Lausunto 3.6.2014
Hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi

Luonnos hallituksen esitykseksi 7.5.2014

Vammaisfoorumi ry 
Handikappforum rf
Finnish Disability Forum

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Taustaa

Vammaisfoorumi ry on tutustunut luonnokseen hallituksen esitykseksi oppivelvollisuuslaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi. Vammaisfoorumi on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka jäsenjärjestöjensä kautta edustaa yli 330 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä. Järjestön kotimainen vaikuttamistoiminta keskittyy vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseen.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki oppivelvollisuudesta. Sen mukaan jokaiselle oppivelvolliselle tulisi velvollisuus jatkaa opintoja toisella asteella tai siihen valmistavassa koulutuksessa, joka edesauttaa siirtymistä toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Esitys koskee kaikkia nuoria, myös vammaisia nuoria. Vammaisfoorumi huomauttaa, että asian merkityksellisyyden vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön olisi ollut toivottavaa pyytää lausuntoja myös Vammaisfoorumilta tai yksittäisiltä vammaisjärjestöiltä. Lausuntopyynnön jakelussa oli vain Valtakunnallinen vammaisneuvosto.

Oppivelvollisuuslain säätäminen

Vammaisfoorumi pitää esityksen tavoitetta, jonka mukaan kaikille nuorille on löydyttävä perusopetuksen jälkeen jatkokoulutuspaikka, oikeansuuntaisena. Esityksessä ei kuitenkaan täysin vakuuttavasti osoiteta, että oppivelvollisuuden jatkaminen yhdellä vuodella on riittävän tehokas keino estää nuorten syrjäytymistä. Syrjäytymistä ei ehkäistä tehokkaasti pakottamalla nuoria koulutuksiin, jotka eivät heille sovi tai heitä kiinnosta.
 
Vammaisten nuorten kannalta esitys sisältää useita kysymyksiä ja huolenaiheita. Lisäksi se sisältää esityksen, jonka myötä vammaisten opiskelijoiden opiskelussaan tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien lainsäädännöllinen pohja muuttuu kesken lukio- tai ammatillisten opintojen. Vammaisfoorumi vaatii, että nämä ratkaistaan ennen mahdollisen oppivelvollisuuslain voimaantuloa. Kehitysvammaisten nuorten osalta Vammaisfoorumi yhtyy Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n tästä esityksestä jättämään lausuntoon.
 
Lisäksi Vammaisfoorumi muistuttaa, että oppivelvollisuuslakia esitettäessä on otettava vakavasti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimus ja erityisesti sen koulutusta käsittelevä 24 artikla. Myös Suomen vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteet, perustuslain (731/1999) yhdenvertaisuutta käsittelevän 6 §:n sekä yhdenvertaisuuslain (21/2004) säännösten tosiasiallinen huomioonottaminen on välttämätöntä.

Nivelvaiheen ohjaus

Nykytilan arvioinnissa todetaan, että ammatinvalinta on muuttunut haastavammaksi ja soveltuvan jatkokoulutuksen löytäminen voi olla monien vaihtoehtojen vuoksi vaikeaa. Nivelvaiheessa ei myöskään aina ole saatavilla riittävästi tietoa, tukea tai ohjausta. Koulujen ja oppilaitoksen toiminnan ohella nivelvaiheissa tehtäviin ratkaisuihin vaikuttavat mm. sosiaalinen tilanne sekä nuorten kotoa saama tuki tai sen puute.
 
Vammaisten nuorten kohdalla nivelvaiheen ohjaus jää helposti puutteelliseksi. Opinto-ohjaajilla ei välttämättä ole tietoa vammaisten nuorten koulutuspoluista ja opiskelumahdollisuuksista eikä riittävää osaamista heidän ohjaamiseensa. Perheissä ei välttämättä tiedetä, mitä mahdollisuuksia vammaisella nuorella on perusopetuksen jälkeen. Tällöin opiskelemaan hakeutuminen sekä koulutus- ja uravalinnat tehdään liian helposti perinteisten vammaisille nuorille soveltuviksi oletettavien ammattien pohjalta.
 
Vammaisilla nuorilla on oltava yhdenvertainen oikeus opinto- ja uraohjaukseen. Opinto-ohjaajat voivat käyttää työnsä tukena vammaisjärjestöissä olevaa asiantuntemusta, jolloin vammaisen nuoren tulevaisuutta voi suunnitella yhteistyössä nuoren, hänen huoltajiensa ja muiden tarvittavien tahojen kanssa.
 
On välttämätöntä, että vammaisia nuoria rohkaistaan hakeutumaan heitä kiinnostaviin opintoihin. Alavalinnassa on otettava huomioon vamman aiheuttamat rajoitukset, mutta valintojen lähtökohtana on oltava nuoren oma kiinnostus ja motivaatio.
 
Vammaisfoorumin näkemyksen mukaan vammaisia nuoria ei kannusteta riittävästi hakeutumaan lukioon ja sen kautta korkea-asteen opintoihin. Vammaisten nuorten ohjauksessa valitaan liian helposti erityisoppilaitosvaihtoehto, sillä sen katsotaan olevan toimivin ratkaisu. Osalle vammaisista nuorista näin onkin. On kuitenkin huomattava, että korkea-asteen koulutuksessa vammaisten nuorten mahdollisuudet valita opiskeluala ovat huomattavasti toisen asteen ammatillista koulutusta laajemmat. Lisäksi esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Näkövammarekisterin tutkimusten mukaan näkövammaisten työllistymisaste on sitä korkeampi mitä korkeampi koulutus heillä on. Vuoden 2010 tilastojen mukaan keskiasteen tutkinnon suorittaneista kokonaan tai osittain työelämässä olevien osuus oli 51 %, kun sama luku korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa oli 70 %.

Yhteiskunnalliset vaikutukset

Esityksen arvioidaan vaikuttavan mm. siten, että peruskoulun päättävät hakeutuvat nykyistä enemmän suoraan toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Vammaisfoorumi kysyy, millä tavoin taataan, ettei virheellisen tai epäsopivan koulutusvalinnan tehnyt nuori jää loukkuun valintansa vuoksi. Peruskoulun päättövaiheessa nuorilla ei välttämättä ole selkeää kuvaa tulevaisuuden suunnitelmistaan ja toiveistaan. Ei voida vaatia, että nuori osaa tehdä vain oikeita ja itselleen sopivia valintoja. Nuorella on oltava oikeus tehdä myös virheitä, joiden jälkeen hänellä on oltava tosiasiallinen mahdollisuus tehdä uusia valintoja.

Laki oppivelvollisuudesta

2 § Oppivelvollisuuden tavoitteet

Pykälän 1 momentin mukaan oppivelvollisuuden tavoitteena on turvata kaikille elämässä ja yhteiskunnassa tarpeellinen perusosaaminen ja sivistys sekä edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää itseään kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tavoitteet tarkentavat opetuksen järjestäjien velvollisuutta edistää ja huolehtia nuorten siirtymisestä perusopetuksen jälkeisiin oppivelvollisuuteen kuuluviin opintoihin heidän erityistarpeensa huomioon ottaen.
 
Vammaisfoorumi on huolestunut vammaisten nuorten asemasta ja koulutukseen ohjautumisesta. Esityksestä ei käy ilmi, millä tavoin varmistetaan, että vammaiset nuoret saavat Todellista heidän tarpeistaan, toiveistaan ja kiinnostuksenkohteistaan lähtevää ohjausta. Siitä ei myöskään käy ilmi, miten suunniteltu oppivelvollisuuslaki varmistaa vammaistennuorten pääsyn ja osallistumisen heille soveltuvaan ja tarkoituksenmukaiseen sekä heidän tulevaisuuden tavoitteitaan tukevaan koulutukseen.
 
Yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitun perustuslain 16 §:n ohella on kiinnitettävä huomiota YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, yhdenvertaisuuslakiin ja perustuslain 6 §:ään.

3 § Oppivelvollisuus

Pykälään on tarkoitus siirtää perusopetuslain 25 §:n 2 momentin säännös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Vammaisten oppilaiden kohdalla on varmistettava, että pidennetty oppivelvollisuus on toteutettavissa nykyiseen tapaan. Muutoksella ei saa olla vaikutusta sen sisältöön.
 
Oppivelvollisia ovat Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ja nuoret. Yksi erityinen ryhmä ovat vammaiset maahanmuuttajanuoret.  Jos vammainen maahanmuuttajanuori saapuu Suomeen vasta lähellä oppivelvollisuusiän päättymistä, hän ei ehdi sekä oppia suomen kieltä että hankkia perusopetuksen tieto- ja taitotasoa. Vammaisilla maahanmuuttajanuorilla näiden tietojen ja taitojen hankkimiseen voi mennä huomattavasti pidempi aika kuin vammattomilla nuorilla. Tähän vaikuttavat esim. terveydentilaan liittyvät syyt, aiempi koulutustausta ja mm. näkövammaisten kohdalla apuvälineiden, opiskelutekniikoiden ja mahdollisen pistekirjoituksen hallinta. Puutteet kielitaidossa ja muussa osaamisessa vaikeuttavat näiden nuorten siirtymistä jatkokoulutukseen ja työelämään.
 
Nuoruusiässä Suomeen tulleiden vammaisten maahanmuuttajanuorten kannalta on myönteistä, että esityksessä taataan paikka valmentavassa ja valmistavassa koulutuksessa. On kuitenkin varmistettava, että nuorella on pohjalla riittävät perusopetuksessa opetettavat tiedot ja taidot. Lisäksi on varmistettava, että valmentava ja valmistava koulutus on soveltuva vammaiselle nuorelle.

4 § Oppivelvollisuuden suorittaminen

Pykälän 2 momentin mukaan ylimääräinen perusopetuksen jälkeinen oppi-
velvollisuusvuosi on suoritettava lukiokoulutuksessa tai ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa tai niihin valmistavissa koulutuksissa. Myös näyttötutkintoon valmistava koulutus ja oppisopimuskoulutus ovat mahdollisia.  Sen sijaan kansanopistojen pitkät opintolinjat eivät esityksen mukaan ole mahdollisia paikkoja ylimääräisen oppivelvollisuusvuoden suorittamiseen.
 
Lausuntopyynnön mukaan hallitusryhmät ovat edellyttäneet, että oppivelvollisuuden pidentämisen toteuttamisessa sekä suorittamisvaihtoehdoissa varmistetaan työpajojen ja kansanopistojen laajan tarjonnan täysimääräinen hyödyntäminen. Vammaisfoorumi pitää tärkeänä, että tähän paneudutaan heti lausuntokierroksen jälkeen. Esityksen merkittävä puute on, etteivät kansanopistojen pitkät opintolinjat tai työpajat ole mahdollisia paikkoja oppivelvollisuuden suorittamiselle.
 
Osa vammaisista nuorista hakeutuu perusopetuksen jälkeen vuodeksi kansanopistoon. Kansanopistovuoden tavoitteet ovat erilaisia ja sen merkitys vammaisen nuoren tulevaisuuden suunnittelussa voi olla merkittävä. Kansanopistojen vapaan sivistystyön linjat ovat mm. tehokkaasti ehkäisseet kehitysvammaisten nuorten syrjäytymistä, sillä niissä saadut opiskelu- ja työelämävalmiudet ovat auttaneet nuoria hakeutumaan erilaisiin jatko-opintoihin.
 
Vammaisfoorumi vaatii, että kansanopistojen pitkillä linjoilla opiskelu on hyväksyttävä yhdeksi tavaksi suorittaa oppivelvollisuuteen esitettävä lisävuosi.

6 § Hakeutuminen perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja 7 § Hakeutumisen valvonta

Pykälän 6 2 momentin mukaan koulutusta koskevat haut on järjestettävä ajallisesti siten, että koulutukseen hakeutuminen on mahdollisimman tehokasta ja tuloksekasta. Pykälän 7 1 momentissa perusopetuksen järjestäjille säädetään velvollisuus varmistaa, että oppivelvolliset täyttävät hakeutumisvelvollisuutensa. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tämä edellyttää nuorten ohjausta perusopetuksen aikana ja välittömästi sen jälkeen.
 
Vammaisfoorumi huomauttaa, että myös nämä pykälät edellyttävät vammaisten nuorten yhdenvertaisen ja laadukkaan ohjauksen varmistamista. Ei voida edellyttää, että vammaisella nuorella on velvoite hakeutua koulutukseen, joka ei ole hänelle soveltuva, tarkoituksenmukainen tai ei vastaan hänen kiinnostuksiaan ja tulevaisuudensuunnitelmiaan.
 
Lisäksi esitys edellyttää toisen asteen hakujen sekä yhteishakujen tulosten ja opiskelijaksiottamisen aikataulujen aikaistamista. Mikäli oppivelvollisuuslaki säädetään, Vammaisfoorumi suhtautuu myönteisesti hakuaikataulujen aikaistamiseen. Tosin sekin on otettava huomioon nuorten ohjaamisessa. Samoin perheillä ja muilla vammaisen nuoren kanssa toimivilla on oltava riittävän ajoissa tieto hakuaikataulujen muutoksista.

8 § Opiskelupaikan osoittaminen

Esityksen mukaan oppivelvolliselle osoitettaisiin viimesijainen koulutuspaikka, ellei hän, hakeutumisvelvoitteesta huolimatta, ole saanut tai ottanut tarjottua koulutuspaikkaa vastaan. Oppivelvollinen osoitetaan hänen väestötietoihin merkittyä kotiosoitettaan maantieteellisesti lähimpänä olevaan ammatilliseen koulutukseen ohjaavaan ja valmentavaan koulutukseen. Suomen- tai ruotsinkieliselle oppivelvolliselle tulee osoittaa koulutuspaikka perusopetuslaissa tarkoitetun perusopetuksen opetuskielen mukaisessa koulutuksessa. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan koulutuksen järjestäjä ei voi kieltäytyä ottamasta opiskelijaa vastaan.
 
Vammaisfoorumi on huolestunut vammaisten nuorten asemasta. Väestötietoihin merkittyä kotiosoitetta lähinnä oleva ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmentava koulutus ei välttämättä ole vammaiselle nuorelle lainkaan soveltuva tai tarkoituksenmukainen. Koulutuspaikka ei välttämättä ole esteetön, jolloin liikuntavammaisen opiskelijan on mahdotonta osallistua koulutukseen. Myöskään kyseisen koulutuksen sisällöt ym. koulutukseen liittyvät seikat eivät välttämättä lainkaan vastaa vammaisen nuoren tarpeita.
 
Esityksessä mainitaan vain suomen- ja ruotsinkieliset opiskelijat. Tämä jättää epäselväksi viittomakielisten opiskelijoiden aseman. Viittomakielisille on turvattava opiskelu heidän omalla äidinkielellään.
 
On hyvä, että vammainen nuori saa opiskelupaikan. Sen on kuitenkin oltava hänelle tosiasiassa soveltuva ja tarkoituksenmukainen. Mahdollista oppivelvollisuuslakia säädettäessä tästä on huolehdittava esim. kirjaamalla vammaisten nuorten asema erikseen.

9 § Opiskelupaikan osoittamista koskeva menettely ja täytäntöönpano

Pykälän mukaan Opetushallitus vastaisi opiskelupaikan osoittamisesta ja koulutuksen järjestäjä tekisi päätöksen Opetushallituksesta saamansa ilmoituksen perusteella. Tähän päätökseen voisi hakea muutosta aluehallintovirastolta siten kuin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 44 §:ssä säädetään.
 
Vammaisfoorumi huomauttaa, että on varmistettava, ettei vammainen nuori joudu turhaan hakemaan muutosta päätökseen. Päätös ei saa olla sellainen, ettei vammainen nuori tosiasiassa voi osallistua koulutukseen tai se ei ole hänelle millään tavalla tarkoituksenmukainen. Tämä on varmistettava selvitettäessä vammaiselle nuorelle soveltuvaa opiskelupaikkaa tilanteessa, jossa hän on oppivelvollisuuslain 8 §:n opiskelupaikan osoittamisen piirissä.

10 § Oppivelvollisuuden suorittamisen valvonta

Pykälän 2 momentin mukaan perusopetuksen jälkeisessä oppivelvollisuuteen kuuluvassa opetuksessa tai koulutuksessa opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tulee seurata oppivelvollisuuden suorittamista ja ilmoittaa opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle, jos opiskelija ei etene opinnoissaan. Elleivät opinnot etene, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän on selvitettävä yhdessä opiskelijan ja tämän huoltajan kanssa mahdollisuudet vaihtaa opiskeluympäristöä tai hakeutua muuhun koulutukseen. Tarvittaessa vaihtoehtoja on selvitettävä yhteistyössä toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai ammatillisen kuntoutuksen järjestäjän kanssa.
 
Vammaisten nuorten kohdalla tärkeitä yhteistyötahoja ovat myös mm. vammaisjärjestöjen asiantuntijat ja keskussairaaloiden kuntoutusohjaajat. Vammaisen nuoren kohdalla opintoja voivat hidastaa monet seikat. Esimerkiksi näkövamma voi hidastaa työskentelyä ja tehdä opiskelusta hitaampaa. Voi olla, ettei opiskelijalla ole riittäviä ja tarkoituksenmukaisia apuvälineitä, opiskeluympäristö ei ole esteetön, käytettävät tieto- ja viestintätekniset ratkaisut eivät ole saavutettavia ja käytettäviä, koulutuksen järjestäjä ei ole huolehtinut opiskelussa tarvittavista erityisjärjestelyistä tai opiskelija ei saa tarpeidensa mukaan esim. henkilökohtaista apua.
 
Oppivelvollisella on yhdessä huoltajansa kanssa velvollisuus huolehtia perusopetuksen jälkeisen oppivelvollisuuden ja hakeutumisvelvollisuuden suorittamisesta. Aluehallintovirasto voi sakon uhalla velvoittaa oppivelvollisen tai alaikäisen oppivelvollisen huoltajan tai molemmat täyttämään tämän velvollisuuden. Sakko voidaan kohtuullistaa tai jättää perimättä, jos kokonaistilanne ja oppivelvolliseen sekä olosuhteisiin liittyvät syyt puoltavat sitä. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan merkityksellisiä seikkoja voivat olla oppivelvollisen kehitystaso, henkilökohtainen tilanne, terveydelliset ja muut, kuten asumiseen liittyvät olosuhteet. Huoltajan velvollisuuden osalta arvioidaan huoltajan tosiasiallisia edellytyksiä valvoa ja muuten myötävaikuttaa oppivelvollisuudesta huolehtimiseen.
 
Vammaisfoorumi muistuttaa, että yksityiskohtaisissa perusteluissa mainittuja perusteita on tosiasiassa myös käytettävä.

11 § Oppivelvollisuuteen kuuluvan opetuksen maksuttomuus

Oppivelvollisuuslaissa säädettyä oppivelvollisuutta suorittavalle opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat maksuttomia, ellei muualla laissa toisin säädetä. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet.
 
Esitettävä pykälä vastaa sisällöllisesti perusopetuslain 31 §:ää. Vammaisfoorumista on välttämätöntä, että vammainen opiskelija saa tarvitsemansa henkilökohtaisen avun, tulkitsemispalvelut ja apuvälineet riittävinä ja tarkoituksenmukaisina.  Lähtökohtana on oltava opiskelijan tarve.
 
Tällä hetkellä perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa henkilökohtainen apu järjestetään vammaispalvelulain (380/1987) nojalla. Opiskelijan opinnoissaan tarvitsemat kalliit ja vaativat apuvälineet myönnetään Kelan ammatillisena kuntoutuksena (laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005). Jotkin apuvälineet voivat tulla myös terveydenhuollon kautta lääkinnällisenä kuntoutuksena (asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 1363/2011 ja terveydenhuoltolaki 1326/2010).
 
Vammaisfoorumi vaatii, että vammaisten opiskelijoiden kohdalla henkilökohtainen apu ym. opiskelussa tarvittavat palvelut ja tukitoimet järjestetään opiskelijan tarpeiden mukaan. Jos ne järjestetään esityksen mukaan kunnan opetustoimen kautta, mm. henkilökohtaisen avun järjestämisessä ei saa tulla ongelmia, joita perusopetuksessa on kohdattu. Henkilökohtaisen avuntuntimäärien on oltava tosiasiassa riittäviä, avustajan on oltava opiskelijan käytettävissä hänen sitä tarvitessaan, avustajaa ei voi käyttää esim. opetushenkilöstön sijaisena sekä opiskelijan on voitava määritellä avustajan työtehtäviä ja voitava osallistua avustajan valitsemiseen. Puutteet opiskelun tukitoimissa eivät missään tilanteessa saa vaarantaa vammaisen opiskelijan oikeutta ja mahdollisuutta opiskella. Vastaavia linjauksia on tehtävä apuvälineiden ja tulkitsemispalvelujen osalta. Lisäksi on selvitettävä, mitä vaikutuksia vammaiselle opiskelijalle on siitä, että opiskelun kannalta keskeisten tukitoimien myöntäjätahot ja taustalla oleva lainsäädäntö vaihtuvat kesken lukion tai ammatillisten opintojen.
 
Perusopetuslain 31 §:ssä viitataan perusopetuslain 39 §:ään, jossa säädetään erityisopetuksen tukitehtävistä. Sen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää, että opetuksen järjestäjän on huolehdittava erityisen tuen yhteydessä annettavasta kuntoutuksesta sekä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä. Vammaisten oppilaiden kohdalla tämä tarkoittaa mm. valtion erityiskoulujen antamaa ohjausta ja tukea. Vammaisfoorumi kysyy, kenelle kuuluvat ja kuka todellisuudessa huolehtii esitettävän ylimääräisen oppivelvollisuusvuoden aikana tarvittavista tukitehtävistä. Vammaisella opiskelijalla, hänen mahdollisella avustajallaan ja oppilaitoksen henkilöstöllä olevaan ohjauksen ja neuvonnan tarpeeseen on vastattava ja tästä on säädettävä esitettävässä oppivelvollisuuslaissa.
 
Perusopetuksen koulumatkoista säädetään perusopetuslain 32 §:ssä. Mikäli vammainen opiskelija tarvitsee perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa opiskelumatkoja, ne myönnetään hänelle vammaispalvelulain mukaisten vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen opiskelumatkoina. Esityksessä oppivelvollisuuslaiksi opiskelumatkat ehdotetaan korvattavaksi toisella tavalla. Vammaisfoorumi ottaa asiaan kantaa jäljempänä tässä lausunnossa.
 
Oikeus maksuttomiin oppimateriaaleihin esitetään toteutettavan vastaavasti kuin perusopetuksessa. Oikeus maksuttomaan oppimateriaaliin ei edellytä, että ne olisivat opiskelijan käytettävissä silloin, kun hän ei niitä tarvitse. Se ei myöskään edellytä, että materiaalit jäisivät opiskelijalle oppivelvollisuuden päätyttyä.
 
Vammaisfoorumi vaatii, että erityisiä oppimateriaaleja tarvitsevat opiskelijat saavat ne maksutta, kuten muutkin opiskelijat. Celia-kirjasto tuottaa oppimateriaaleja kaikille koulutusasteille ja on tärkeä oppikirjojen tuottaja osalle vammaisista opiskelijoista. Näkövammaisten kohdalla on huolehdittava mahdollisen henkilökohtaisen avustajan tarvitsemista oppikirjoista. Niiden hankintaa ei voida jättää perheen vastuulle ja kustannettavaksi.
 
Esityksen mukaan oppimateriaalit eivät ole käytettävissä enää oppivelvollisuuden jälkeen. Vammaisfoorumi kysyy, millä tavoin lukiolaiset voivat varmistua siitä, että heillä on ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessaan käytettävissä myös lukion ensimmäisen vuoden oppimateriaalit siltä osin kuin he niitä tarvitsevat.
 
Yhtenä vaihtoehtona nostetaan esiin sähköiset oppimateriaalit. Ne yleistyvät ja ovat varmasti monilta osin toimivia vaihtoehtoja. Vammaisfoorumi vaatii, että sähköisten oppimateriaalien ja muiden opiskelussa tarvittavien tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen saavutettavuus ja käytettävyys on taattava. Ellei näin tapahdu, etenkin näkövammaisten opiskelijoiden tilanne muuttuu kohtuuttoman vaikeaksi.

Laki perusopetuslain muuttamisesta

4 a § Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetus

Velvollisuus järjestää myös muulle, kuin sairaalassa potilaana olevalle erikoissairaanhoidon piirissä olevalle oppilaalle opetusta koskisi vain esi- ja perusopetuksen oppilaita. Se ei koskisi muita oppivelvollisia, joista säädetään oppivelvollisuuslaissa.
 
Vammaisfoorumi huomauttaa, että myös muilla erikoissairaanhoidon piirissä olevilla oppivelvollisilla on yhtäläinen oikeus opiskeluun. Heitä ei voida jättää ulkopuolelle. Opetusta on järjestettävä, mikäli opiskelijan terveydentila sen sallii.

Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamiseksi

27 § Opiskelijaksi ottamisen perusteet

Pykälän 2 momentin mukaan hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Kuitenkin oppivelvollisuuslain mukaan oppivelvollisille on voitava tarjota opiskelupaikka. Lisäksi nuorisotakuun/koulutustakuun mukaisesti toisen asteen tutkintoa vailla oleville tulisi tarjota mahdollisuuksia koulutuspaikan saamiseen.
 
On kannatettavaa, että nuorille pyritään varmistamaan opiskelupaikka. Tämän on tosiasiassa koskettava myös vammaisia nuoria. Nuorisotakuun/koulutustakuun ja esitettävän oppivelvollisuuslain myötä työiässä vammautuneiden mahdollisuudet uudelleenkoulutukseen ovat kaventuneet merkittävästi. Työiässä vammautunut voi olla täysin työkyvytön aiempaa tutkintoaan vastaavaan työhön tai aiempaan tekemäänsä työhön. Tällöin hän on samassa asemassa kuin tutkintoa vailla oleva. Vammaisfoorumi vaatii, että näiden aikuisten uudelleenkoulutusmahdollisuudet taataan. Tällä hetkellä ne ovat uhattuina.
 
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan hakijan oppivelvollisuus tai muu koulutustausta voitaisiin ottaa huomioon opiskelijaksi ottamisen perusteissa. Valintapisteiden sijasta voidaan huomioida opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetyt hakijan henkilöön liittyvät syyt.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa (4/2013) tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Valintaperusteiden uudistaminen poisti aiemmin käytössä olleen joustavan valinnan. Sen tilalle tuli harkintaan perustuva valinta, josta säädetään asetuksen 4 luvun 22 ja 23 §:ssä.
 
Aiemmin vammaiset opiskelemaan hakeutujat saattoivat hakea opiskelupaikkaa joustavan valinnan kautta. Se helpotti joidenkin opiskelemaan pääsyä ja mm. mahdollisti opiskelupaikan läheltä kotia ja esteettömästä rakennuksesta. Harkintaan perustuvassa valinnassa opiskelijaan liittyviä henkilökohtaisia syitä ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt sekä koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet. Vammaiset opiskelemaan hakeutujat eivät voi hakea harkintaan perustuvan valinnan kautta, sillä vammaisuus ei ole uudistettujen valintaperusteiden mukaan opiskelijaan liittyvä henkilökohtainen syy.
 
Vammaisfoorumi esittää, että oppivelvollisuuslakia säädettäessä muutetaan myös opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa olevia harkintaan perustuvan valinnan pykäliä. Se esittää, että 23 §:ään lisätään opiskelijaan liittyväksi henkilökohtaiseksi syyksi vammaisuus tai terveydentilaan liittyvä syy.

Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta

3 § Koulumatkatuen myöntämisen edellytykset

Pykälässä säädettäisiin, että lukioon valmistavassa ja ammatilliseen koulutukseen valmistavassa ja valmentavassa koulutuksessa opiskelevalla oppivelvollisella on oikeus koulumatkatukeen ilman euromääräistä ylärajaa ja omavastuuosuutta, jos koulumatka on vähintään 10 kilometriä.
 
Vammaisten opiskelijoiden kohdalla on ratkaistava joitain opiskelumatkoihin liittyviä kysymyksiä. Ne vammaiset opiskelijat, jotka eivät voi kulkea opiskelumatkoja joukkoliikenteellä, hakevat opiskelumatkat vammaispalvelulain mukaisten vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen opiskelumatkoina. Päätöksen tekee kotikunnan sosiaalitoimi.
 
Vammaisfoorumi vaatii, että vammaisten opiskelijoiden opiskelumatkojen järjestäminen ja omavastuuosuuksiin liittyvät seikat selvitetään ennen mahdollisen oppivelvollisuuslain säätämistä.
 
Esitettävässä oppivelvollisuuslaissa säädetään mm. avustaja- ja tulkitsemispalveluista. Sen sijaan opiskelumatkat jäävät tämän esityksen mukaan järjestettäväksi toisella tavalla, mikä käytännössä tarkoittaa vammaispalvelulain nojalla järjestettäviä vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen opiskelumatkoja. Tämä aiheuttaa tilanteen, jossa vammainen oppivelvollisuutta suorittava opiskelija on kahden eri lain säännösten piirissä. Lisäksi se aiheuttaa tilanteen, jossa vammaisen opiskelijan joidenkin opiskelun kannalta keskeisten tukitoimien säädökset muuttuvat kesken opintojen. Tämä ei luo kestävää pohjaa vammaisten opiskelulle.

Lausunnon keskeinen sisältö

  • Vammaisfoorumi pitää esityksen tavoitetta, jonka mukaan kaikille nuorille on löydyttävä perusopetuksen jälkeen jatkokoulutuspaikka, oikeansuuntaisena. Esityksessä ei täysin vakuuttavasti osoiteta, että oppivelvollisuuden jatkaminen yhdellä vuodella on riittävän tehokas keino estää nuorten syrjäytymistä.
  • Vammaisilla nuorilla on oltava yhdenvertainen oikeus opinto- ja uraohjaukseen. Esityksestä ei käy ilmi, millä tavoin varmistetaan, että vammaiset nuoret saavat Todellista heidän tarpeistaan, toiveistaan ja kiinnostuksenkohteistaan lähtevää ohjausta.
  • Vammaisfoorumi kysyy, millä tavoin taataan, ettei virheellisen tai epäsopivan koulutusvalinnan tehnyt nuori jää loukkuun valintansa vuoksi. Nuorella on oltava oikeus tehdä myös virheitä, joiden jälkeen hänellä on oltava tosiasiallinen mahdollisuus tehdä uusia valintoja.
  • Esityksen merkittävä puute on, etteivät kansanopistojen pitkät opintolinjat tai työpajat ole mahdollisia paikkoja oppivelvollisuuden suorittamiselle. Vammaisfoorumi vaatii, että kansanopistojen pitkät opintolinjat hyväksytään yhdeksi tavaksi suorittaa ylimääräinen oppivelvollisuusvuosi.
  • Mikäli vammainen nuori on 8 §:n mukaisen opiskelupaikan osoittamisen piirissä, väestötietoihin merkittyä kotiosoitetta lähinnä oleva ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmentava koulutus ei välttämättä ole hänelle lainkaan soveltuva tai tarkoituksenmukainen. Voi esim. olla, ettei koulutuspaikka ole esteetön, jolloin liikuntavammaisen opiskelijan on mahdotonta osallistua koulutukseen. Pykälä jättää epäselväksi viittomakielisten opiskelijoiden aseman. Viittomakielisille on turvattava opiskelu heidän omalla äidinkielellään.
  • Vammaisen opiskelijan on saatava tarvitsemansa henkilökohtainen apu, tulkitsemispalvelut ja apuvälineet riittävinä ja tarkoituksenmukaisina. Lähtökohtana on oltava opiskelijan tarve. Esityksen mukaan vammaisten opiskelijoiden opiskelussaan tarvitsemat tukitoimet myönnettäisiin osittain oppivelvollisuuslain ja osittain vammaispalvelulain nojalla. Lisäksi lainsäädännöllinen pohja vaihtuisi kesken opintojen. On selvitettävä, mitä vaikutuksia vammaiselle opiskelijalle on siitä, että opiskelun kannalta keskeisten tukitoimien myöntäjätahot ja taustalla oleva lainsäädäntö vaihtuvat kesken lukion tai ammatillisten opintojen.
  • On selvitettävä, kenelle kuuluvat ja kuka tosiasiassa huolehtii ylimääräisen oppivelvollisuusvuoden aikana tarvittavista tukitehtävistä. Näitä ovat mm. vammaisen opiskelijan, hänen opettajiensa ja avustajansa ohjaus ja neuvonta. Perusopetuksen kohdalla tukitehtävistä on säädetty perusopetuslain 39 §:ssä.
  • Erityisiä oppimateriaaleja tarvitsevien opiskelijoiden on saatava oppimateriaalit maksutta, kuten muutkin opiskelijat. Oppimateriaalien kohdalla on mm. ratkaistava, miten ylioppilaskirjoituksiin valmistautuva opiskelija saa käyttöönsä lukion ensimmäisen vuoden oppimateriaalit. Sähköisiä materiaaleja käytettäessä on varmistettava niiden saavutettavuus ja käytettävyys.
  • On kannatettavaa, että nuorille pyritään varmistamaan opiskelupaikka. Tämän on tosiasiassa koskettava myös vammaisia nuoria. Nuorisotakuun/koulutustakuun myötä työiässä vammautuneiden mahdollisuudet uudelleenkoulutukseen ovat kaventuneet merkittävästi. Työiässä vammautunut voi olla täysin työkyvytön aiempaa tutkintoaan vastaavaan työhön tai aiempaan tekemäänsä työhön. Tällöin hän on samassa asemassa kuin tutkintoa vailla oleva. Vammaisfoorumi vaatii, että näiden aikuisten uudelleenkoulutusmahdollisuudet taataan.
  • Vammaiset opiskelemaan hakeutujat eivät voi hakea harkintaan perustuvan valinnan kautta, sillä vammaisuus ei ole uudistettujen valintaperusteiden mukaan opiskelijaan liittyvä henkilökohtainen syy. Vammaisfoorumi esittää, että oppivelvollisuuslakia säädettäessä muutetaan myös opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa olevia harkintaan perustuvan valinnan pykäliä. Se esittää, että 23 §:ään lisätään opiskelijaan liittyväksi henkilökohtaiseksi syyksi vammaisuus tai terveydentilaan liittyvä syy.

Lisätietoja

Näkövammaisten Keskusliitto ry koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi
 
Vammaisfoorumi ry
 
 
Merja Heikkonen
puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri