Julkaistu 29.3.2016
Lau­sun­to pos­ti­lain uu­dis­ta­mi­ses­ta

Näkövammaisten liitto ry       
PL 30
00030 IIRIS

Liikenne- ja viestintäministeriö
tomi.lindholm@lvm.fi

Näkövammaisten liitto ry haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin postilain uudistamisen yhteydessä.

1. Näkövammaisen lähetys postilaissa

Liitto pitää tarpeellisena sitä, että nykyiseen postilakiin sisältyy säännös näkövammaisen lähetyksestä (40 a §). Nykyisen säännöksen mukaan näkövammaisella henkilöllä on oikeus lähettää maksutta pistekirjoitusta sisältävä lähetys laista ilmenevin reunaehdoin. Pykälää tulisi täsmentää siten, ettei siinä rajattaisi lähettäjäksi näkövammaista henkilöä vaan lähetysoikeuden tulisi koskea kaikkia yksityishenkilöitä. Tällainen laajennus merkitsisi käytännössä sitä, että näkövammaiselle lähetettävä pistekirjoituslähetys olisi maksutonta.

Posti Oy on tulkinnut näkövammaisen lähetystä myönteisesti ja käytännössä yksityishenkilöt ovat voineet lähettää pistekirjoitusta sisältävän lähetyksen maksutta. Liittoon tulee kuitenkin aika ajoin  yhteydenottoja asian tulkinnasta ja Posti Oy:n sisälläkin tulkinnat vaihtelevat.

Säännöksen laajentamisella ei liene merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ja laajennus edesauttaisi näkövammaisten henkilöiden sosiaalista kanssakäymistä ja tiedonsaantia. Säännöksen laajennuksella saatettaisiin voimaan vallitseva käytäntö.

2. Maailman postiliiton yleissopimuksen 7. artiklan huomioiminen postilain uudistamisen yhteydessä

Maailman postiliiton yleissopimukseen sisältyy määräyksiä postimaksujen vapauttamisesta (7. artikla). Suomi on hyväksynyt aiemmin tätä artiklaa koskevan varauman, joka mahdollistaa järjestää kansallisesti asian artiklasta poikkeavalla tavalla.
Näkövammaisten liitto pitää tärkeänä, että postilain uudistamisen yhteydessä Suomi sitoutuisi noudattamaan Maailman postiliiton ylessopimuksen 7 artiklan Sokeainlähetystä koskevia määräyksiä ja ne sisälytettäisiin postilakiin. Perusteluiksi esitämme seuraavaa:

2.1 Näkövammaiset ihmiset ovat tiedonsaantinsa osalta hyvin haavoittuvassa asemassa valtaväestöön nähden ja siksi kaikki tukitoimet heidän tiedonsaantinsa parantamiseksi ovat perusteltuja.

Tätä näkemystä tukevat myös useat kansainväliset käytännöt. Monissa maissa on käytäntö, että sokeainlähetykset hoidetaan valtioiden kustannuksella, esimerkkinä Ison Britannian Articles for the Blind -järjestelmä (Royal Mail).

Suomessa Raha-automaattiyhdistys tukee näkövammaisten postilähetyksiä avustuksella. Rahoitusta ei tulisi kuitenkaan hoitaa vuosittain katkolla olevalla epävarmalla rahoituksella, vaan kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti valtion toimesta.

2.2 Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen

Sopimuksen artiklassa 21 todetaan mm. seuraavaa:

"21 artikla

Sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen, että vammaiset henkilöt voivat käyttää oikeutta sanan-ja mielipiteenvapauteen, mukaan lukien vapaus etsiä, vastaanottaa ja välittää tietoja ja ajatuksia yhdenvertaisesti muiden kanssa sekä käyttäen kaikkia valitsemiaan tämän yleissopimuksen 2 artiklassa määriteltyjä viestintämuotoja, muun muassa:

a) antamalla suurelle yleisölle tarkoitettua tietoa vammaisille henkilöille oikea-aikaisesti ja ilman lisäkuluja sellaisessa saavutettavassa muodossa ja sellaista saavutettavaa teknologiaa käyttäen, jotka soveltuvat eri tavoin vammaisille henkilöille;

b) hyväksymällä sen, että vammaiset henkilöt käyttävät virallisessa vuorovaikutuksessaan viittomakieliä, pistekirjoitusta, puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää sekä kaikkia muita valitsemiaan saavutettavia viestintäkeinoja, -tapoja ja -muotoja, sekä helpottamalla näiden käyttöä;

c) kehottamalla yksityisiä tahoja, jotka tarjoavat palveluja myös internetin välityksellä suurelle yleisölle, antamaan tietoa ja palveluja vammaisille henkilöille saavutettavassa ja käyttökelpoisessa muodossa; "

Sopimuksen ratifiointi on Suomessa loppusuoralla, mutta jo sopimuksen allekirjoittaminen edellyttää, ettei Suomi saa valmistella lainsäädäntöä, joka on sopimuksen vastaista.Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimuksen henki edellyttäisi, ettei Suomi rajaisi äänitteitä pois maksuttomasta postiliikenteestä.

2.3 Valtaosa näkövammaisista ei saa vammaistukea vaan eläkettä saavan hoitotukea

Varaumasta päätettäessä näkövammaisten postilähetysten laajentamattomuutta järjestöihin ja äänitteisiin perusteltiin mm. vammaisetuuslailla ja sillä, että  ylin vammaistuki on suuruudeltaan 417 euroa kuukaudessa.

Perusteluina esitettiin:

 "Lisäksi vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaan sokeilla on oikeus myös vammaistukeen, joka kattaa muun muassa vammaisuudesta aiheutuvia erityistarpeita. Lain 16 §:n mukaan oikeus vammaistukeen on 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä, jonka toimintakyvyn arvioidaan olevan sairauden, vian tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi edellytetään, että henkilön sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu haittaa, avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta taikka erityiskustannuksia.
Ylin vammaistuki on tällä hetkellä 417,68 euroa kuukaudessa. Lain 3 momentin mukaan sokealla on oikeus saada ylin vammaistuki. Vammaisetuuden maksaa kansaneläkelaitos. Vammaistuen on tarkoitettu kattavan vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. "

Perustelu on harhaanjohtava, sillä vammaistukea ei voi saada henkilö, joka  saa: kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea, yksilöllistä varhaiseläkettä, vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, takuueläkettä, työeläkelakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea, yksilöllistä varhaiseläkettä, vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, kuntoutustukea tai vastaavaa etuutta ulkomailta, täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutusta koskevien eri lakien tai sotilasvammalain mukaista jatkuvaa tapaturmaeläkettä, elinkorkoa tai työkyvyttömyyseläkettä, sellaista ansionmenetyskorvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Näkövammarekisterin vuoden 2014 tilastojen mukaan 65-vuotta täyttäneitä on elossa olevista (31.12.2014) näkövammaisista kaiken kaikkiaan 69 prosenttia ja uusista vuonna 2014 ilmoitetuista peräti 88 prosenttia. Viimeksimainittu luku on korkein koskaan mitattu ja se kuvastaa kuinka näkövammaisten keski-ikä kasvaa Suomessa koko ajan. (Lähde: Näkövammarekisterin vuosikirja 2014).

Todellisuudessa valtaosa näkövammaisista ei siis saa esityksessä mainittua vammaistukea, vaan sen sijaan eläkettä saavan perushoitotukea, joka on tällä hetkellä suuruudeltaan 62,25 e/kk.

Lisätietoja

Lisätietoja antavat johtaja Teuvo Heikkonen, 050 596 5002, teuvo.heikkonen@nkl.fi ja järjestöpäällikkö Markku Möttönen, 09 3960 4655, 050 596 5021, markku.mottonen@nkl.fi

NÄKÖVAMMAISTEN LIITTO RY

Teuvo Heikkonen      
johtaja           

Markku Möttönen
järjestöpäällikkö