Lausunto 12.5.2014
Luon­nos esio­pe­tuk­sen ope­tus­suun­ni­tel­man pe­rus­teik­si

Näkövammaisten Keskusliitto ry

Opetushallitus
kirjaamo@oph.fi

OPH 11.4.2014

Opetushallituksen lausuntopyyntö 35/041/2012

Yleistä

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta lausua näkemyksensä luonnoksesta esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on perusopetuslain mukainen Opetushallituksen antama kansallinen määräys, jonka mukaan paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelma laaditaan ja esiopetus toteutetaan.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on välttämätön kansalaistaito, jota tarvitaan opiskelussa, työelämässä ja arjessa. Luonnoksen mukaan esiopetuksessa tutustutaan leikinomaisesti erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin. Tieto- ja viestintäteknologian avulla tuetaan lasten vuorovaikutustaitojen sekä orastavan kirjoitus- ja lukutaidon kehittymistä. Sen hyödyntäminen on osa esiopetuksen toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä.

Näkövammaisten Keskusliitto on huolestunut näkövammaisten lasten tosiasiallisesta mahdollisuudesta käyttää tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja yhdenvertaisesti näkevien lasten kanssa. Ellei esiopetuksessa käytettäviä tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja ole toteutettu saavutettavasti ja käytettävästi, ne eivät ole näkövammaisten lasten ulottuvilla. Lisäksi näkövammaiset lapset tarvitsevat tarkoituksenmukaiset apuvälineet, jotta he voivat esim. käyttää tietokonetta tai tablettia.

Osallistuminen ja vaikuttaminen sekä lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana

Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa. Luonnoksen mukaan esiopetuksen toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten, esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa. Lisäksi esiopetuksen henkilöstön tehtävä on mm. varmistaa, että kaikki lapset saavat ilmaista näkemyksiään ja mielipiteitään ja että lasten ideoita ja aloitteita otetaan huomioon toiminnassa.

Osallistuminen on myös näkövammaisen lapsen oikeus. Häntä on kuultava ja kuunneltava yhdenvertaisesti ryhmän muiden lasten kanssa. Lisäksi on huolehdittava, että esiopetuksessa olevien lasten näkövammaiset vanhemmat tai huoltajat voivat osallistua esiopetuksen toiminnan suunnitteluun yhdenvertaisesti muiden vanhempien ja huoltajien kanssa.

Näkövamma-alan asiantuntijan mukaan ottamisella on merkitystä esiopetuksen käytännön toteuttamisen kannalta. Näkövammaisen lapsen vanhemmilla ei välttämättä ole tietoa, mitkä ovat näkövammaisen lapsen erityistarpeet ja tukipalvelut sekä mihin lapsella on oikeus.

Oppimisympäristöt

Luonnoksen mukaan oppimisympäristöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä kiinnitetään huomiota mm. ergonomiaan, esteettisyyteen, esteettömyyteen ja akustisiin olosuhteisiin sekä tilojen valaistukseen.

On hyvä, että oppimisympäristöissä on erikseen mainittu esteettömyys, akustiset olosuhteet ja valaistus. Nämä ovat merkityksellisiä näkövammaisten lasten kannalta.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Vastuu huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Luonnoksen mukaan yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus, yksilölliset tarpeet ja huoltajuuteen liittyvät kysymykset. Yhteistyössä hyödynnetään eri viestintävälineitä ja käytetään tarpeen mukaan tulkkia tai kieliavustajaa.

Näkövammaisten vanhempien kanssa yhteistyötä on tehtävä siten, että vanhemmat voivat osallistua yhdenvertaisesti muiden vanhempien kanssa. Eri viestintävälineiden käyttämisessä on huolehdittava, että ne ovat saavutettavia ja käytettäviä, tai että näkövammaiset vanhemmat saavat tiedon korvaavalla tavalla.

Yhteistyö siirtymävaiheissa

On tärkeää, että lasten siirtyminen kotoa tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä alkuopetukseen tapahtuu mahdollisimman joustavasti. Näkövammaisten lasten kohdalla on huolehdittava, että myös lapsen näkövammaan liittyvät oleelliset tiedot siirtyvät lapsen mukana yksiköstä toiseen tai koulutusasteelta toiselle.

Lukemisen ja kirjoittamisen valmiudet

Esiopetuksessa keskeistä on vahvistaa lasten kiinnostusta ja uteliaisuutta puhuttua kieltä sekä lukemista ja kirjoittamista kohtaan. Sokeiden lasten kohdalla lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia on tärkeää kehittää rohkaisemalla käsien käyttöön sekä tutustuttamalla lasta eri tavoin pisteaakkosiin ja pistekirjoituksen opetteluun.

Lapsen kasvun ja oppimisen tuki

Perusopetuksessa käytössä olevia yleistä, tehostettua ja erityistä tukea käytetään myös esiopetuksessa. Näkövammaisten lasten kannalta välttämätöntä on, että he saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja lapsen tarpeita vastaavassa laajuudessa. Näkövammaisuuteen sekä näkövammaisen lapsen kasvuun, kehitykseen ja opetukseen liittyvää tietoa on mm. keskussairaalojen silmäklinikoiden kuntoutusohjaajilla, Onerva Mäen koulun ohjaavilla opettajilla ja Näkövammaisten Keskusliiton lasten kuntoutuksessa. Näiden tahojen osaamisen hyödyntäminen näkövammaisen lapsen esiopetuksen toteuttamisessa on välttämätöntä.

Tiivistelmä lausunnon keskeisestä sisällöstä

Näkövammaisilla lapsilla on oltava todellinen mahdollisuus käyttää tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja yhdenvertaisesti näkevien lasten kanssa. Ellei esiopetuksessa käytettäviä tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja ole toteutettu saavutettavasti ja käytettävästi, ne eivät ole näkövammaisten lasten ulottuvilla. Lisäksi näkövammaiset lapset tarvitsevat tarkoituksenmukaiset apuvälineet, jotta he voivat esim. käyttää tietokonetta tai tablettia.

Osallistuminen on myös näkövammaisen lapsen oikeus. Häntä on kuultava ja kuunneltava yhdenvertaisesti ryhmän muiden lasten kanssa. Lisäksi on huolehdittava esiopetuksessa olevien lastennäkövammaisten vanhempien tosiasiallisesta osallisuudesta huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä esiopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

Näkövammaisten lasten kohdalla on huolehdittava, että myös lapsen näkövammaan liittyvät oleelliset tiedot siirtyvät lapsen mukana yksiköstä toiseen tai koulutusasteelta toiselle.

Sokeiden lasten kohdalla lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia on tärkeää kehittää rohkaisemalla käsien käyttöön sekä tutustuttamalla lasta eri tavoin pisteaakkosiin ja pistekirjoituksen opetteluun. Tämä on yhtä tärkeää kuin viittomakielisten lasten viittomakielen oppimisen tukeminen.

Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta on välttämätöntä, että näkövammainen lapsi saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja hänen tarpeitaan vastaavassa laajuudessa. Näkövammaisuuteen sekä näkövammaisen lapsen kasvuun, kehitykseen ja opetukseen liittyvää erityisosaamista on hankittava esiopetuksessa olevan osaamisen tueksi.

Lisätietoja

koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi
lasten aluesihteeri Riitta Laakso, 050 352 1645, riitta.laakso@nkl.fi

Jukka Tahvanainen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja