito korvataan sanalla huolenpito. Huolenpito on käsitteenä laajempi ja kuvaa paremmin varhaiskasvatukselle tyypillistä toimintaan ja hyvinvointiin liittyvää aikuisten roolia.

2 luku Varhaiskasvatuksen järjestäminen

6 § Kunnan velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta asumisen ja oleskelun perusteella

Pykälän mukaan kunta on velvollinen järjestämään varhaiskasvatusta lapselle, joka on kunnan asukas. Kunnan asukkaalla tarkoitetaan lasta, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on. Lisäksi kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta myös muulle kunnassa oleskelevalle lapselle, jos tähän on erityisiä syitä.

Vammaisfoorumi on huolestunut vammaisista maahanmuuttajalapsista, joilla ei esimerkiksi ole kotikuntaa Suomessa. Vammaisten maahanmuuttajalasten oikeus varhaiskasvatukseen on taattava. Heidät on rinnastettava lapsiin, joilla on kotikunta. Varhaiskasvatuksella on tärkeä merkitys vammaiselle maahanmuuttajalapselle muun muassa kotoutumisen ja tulevan koulunkäynnin näkökulmasta.

Pykälän 4 momentin mukaan kunta tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voisi järjestää sairaalassa potilaana olevalle lapselle varhaiskasvatusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä tai muut olosuhteet huomioon ottaen olisi tarkoituksenmukaista. Sairaalahoitoon rinnastuisi myös esimerkiksi pitkä kuntoutusjakso.

Vammaisfoorumi kannattaa esitettävää momenttia. Vaikkei säännös ole velvoittava, se korostaa lapsen mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen sairaalajaksojen aikana.

7 § Monialainen yhteistyö

Suurin osa vammaisista lapsista osallistuu jossain lapsuuden vaiheessa varhaiskasvatukseen. Esityksen mukaan pykälässä korostetaan monialaisten palvelujen kokonaisuutta ja moniammatillista yhteistyötä. Vammaisfoorumi huomauttaa, että vammaisten lasten kohdalla pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa lueteltujen yhteistyötahojen lisäksi merkityksellisiä yhteistyötahoja ovat vammaisen lapsen kuntoutuksesta vastaavat tahot sekä muut ammattilaiset (esimerkiksi vammaisjärjestöt). Maahanmuuttajaperheiden kohdalla merkittävä yhteistyötaho voi olla myös kunnan maahanmuuttajapalvelut.

Pykälässä säädetään kunnan velvollisuudesta monialaiseen yhteistyöhön. Vammaisfoorumi esittää, että pykälään lisätään maininta varhaiskasvatuksen henkilöstön velvollisuudesta monialaiseen yhteistyöhön varhaiskasvatuksen suunnittelussa tai tilanteissa, joissa yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tilanne sitä edellyttää. Monialaisen yhteistyön on ulotuttava niihin toimijoihin, joita kukin tilanne tosiasiassa edellyttää. Tämä korostuu muun muassa vammaisten lasten ja heidän perheidensä kohdalla, sillä heillä on yhteyksiä moniin eri tahoihin.

Vammaisfoorumi esittää, että pykälätasolle lisätään maininta vammaispalveluista. Tällä hetkellä vammaispalvelut on mainittu vain yksityiskohtaisissa perusteluissa. Vammaisten lasten sekä vammaisten vanhempien tai muiden huoltajien kannalta vammaispalvelut ovat keskeinen yhteistyötaho.

Lisäksi pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin on hyvä lisätä viittaus sosiaalihuoltolain (1301/2014) monialaista yhteistyötä käsittelevään 41 §:ään.

8 § Varhaiskasvatuksen kieli

Pykälän 3 momentin mukaan kunnan on huolehdittava, että varhaiskasvatusta järjestetään kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan suomeksi, ruotsiksi ja saameksi. Lisäksi varhaiskasvatusta voitaisiin järjestää viittomakielellä, romaniksi tai muulla kielellä.

Vammaisfoorumi vaatii, että viittomakielisten lasten oikeus varhaiskasvatukseen viittomakielellä turvataan. Pykälään on kirjattava, että varhaiskasvatusta on järjestettävä myös viittomakielellä. Varhaiskasvatusta on järjestettävä viittomakielellä aina lapsen sitä tarvitessa.

10 § Varhaiskasvatusympäristö

Pykälän mukaan varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Lisäksi edellytetään asianmukaisia toimitiloja ja toimintavälineitä ja esteettömyyden huomioimista.

Vammaisfoorumi on tyytyväinen, että pykälään on lisätty esteettömyys. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tiloja, toimintaympäristöä ja välineitä suunniteltaessa ja hankittaessa on otettava huomioon myös niiden soveltuvuus vammaisille ja toimintarajoitteisille lapsille. Tämäkin on kannatettava lisäys. On muistettava, että varhaiskasvatusympäristö sisältää myös muun muassa kommunikaatioon liittyvät seikat sekä käytettävät tieto- ja viestintätekniset ratkaisut, joiden on oltava saavutettavia ja käytettäviä.

3 luku Oikeus varhaiskasvatukseen ja osallisuus

12 § Oikeus varhaiskasvatukseen

Pykälän 4 momentin mukaan varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa. Vammaisfoorumi huomauttaa, että varhaiskasvatuspaikkaa tarjottaessa on otettava huomioon perheen tilanne. Esimerkiksi vammaisten vanhempien tai muiden huoltajien voi olla mahdotonta kuljettaa lasta pitkien tai hankalien kulkuyhteyksien päähän. Tällöin on tärkeää, että lapsi saa varhaiskasvatuspaikan läheltä perheen kotia. Liikuntavammainen vanhempi tai muu huoltaja ei voi kuljettaa lasta varhaiskasvatukseen paikkaan, joka ei ole esteetön. Tämäkin on muistettava lapsen varhaiskasvatuspaikasta päätettäessä.

16 § Osallisuus ja vaikuttaminen

Esityksen mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

Vammaisfoorumi kannattaa osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyvää yleissäännöstä. Sen on koskettava yhdenvertaisesti myös vammaisia lapsia ja vammaisia vanhempia tai muita huoltajia. Kodin ja perheen kunnioittamista käsittelee myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 23 artikla.

Vammaisten lasten vanhempien tai muiden huoltajien näkemysten kuunteleminen on ensiarvoisen tärkeää. Vammaisilla lapsilla voi olla esimerkiksi mielipide henkilökohtaisen avustajan soveltuvuudesta. Näihin mielipiteisiin on suhtauduttava vakavasti.

4 Luku Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa

17 § Lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen

Pykälässä on tarkoitus säätää lapselle annettavasta tarvittavasta tuesta käyttäen soveltuvin osin perusopetuksen kolmiportaisen tuen mallia. Vammaisfoorumi kannattaa kolmiportaisen tuen mallin ulottamista varhaiskasvatukseen. Tärkeintä on lapsen saama oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen tuki. Se ei saa jäädä toteutumatta byrokratiaan liittyvien seikkojen vuoksi.

Lapsella voi olla tuen tarvetta monesta syystä. On välttämätöntä, että vammainen lapsi saa varhaiskasvatuksessa tarvitsemansa tuen. Lapsen on esimerkiksi saatava varhaiskasvatukseen henkilökohtainen avustaja, mikäli se on hänen tarpeen ja edun mukaista. Apuvälineiden käyttöön on rohkaistava ja varhaiskasvatuksen henkilöstön on osattava käyttää apuvälineitä. Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation, tulkkauksen tai viittomakielen käyttö on taattava niitä tarvitseville lapsille. Näkövammaisia lapsia on rohkaistava käsien käyttöön.

Lapsen tarvitsemat lääke- ja muut terveydenhoitoon liittyvät toimet on turvattava. On huolehdittava säännöllisestä lääkityksestä, tilapäisestä lääkityksestä, säännöllisistä hoitotoimenpiteistä ja muista vastaavista.

Vammaista lasta on rohkaistava toimimaan ryhmässä, ottamaan kontaktia muihin lapsiin sekä harjoittelemaan omatoimisuustaitoja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa.

Monilla vammaisilla lapsilla on erilaisia terapioita. Vammaisfoorumi muistuttaa, että palvelujen on ensisijassa tultava lapsen luo. Lapsen tarvitsemien terapioiden tai vastaavien järjestäminen varhaiskasvatuspäivän aikana on perusteltua.

Vammaisfoorumi edellyttää, että vammaisten lasten kohdalla tuen tarvetta, tukimuotoja ja muita varhaiskasvatukseen osallistumisen kannalta keskeisiä asioita suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä kaikkien tarvittavien tahojen kanssa. Tähän sisältyvät myös lapsen vammaisuuden kannalta keskeiset asiantuntijatahot.

19 § Tuen muodot ja toteuttaminen

Pykälässä säädetään tukimuodoista ja siitä, missä tuki järjestetään. Esityksen mukaan tuki sisältää tarvittavia pedagogisia, rakenteellisia ja hyvinvointia tukevia järjestelyjä, kuten erityislastentarhanopettajan palveluja, tulkitsemis- ja avustamispalveluja tai erityisten apuvälineiden käyttöä.

Lähtökohtana on, että tuki järjestetään pääsääntöisesti muun varhaiskasvatuksen yhteydessä tai, jos lapsen tuen tarve sitä edellyttää, osittain tai kokonaan erityisryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Vammaisfoorumi huomauttaa, ettei tehostetun tai erityisen tuen tarve saa automaattisesti johtaa varhaiskasvatuksen järjestämiseen erityisryhmässä. Henkilökohtainen avustaja on saatava yleisenä tukena tai tehostettuna tukena, jos erityiselle tuelle ei ole tarvetta. On välttämätöntä, että vammaisten lasten varhaiskasvatus järjestetään ensisijassa muun varhaiskasvatuksen yhteydessä. Muu järjestämistapa voi tulla kyseeseen vain silloin, kun se on tosiasiassa lapsen edun mukaista.

Vammaisfoorumi vaatii, että varhaiskasvatuksen järjestäjä tekee erityisen tuen antamisesta kirjallisen päätöksen, johon on muutoksenhakuoikeus. Erityisen tuen päätöksestä tulee käydä ilmi lapsen varhaiskasvatuksen järjestämispaikka ja tarvittavat tukitoimet. Tämä on keskeinen kysymys lapsen ja perheen oikeusturvan kannalta. Kyseiseen päätökseen liittyvästä muutoksenhausta on tarkoituksenmukaista säätää varhaiskasvatuslain 64 §:ssä.

20 § Henkilöstön mitoitus tuen tilanteissa

Pykälän 1 momentin mukaan erityistä tukea saava yksi tai useampi lapsi on aina huomioitava joko ryhmän lasten lukumäärää pienentävänä tai kasvatus-, opetus- tai hoitohenkilöstön lukumäärää lisäävänä seikkana, paitsi silloin, jos ryhmässä on joko lapsi- tai ryhmäkohtainen avustaja. Erityistä tukea saavien lasten kohdalla pykälä on velvoittava. Pykälän 2 momentin mukaan nämä seikat on tarvittaessa otettava huomioon, jos ryhmässä on yksi tai useampi tehostettua tukea saava lapsi.

Vammaisfoorumi suhtautuu esitykseen myönteisesti. Se huomauttaa, että säädöstä on tehostettua tukea saavien lasten kohdalla tarkasteltava lapsen yksilöllisistä tarpeista käsin.

21 § Tuen tarpeen ja tukitoimenpiteiden arviointi ja yhteistyö

Pykälän 1 momentin mukaan lapsen tuen tarvetta, riittävyyttä ja sopivuutta on arvioitava tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Vammaisfoorumi kannattaa esitystä.

Pykälän 2 momentin mukaan arvioinnin tekemisestä vastaa lastentarhanopettaja tai erityislastentarhanopettaja. Arviointi tehdään yhteistyössä muun henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa sekä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen tai muiden viranomaisten kanssa.

Vammaisfoorumi muistuttaa, ettei varhaiskasvatuksen henkilöstöllä todennäköisesti ole riittävää asiantuntemusta arvioida vammaisen lapsen tuen tarpeita. Tähän tarvitaan yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa. Vammaisten lasten kohdalla tuen tarvetta, tukimuotoja ja muita varhaiskasvatukseen osallistumisen kannalta keskeisiä asioita on suunniteltava, toteutettava ja arvioitava yhteistyössä kaikkien tarvittavien tahojen kanssa. Tähän sisältyvät myös lapsen vammaisuuden kannalta keskeiset asiantuntijatahot. Vammaisuuteen liittyviä asiantuntijatahoja voivat olla myös vammaisjärjestöt.

22 § Tuen kirjaaminen

Esityksen mukaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen tuen tarve, tukitoimet sekä niiden toteuttaminen ja vaikuttavuus. Suunnitelmasta tulisi ilmetä myös, jos tuen tarve ja toimenpiteet olisivat päättyneet.

Vammaisfoorumi kannattaa esitystä.

5 luku Menettelysäännökset

23 § Ohjaus ja neuvonta

Pykälän mukaan kunnan on järjestettävä varhaiskasvatukseen oikeutetun lapsen vanhemmille tai muille huoltajille neuvontaa ja ohjausta heidän käytettävissään olevista varhaiskasvatuspalveluista sekä varhaiskasvatusta tukevista palveluista. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan varhaiskasvatusta tukevia palveluja olisivat esimerkiksi erilaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

Vammaisfoorumi kannattaa ohjausta ja neuvontaa koskevan säännöksen lisäämistä. Ohjaus ja neuvonta on toteutettava siten, että se on tosiasiassa saavutettavassa ja ymmärrettävässä muodossa myös vammaisille ja/tai maahanmuuttajataustaisille vanhemmille tai muille huoltajille.

24 § Hakeminen

Pykälän 4 momentin mukaan lapselle on tarjottava, mahdollisuuksien mukaan, varhaiskasvatuspaikkaa samasta paikasta, jossa hän on ollut ennen varhaiskasvatuksesta poisjäämistään. Tässä pykälässä poisjäännillä tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsi on ollut kotona hoidossa. Paikkaa on tarjottava, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat tätä toivovat. 
 
Vammaisten lasten kohdalla on tärkeää, että varhaiskasvatusryhmä ja henkilöstö säilyvät mahdollisimman samoina. Tuttu ympäristö ja varhaiskasvatuksen säännöllisyys ovat vammaiselle lapselle ensiarvoisen tärkeitä. Usein myös varhaiskasvatuspaikan henkilöstö on saanut vammaisen lapsen varhaiskasvatukseen liittyvää koulutusta. Tämän vuoksi Vammaisfoorumi esittää, että yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan erikseen vammaisten lasten asema.

6 luku Varhaiskasvatuksen suunnittelu, omavalvonta ja arviointi

28 § Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Pykälän mukaan varhaiskasvatukseen päiväkodissa tai perhepäivähoidossa osallistuvalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Sen tavoitteena on huomioida lapsen yksilöllisen tuen tarpeet, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä vanhempien tai muiden huoltajien näkemykset varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa.

Vammaisfoorumi kannattaa varhaiskasvatussuunnitelman laatimista. Lisäksi se pitää hyvänä säännöstä, jonka mukaan varhaiskasvatussuunnitelma on laadittava yhteistyössä kaikkien tarvittavien tahojen kanssa.

Esityksen mukaan lapselle, jolla on lääkehoitoa vaativa sairaus, tulee laatia lääkehoitosuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien, varhaiskasvatuksen toimintayksikön henkilöstön sekä lapsen hoidosta vastaavan lääkärin kanssa. Lääkehoidosta sovitut asiat on kirjattava varhaiskasvatussuunnitelmaan. Vammaisfoorumi kannattaa esitystä.

Vammaisfoorumi huomauttaa, että varhaiskasvatussuunnitelman on oltava linjassa muiden lapselle tehtyjen suunnitelmien, kuten kuntoutussuunnitelma tai palvelusuunnitelma, kanssa. Huomiota on kiinnitettävä asiakirjojen sitovuuteen, jotta ne eivät jää vain toteutumattomiksi suosituksiksi.

Esityksen mukaan varhaiskasvatussuunnitelma on tarkistettava tarpeen mukaan ja vähintään kerran vuodessa. Aloite suunnitelman tarkistamiseksi voisi tulla varhaiskasvatuksen henkilöstöltä, muulta viranomaiselta tai lapsen vanhemmilta tai muilta huoltajilta. Vammaisfoorumi kannattaa esitystä.

8 Luku Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus

38 § Päiväkodin henkilöstön mitoitus

Pykälän 4 momentissa säädetään, että päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Vammaisfoorumi kannattaa esitystä.

41 § Perhepäivähoidon henkilöstön mitoitus

Pykälässä säädetään perhepäivähoidon henkilöstön mitoituksesta. Vammaisfoorumi kannattaa esitystä.

42 § Täydennyskoulutus

Toiminnan järjestäjän on huolehdittava siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuu riittävästi ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään täydennyskoulutukseen.

Vammaisten lasten kannalta on välttämätöntä, että varhaiskasvatuksenhenkilöstöllä on riittävää vammaisuuteen ja vammaisenlapsen kehitykseen liittyvää osaamista. Tämä osaaminen on taattava myös perhepäivähoitajille. Koska perhepäivähoitajat työskentelevät yksin, heidän tuen tarpeensa on osittain erilaista kuin päiväkodin henkilöstöllä.

9 Luku Tietojen vaihto ja salassapito

44 § Oikeus poiketa salassapitovelvoitteista

Pykälässä säädetään kattavasti tietojen luovuttamisesta eri tilanteissa. Lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle on ehdottomasti kerrottava, mitä lapsen tietoja luovutetaan ja kenelle niitä luovutetaan.

13 Luku Oikeusturvakeinot ja muutoksenhaku

64 § Muutoksenhaku tukeen liittyvistä henkilökohtaisista palveluista

Pykälässä säädetään muutoksenhausta varhaiskasvatuslain 19 §:ssä tarkoitettuihin henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja tukeen liittyviä palveluja koskeviin kunnan päätöksiin. Kaikki 19 §:n nojalla tehtävät tukitoimenpiteitä koskevat päätökset eivät ole valituskelpoisia, vaan on arvioitava, onko kyse lapsen henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetusta palvelusta. Valituskelpoiset päätökset voivat koskea esimerkiksi lapsen henkilökohtaiseen käyttöön hankittavaa apuvälinettä.

Vammaisfoorumi kannattaa muutoksenhakuoikeutta lapsen tukeen liittyvistä henkilökohtaisista palveluista. Yksityiskohtaisissa perusteluissa on avattava tarkemmin, mitä näillä palveluilla tarkoitetaan. Vammaisten lasten kohdalla kyse on myös esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan tarpeesta tai muista lapsen tuen kannalta välttämättömistä asioista.

Aiemmin tässä lausunnossa Vammaisfoorumi vaati, että erityisestä tuesta tehdään muutoksenhakukelpoinen päätös. Kyseiseen päätökseen liittyvästä muutoksenhausta on säädettävä tässä pykälässä.

Muita huomioita

Oikeus kommunikaatioon ja näköä korvaaviin taitoihin

Lapsella on oltava oikeus kommunikointiin omalla äidinkielellään (suomi, ruotsi, saame ja viittomakieli). Lapsella on oltava oikeus kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tukeen riippumatta siitä, käyttääkö lapsi puhetta tai puhetta tukevaa tai korvaavaa kommunikointimenetelmää. Lisäksi lapsella on oltava oikeus tulkkaukseen. Puhevammaisen lapsen mahdollisuudet kommunikoida muiden lasten kanssa on turvattava.

Sokeilla ja vaikeasti heikkonäköisillä lapsilla on oltava oikeus ja todellinen mahdollisuus muun muassa harjoitella käsien käyttöä, tutustua ympäristöön näköä korvaavilla tavoilla ja saada valmiuksia pistekirjoituksen ja kuvalukemisen oppimiseen.

Lausunnon keskeinen sisältö

  • YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen velvoitteet on nostettava varhaiskasvatuslain yksityiskohtaisiin perusteluihin. Tarpeellista on ainakin artiklan 9 nostaminen pykälän 10 perusteluihin ja artiklan 19 nostaminen pykälän 19 perusteluihin.
  • Vammaisten lasten varhaiskasvatusmatkoissa tulee noudattaa yhdenvertaisuutta muiden lasten kanssa. Vammaisten lasten kuljetukset varhaiskasvatukseen on järjestettävä tilanteissa, joissa se lapsen erityisten tarpeiden vuoksi on välttämätöntä ja kuljettaminen on vanhemmille tai muille huoltajille kohtuuttoman vaikeaa tai mahdotonta.
  • Vammaisten maahanmuuttajalasten, myös ilman kotikuntaa olevien, oikeus varhaiskasvatukseen on taattava.
  • Varhaiskasvatuksen järjestäminen sairaalassa potilaana olevalle lapselle on kannatettavaa.
  • Monialaisen yhteistyön osalta on säädettävä myös varhaiskasvatuksen henkilöstön velvollisuudesta monialaiseen yhteistyöhön varhaiskasvatuksen suunnittelussa tai tilanteissa, joissa yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tilanne sitä edellyttää. Monialaisen yhteistyön on ulotuttava niihin toimijoihin, joita kukin tilanne tosiasiassa edellyttää. Lisäksi pykälätasolle on lisättävä maininta vammaispalveluista.
  • Viittomakielisten lasten oikeus varhaiskasvatukseen viittomakielellä on turvattava.
  • kirjattava, että varhaiskasvatusta on järjestettävä viittomakielellä aina lapsen sitä tarvitessa.
  • Vanhempien tai muiden Huoltajien vammaisuus voi asettaa rajoituksia esimerkiksi varhaiskasvatuspaikan sijaintiin. Jotta yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu, nämä tarpeet on otettava vakavasti.
  • Osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvän yleissäännöksen on koskettava yhdenvertaisesti vammaisia lapsia ja vammaisia huoltajia.
  • Tärkeintä on lapsen saama oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen tuki. Se ei saa jäädä toteutumatta byrokratiaan liittyvien seikkojen vuoksi.
  • Lapsen on tarvitessaan saatava henkilökohtainen avustaja. Lisäksi häntä on rohkaistava apuvälineiden käyttöön ja henkilöstön on osattava käyttää lapsen apuvälineitä. Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation, tulkkauksen sekä viittomakielen käyttö on taattava. Lapsen tarvitsemat lääke- ja muut terveydenhoitoon liittyvät toimet on turvattava. Lisäksi palvelujen on ensisijassa tultava lapsen luo (esimerkiksi terapiat varhaiskasvatuspäivän aikana).
  • Vammaisten lasten kohdalla tuen tarvetta, tukimuotoja ja muita varhaiskasvatukseen osallistumisen kannalta keskeisiä asioita on suunniteltava, toteutettava ja arvioitava yhteistyössä kaikkien tarvittavien tahojen kanssa. Tähän sisältyvät myös lapsen vammaisuuden kannalta keskeiset asiantuntijatahot.
  • Lapsen tuen tarve ja toteutettavat toimenpiteet on kirjattava, riittävän tarkasti ja yksiselitteisesti, lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
  • Vammaisten lasten varhaiskasvatus on järjestettävä ensisijassa muun varhaiskasvatuksen yhteydessä riittävin palveluin ja tukitoimin.
  • Erityisestä tuesta on tehtävä muutoksenhakukelpoinen päätös, josta käyvät ilmi varhaiskasvatuksen järjestämispaikka ja tarvittavat tukitoimet. Muutoksenhausta on säädettävä lain 64 §:ssä.
  • Henkilöstömitoitus tuen tilanteissa on kannatettava. Tehostettua tukea saavien lasten kohdalla asiaa on tarkasteltava lapsen yksilöllisten tarpeiden kautta.
  • Vammaisen lapsen tuen tarpeet on arvioitava yhteistyössä kaikkien tarvittavien tahojen kanssa. Sitä ei voida jättää vain varhaiskasvatuksenhenkilöstön tehtäväksi.
  • Ohjaus ja neuvonta on toteutettava siten, että se on tosiasiassa saavutettavassa ja ymmärrettävässä muodossa myös vammaisille tai maahanmuuttajataustaisille vanhemmile tai muille huoltajille.
  • Vammaisten lasten kohdalla on tärkeää, että varhaiskasvatusryhmä ja henkilöstö säilyvät mahdollisimman samoina. Pykälän 24 yksityiskohtaisissa perusteluissa on suositeltavaa mainita erikseen vammaisten lasten asema.
  • Varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen on kannatettavaa. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä kaikkien tarvittavien tahojen kanssa.

Lisätietoja

Näkövammaisten Keskusliitto ry koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko 050 401 5802 sari.kokko(ät)nkl.fi


Vammaisfoorumi ry

Merja Heikkonen
puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri