4.7.2017
Lau­sun­to val­ta­kun­nal­li­ses­ta nuo­ri­so­työn ja -po­li­tii­kan oh­jel­mas­ta 2017–2019

Opetus- ja kulttuuriministeriö
kirjaamo@minedu.fi

Lausunto on lausuntopyynnön mukaisesti jätetty lausuntopalvelu.fi -järjestelmään.

Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma 2017–2019
Opetus- ja kulttuuriministeriön luonnos 29.5.2017

Näkövammaisten liitto ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman 2017-2019 luonnoksesta. Ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. Lausunnossaan Näkövammaisten liitto keskittyy näkövammaisia nuoria koskeviin seikkoihin, mutta ne koskettavat myös muulla tavoin vammaisia nuoria.

Luku: Johdanto

Näkövammaisten liitto pitää hyvänä, että johdannossa on useassa kohdassa mainittu vammaiset nuoret. Ohjelmaa toimeenpantaessa on varmistettava, ettei tämä jää vain maininnaksi, vaan vammaisten nuorten asema ja osallisuus ovat mukana läpileikkaavasti kaikessa toiminnassa.

Luku: Hallituksen nuorisopoliittiset tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet

Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen

Ohjelman tavoitetilana on, että yhä useammalla lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa mielekkäästi ja matalalla kynnyksellä. Harrastuksen keskeytyminen, joka aiheutuu asuinpaikasta, vammasta, vähemmistöön kuulumisesta tai perheen taloudellisesta asemasta, vähentyy.

Näkövammaisten liitto muistuttaa, että näkövammaisten lasten ja nuorten osallistuminen ja tosiasiallinen osallisuus harrastuksissa on varmistettava. Edelleen on tilanteita, joissa näkövammaista lasta tai nuorta ei oteta hänelle hyvin soveltuvaan harrastukseen näkövamman vuoksi. Myös todellinen osallisuus harrastusryhmissä toteutuu vaihtelevasti. On huomattava, että osallistuminen ja osallisuus eivät ole sama asia. Näkövammainen lapsi tai nuori voi osallistua toimintaan, mutta osallisuus voi jäädä toteutumatta.

Näkövammainen lapsi tai nuori tarvitsee kavereita, ystäviä, hyviä kokemuksia ja omia harrastuksia samalla tavoin kuin näkevä lapsi tai nuori. Tavalliset oman kodin lähellä olevat harrastukset tukevat myös kaveripiirin muodostumista ja sosiaalista kehitystä.

Näkövammaisille lapsille tai nuorille suunnatussa toiminnassa tärkeässä roolissa on vertaistuki. Tällaista toimintaa järjestävät lähinnä nuorille Näkövammaisten liitto ry ja näkövammaisille lapsille ja heidän perheilleen Näkövammaiset lapset ry.

Yhtenä ohjelman tavoitteena on parantaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä STEAn yhteistoimintaa. Tarkoitus on varmistaa, että tuki kustannuksiltaan kohtuulliseen lasten ja nuorten harrastustoimintaan on riittävä ja katvealueet ja päällekkäisyydet avustustoiminnassa on minimoitu.

Näkövammaisten liitto edellyttää, että näkövammaisten lasten ja nuorten omaa toimintaa on tuettava. Tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriö tukee Näkövammaisten liiton nuorisotoimintaa pienellä avustuksella. Ellei tätä toimintaa tueta, on olemassa uhka, että nuorten keskuudessa arvokkaaksi koettu toiminta supistuu. Näkövammaisten nuorten omat tapahtumat ovat tärkeitä muun muassa kaverisuhteille ja yhteiselle tekemiselle toisten nuorten kanssa. Moni näkövammainen lapsi tai nuori on omalla kotipaikkakunnallaan varsin yksinäinen, jolloin näkövammaisten lasten ja nuorten tapahtumat saattavat olla ainoa paikka, jossa voi tavata ja tehdä asioita yhdessä toisten lasten tai nuorten kanssa.

Nuorten työllistymistaidot ovat vahvistuneet

Ohjelman tavoitetilana on, että nuorilla on aikaisempaa paremmat valmiudet opiskella ja työllistyä. Lisäksi nuori saa laadukasta ja oikea-aikaista opinto- ja uraohjausta kouluissa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä, nuorten työpajoilla, TE-/kasvupalveluissa ja Ohjaamoissa.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että tämän on koskettava myös näkövammaisia nuoria. Näkövammaisia nuoria on rohkaistava koulutukseen, heidän on saatava kiinnostuksiaan ja resurssejaan vastaavaa koulutus- ja uraohjausta ja heidän oikeudestaan opiskella on huolehdittava. Työelämän näkökulmasta on panostettava opintoihin liittyviin harjoitteluihin, kesätyömahdollisuuksiin sekä koulutusta ja osaamista vastaavan työpaikan saamiseen. Opinto-ohjaajat, TE-palvelut, ohjaamot ja muut nuorten kanssa työskentelevät voivat käyttää oman työnsä tukena Näkövammaisten liitossa olevaa koulutuksen ja työelämän asiantuntemusta. Se on asiantuntemusta nimen omaan näkövammaisen uravalintoihin, opiskeluun ja työelämään liittyviin kysymyksiin.

Valtakunnallisen verkko-ohjauspalvelun kehittämisessä on alusta lähtien varmistettava sen saavutettavuus ja käytettävyys. Saavutettavuudella tarkoitetaan sähköisten palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä, ylläpidossa ja päivittämisessä noudatettavia periaatteita ja tekniikoita, joilla varmistetaan, että palvelu on paremmin erityisesti vammaisten ihmisten käytettävissä. Käytännössä kaikki käyttäjät hyötyvät palvelujen laajemmasta saavutettavuudesta verkkosivustojen ja mobiilisovellusten kautta. Saavutettavuus ja käytettävyys ovat yhtä tärkeitä näkövammaisten nuorten kuin mahdollisesti heidän kanssaan työskentelevien näkövammaisten työntekijöiden näkökulmasta.

Nuorten osallistumismahdollisuuksia lisätään – pitkän aikavälin tavoitteena maailman osallistuvin nuoriso

Ohjelman tavoitetilana on parantaa viranomaisten osaamista nuorten kuulemisessa. Erityisinä painopisteinä mainitaan muun muassa digitaalisuus ja sähköisten demokratiapalvelujen käyttö ja kehittäminen. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että myös tässä on varmistettava saavutettavuus ja käytettävyys, jotta näkövammaiset nuoret voivat osallistua yhdenvertaisesti muiden nuorten kanssa. Yhteistyössä nuoria edustavien järjestöjen kanssa ja virkamiesten kouluttamisessa on näkökulmaksi otettava myös näkövammaisten ja muulla tavoin vammaisten nuorten asema sekä tosiasiallinen osallistuminen ja osallisuus.

Lisätietoja

Järjestöjohtaja Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi


Näkövammaisten liitto ry

Jukka Tahvanainen      
toimitusjohtaja      

Sari Kokko
järjestöjohtaja