Lausunto 31.1.2014
Lau­sun­to vam­mai­se­tuuk­sis­ta an­ne­tun lain muut­ta­mi­ses­ta

Vammaisfoorumi ry
Handikappforum rf
Finnish Disability Forum

Sosiaali- ja terveysministeriö
PL 33
00023 Valtioneuvosto
kirjaamo@stm.fi

1. Yleistä

Vammaisfoorumi ry haluaa kiittää mahdollisuudesta lausua vammaisetuuksia koskevan lain muuttamisesta. Vammaisfoorumi edustaa 30 valtakunnallista vammaisjärjestöä ja niiden yli 300 000 henkilöjäsentä.

Vammaisfoorumi pitää tehtyä esitystä lähtökohtaisesti hyvänä ja kannatettavana. Se lisää vammaisten ihmisten yhden vertaisuutta ja myöntökriteerit ovat oikeudenmukaisemmat tähänastiseen verrattuna. Tuet kohdentuvat nykyistä paremmin. Lisäksi byrokratian odotetaan vähenevän ja toiminnan tehostuvan.

Vammaisetuuslakiin jää kuitenkin edelleen kehitettävää, niistä tarkemmin tässä lausunnossa myöhemmin. Kaikki tuet ovat myös määrältään kovin pieniä ja Vammaisfoorumi katsookin, että jossain vaiheessa etuuksiin olisi saatava yleinen tasokorotus. Suurin osa vammaisista ihmisistä on vähävaraisia ja heillä ei tosiasiassa ole juuri mahdollisuuksia esimerkiksi ostaa omilla varoillaan palveluja, joita he tarvitsevat. Nyt kyseessä oleva uudistus on tässäkin suhteessa oikeansuuntainen.

Vammaisfoorumi pitää välttämättömänä, että lakiuudistuksen lisäksi Kelan sisäiset ohjeistukset ja myöntämiskriteerit tarkistetaan uudistuksen hengen mukaisiksi. Vain siten voidaan varmistaa muutoksen todellinen toteutuminen. Kuten esityksessäkin todetaan, on myöntämiskäytännöissä ilmennyt painotuksia, joita ei ole lain tasolla määritelty. Tämä on johtanut etuuksien myönnön vinoutumiseen.

Erityisen ongelmallisena vammaisetuuksien myöntämiskäytännöissä Vammaisfoorumi pitää tapaturmavakuutuslain mukaisen haittarahan määrittelyyn laaditun haittaluokituksen soveltamista. Se on puhtaasti lääketieteellinen ja mekaaninen luokitus, eikä se huomioi mitenkään yksilöllisiä tarpeita. Erityisen ongelmalliseksi on osoittautunut vielä se, että Kelan asiantuntijalääkärit soveltavat mielellään luokituksen yleistä toiminnanvajavuutta ohittaen varsinaisen, kyseistä vammaa varten tehdyn luokituksen. Näin hoitavan lääkärin arvio asiakkaan haittaluokasta voi pudota Kelan käsittelyssä merkittävästi. Vammaisfoorumi pitää ehdottoman välttämättömänä, että vammaisetuuksien myönnössä ei sovellettaisi haittaluokitusta.

2. Vaikutukset asiakkaiden asemaan

Esityksessä arvioidaan perustukien saajien lisääntyvän ja näin ollen esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien aseman paranevan. Samalla oletetaan, että kun erityiskustannukset eivät korkeammissa etuuksissa enää yksin riitä tukien myöntöön, siirtyy sieltä osa asiakkaista alempien tukien saajiksi. Vammaisfoorumi katsoo kehityksen olevan nykyistä oikeudenmukaisempi, koska tuet kohdistuvat vaikeammin vammaisiin.

Samalla on kuitenkin syytä huomata, että Kelan vammaisetuudet toimivat porttina kahteen tärkeään asiaan vammaisen henkilön elämässä. Kuten esityksessä todetaan, lääkinnällisen kuntoutuksen ns. subjektiivinen oikeus edellyttää joko korotettua tai ylintä vammaisetuutta. Vammaisilta maahanmuuttajilta edellytetään lisäksi kolmen vuoden asumista maassa ennen kuin he voivat saada vammaisetuutta ja näin päästä kuntoutuksen piiriin. Jos asiakkaalla ei ole korotettua tai ylintä etuutta, jää hän Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen tai terveydenhuollon tarjoaman kuntoutuksen varaan. Terveydenhuolto vastaa tähän tarpeeseen kokonaisuutena ottaen vaihtelevasti. Uudistus tulee aiheuttamaan oikeudenmenetyksen joillekin vammaisille ihmisille tältä osin.

Toinen kytkös, jota esityksessä ei mainita, on vammaisten ihmisten mahdollisuus jättää eläkkeensä lepäämään ja ottaa vastaan työtä.

Hallituksen esityksessä 131/2013 todetaan:

”Työkyvyttömyyseläkkeen ollessa lepäämässä henkilön työssä käymistä tuetaan maksamalla hänelle vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaista 16 vuotta täyttäneen ylintä vammaistukea, jonka määrä on 417,68 euroa kuukaudessa (vuoden 2013 indeksitasossa). Edellytyksenä vammaistuen maksamiselle on, että kaikki henkilölle myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat samanaikaisesti lepäävinä. Lisäksi edellytetään, että henkilö on saanut välittömästi ennen työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämistä eläkettä saavan hoitotukea, jonka tasoltaan korkeampi vammaistuki korvaa.”

Kelan tilastojen mukaan vuonna 2007 täyttä kansaneläkettä saavista työikäisistä sai eläkkeensaajan hoitotukea vajaa puolet. Erityisesti kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien joukossa oli ihmisiä, jotka eivät hoitotukea saaneet.

Näiden ihmisten entistä parempi mahdollisuus saada eläkettä saavan hoitotukea parantaa näin ollen heidän mahdollisuuksiaan jättää eläke lepäämään, koska he eläkkeen lepäämisen aikana ovat oikeutettuja ylimpään vammaistukeen. Vammaisfoorumi pitää tältä osin uudistusta erittäin positiivisena. Tähän saakkahan eläkkeitä on jätetty lepäämään aivan liian vähän.

3. Yksityiskohtaisista perusteluista

3.1 Pykälä 5 Määritelmät ja pykälä 9 Eläkettä saavan hoitotuki

Pykälässä 5 todetaan:

"Tässä laissa tarkoitetaan:

1) toimintakyvyn heikentymisellä henkilön jokapäiväisessä elämässään tarvitsemien toimintojen vaikeutumista sairauden, vian tai vamman takia;

2) henkilökohtaisilla toiminnoilla liikkumista, pukeutumista, ruokailua, sairaanhoidollisia toimenpiteitä tai henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista ja muita näihin verrattavia toimintoja;

3) ohjauksella ja valvonnalla henkilön tarvitsemaa opastusta ja silmälläpitoa henkilökohtaisissa toiminnoissa, välttämättömissä kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella tai toisen henkilön jatkuvaa varuillaoloa."


Vammaisfoorumi pitää henkilökohtaisten toimintojen määritelmää kapeana. verrattuna siihen, millaisia taitoja itsenäinen elämä tänä päivänä kansalaisiltaan edellyttää. Kaikista kansalaisista on tehty pankkivirkailijoita, kaupan myyjiä ja varastotyöntekijöitä. Kaikkien odotetaan kykenevän itsepalveluun. Esimerkiksi henkilökohtaisissa toiminnoissa ei mainita lainkaan lukemista, kirjoittamista, kommunikointia, ylipäätään vuorovaikutusta. Vammaisfoorumi katsoo, että määritelmät olisi syytä uudistaa joko tässä yhteydessä tai jatkokehityksen yhteydessä. tätä tukee myös se, että tässä uudistuksessa on perustukien saanti haluttu varmistaa mm. mielenterveyskuntoutujille tai käytöshäiriöisille. Vammaiselle ihmiselle voi olla vammastaan todella olennaista haittaa, vaikka se ei suoraan kytkeytyisikään ko. määritelmän mukaisiin henkilökohtaisiin toimintoihin.

Pykälän 9 perushoitotukea koskevassa kohdassa todetaan:

"1) perushoitotukea 49,69 euroa kuukaudessa, jos henkilö tarvitsee henkilökohtaisissa toiminnoissaan, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella säännöllisesti vähintään viikoittain toistuvaa toisen henkilön apua tai ohjausta ja valvontaa;"

Tällä hetkellä Kelan www-sivuilla kuitenkin todetaan:
"Voit saada perushoitotukea, jos tarvitset vähintään viikoittain apua henkilökohtaisissa toiminnoissasi tai ohjausta ja valvontaa niissä. Jos sinulla on pelkästään avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta kotitaloustöissä tai asioiden hoidossa, hoitotukea ei voida myöntää."

Käytännössä siis alintakaan tukea ei voi saada, jos henkilökohtaisen toimintojen avuntarve ei täyty ja kun henkilökohtaiset toiminnot on määritelty edellä mainitulla tavalla kapeiksi, jää mietityttämään, toteutuuko uudistuksen tavoite tosiasiallisesti, ellei pykälän 5 määritelmää ja Kelan sisäistä ohjeistusta tarkisteta.

3.2 Pykälä 10 Erityiskustannukset

Vammaisfoorumi pitää hyvänä, että huomioitavat erityiskustannukset on nostettu lain tasolle. Näin yhdenvertaisuus lisääntyy ja toimisto/virkailijakohtainen tulkinta vähenee. Vammaisfoorumin mielestä vaatimus välittömästä yhteydestä hoitoon rajaa hyväksyttävät kustannukset kovin hoitopainotteisiksi. Esimerkiksi omaisten avun huomiotta jättäminen ei kannusta omaisia ottamaan vastuuta läheisistään, mikä olisi kuitenkin yhteiskunnan ja usein vammaisen ihmisenkin kannalta hyvä asia.

Edelleen esimerkiksi sellaiset vammaiset ihmiset, joilla on henkilökohtainena vustaja ympäri vuorokauden, joutuvat varaamaan avustajalle oman huoneen kotoaan. Nämä kustannukset huomioidaan ainoastaan asumistuessa ja tämä koskee vain osaa vammaisista ihmisistä.

3.3 Pykälä 11 Kokonaisharkinta

Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen jäsenistöltä on saatu palautetta, että tälläkin hetkellä laissa oleva kokonaisharkinnan mahdollisuus toimii puutteellisesti. Olisi tavattoman tärkeää, että jatkossa asiakas voisi pyytää (hakulomakkeessa olisi esimerkiksi kohta, johon tämän voisi kirjata), että hänen tilanteensa arvioitaisiin kokonaisharkinnan perusteella ja näin tulisi silloin toimia.

Lisätietoja:

Merja Heikkonen, järjestöjohtaja, Näkövammaisten Keskusliitto ry, p. 09-3960 4602, 050-383 5226, merja.heikkonen@nkl.fi

VAMMAISFOORUMI RY

Merja Heikkonen
puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri