7.12.2016
Lau­sun­to pos­ti­lain muut­ta­mi­ses­ta

Liikenne- ja viestintäministeriö
kirjaamo@lvm.fi
tomi.lindholm@lvm.fi

Viite: Lausuntopyyntö 3.11.2016 LVM/1042/03/2015
Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi postilain muuttamiseksi

Näkövammaisten liitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä luonnoksesta laiksi postilain muuttamisesta.

Näkövammaisen lähetys

Luonnoksen 40 a §:ssä ehdotetaan laajennettavaksi maksuttoman pistekirjoituslähetyksen lähettäjätahoa kaikkiin yksityishenkilöihin. Muutos on oikeansuuntainen, mutta ei juurikaan muuta vallitsevaa käytäntöä. Nyt tarvittaisiin rohkeampi askel lähettäjätahojen osalta laajentamalla maksuton lähetysoikeus tahoihin, jotka tuottavat ja/tai lähettävät kirjoja, lehtiä ja oppimateriaaleja sekä vastaavia aineistoja näkövammaisille. Tärkeimpiä tahoja ovat Näkövammaisten kirjasto (Celia) kumppanikirjastoineen ja näkövammaisjärjestöt.

Pistekirjoitusaineiston määrä on viime vuosina vähentynyt ja painopiste siirtynyt digitaalisiin äänitteisiin. Vaikka verkkovälityksen merkitys kasvaa jatkuvasti, erityisesti ikääntyneiden näkövammaisten osalta tarvitaan postitse lähetettyjä fyysisiä äänikirjoja ja -lehtiä jatkossakin.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle Maailman postiliiton yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta  sekä postilain muuttamisesta (HE 29/2014 vp) on kohdassa "3 Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö" valaiseva vertailu kansainväliseen käytäntöön sokeainlähetyksen osalta. Suomi on Maailman postiliiton yleissopimukseen tekemänsä varauman ansiosta sokeainlähetyksiä koskien ehdoton hännänhuippu. Kaikissa verrokkimaissa sokeainlähetysten maksuton lähettämis- ja vastaanotto-oikeus koskee yksityishenkilöiden lisäksi näkövammaisia palvelevia tahoja ja äänitteet sisältyvät sokeainlähetyksen piiriin. Kustannukset laajennuksista voisivat Ruotsin ja Norjan kokemusten perusteella olla aluksi noin miljoonan euron tasolla ja laskea siitä verkkopalvelujen kehittyessä helpommin käytettäviksi. Näkövammaispostin maksuista osa on katettu Raha-automaattiyhdistyksen vuosittain myöntämällä avustuksella, mutta tämä avustus ei kata kaikkien tahojen lähettämän näkövammaispostin kuluja eikä järjestöjenkään lähettämän näkövammaispostin kuluja kokonaisuudessaan.

Jakelu

43 § sisältää ehdotuksen ensisijaisesta lokerikkojakelusta. Se aiheuttaisi monille näkövammaisille suuria ongelmia. Oman postin löytäminen ja postien sekaantumismahdollisuus erityisesti avoimissa lokeroissa heikentää yksityisyyden suojaa. Pistekirjat ja -lehdet ovat suurikokoisia ja vaativat huomattavan ison lokeron, kun kirja sisältää yleensä useita pistesidoksia. Näkövammaisella tuleekin säilyttää maksuton vaihtoehto saada postinsa huoneistokohtaisesti postiluukkuun.

Saapumisilmoitus

43 §:ää ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että postipakettien lisäksi kokonsa puolesta jakeluun soveltumattomien lähetysten jakelussa voidaan käyttää saapumisilmoitusta.

Pistekirjat ja -lehdet on toistaiseksi kannettu kotiin. On pelättävissä, että käytäntö muuttuu lokerikkojakelun myötä suurikokoisten pistekirjoitusaineistojen osalta saapumisilmoitukseen. Näkövammaisten mahdollisuudet piipahtaa itse postissa ovat muuhun väestöön verrattuna huonot. Useimmat joutuisivat käyttämään kuljetuspalvelua lähetysten noutamiseen postitoimipaikasta. Sen vuoksi pistekirjoituslähetykset pitää jatkossakin asettaa erityisasemaan kotiinkannossa ilman lisämaksuja.
Näkövammaisten liitto ry

Teuvo Heikkonen       
johtaja           

Markku Möttönen
järjestöpäällikkö