Lausunto 11.2.2015
Hal­li­tuk­sen esi­tys edus­kun­nal­le laeik­si las­ten päi­vä­hoi­dos­ta an­ne­tun lain muut­ta­mi­ses­ta ja eräik­si sii­hen liit­ty­vik­si laeik­si HE 341/2014 vp

Näkövammaisten Keskusliitto ry
PL 61
00030 Iiris
09 396041

Eduskunta
Sivistysvaliokunta

Taustaa

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta antaa kirjallinen lausunto varhaiskasvatukseen liittyvistä lakimuutoksista.
 
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten päivähoidosta annettua lakia. Lain nimike muutettaisiin varhaiskasvatuslaiksi, ja laissa korostettaisiin lapsen edun huomioimista päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä. Lisäksi laissa ehdotetaan säädettäväksi muun muassa ryhmäkoosta ja varhaiskasvatussuunnitelmasta.
 
Näkövammaisten Keskusliitto haluaa kiinnittää sivistysvaliokunnan huomiota muun muassa ryhmäkokoihin, varhaiskasvatussuunnitelmaan, varhaiskasvatusympäristöön, näkövammaisten lasten ja näkövammaisten vanhempien osallisuuteen sekä näkövammaisen lapsen tosiasiallisen tuen tarpeen toteutumiseen.

Laki lasten päivähoidosta

Ryhmäkoot (5 a §)

Pykälässä ehdotetaan, että päiväkodin yhdessä ryhmässä saisi olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että päivähoitoasetuksen 6 §:n 3 momentin mukaan erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevat lapset tulee ottaa huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten erityistä avustajaa.
 
Näkövammaisten Keskusliitto kannattaa ryhmäkoosta säätämistä. Se huomauttaa, että pykälään olisi suositeltavaa laittaa viittaus päivähoitoasetukseen, jossa säädetään vammaisten tai muutoin erityistä tukea tarvitsevien lasten vaikutuksesta ryhmäkokoon. Näkövammaisten lasten kannalta tämä on merkittävä asia.

Varhaiskasvatusympäristö (6 §)

Esityksen mukaan varhaiskasvatusympäristöltä edellytettäisiin esteettömyyden huomioimista. Lisäksi yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tiloja, toimintaympäristöä ja välineitä suunnitellessa ja hankittaessa olisi otettava huomioon niiden soveltuvuus vammaisille ja toimintarajoitteisille lapsille.
 
Näkövammaisten Keskusliitto pitää näitä lisäyksiä hyvinä. Se kuitenkin huomauttaa, että varhaiskasvatusympäristö sisältää myös muun muassa käytettävät tieto- ja viestintä-tekniset ratkaisut, joiden on oltava saavutettavia ja käytettäviä.

Varhaiskasvatussuunnitelma (7 a §)

Pykälän mukaan varhaiskasvatukseen päiväkodissa tai perhepäivähoidossa osallistuvalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Sen tavoitteena olisi huomioida lapsen yksilöllisen tuen tarpeet, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä huoltajien näkemykset varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Suunnitelma laadittaisiin yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lapsen huoltajien kanssa. Laatimiseen voisivat tarvittaessa osallistua myös muut tahot.

Näkövammaisten Keskusliitto kannattaa varhaiskasvatussuunnitelman laatimista. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä kaikkien tarvittavien tahojen kanssa. On hyvä, että tämä on kirjattu pykälätasolle.

Näkövammaisten lasten kohdalla on välttämätöntä tehdä yhteistyötä näkövamma-alan asiantuntijoiden kanssa. Näitä ovat muun muassa keskussairaaloiden kuntoutusohjaajat, Näkövammaisten Keskusliiton lasten kuntoutuksen työntekijät sekä etenkin esiopetusvaiheessa oppimis- ja ohjauskeskus Onervan ohjaavat opettajat. Lapsen tuen tarve ja toteutettavat toimenpiteet on kirjattava, riittävän tarkasti ja yksiselitteisesti, lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tämä on tehtävä tiiviissä ja aidossa yhteistyössä näkövammaisen lapsen huoltajien kanssa.

Varhaiskasvatussuunnitelman on oltava linjassa muiden lapselle tehtyjen suunnitelmien, kuten kuntoutussuunnitelma tai palvelusuunnitelma, kanssa. Huomiota on kiinnitettävä asiakirjojen sitovuuteen, jotta ne eivät jää vain toteutumattomiksi suosituksiksi.

Näkövammaisten Keskusliiton mielestä on hyvä, että varhaiskasvatussuunnitelma on tarkistettava tarpeen mukaan ja vähintään kerran vuodessa. Aloite suunnitelman tarkistamiseksi voi tulla varhaiskasvatuksen henkilöstöltä, muulta viranomaiselta tai lapsen huoltajilta, mikä on kannatettavaa.

Osallisuus ja vaikuttaminen (7b §)

Esityksen mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
 
Näkövammaisten Keskusliitto kannattaa osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyvää yleissäännöstä. Näkövammaisten lasten mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Samoin näkövammaisten huoltajien on voitava osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhdenvertaisesti muiden huoltajien kanssa. Kodin ja perheen kunnioittamista käsittelee myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 23 artikla.

Yhteistyö (11 e §)

Pykälän mukaan kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, lastensuojelusta ja muusta sosiaalihuollosta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan myös vammaispalvelut sekä kerhotoimintaa järjestävät tahot.
 
Näkövammaisten Keskusliitto korostaa yhteistyön tärkeyttä. Näkövammaisten lasten kohdalla keskeinen yhteistyötaho voi olla myös Näkövammaisten Keskusliiton lasten kuntoutus tai muut näkövammaisten lasten kanssa työskentelevät henkilöt. Yksityiskohtaisiin perusteluihin on suositeltavaa lisätä maininta vammaisjärjestöistä.

Muuta

Näkövammaisen lapsen kehityksen ja oppimisen tuki

On välttämätöntä, että näkövammainen lapsi saa varhaiskasvatuksessa sen tuen, mitä hän näkövamman vuoksi tarvitsee. Lisäksi on huolehdittava monivammaisten näkövammaisten lasten tuen tarpeen toteutumisesta. Näkövammaisen lapsen on saatava varhaiskasvatukseen henkilökohtainen avustaja, mikäli se on lapsen tarpeen ja edun mukaista. Apuvälineiden käyttöön on rohkaistava ja varhaiskasvatuksen henkilöstön on osattava käyttää näkövammaisella lapsella olevia apuvälineitä. Näkövammaista lasta on rohkaistava ja ohjattava toimimaan muiden lasten kanssa sekä opettelemaan sosiaalisia, vuorovaikutus- ja omatoimisuustaitoja.
 
Sokeiden lasten kohdalla on tärkeää kannustaa lasta käsien käyttöön sekä tutustuttaa häntä pisteaakkosiin ja pistekirjoitukseen silloin, kun näkevät lapset tutustuvat kirjaimiin. Käsien käyttöä ja kuvalukemista on suositeltavaa harjoitella myös muun muassa koskettelukirjojen avulla. Näkövammaisen lapsen varhaiskasvatuspaikka voi lainata kirjoja Celia-kirjastosta, joka on koko maata palveleva valtion erikoiskirjasto.

Vammaiset maahanmuuttajalapset

Näkövammaisten Keskusliitto on huolestunut näkövammaisista maahanmuuttajalapsista, joilla ei esimerkiksi ole kotikuntaa Suomessa. Näkövammaisten maahanmuuttajalasten oikeus varhaiskasvatukseen on taattava. Heidät on rinnastettava lapsiin, joilla on kotikunta. Varhaiskasvatuksella on tärkeä merkitys näkövammaiselle maahanmuuttajalapselle muun muassa kotoutumisen ja tulevan koulunkäynnin näkökulmasta.

Lisätietoja

koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802


Näkövammaisten Keskusliitto ry

Jukka Tahvanainen
toimitusjohtaja

Merja Heikkonen
järjestöjohtaja