Lausunto 12.1.2015
Hal­li­tuk­sen esi­tys edus­kun­nal­le laeik­si opin­to­tu­ki­lain se­kä lu­kio­kou­lu­tuk­sen ja am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen opis­ke­li­joi­den kou­lu­mat­ka­tues­ta an­ne­tun lain muut­ta­mi­ses­ta HE 210/2014 VP

Näkövammaisten Keskusliitto ry
PL 61
00030 Iiris
Puh. 09 396 041

Eduskunnan sivistysvaliokunta
siv@eduskunta.fi

Taustaa

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta tulla kuultavaksi sen käsitellessä hallituksen esitystä 210/2014.

Valtakunnallinen vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö Vammaisfoorumi ry yhtyy Näkövammaisten Keskusliiton lausuntoon.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annettua lakia.

Monilla vammaisilla opiskelijoilla opiskeluajan toimeentulona on nuoren kuntoutusraha tai ammatillisen koulutuksen ajalta myönnettävä kuntoutusraha. Kuitenkin osan toimeentulona on opintotuki. Se tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun vammaisella opiskelijalla ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta saada kumpaakaan yllä mainittua kuntoutusrahaa. Opintotuella opiskelevia vammaisia on sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa.

Näkövammaisten Keskusliitto haluaa kiinnittää sivistysvaliokunnan huomiota vammaisten ihmisten asemaan. Tässä lausunnossa se keskittyy opintotukilakiin esitettävään muutokseen, jonka mukaan korkeakoulututkinnon suorittaneella opiskelijalla ei olisi oikeutta opintotukeen toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamiseksi (6 a §).

Näkövammaisten Keskusliitto ei kannata esitystä.

Opintotukilaki

Korkeakoulututkinnon suorittaneen opiskelijan oikeus opintotukeen 6 a §

Opintotukilakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 a §, jossa säädettäisiin korkeakoulututkinnon suorittaneen opiskelijan oikeudesta opintotukeen. Opintotukea ei voisi saada toisen samantasoisen tutkinnon suorittamiseksi kuin mitä opiskelija on jo suorittanut riippumatta siitä, onko hän nostanut ensin suoritettuun tutkintoon opintotukea.

Näkövammaisten Keskusliitto ei kannata esitystä. Se katsoo esityksen rajaavan huomattavasti elinikäisen oppimisen ja koko ajan muuttuvassa työelämässä toimimisen mahdollisuuksia. Vammaiset ihmiset alkavat usein opiskella toista tutkintoa, koska eivät ole työllistyneet olemassa olevan tutkinnon avulla. Vammaisten työllisyysaste on koko väestön työllisyysastetta heikompi ja on vaarassa heiketä entisestään.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ylläpitämän näkövammarekisterin tutkimusten mukaan työikäisistä näkövammaisista työssä oli vuonna 2010 43 %. Luvussa ovat mukana täysin työlliset ja osittain työlliset. Osittain työllisillä tarkoitetaan näkövammaisia, joilla on joitain työtuloja esimerkiksi eläketulon lisäksi. Osuus on huomattavasti pienempi kuin vastaava osuus koko väestössä.

Kaikkien korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa koko ajan. Syyskuussa 2014 korkeakoulutettuja työttömiä oli jo yli 40 000. Yleisen työllisyystilanteen vuoksi on pelättävissä, että myös vammaisten työttömyys lisääntyy. Tämä siitä huolimatta, että näkövammarekisterin tutkimukset näyttävät koulutustason vaikuttavan suoraan näkövammaisten työllistymiseen; mitä korkeampi koulutus, sen paremmat mahdollisuudet saada työpaikka.

Esityksen mukaan opintotukea ei myönnettäisi samantasoiseen tutkintoon siitä riippumatta, onko käyttänyt ensimmäiseen tutkintoonsa opintotukea vai ei. Esityksessä ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot katsotaan opintotukea myönnettäessä samantasoisiksi. Tällöin rajoitus koskisi esimerkiksi ammattikorkeakouluopiskelijoita, jotka haluavat hakeutua yliopistoon jatkamaan opintojaan suoritettuaan ammattikorkeakoulututkinnon. Samoin se koskisi muita vastaavia tilanteita, joissa toisen korkeakoulututkinnon suorittamisella olisi vammaisen nuoren tai työikäisen kannalta pelkästään myönteisiä vaikutuksia.

Vammaiset ihmiset hakeutuvat usein suorittamaan uutta korkeakoulututkintoa, koska eivät ole työllistyneet. Uuden tutkinnon tavoitteena on parantaa ja lisätä ammattitaitoa ja sen kautta saada työpaikka. Useimmiten kyse on tilanteista, joissa vammaisella opiskelijalla ei ole mahdollisuutta saada opintojen ajan toimeentuloksi kuntoutusrahaa, vaan he hakevat opintotukea. Tutkinnon suorittanut vammainen ihminen ei voi saada kuntoutusrahaa, ellei hän ole tullut työkyvyttömäksi aiempaan ammattiinsa. Vammaisten opiskelijoiden on vaikeaa rahoittaa opintojaan työn teolla, sillä suurin osa opiskelijoiden perinteisistä työtehtävistä on sellaisia, ettei vammainen opiskelija voi niitä tehdä. Esimerkiksi sokea opiskelija ei voi työskennellä hampurilaisravintolassa tai ruokakaupan kassalla eikä heikkonäköinen opiskelija voi ajaa taksia tai metroa. Jos opintotuen saamisen edellytykset täyttyvät, se on vammaiselle opiskelijalle näissä tilanteissa välttämätön toimeentulon lähde.
Perustuslakivaliokunta antoi sivistysvaliokunnalle vuonna 2012 lausunnon opiskelijavalintauudistuksesta (PeVL 23/2012 vp), jossa se totesi että “toisen korkeakoulututkinnon suorittamisen ja opiskelualan vaihtamisen tulee olla jatkossakin mahdollista.” Esitettävä opintotuen rajaus voi estää ja ainakin merkittävästi vaikeuttaa alan vaihtoa ja toisen korkeakoulututkinnon suorittamista. Opiskelijoilta kielletään virheet alavalinnoissa.

Lakiesityksen perustelujen mukaan opiskelijan on mahdollista opiskella muilla tavoilla, kuten työttömyysturvalla. Jotta työttömyysturvalla voi opiskella, opiskelijan on oltava vähintään 25-vuotias ja täytettävä muutkin tuen myöntämisen ehdot. Lisäksi on huomattava, ettei työttömyysturvalla opiskelu ole väylä toisen korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Vaihtoehtona esitetään myös aikuiskoulutustukea. Sen saamiseksi vaaditaan kuitenkin vähintään kahdeksan vuoden työkokemus. Jos vammainen ihminen ei ole saanut korkeakoulututkinnon jälkeen edes ensimmäistä työpaikkaa, miten hänellä voi olla aikuiskoulutustuen vaatima työkokemus. Myöskään avoin korkeakoulutus ja täydennyskoulutus eivät ole kaikille sopivia vaihtoehtoja.

Lisätietoja
koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802


Näkövammaisten Keskusliitto ry

Jukka Tahvanainen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja