Lausunto 6.7.2016
Ris­kit ja tur­val­li­suus - oh­jeis­tus so­siaa­li­huol­lon toi­min­tayk­si­köi­den ja ko­tiin an­net­ta­vien pal­ve­lu­jen tur­val­li­suu­den var­mis­ta­mi­sek­si

Näkövammaisten liitto ry
PL 30
00030 Iiris

Sosiaali- ja terveysministeriö
PL 33
00023 Valtioneuvosto
kirjaamo@stm.fi

Viite: STM019:00/2013

Näkövammaisten liitto ry kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuudesta lausua ohjeistuksen luonnoksesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ohjeistuksen tarkoituksena on luoda valtakunnallisesti yhtenäinen pohja sosiaalihuollon toimintayksiköiden ja kotiin annettavien palveluiden turvallisuuden suunnittelulle ja riskienhallinnalle.

Lausunnossaan Näkövammaisten liitto tarkastelee ohjeistusta näkövammaisten ihmisten näkökulmasta. Olemme lausunnossamme ottaneet huomioon myös kuurosokeat ihmiset.

Itsemääräämisoikeus

Näkövammaisten liitto huomauttaa, ettei luonnos kiinnitä riittävästi huomiota asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen, yksityisyyden kunnioittamiseen ja osallisuuteen. Se esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö lisää ohjeistukseen erillisen luvun itsemääräämisoikeudesta ja sen huomioonottamisesta turvallisuusohjeistuksen laadinnassa.

Näkövammainen työntekijä

Ohjeistuksessa on muutamassa kohdassa mainittu näkövammaisuus tai näkemisen ongelmat. Näkökulmana tässä on, että näkövammainen on sosiaalihuollon toimintayksikön tai kotiin annettavien palvelujen saaja eli asiakas.

Näkövammaisten liitto muistuttaa, että näkövammainen voi olla myös sosiaalihuollon toimintayksiköissä tai kotiin annettavissa palveluissa työskentelevä ammattilainen. Tämä näkökulma on lisättävä läpileikkaavasti koko ohjeistukseen. Kaikkia työntekijöitä koskevia seikkoja on tarkasteltava myös siitä näkökulmasta, että työntekijä on näkövammainen.

Esteettömyys

Esteettömyys on nähtävä kaikkien turvallisuutta edistävänä tekijänä. Liikkumisympäristön esteettömyyden lisäksi huomiota on kiinnitettävä muun muassa näkemis- ja kuulemisympäristöön. Näkövammaisten liitto esittää, että esteettömyys otetaan ohjeistuksen läpileikkaavaksi teemaksi, jotta sen toteutuminen muistetaan kaikissa toiminnoissa. Tätä puoltaa myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka 9 artikla käsittelee esteettömyyttä ja saavutettavuutta.

Viestintäsuunnitelma

Toimintayksiköllä on oltava viestintäsuunnitelma, jossa otetaan huomioon normaaliolojen häiriötilanteet ja valmius poikkeusolojen kriisiviestintään. Suunnitelmaan kirjataan muun muassa viestinnän keinot ja käytettävät viestintäkanavat.

Viestinnässä on varmistettava, että näkövammaiset saavat saman informaation kuin muutkin viestinnän kohteena olevat tahot. Käytettävien viestintäkeinojen ja -välineiden on oltava saavutettavia ja tosiasiassa näkövammaisten ulottuvilla. Sisäisen viestinnän osalta tämä koskee sekä näkövammaisia työntekijöitä että näkövammaisia asiakkaita. Lisäksi on muistettava, että asiakkaiden omaisissa tai huoltajissa voi olla näkövammaisia, jolloin heidänkin tiedonsaantinsa on varmistettava.

Kuurosokeiden asiakkaiden osalta on muistettava, että heidän mahdollisuutensa saada tietoa fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä on useinmiten riippuvainen toisen henkilön, tulkin kuvailusta ja opastuksesta. Kommunikointitavat vaihtelevat, mutta kuurosokealla on oltava oikeus käyttää juuri hänelle sopivia menetelmiä.

Asiakasriskit ja henkilökunnan perehdyttäminen

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten työntekijöiden ja asiakkaiden ohella perehdyttämisessä on muistettava näkövammaiset työntekijät ja asiakkaat. Ohjeistuksen on oltava saatavilla näkövammaisille saavutettavassa muodossa, joita ovat saavutettava sähköinen muoto, isokirjoitus, äänite ja pistekirjoitus.

Henkilöstöllä on oltava tarvittava tieto kuurosokeiden käyttämistä viestintämenetelmistä, mm. viittomakielestä ja taktiiliviittomista. Henkilöstön tulee osata neuvoa kuurosokeaa asiakasta siitä, miten tulkki- ja opaspalveluja hankitaan, jos asiakas ei sitä itse osaa neuvoa. On myös huomattava, että kuurosokeiden kanssa kommunikointiin pitää varata riittävästi aikaa.

Toiminta- ja liikkumiskyvyn arviointi

Ohjeistuksessa viitataan THL:n laatimiin iäkkäiden toimintakyvyn arvioimiseksi tuotettuihin luotettaviin mittareihin perustuviin suosituksiin. On muistettava, ettei Suomessa ole käytössä mittareita, joilla mitataan näkövammaisten toimintakykyä. Käytössä olevat toimintakyvyn mittarit on tehty muita tarkoituksia varten, joten ne eivät ole täysin soveltuvia näkövammaisille.

Toimintarajoitteisten henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelut

Palvelusuunnitelman tavoitteena on koota kunnan ja asiakkaan yhteinen näkemys asiakkaan toimintakyvystä ja tarvittavista palveluista. Valitettavan usein palvelusuunnitelman laatimisessa on ongelmia tai se jätetään kokonaan laatimatta. Myöskään asiakas ei tule kuulluksi palvelusuunnitelman laadinnassa, vaan suunnitelmasta tulee helposti kunnan viranhaltijan sanelema. Näkövammaisten liitto esittää, että ohjeistuksen tähän kohtaan lisätään maininta asiakkaan oman osallisuuden korostamisesta ja tosiasiallisesta toteutumisesta palvelusuunnitelman laatimisprosessissa.

Apuvälinepalvelut

Ohjeistuksessa todetaan, että turvallinen lähiympäristö tukee toimintarajoitteisen henkilön yksilöllisten vahvuuksien ja voimavarojen hyödyntämistä. Näkövammaisten liitto esittää, että tähän lisätään maininta ympäristön esteettömyyden välttämättömyydestä.

Apuvälineen hankintaprosessi

Näkövammaisten apuvälinetarpeet vaihtelevat näkötilanteen mukaan. On välttämätöntä, että näkövammaisella asiakkaalla on useampia apuvälinevaihtoehtoja, joista hän voi valita itselleen tarkoituksenmukaisimman ja parhaiten soveltuvan. Vaihtoehtojen tärkeys on muistettava myös apuvälineitä kilpailutettaessa, sillä kilpailutuksen tuloksena ei saa syntyä tilannetta, jossa näkövammaiselle on tarjolla esimerkiksi vain yksi suurentava apuväline.

Maahanmuuttajataustaisen henkilön turvallisuus

Maahanmuuttajataustainen henkilö voi olla samalla myös näkövammainen. Tällöin on huolehdittava, että esimerkiksi maahanmuuttajan omalla äidinkielellä olevaa materiaalia on saatavissa näkövammaiselle saavutettavassa muodossa (saavutettava sähköinen muoto, isokirjoitus, äänite tai pistekirjoitus).

Monissa kulttuureissa vammaisuuteen suhtautuminen on piilottelevaa ja vammaiset eristetään ympäristöstä. On tärkeää, että näkövammaiselle maahanmuuttajalle kerrotaan suomalaisesta kulttuurista ja siitä, mitä mahdollisuuksia näkövammaisella ihmisellä on Suomessa. Tämä tieto on tärkeää myös näkövammaisen maahanmuuttajan omaisille. Maahanmuuttajataustaisissa henkilöissä voi olla myös kuurosokeita, joilla opastuksen ja tulkkauksen tarve korostuu.

Ympäristö eri asiakasryhmien näkökulmasta

Fyysinen esteettömyys

Fyysinen esteettömyys ei hyödytä vain asiakkaita, vaan on eduksi kaikille. Koska esteettömyys mahdollistaa kaikille mahdollisimman omatoimisen liikkumisen ja toimimisen tiloissa, Näkövammaisten liitto esittää, että kappaleen toisesta virkkeestä poistetaan sana asiakkaiden ja korvataan se sanalla kaikkien. Asiakkaiden ohella esteettömyys hyödyttää muun muassa asiakkaiden omaisia ja ystäviä sekä työntekijöitä.

Ulkotilat

Piha-alueilla olevissa portaissa tai jyrkissä kohdissa käsijohde on hyvä olla molemmin puolin. Lisäksi sen on jatkuttava yhtenäisenä portaiden tai jyrkän kohdan päättymiseen asti. Portaissa on tärkeää käyttää tummuuskontrastia niiden paremman erottuvuuden varmistamiseksi.

Talvikunnossapidosta on huolehdittava. Esimerkiksi näkövammaisen on mahdotonta liikkua valkoisen kepin kanssa, ellei kulkuväyliä ole aurattu tai liukkautta poistettu.

Sisäänkäynti

Sisäänkäynnin luiskassa ja portaissa on hyvä olla molemmin puolin yhtenäinen käsijohde. Lisäksi portaissa on hyvä käyttää tummuuskontrastia askelmien erottuvuuden varmistamiseksi.

Sisäänkäynnin on oltava selvästi erottuva ja näkövammaisen helposti löydettävissä.

Automaattisesti avautuvien ovien on hyvä aueta sivulle. Näkövammaiselle suoraan eteen avautuva automaattiovi on vaarallinen. Koska näkövammainen ei näe avautuvaa ovea, onnettomuusvaara oven osuessa näkövammaiseen on ilmeinen.

Ovessa oleva sähköinen ovenavauspainike on asennettava siten, että näkövammainen voi sen löytää.

Sisätilat

Monet käytössä olevat hissit eivät ole näkövammaisille esteettömiä.

Hissien tilauspainikkeet ja kerrospainikkeet on oltava havaittavissa myös tuntoaistilla tai kuulonvaraisesti. Näkövammaisen on voitava itsenäisesti tietää, minkä kerroksen painiketta hän painaa. Näillä ominaisuuksilla varustettuja hissejä on markkinoilla runsaasti, joten kyse ei ole erikoisuudesta.

Lisäksi näkövammaisen on voitava tietää, mihin kerrokseen hän hissillä saapuu. Tämä tieto on saatava kuulonvaraisesti siten, että hissi ilmoittaa puheena kerroksen, johon se saapuu. Tällä toiminnolla varustettuja hissejä on markkinoilla ja niitä toimitetaan muun muassa ulkomaille.

Turvakotitoiminta

Näkövammaisten liitto muistuttaa, että turvakodeilla on oltava osaamista ottaa vastaan näkövammainen asiakas.

Kiinteistönhuolto

Valaistus

Näkövammaisten liitto esittää, että tähän lisätään maininta valaistuksen tärkeydestä näkövammaisten kannalta.

Äänenvoimakkuus ja akustiikka

Tilojen huono akustiikka ja kaikuvuus haittaavat myös näkövammaisia. Puheesta on vaikea saada selvää, kun ei kuule kunnolla. Näkövammainen ei voi käyttää non-verbaalisten viestien tulkintaa apunaan, vaan hän on täysin kuulemansa puheen varassa. Jos puheesta ei huonon akustiikan tai kaikuvuuden vuoksi saa selvää, näkövammainen jää tilanteen ulkopuolelle.

Fyysinen esteettömyys

Fyysinen esteettömyys

Näkövammaisten liitto toistaa lausumansa kohdasta Ympäristö eri asiakasryhmien näkökulmasta ja alaotsikkona Fyysinen esteettömyys.

Ulkotilat

Näkövammaisten liitto toistaa lausumansa kohdasta Ympäristö eri asiakasryhmien näkökulmasta ja alaotsikkona Ulkotilat.

Opasteet

Näkövammaisten liitto esittää, että opasteissa mainitaan myös tuntoon perustuvat opasteet ja orientoitumiseen soveltuvat lattiaopasteet, jotka ovat välttämättömiä näkövammaisten kannalta. Tuntoaistiin perustuvia opasteita ovat kohokuvat, kohonumerot ja pistekirjoitusmerkinnät.

Ohjeistuksessa mainitaan, että Ikkunat, lasiseinät ja -ovet sekä peilit, joihin on vaara törmätä, tulisi varustaa havaittavin kontrastimerkinnöin. Lisäksi törmäysvaaraa voi ehkäistä kalustesijoittelulla. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että kalustesijoittelulla voi ehkäistä myös riskiä, että näkövammainen joutuu portaiden alle, jossa on vaara lyödä päänsä.

Sisäänkäynti

Näkövammaisten liitto toistaa lausumansa kohdasta Ympäristö eri asiakasryhmien näkökulmasta ja alaotsikkona sisäänkäynti.

Sisätilat

Näkövammaisten liitto toistaa lausumansa kohdasta Ympäristö eri asiakasryhmien näkökulmasta ja alaotsikkona sisätilat.

Lisätietoja

Ts. järjestöjohtaja Timo Kuoppala timo.kuoppala(at)nkl.fi


Näkövammaisten liitto ry

Jukka Tahvanainen       
toimitusjohtaja

Timo Kuoppala
ts. järjestöjohtaja