Lausunto 17.12.2013
Maail­man pos­ti­lii­ton yleis­so­pi­muk­sen hy­väk­sy­mi­nen

Näkövammaisten Keskusliitto ry
PL 61
00030 IIRIS

Liikenne- ja viestintäministeriö

Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman postiliiton yleissopimuksen hyväksymiseksi ja laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä postilain muuttamisesta

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua Maailman postiliiton yleissopimuksen hyväksymisestä ja esittää kannanottonaan seuraavaa:

1. Näkövammaisten Keskusliitto pitää erinomaisena esitystä nostaa postilakiin pykälätasolle yksityishenkilöiden oikeus lähettää pistepostia maksutta

Pistepostin maksuttomuus ei ole aina kaikissa tilanteissa ollut postivirkailijoiden tiedossa ja tästä syystä Näkövammaisten Keskusliittoon on tullut vuosittain yhteydenottoja epäselvistä tilanteista. Asiasta säätäminen pykälätasolla edistää todennäköisesti omalta osaltaan tietämystä tästä poikkeuksesta ja siksi kannatamme lämpimästi esitettyä uutta 40 a §:ää.

2. Näkövammaisten Keskusliitto ei kannata varaumaehdotusta 7 artiklaa koskien.

Näkövammaisten Keskusliitto pitäisi todella tärkeänä, että Suomi laajentaisi näkövammaispostin maksuttomuuden koskemaan myös näkövammaisjärjestöjä, äänitteitä ja apuvälineitä. Perusteluiksi esitämme seuraavaa:

2.1 Näkövammaiset ihmiset ovat tiedonsaantinsa osalta hyvin haavoittuvassa asemassa valtaväestöön nähden ja siksi kaikki tukitoimet heidän tiedonsaantinsa parantamiseksi ovat perusteltuja.

Tätä näkemystä tukevat myös useat kansainväliset käytännöt. Kuten hallituksen esityksen kansainvälisessä vertailussakin todetaan, on hyvin monissa maissa käytäntö, että nämä postitukset hoidetaan valtioiden kustannuksella. Myös Suomessa tulisi olla näin. Suomessa Raha-automaattiyhdistys tukee näkövammaisten postilähetyksiä avustuksella. Rahoitusta ei tulisi kuitenkaan hoitaa vuosittain katkolla olevalla epävarmalla rahoituksella, vaan kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti valtion toimesta.

2.2 Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen

Muun muassa sopimuksen artiklassa 21 todetaan seuraavaa:

"21 artikla

Sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen, että vammaiset henkilöt voivat käyttää oikeutta sanan-ja mielipiteenvapauteen, mukaan lukien vapaus etsiä, vastaanottaa ja välittää tietoja ja ajatuksia yhdenvertaisesti muiden kanssa sekä käyttäen kaikkia valitsemiaan tämän yleissopimuksen 2 artiklassa määriteltyjä viestintämuotoja, muun muassa:

a) antamalla suurelle yleisölle tarkoitettua tietoa vammaisille henkilöille oikea-aikaisesti ja ilman lisäkuluja sellaisessa saavutettavassa muodossa ja sellaista saavutettavaa teknologiaa käyttäen, jotka soveltuvat eri tavoin vammaisille henkilöille;

b) hyväksymällä sen, että vammaiset henkilöt käyttävät virallisessa vuorovaikutuksessaan viittomakieliä, pistekirjoitusta, puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää sekä kaikkia muita valitsemiaan saavutettavia viestintäkeinoja, -tapoja ja -muotoja, sekä helpottamalla näiden käyttöä;

c) kehottamalla yksityisiä tahoja, jotka tarjoavat palveluja myös internetin välityksellä suurelle yleisölle, antamaan tietoa ja palveluja vammaisille henkilöille saavutettavassa ja käyttökelpoisessa muodossa; "


Suomi on parhaillaan valmistelemassa sopimuksen ratifiointia, mutta jo sopimuksen allekirjoittaminen edellyttää, ettei Suomi saa valmistella lainsäädäntöä, joka on sopimuksen vastaista.Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimuksen henki edellyttäisi, ettei Suomi rajaisi äänitteitä pois maksuttomasta postiliikenteestä.

2.3 Valtaosa näkövammaisista ei saa vammaistukea vaan eläkettä saavan hoitotukea

Hallituksen esityksen luvussa 4 perustellaan näkövammaisten postilähetysten laajentamattomuutta järjestöihin ja äänitteisiin mm. vammaisetuuslailla ja sillä, että ylin vammaistuki on suuruudeltaan 417 euroa kuukaudessa.

Perusteluissa todetaan:

"Lisäksi vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaan sokeilla on oikeus myös vammaistukeen, joka kattaa muun muassa vammaisuudesta aiheutuvia erityistarpeita. Lain 16 §:n mukaan oikeus vammaistukeen on 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä, jonka toimintakyvyn arvioidaan olevan sairauden, vian tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi edellytetään, että henkilön sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu haittaa, avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta taikka erityiskustannuksia.
Ylin vammaistuki on tällä hetkellä 417,68 euroa kuukaudessa. Lain 3 momentin mukaan sokealla on oikeus saada ylin vammaistuki. Vammaisetuuden maksaa kansaneläkelaitos. Vammaistuen on tarkoitettu kattavan vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. "


Perustelu on harhaanjohtava, sillä vammaistukea ei voi saada henkilö, joka saa: kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea, yksilöllistä varhaiseläkettä, vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, takuueläkettä, työeläkelakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea, yksilöllistä varhaiseläkettä, vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, kuntoutustukea tai vastaavaa etuutta ulkomailta, täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutusta koskevien eri lakien tai sotilasvammalain mukaista jatkuvaa tapaturmaeläkettä, elinkorkoa tai työkyvyttömyyseläkettä, sellaista ansionmenetyskorvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Näkövammarekisterin vuoden 2012 tilastojen mukaan 65-vuotta täyttäneitä on elossaolevista (31.12.2012) näkövammaisista kaiken kaikkiaan 68.5 prosenttia ja uusista vuonna 2012 ilmoitetuista peräti 80.8 prosenttia, mikä luku on ollut varsin vakio viime vuosina. (Lähde: Näkövammarekisterin vuosikirja 2012).

Todellisuudessa valtaosa näkövammaisista ei siis saa esityksessä mainittua vammaistukea, vaan saa sen sijaan eläkettä saavan perushoitotukea, jonka suuruus on 61,83 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Ei siis suinkaan 417 euroa kuukaudessa.

2.4 Hallituksen esityksen varaumaa koskeva muotoilu on epäselvä

Lausunnolla olevasta esityksestä ei selkeästi ilmene,
missä muodossa ehdotettu varauma olisi tarkoitus antaa. Näkövammaisten Keskusliitonmielestä varaumana nto ei ole välttämätöntä ja siksi se on Dohan kongressissa hyväksytyn yleissopimuksen artiklan 39 vastainen.

Maailman postiliiton yleissopimuksen 39 artiklassa todetaan varaumista mm. seuraavaa:

”39 artikla
Kongressissa esitetyt varaumat
1 Mitään Postiliiton tavoitteiden ja tarkoituksen vastaisia varaumia ei sallita.

2 Pääsääntöisesti jäsenmaan, joka on eri mieltä kuin muut jäsenmaat, on
pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tyytymään enemmistön mielipiteeseen. Varaumia pitäisi esittää vain, kun se on ehdottoman välttämätöntä, ja ne on
asianmukaisesti perusteltava.”

3. Lopuksi

Näkövammaisten Keskusliitto ihmettelee, miksi liikenne- ja viestintäministeriö ei ole pyytänyt asiassa lausuntoa Raha-automaattiyhdistykseltä tai Celia - Näkövammaisten kirjastolta, vaikka asia koskettaa molempia tahoja olennaisesti. Myöskään lausuntoa ei ole pyydetty Suomen ruotsinkieliseltä näkövammaisjärjestöltä FSS ry:ltä tai Suomen Kuurosokeilta.


Lisätietoja antaa tarvittaessa: järjestöjohtaja Merja Heikkonen, p. 09-3960 4602 tai 050-383 5226, merja.heikkonen(ät)nkl.fi, tiedonsaantijohtaja Teuvo Heikkonen, p. 09-3960 4007, 050-5965002, teuvo.heikkonen(ät)nkl.fi.


NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY.

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja

Teuvo Heikkonen
tiedonsaantijohtaja