Vam­mais­foo­ru­min lau­sun­to kou­lu­tuk­sel­lis­ta ta­sa-ar­voa kos­ke­vas­ta kuu­le­mis­ti­lai­suu­des­ta

13.6.2012

Vammaisfoorumi ry

Handikappforum rf

Finnish Disability Forum

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö

ville.heinonen@minedu.fi

Koulutuksellista tasa-arvoa koskeva kuulemistilaisuus 14.6.2012

Taustaa

Vammaisfoorumi ry on vuonna 1999 perustettu 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Vammaisfoorumin kotimainen vaikuttamistoiminta keskittyy vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseen.

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman tavoitteena on mm. parantaa heikommassa asemassa olevien ryhmien asemaa, vähentää sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen, vähentää sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä vahvistaa jokaisen mahdollisuutta oppimiseen.

Vammaisfoorumi toteaa, että eri tavoin vammaisten huomioonottaminen toimenpideohjelmassa ja tutkimushankkeessa on välttämätöntä. Koulutuksellinen tasa-arvo on myös muuta kuin etnisen taustan vaikutuksia, sukupuoltenvälisiä eroja tai koulutuksen periytyvyyttä.

Vammaisten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet eivät toteudu

Vammaiset ovat koulutuksellisesti muita heikommassa asemassa oleva ryhmä, sillä heidän kouluttautumismahdollisuutensa eivät ole yhdenvertaiset muun väestön kanssa. Eri tavoin vammaisille on todellisuudessa taattava yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet perusopetuksessa, ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa, korkea-asteen koulutuksessa, erilaisessa lisä- ja täydennyskoulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä. Vammaisilla on oltava samanlainen oikeus elinikäiseen oppimiseen kuin vammattomilla. Kaikessa koulutuksessa on noudatettava inkluusioperiaatetta.

Vammaisten koulutuksellisen tasa-arvon esteinä ovat mm. puutteet opiskelussa tarvittavissa palveluissa ja tukitoimissa, ongelmat työssäoppimisjaksojen ja työharjoittelujen toteuttamisessa sekä tietämättömyys ja epäilevät asenteet vammaisia opiskelijoita tai opiskelijaksi hakeutuvia kohtaan.

Palvelujen ja tukitoimien järjestäminen

Vammaisten opiskelijoiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet on järjestettävä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ellei näin tapahdu, vammaisten koulutusmahdollisuudet ovat uhattuina. Opiskelu ei saa kariutua apuvälineiden, henkilökohtaisen avun, koulunkäynninohjaajan avun, tulkkauksen, kuljetuspalvelujen tai soveltuvassa muodossa olevien oppimateriaalien puuttumiseen. Tämä koskee kaikkia koulutusasteita esiopetuksesta korkea-asteelle ja vapaa-ajan opiskeluun.

Konkreettisena esimerkkinä soveltuvassa muodossa olevan oppimateriaalin puuttumisesta ovat näkövammaiset pro gradu -tutkielman tekijät tai jatko-opiskelijat, joille Celia-kirjasto tuottaa hyvin rajatun määrän kirjallisuutta. Toinen konkreettinen esimerkki ovat kuntien, ja osittain myös Kansaneläkelaitoksen, vaihtelevat käytännöt koulunkäynnin tai opiskelun kannalta välttämättömien tukitoimien myöntämisessä.

Esteettömyys ja saavutettavuus

Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta on huolehdittava sekä rakennetussa ympäristössä että tieto- ja viestintätekniikassa ja sähköisissä palveluissa. Rakennetun ympäristön esteettömyys koskee mm. rakennuksia, opetustiloja, opiskelija-asuntoja ja joukkoliikennettä. Tieto- ja viestintätekniikassa kyse on laaja-alaisesti kaikesta siihen liittyvästä (verkko-oppimisympäristöt, sähköiset palvelut ym.). Ellei esteettömyys ja saavutettavuus toteudu molemmilla osa-alueilla, vammaisten mahdollisuudet osallistua koulutukseen heikkenevät.

Työssäoppiminen ja työharjoittelu

Vammaisten koululaisten ja opiskelijoiden on vammattomia vaikeampaa saada työelämään tutustumispaikkoja tai työharjoittelupaikkoja. Vammaisfoorumi korostaa vammaisuuteen liittyvän asiallisen tiedottamisen, asenteisiin vaikuttamisen ja vammaisjärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä opiskeluun liittyvien harjoittelujen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Vammaisten työllisyysaste on huomattavasti keskimääräistä työllisyysastetta heikompi. Myös monet hyvin koulutetut vammaiset eivät ole työllistyneet.Vammaisten panosta työmarkkinoilla ei hyödynnetä läheskään riittävästi. Tämä koskee sekä erilaisia opintoihin liittyviä työharjoitteluja että varsinaista palkkatyötä. Työelämätaidot ja ammatillinen osaaminen eivät kehity, ellei työtä ole tarjolla.

Työkyvyttömyys ja uudelleenkoulutus

Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksen mukaan myös ammatilliset erityisoppilaitokset ovat ensisijassa velvoitettuja tarjoamaan opiskelupaikkoja alle 25-vuotiaille tai ammatillista tutkintoa vailla oleville. Vuosittain vammautuu useita työikäisiä, joilla on toisen tai korkea-asteen tutkinto ja mahdollisesti pitkäkin työhistoria. Osa heistä on vammautumisen jälkeen työkyvyttömiä entistä koulutustaan vastaavaan työhön. Heillä on tutkinto, mutta he eivät vammautumisen vuoksi voi työskennellä koulutustaan vastaavalla alalla. Näillä työikäisillä on oltava mahdollisuus suorittaa uusi tutkinto alalta, jolla he vammautumisesta huolimatta voivat työskennellä. Käytännössä he ovat verrattavissa tutkintoa vailla oleviin, joten heillä on oltava todellinen mahdollisuus suorittaa tutkinto myös ammatillisessa erityisoppilaitoksessa. Usein heidät ohjataan erilaisiin aikuiskoulutuskeskuksiin, jotka eivät kuitenkaan syystä tai toisesta voi tarjota heille tarkoituksenmukaista koulutusta.

Aikuiskoulutusetuudet

Aikuisiän opiskelumahdollisuuksia heikentää puutteellinen mahdollisuus aikuiskoulutuksen ja aikuiskoulutusetuuksien yhdenvertaiseen käyttöön. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on mietinnössään 10/2009 kiinnittänyt huomiota ansiotyössä olevien kansaneläkelain 12 § 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavien pysyvästi sokeiden ja liikuntavammaisten mahdollisuuksiin saada aikuiskoulutustukea omaehtoiseen opiskeluun. Pysyvästi sokeille ja liikuntavammaisille myönnettävä kansaneläkelain 12 § 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke ei ole tavanomainen työkyvyttömyyseläke, vaan se on verrattavissa vammaistukeen (tätä eläkettä käsitellään useissa tilanteissa eri tavalla kuin tavanomaista työkyvyttömyyseläkettä). Kyseinen eläke estää aikuiskoulutusetuuksien saamisen ja heikentää siten mahdollisuuksia opintovapaan käyttämiseen. Mietinnössään työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että mainittua eläkettä saavien palkansaajien tulee olla aikuiskoulutustuen myöntämisen suhteen yhdenvertaisessa asemassa vammattomien palkansaajien ja vammaistukea saavien palkansaajien kanssa ja pitää tärkeänä, että heidän mahdollisuutensa saada tukea selvitetään.

Opiskelijaksi ottamisen esteet ja opiskeluoikeuden peruuttaminen

Vuoden 2012 alussa tuli voimaan ns. Sora-lainsäädäntö. Sen myötä koulutusta koskeviin lakeihin tulleissa muutoksissasäädetään mm. opiskelijaksi ottamisen esteistä ja opiskeluoikeuden peruuttamisesta.

Sora-lainsäädäntöä sovelletaan tiettyihin toisen asteen ja korkea-asteen tutkintoihin humanistisella ja kasvatusalalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Lain mukaan opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla hakijan sairaus, vamma tai muu terveydentilaan liittyvä seikka, joka estää koulutukseen osallistumisen tai käytännön tehtävistä tai harjoittelusta suoriutumisen. Vastaavasti jos sairaus, vamma tai muu terveydentilaan liittyvä seikka on ilmeisenä esteenä tutkinnon suorittamiselle, se voi olla peruste opiskeluoikeuden peruuttamiselle.

Vammaisfoorumi vaatii, että lakimuutosten vaikutusta vammaisten opiskelijoiden asemaan seurataan tarkasti. Jo kevään 2012 yhteishakujen perusteella on nähtävissä, että lakimuutoksilla on kielteistä vaikutusta vammaisten opiskelijoiden ja opiskelijaksi hakeutuvien asemaan ainakin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Vammaisuus on katsottu opiskelijaksi ottamisen esteeksi mm. siksi, ettei oppilaitoksen mukaan vammainen hakija voisi suoriutua työssäoppimisjaksoista työssäoppimispaikoissa, joita oppilaitos käyttää.

Tutkimuskohteena myös vammaisten koulutusmahdollisuuksien toteutuminen

Yhtenä koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman työryhmän tehtävänä on valmistella ja hankkia ohjelman tueksi käynnistettävä tutkimushanke. Vammaisfoorumi muistuttaa, että tutkimukseen liittyvässä tehtävänannossa on nostettava esiin myös vammaisiin liittyvät koulutuksellisen tasa-arvon kysymykset.

Taustana YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Koulutuksen kehittämisessä on muistettava erityisesti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklat 9 Esteettömyys, 21 Sanan ja mielipiteen vapaus ja tiedonsaanti sekä 24 Koulutus. Lisäksi artikla 8 Tietoisuuden lisääminen vammaisuudesta velvoittaa mm. vahvistamaan kunnioittavaa asennetta vammaisten henkilöiden oikeuksia kohtaan kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla.

Vammaisfoorumi ry

Merja Heikkonen, puheenjohtaja 

Pirkko Mahlamäki, pääsihteeri

 

Lisätietoja:

Näkövammaisten Keskusliitto ry, koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, sari.kokko@nkl.fi, 050 401 5802