Lausunto 14.10.2014
Pe­ru­so­pe­tuk­sen ope­tus­suun­ni­tel­man pe­rus­teet

Näkövammaisten Keskusliitto ry
PL 30
00030 IIRIS
Puh. 09-3960 41

Opetushallitus
PL 380
00531 Helsinki
kirjaamo@oph.fi

Opetushallituksen lausuntopyyntö 35/041/2012

Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta lausua näkemyksensä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista.

Lausunnossaan Näkövammaisten Keskusliitto ottaa kantaa lähinnä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 -asiakirjaan. Se ei ota kantaa oppiainekohtaisiin osioihin.

Luku 3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
 
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.
 
Näkövammaisten Keskusliitto on huolestunut näkövammaisten oppilaiden mahdollisuuksista hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa yhdenvertaisesti muiden oppilaiden kanssa. Se vaatii, että tieto- ja viestintäteknologian, verkko-oppimisympäristöjen, sähköisten oppimateriaalien, sähköisten palvelujen ja muiden vastaavien esteettömyys, saavutettavuus ja käytettävyys varmistetaan. Lisäksi se vaatii, että näkövammaisille oppilaille taataan toimivat ja tarkoituksenmukaiset apuvälineet, joiden avulla he voivat hyödyntää näitä vaihtoehtoja. Elleivät nämä toteudu, näkövammaisten oppilaiden asema ja mahdollisuudet yhdenvertaiseen oppimiseen ja tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen ovat vakavasti uhattuina.

Luku 4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
 
Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista. Opetussuunnitelman perusteissa nostetaan esiin vain sukupuolten tasa-arvo. Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa vammaisten oppilaiden yhdenvertaisuuden sekä opetukseen ja oppimisympäristöihin liittyvän esteettömyyden välttämättömyydestä. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät ole pelkkiä sukupuolikysymyksiä.

Luku 4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat

Oppimisympäristöt
 
Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään.
 
Näkövammaisten Keskusliitto on tyytyväinen, että tiloihin liittyvissä oppimisympäristöissä mainitaan mm. esteettömyys ja tilojen valaistus. Monien muiden tekijöiden ohella nämä ovat oleellisia näkövammaisten oppilaiden kannalta.
 
Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon mm. monimuotoinen mediakulttuuri sekä uusien tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen käyttöönotto. Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että tähän lisätään maininta tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen esteettömyydestä, saavutettavuudesta ja käytettävyydestä. Elleivät nämä toteudu, näkövammaisten oppilaiden yhdenvertainen asema on vakavasti uhattuna.
 
Työtavat

Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa, että työtapoja valittaessa on huolehdittava näkövammaisen oppilaan osallistumismahdollisuuksista. Tarvittaessa hänelle on tehtävä korvaavia tehtäviä tai järjestettävä vaihtoehtoinen työskentelytapa. Myös riittävästä koulunkäyntiavustajan avusta, tarkoituksenmukaisista apuvälineistä ja soveltuvista oppimateriaaleista on huolehdittava.

Luku 5.2 Yhteistyö

Oppilaiden osallisuus
 
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulutyö järjestetään siten, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä, osallistumisesta ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässään, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa. Näkövammaisten oppilaiden on voitava osallistua yhdenvertaisesti muiden kanssa. Heitä ei saa jättää ulkopuolelle.
 
Kodin ja koulun yhteistyö
 
Perusopetuksessa kodin ja koulun yhteistyöllä on tärkeä merkitys. Näkövammaisten vanhempien mahdollisuudet osallistua yhdenvertaisesti muiden vanhempien kanssa on turvattava. Esimerkiksi kodin ja koulun välisessä tiedonkulussa on huolehdittava, että näkövammaiset vanhemmat saavat saman tiedon kuin muut vanhemmat. Erilaisia tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja käytettäessä on varmistettava niiden esteettömyys, saavutettavuus ja käytettävyys, jotta ne ovat tosiasiassa näkövammaisten vanhempien käytettävissä.

Luku 5.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta

Koulun kerhotoiminta
 
Kerhotoiminnalla on oma merkityksensä oppilaiden arjessa. Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa, että näkövammaisten oppilaiden on voitava osallistua kerhotoimintaan kiinnostuksensa mukaisesti yhdenvertaisesti muiden oppilaiden kanssa. Jos näkövammainen oppilas tarvitsee avustajaa kerhotoimintaan osallistuakseen, se on hänelle järjestettävä.

Luku 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Luku 7.1.1 Ohjaus tuen aikana
 
Ohjauksen ja tuen aikana on tehtävä tiivistä yhteistyötä näkövammaisen oppilaan vanhempien tai muiden huoltajien sekä tarvittavien asiantuntijatahojen kanssa. Näitä asiantuntijatahoja ovat esim. oppimis- ja ohjauskeskus Onervan ohjaavat opettajat ja keskussairaaloiden kuntoutusohjaajat.
 
Perusopetuksen päättövaiheessa näkövammaisen oppilaan oikeus hänen kiinnostustensa ja edellytystensä mukaiseen ohjaukseen on taattava. Häntä ei pidä automaattisesti ohjata ammatilliseen erityisoppilaitokseen, vaan lähtökohtana on oltava oppilaan kiinnostus ja uratoiveet. Opinto-ohjaajat voivat käyttää työnsä tukena Näkövammaisten Keskusliitossa olevaa näkövammaisena opiskelun ja työskentelyn asiantuntemusta.

Luku 7.3 Tehostettu tuki

Luku 7.3.1 Pedagoginen arvio ja 7.3.2 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana
 
Kun näkövammaiselle oppilaalle tehdään pedagogista arviota ja oppimissuunnitelmaa, niissä on otettava huomioon näkövamman erityispiirteet. Arvio ja suunnitelma on suositeltavaa tehdä yhteistyössä näkövamma-alan ammattilaisten, kuten oppimis- ja ohjauskeskus Onervan ohjaavien opettajien, kanssa. Oppilaalle tehdyn kuntoutussuunnitelman tms. hyödyntäminen on toivottavaa.

Luku 7.4 Erityinen tuki

Luku 7.4.1 Pedagoginen selvitys
 
Kun näkövammaiselle oppilaalle tehdään pedagoginen selvitys, siinä on otettava huomioon näkövamman aiheuttamat erityispiirteet.
 
Luku 7.4.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
 
Suurin osa näkövammaisista oppilaista on erityisen tuen oppilaita. Heille on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka on kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja
koulunkäynnin tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä opetusjärjestelyistä, pedagogisista menetelmistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta.
 
Näkövammaisen oppilaan HOJKSia tehtäessä on varmistuttava, että kaikki näkövammaan liittyvät asiat tulevat kirjatuiksi. On välttämätöntä, että näkövamman vaikutus oppimiseen ja merkitys eri oppimistilanteissa on kirjattu selkeästi ja ymmärrettävästi. HOJKS on suositeltavaa laatia yhteistyössä näkövamma-alan ammattilaisten kanssa. Ohjausta ja tukea HOJKSin laatimiseen saa mm. oppimis- ja ohjauskeskus Onervan ohjaavilta opettajilta.

Luku 7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

Luku 7.5.3 Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet
 
Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet kaikilla kolmiportaisen tuen tasoilla. Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa, että tämän on toteuduttava myös käytännössä. Näkövammaisen oppilaan oppioikeuden toteutumiseksi tarvitsemat palvelut ja tukitoimet on järjestettävä oppilaan tarpeen mukaan. Kuntien taloustilanne ei saa olla määräävänä, vaan etusijalle on laitettava oppilaan tarve. 
 
On hyvä, että opetussuunnitelman perusteissa mainitaan erityisosaamisen hankkimisen tarve sekä oppimis- ja ohjauskeskusten tarjoamat tukipalvelut. Lisäksi on huolehdittava, että näkövammaisen oppilaan koulunkäyntiavustaja saa tarvitsemansa koulutuksen. Esimerkiksi sokeiden oppilaiden kohdalla avustajan on välttämätöntä hallita pistekirjoitus.
 
Lisätietoja
koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi
 
 
 
Jukka Tahvanainen
toimitusjohtaja 

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja