19.12.2016
Luon­nos hal­li­tuk­sen esi­tyk­sek­si edus­kun­nal­le laik­si am­ma­til­li­ses­ta kou­lu-tuk­ses­ta ja eräik­si sii­hen liit­ty­vik­si laeik­si (8.11.2016)

kirjaamo@minedu.fi
reformi@minedu.fi

Näkövammaisten liitto ry on tutustunut luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ammatillisesta koulutuksesta. Uudistuksella toteutettaisiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, joka on yksi pääministeri Sipilän hallitusohjelman osaaminen ja koulutus -painopisteen kuudesta kärkihankkeesta.

Esitys koskee kaikkia ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, myös näkövammaisia ja muita vammaisia opiskelijoita. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että asian merkityksellisyyden vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön olisi ollut aiheellista pyytää lausuntoja myös vammaisjärjestöiltä. Tähän velvoittaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 4 artikla yleiset velvoitteet 3 kohta.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja yhdenvertaisuuslaki

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että esityksessä on otettava huomioon läpileik-kaavasti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Ratifioitu sopimus on tullut voimaan 10.6.2016 ja sen velvoitteita on noudatettava lainsää-dännön valmistelussa. Sopimuksella on kattavuutensa vuoksi erittäin merkittävä vaikutus vammaisten ihmisten oikeuksien ja olojen järjestämiseen.

Ammatillista koulutusta käsittelevässä hallituksen esityksen luonnoksessa on kohtia, jotka ovat sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen että yhdenvertaisuuslain (1325/2014) vastaisia.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja perustuslain (731/1999) 22 § velvoittavat julkisen vallan turvaamaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Yleissopimuksen läpileikkaavina valtioita velvoittavina periaatteina ovat muun muassa yhdenvertaisuuden, esteettömyyden ja osallisuuden toteutuminen. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi yleissopimus velvoittaa kohtuullisten mukautusten tekemiseen.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen ja kohtuullisten mukautusten tekeminen koskevat myös yksityisiä toimijoita. Valtion on huolehdittava siitä, että lainsäädäntö velvoittaa yksityiset toimijat toimimaan yleissopimuksen säännösten mukaisesti.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 24 artikla käsittelee koulutusta. Artiklan säännökset velvoittavat takaamaan yhdenvertaisen oikeuden koulutukseen. Vammaisia ihmisiä ei saa sulkea koulutusjärjestelmän ulkopuolelle vammaisuuden vuoksi. Lisäksi vammaisia ihmisiä varten on tehtävä heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset.

Yhdenvertaisuuslain 6 §:ssä säädetään koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta. Koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta tehdä kohtuullisia mukautuksia säädetään yhdenvertaisuuslain 15§:ssä.

Mikäli käsiteltävänä olevan lain Sora-lainsäädäntöä koskevat pykälät säädetään esitetyllä tavalla, ne ovat vakavassa ristiriidassa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja yhdenvertaisuuslain kanssa. Tällöin opetus- ja kulttuuriministeriö ei noudata sopimuksen velvoitteita.

Laki ammatillisesta koulutuksesta

4 luku Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen

29 § Hakeutuminen ja hakumenettelyt

Pykälässä säädetään jatkuvasta hausta. Sen mukaan hakeutujalla on oikeus vapaasti hakeutua suorittamaan laissa tarkoitettua tutkintoa tai muuta koulutusta. Hakumenettelyistä päättää koulutuksen järjestäjä.

Näkövammaisten liitto pitää jatkuvaa hakua monelta osin kannatettavana. Se mahdollistaa opiskelemaan hakeutumisen muun muassa kesken lukuvuoden ja tilanteissa, joissa yhteishakuun osallistuminen ei syystä tai toisesta ole ollut mahdollista. Näkövammaisten kannalta esimerkiksi valmentavaan koulutukseen hakeutuminen kesken lukukauden tai lukuvuoden voi olla välttämätöntä. Tällaisia tarpeita on esimerkiksi niillä näkövammaisilla tai näkövammautuneilla, jotka tarvitsevat vaikkapa kesken lukio- tai korkeakouluopintojen valmentavaa koulutusta hankkiakseen näkövammaisena opiskelussa ja työskentelyssä tarvittavia taitoja. Näitä taitoja eritellään tässä lausunnossa pykälän 30 kohdalla.

On välttämätöntä, että valmentavaan koulutukseen voi siirtyä sekä kesken lukuvuoden että kesken edellä mainittujen opintojen. Lisäksi on välttämätöntä, että näkövammainen opiskelija voi taidot hankittuaan siirtyä valmentavasta koulutuksesta takaisin aiempaan opiskelu- tai työpaikkaansa.

Jatkuvan haun uhkana on sen toimimattomuus käytännössä. Näkövammaisten liitto kysyy, millä tavoin opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa, että jatkuvan haun idea ja toimintatapa toteutuvat koulutuksen järjestäjien toiminnassa.

Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan nykyinen koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuva valinta korvataan oppimisvalmiuksia mittaavalla kokeella. Oppimisvalmiuksia mittaavaa koetta käytettäisiin, jos ammatilliseen koulutukseen hakeva ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää tai hänen todistuksensa ei muutoin ole vertailukelpoinen. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että oppimisvalmiuksia mittaava koe on toteutettava saavutettavasti, jotta siihen ohjattu näkövammainen hakija voi suorittaa sen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Ellei tätä varmisteta, näkövammainen hakija on selkeästi muita hakijoita huonommassa asemassa.

Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku, perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku ja erityisopetuksena järjestettävänammatillisen koulutuksen haku järjestetään samanaikaisesti helmi-maaliskuulla. Esitys on kannatettava.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku sekä perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku toteutetaan samalla hakulomakkeella. Jos hakija valitaan yhteishaussa tutkintotavoitteiseen koulutukseen, perusopetuksen jälkeisiä valmistavia koulutuksia koskeva hakemus raukeaisi. Hakija voisi kuitenkin hakea perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin jatkuvan haun kautta, jos hän ei haluaisikaan ottaa vastaan saamaansa tutkintotavoitteista opiskelupaikkaa.

Näkövammaisten liitto suhtautuu kriittisesti saman hakulomakkeen käyttämiseen. Riskinä on, että näkövammainen hakija jää kokonaan ilman opiskelupaikkaa, jos hän hakee ensisijassa perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin ja vasta viimeisinä hakutoiveina toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tai lukiokoulutukseen. Ellei hän tule valituksi perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen, hän saattaa hakutoivejärjestyksen vuoksi jäädä valitsematta myös toisen asteen koulutukseen. Hakuajat on tarkoituksenmukaista yhtenäistää, mutta kaikki kolme hakua on suositeltavaa tehdä omilla hakulomakkeilla, jolloin riski jäädä ilman opiskelupaikkaa pienenee.

30 § Tutkinnon suorittajaksi ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset

Esityksen mukaan tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi voidaan ottaa hakija tai hakeutuja, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen tai tutkinnon suorittamiseen. Näkövammaisten liitto kysyy, millä tavoin ja millaisella osaamisella koulutuksen järjestäjä arvioi näkövammaisen hakijan riittäviä edellytyksiä kyseessä olevien opintojen suorittamiseen. Koulutuksen järjestäjillä ei useinkaan ole tarvittavaa osaamista ja tietämystä näkövammaisena opiskelusta, vaan usein heidän käsityksensä pohjautuvat ennakkoasenteisiin sekä näkemykseen, ettei näkövammaista hakijaa kannata ottaa opiskelijaksi. Uhkana on, että näkövammaisten opiskelumahdollisuudet heikkenevät nykyisestä. Koulutuksen järjestäjät voivat oman työnsä tukena käyttää Näkövammaisten liitossa olevaa koulutukseen ja työelämään liittyvää asiantuntemusta.

Ehdotetun pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä on olisi lisäksi, että opiskelijaksi pyrkivän tavoitteena olisi valmentavan koulutuksen jälkeen hakeutua suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Tämä sulkee pois ne näkövammaiset, jotka tarvitsevat valmentavaa koulutusta näkövammaisena opiskelussa ja työskentelyssä tarvittavien taitojen opiskeluun, ja joiden tavoitteena on hakeutua lukioon, korkea-asteelle tai palata suoraan työelämään.

Näkövammaisten liitto vaatii, että tähän lisätään vastaava poikkeussäännös kuin 3 momentissa säädetään koskien 2 momentin 1 kohtaa. Se esittää, että pykälän 3 momentin poikkeussäännöstä täydennetään tältä osin. Täydennyksen jälkeen pykälän 3 momentti on seuraava:

"Hakija tai hakeutuja voidaan kuitenkin ottaa opiskelijaksi ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen, vaikka hän on suorittanut 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnon tai koulutuksen, jos ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syystä perusteltua. Hakija tai hakeutuja voidaan kuitenkin ottaa opiskelijaksi, vaikka hänen tavoitteenaan ei ole 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu koulutus, jos ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syystä perusteltua."

Lisäksi Näkövammaisten liitto vaatii, että pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätään esimerkki poikkeussäännöksen soveltamisesta. Hyvä esimerkki on näkövammainen, joka on näkövammautunut työiässä tai näkötilanne on muuttunut merkittävästi. Hänen tavoitteensa on muualla kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa, mutta ennen opiskelemaan hakeutumista hänen on välttämätöntä hankkia opiskelussa ja tulevassa työelämässä tarvitsemansa erityistaidot. Ilman poikkeussäännöstä näiden näkövammaisten asema on vakavasti uhattuna.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin poikkeuksesta, jonka mukaan tietyillä edellytyksillä henkilö voitaisiin ottaa opiskelijaksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen, vaikka hän olisikin suorittanut pykälän 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnon tai koulutuksen. Opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä olisi tällöin, että valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi erityisistä syistä perusteltua.

Näkövammaisten liitto kannattaa pykälän 3 momentin poikkeussäännöstä.

Yksityiskohtaisissa perusteluissa esimerkeiksi on otettu maahanmuuttajataustainen opiskelija ja opiskelija, joka joutuu terveydentilansa vuoksi kouluttautumaan uuteen ammattiin ja valmentavan koulutuksen suorittamisen voidaan katsoa olevan opiskeluvalmiuksien hankkimiseksi perusteltua.

Näkövammaisten liitto on erityisen huolestunut niistä jonkin aiemman tutkinnon suorittaneista, joiden näkötilanne muuttuu merkittävästi, tai jotka näkövammautuvat työiässä. On välttämätöntä, että heille taataan mahdollisuus suorittaa valmentava koulutus, jotta he saavat valmiudet opiskella ja työskennellä toisenlaisella tavalla. On aivan eri asia opiskella ja työskennellä näkemiseen perustuvilla tekniikoilla kuin käyttää näkövammaisten apuvälineitä, pistekirjoitusta tai valkoista keppiä ja opiskella tai työskennellä niiden avulla. Valmentava koulutus on ainoa paikka, jossa näitä taitoja voi opiskella pitkäkestoisesti ja kattavasti. Erilaiset lyhytkestoiset kuntoutukset eivät vastaa tähän tarpeeseen. Näkövammaisten liitto vaatii, että näiden ihmisten tilanne otetaan vakavasti ja mahdollisuus valmentavaan koulutukseen hakeutumiseen taataan.

32 § Esteettömyys

Pykälässä säädetään hakijan tai hakeutujan terveydentilan ja toimintakyvyn arvioinnista tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä. Kyse on vuoden 2012 alussa voimaan tulleesta Sora-lainsäädännöstä ja sen soveltamisesta.

Sora-lainsäädäntöä säädettäessä vammaisjärjestöt ja opiskelijajärjestöt toivat useaan otteeseen esiin huolen vammaisten opiskelumahdollisuuksista ja niiden heikentymisestä Sora-lainsäädännön myötä. Uhkakuvan toteutumista pidettiin lainsäätäjien taholta epätodennäköisenä. Käytännössä SORA-lainsäädännön soveltaminen on vaikeuttanut vammaisten hakeutumista ja pääsyä koulutukseen sekä vaikuttanut negatiivisesti heidän koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiinsa. Ongelmia on ollut erityisesti toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Vammaisten hakijoiden hakemuksia ei ole haluttu ottaa huomioon, opiskelijaksi ottamisen esteitä on katsottu pelkän diagnoosin perusteella eikä opiskelujen erityisjärjestelyistä tai vaihtoehtoisista suoritustavoista ole edes keskusteltu. Vammaisjärjestöt ovat toimittaneet opetus- ja kulttuuriministeriölle tapausesimerkkejä ja esittäneet vakavan huolensa Sora-lainsäädännön vaikutuksista vammaisten opiskelijoiden asemaan. Tätä viestiä ei ole kuultu.

SORA-lainsäädäntöä säädettäessä Eduskunnan perustuslakivaliokunta (PeVL 60/2010) huomautti, että vaikka henkilön terveydentila tai vammaisuus voi estää osallistumisen esimerkiksi joihinkin opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin, ei tämä välttämättä merkitse sitä, että henkilö olisi sopimaton opiskelemaan kyseistä alaa. Perustuslakivaliokunnan lausunto on sivuutettu lähes täysin.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 24 artiklassa korostetaan muun muassa sitä, ettei vammaisia saa sulkea koulutusjärjestelmän ulkopuolelle, ja että heillä on oikeus yksilöllisten tarpeidensa mukaisiin kohtuullisiin mukautuksiin. Vammaisten oikeus muun muassa ammatilliseen osallistumiseen tunnustetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 26 artiklassa.

Esitettävä 32 § ei vastaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vaatimuksia. Se ei myöskään ole yhdenvertaisuuslain säännösten mukainen. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta ja yhdenvertaisuuslakia on eritelty tarkemmin tämän lausunnon alussa.

Esitettävässä pykälässä todetaan "jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa". Näkövammaisten liitto huomauttaa, ettei tämä säännös vastaa YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen vaatimuksia tehdä yksilöllisiä kohtuullisia mukautuksia. Yleissopimuksen vaatimus on selvästi laajempi kuin vain esteen poistaminen kohtuullisin toimin. Näkövammaisten liitto vaatii, että pykälän sanamuoto korjataan.

Näkövammaisten liitto esittää pykälän kuuluvan seuraavasti:

"Hakijan tai hakeutujan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi ottamiselle. Vammaisten henkilöiden osalta tulee tehdä heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset. Tutkinnon suorittajaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos 69§:ssä tarkoitettuihin tutkintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Vammaisten henkilöiden kohdalla tulee ottaa huomioon heille yksilöllisten tarpeiden mukaan tehdyt kohtuulliset mukautukset.

Lain 69 §:ssä tarkoitetuissa tutkinnoissa tutkinnon suorittajaksi ottamisen esteenä on myös tämän lain 69 §:n, ammattikorkeakoululain (932/2014) 33 §:n tai yliopistolain (558/2009) 43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.
Koulutuksen järjestäjän tulee antaa hakijalle tai hakeutujalle tieto siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä tutkinnon tai koulutuksen suorittamiseen liittyy.

Opetushallitus määrää 69 §:ssä tarkoitettuihin tutkintoihin liittyvistä terveydentilaa koskevista vaatimuksista."

5 luku Henkilökohtaistaminen

35 § Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma

Pykälän 2 momentissa säädetään, että koulutuksen järjestäjän tehtävänä on laatia yhdessä hakeutujan, tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan kanssa henkilökohtaistamisesta asiakirja eli henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOS).

Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että koulutuksen järjestäjä voi tarvittaessa tehdä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatimisessayhteistyötä myös muiden kuin pykälätasolla mainittujen asiantuntijatahojen kanssa. Näkövammaisten liitto vaatii, että muut asiantuntijatahot lisätään pykälätasolle. Tällöin 35 §:n 2 momentti on seuraava:

"Koulutuksen järjestäjä laatii yhdessä hakeutujan, tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan kanssa henkilökohtaistamisesta asiakirjan (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma). Siltä osin kun osaamisen osoittaminen tai hankkiminen tapahtuu työpaikalla, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaan osallistuu myös hakeutujan, tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan työnantaja taikka muu työpaikan edustaja. Jos työvoimakoulutukseen sisältyy työpaikalla tapahtuvaa osaamisen hankkimista, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaan voi osallistua myös työ- ja elinkeinotoimiston edustaja. Koulutuksen järjestäjän tulee henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinnassa tehdä yhteistyötä myös muiden tarvittavien tahojen kanssa."

Näkövammaisten opiskelijoiden kohdalla koulutuksen järjestäjät voivat käyttää oman työnsä tukena Näkövammaisten liitossa olevaa koulutuksen ja työelämän asiantuntemusta.

36 § Suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen valinta

Pykälän 1 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä arvioi yhdessä tutkinnon suorittajaksi tai valmentavan koulutuksen opiskelijaksi hakeutuvan kanssa, mitä tutkintoa, tutkinnon osaa tai koulutusta hakeutujan on tarkoituksenmukaista lähteä suorittamaan.

Esityksen perusajatus soveltuvan koulutusalan valinnasta on kannatettava. Näkövammaisten liitto kysyy, millaisella osaamisella ja millä kriteereillä koulutuksen järjestäjä arvioi näkövammaisen hakeutujan mahdollisuutta opiskella alaa, jolle hän on hakeutumassa. Kokemusten mukaan koulutuksen järjestäjien tietämys näkövammaisuudesta ja näkövammaisena opiskelusta on vähäistä tai olematonta. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että koulutuksen järjestäjät käyttävät työnsä tukena Näkövammaisten liitossa olevaa koulutuksen ja työllisyyden asiantuntemusta. Jotta koulutuksen järjestäjät tekevät yhteistyötä tarvittavien tahojen kanssa, se on perusteltua kirjata vähintään pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin.

40 § Tutkinnon suorittajan ja valmentavan koulutuksen opiskelijan osaamisen osoittamisen suunnittelu

Esityksen mukaan koulutuksen järjestäjä suunnittelee yhdessä tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan kanssa, miten tutkinnon tai koulutuksen perusteissa edellytetty ammattitaito tai osaaminen osoitetaan. Osaamisen osoittaminen suunnitellaan yksilöllisesti ja tutkinnon tai koulutuksen osittain.

Näkövammaisten liitto vaatii, että pykälässä säädetään myös vammaisten opiskelijoiden tarvitsemien erityisjärjestelyjen, erityisen tuen ja yksilöllisten tarpeiden mukaisten kohtuullisten mukautusten toteutumisesta ammattitaitoa tai osaamista osoitettaessa.

7 luku Osaamisen hankkiminen

56 § Erityinen tuki

Esityksen mukaan opiskelijalla, joka tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsee esimerkiksi vamman vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea, on oikeus erityiseen tukeen. Erityisellä tuella tarkoitetaan opiskelijan tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä. Näkövammaisten liitto kannattaa esitystä.

Pykälän 2 momenttiin esitetään ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sekä osaamisen arvioinnin mukauttamista koskevaa säännöstä. Sen mukaan ensisijaisesti erityisen tuen antamisen tavoitteena on oltava tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Jos koulutuksen järjestäjä toteaa, että perusteiden mukaista osaamista ei tukitoimienkaan avulla voida saavuttaa, ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia voidaan mukauttaa. Mukauttamista voitaisiin tehdä vain siinä laajuudessa, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Näkövammaisten liitto korostaa, että ensisijaisena tavoitteena on oltava tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten saavuttaminen. Mukautusten tekeminen ei missään tilanteessa saa olla ensimmäinen harkittava vaihtoehto. Näkövammaisten opiskelijoiden kohdalla on ensin huolellisesti selvitettävä erilaiset opiskelun tukimuodot (apuvälineet, oppimateriaalit, lisäajan tarve ja muut vastaavat) sekä opetuksen järjestämisen vaihtoehtoiset tavat. On selvitettävä, voidaanko ammattitaitovaatimuksiin päästä myös joillain toisilla menetelmillä kuin oppilaitoksessa perinteisesti käytetyillä. Jos näkövammainen opiskelija ei voi suorittaa opintokokonaisuutta samalla tavoin kuin muut opiskelijat, koulutuksen järjestäjän on selvitettävä, millaisia vaihtoehtoisia suoritustapoja voidaan käyttää. Näitä on selvitettävä tarvittaessa myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen osalta.

Näkövammaisten liitto kysyy, millä tavoin mukautusten tekemisestä neuvotellaan, millä tavoin kuullaan opiskelijaa, hänen huoltajaansa ja mahdollisia muita asiantuntijatahoja tai millä tavoin varmistetaan, että koulutuksen järjestäjä on tosiasiassa huolehtinut erilaisten näkövammaisen opiskelijan tarvitsemien opiskelun tukitoimien toteutumisesta sekä opiskelun esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Saavutettavuuskysymykset korostuvat erityisesti tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen sekä verkko-oppimisympäristöjen käytössä. Myös opiskeluun sisältyvän työpaikalla tapahtuvan oppimisen asianmukainen toteuttaminen on välttämätöntä.

58 § Erityisestä tuesta ja poikkeamisesta päättäminen

Esityksen mukaan koulutuksen järjestäjän tulee henkilökohtaistamisen yhteydessä suunnitella ja kirjata henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan opiskelijalle tarjottavan erityisen tuen sisältö sekä ammattitaitovaatimuksien, osaamistavoitteiden ja osaamisen arvioinnin mukauttaminen tai niistä poikkeaminen. Ennen kuin koulutuksen järjestäjä tekee näistä päätökset, sen on kuultava Tutkinnon suorittajaa tai opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa.

Näkövammaisten liitto kannattaa kuulemisvelvoitetta. Se kuitenkin esittää, että kuulemisvelvoitteeseen lisätään maininta muista tarvittavista asiantuntijatahoista. Tämä on perusteltua, sillä koulutuksen järjestäjällä ei välttämättä ole riittävää tietoa näkövammaisuudesta ja näkövammaisen opiskelijan tarpeista.

Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan erityisen tuen sisällöstä, mukauttamisesta sekä poikkeamisesta kirjattavista asioista. Näkövammaisten liitto pitää valitettavana, ettei lausuntomateriaaleissa ole luonnosta kyseiseksi valtioneuvoston asetukseksi. On perusteltua, että vammaisjärjestöt ja muut tarvittavat tahot voivat ottaa kantaa kyseisen asetuksen sisältöön.

8 luku Työpaikalla järjestettävä koulutus

63 § Koulutussopimus

Esityksen mukaan koulutussopimukseen perustuvassa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelija hankkii henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Koulutussopimus korvaa nykyiset työssäoppimisjaksot.

Näkövammaisten liiton kokemusten mukaan näkövammaisten opiskelijoiden on keskimääräistä vaikeampaa saada työssäoppimispaikkoja. Monesti näkövammaisen opiskelijan näkökulmasta pk- ja mikroyritykset olisivat hyviä työssäoppimispaikkoja. Mikroyrityksissä, joita valtaosa Suomen yrityksistä on, työskentelee 1-2 henkilöä. Kun työssäoppijoiden määrä koulutussopimuksen myötä kasvaa, näkövammaiset opiskelijat jäävät entistä helpommin vaille tätä mahdollisuutta. Näkövammaisten liitto vaatii, että näkövammaisten ja muiden vammaisten opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet koulutussopimukseen varmistetaan. Tähän velvoittaa myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus.

9 luku Turvallinen opiskeluympäristö

69 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Pykälässä säädetään opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Kyse on Sora-lainsäädäntöön liittyvästä säännöksestä.

Näkövammaisten liitto viittaa aiemmin 32 §:stä lausumaansa.

70 § Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti

Pykälän mukaan tilanteessa, jossa on perusteltua epäillä opiskelijalla olevan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Kyse on Sora-lainsäädäntöön liittyvästä säännöksestä.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että näkövamman vuoksi tutkimuksiin määrääminen kesken opintojen voi vaarantaa opiskelijan yhdenvertaisuuden ja oikeuden saada koulutusta. Esimerkiksi opettajan tai muun henkilön tekemät havainnot näkövammaisen opiskelijan toiminnasta eivät välttämättä ole päteviä, sillä opetushenkilöstön tietämys näkövammaisuudesta ja sen vaikutuksesta toimintakykyyn ei ole kattavaa.

Näkövamman toimintakyvylle aiheuttamat rajoitukset ovat asioita, joihin ei kuka tahansa terveydenhuollon ammattihenkilö voi ottaa kantaa. Pelkkä terveydenhuollon koulutus ei anna pätevyyttä arvioida näkövamman aiheuttamaa haittaa tai rajoitusta. Jos koulutuksen järjestäjä määrää näkövammaisen opiskelijan opintojen aikana terveydentilan toteamiseen liittyviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, on välttämätöntä, että johtopäätöksen antaa näkövammaisuuteen perehtynyt asiantuntija, jolla on tosiasiallista kokemusta näkövamman aiheuttamista toimintarajoitteista.

10 luku Opiskelijan muut oikeudet ja velvollisuudet

87 § Erityistä tukea saavan opiskelijan opintososiaaliset etuudet

Esityksen mukaan erityistä tukea saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Pykälän 4 momentissa todetaan, että vammaisille opiskelijoille järjestettävistä muista palveluista ja tukitoimista säädetään erikseen.

Monet näkövammaiset opiskelijat tarvitsevat opinnoissaan avustajaa. Ongelmia aiheuttaa tilanne, jossa koulutuksen järjestäjä ja opiskelijan kotikunnan sosiaalitoimi siirtävät vastuuta opiskelijan tarvitseman henkilökohtaisen avustajan järjestämisestä. Kyse on tilanteista, joissa on epäselvyyttä, järjestetäänkö henkilökohtainen avustaja tämän lain mukaisesti vai vammaispalvelulain (380/1987) 8 c §:n mukaisena henkilökohtaisena apuna. Näissä tilanteissa kärsii opiskelija, sillä kahden järjestäjätahon siirtäessä asiaa edestakaisin, opiskelija jää ilman tarvitsemaansa henkilökohtaista avustajaa, millä on kielteistä vaikutusta opinnoista suoriutumiseen.

13 luku Erinäiset säännökset

105 § Tutkinnon suorittamismahdollisuuksista ja koulutuksesta tiedottaminen

Pykälä sisältää säännökset velvollisuudesta tiedottaa ammatillisten tutkintojen suoritusmahdollisuuksista sekä annettavasta ammatillisesta koulutuksesta sekä siitä, miten tutkintoa suorittamaan ja koulutukseen hakeudutaan.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että tiedotuksen on oltava saavutettavaa, jotta se on tosiasiassa näkövammaisten ulottuvilla. Myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus edellyttää, että tieto on saatavilla esteettömästi ja saavutettavasti. Sopimuksen velvoitteet on otettava vakavasti lainsäädäntötyössä.

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

3 a luku Ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteet

32 f § Suoritusrahoitus

Esityksen mukaan suoritusrahoitus määräytyy varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä kahtena vuonna suoritettujen tutkinnon osien ja tutkintojen perusteella. Näkövammaisten liitto on huolestunut, millainen vaikutus tällä on näkövammaisten ja muiden vammaisten opiskelijoiden asemaan. toisinaan on tilanteita, joissa vammaisen opiskelijan on perusteltua suorittaa opintojaan hieman kolmea vuotta pidempään. Säännös ei saa aiheuttaa tilannetta, jossa koulutuksen järjestäjä vaatii vammaista opiskelijaa valmistumaan, vaikkei se ole vielä tarkoituksenmukaista hänen kiitettävän opintomenestyksensä ja työllistymismahdollisuuksiensa kannalta.

32 g § Vaikuttavuusrahoitus

Esityksen mukaan vaikuttavuusrahoitus määräytyy tutkinnon tai tutkinnon osia suorittaneiden työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen sekä opiskelijapalautteen ja työelämäpalautteen perusteella. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että tässä on varmistettava näkövammaisten ja muiden vammaisten yhdenvertainen mahdollisuus opiskella sekä saada ohjausta työelämään ja jatko-opintoihin. Säännös ei saa johtaa siihen, että koulutuksen järjestäjät suhtautuvat nykyistä kielteisemmin vammaisten opiskelijoiden opiskelijaksiottamiseen.

Lausunnon keskeinen sisältö

* Asian merkityksellisyyden vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön olisi ollut aiheellista pyytää lausuntoja myös vammaisjärjestöiltä. Tähän velvoittaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 4 artikla yleiset velvoitteet 3 kohta.

* Esityksessä on otettava huomioon läpileikkaavasti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Sen velvoitteita on noudatettava lainsäädännön valmistelussa. Sopimuksella on kattavuutensa vuoksi erittäin merkittävä vaikutus vammaisten ihmisten oikeuksien ja olojen järjestämiseen. Esityksessä on kohtia, jotka ovat sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen että yhdenvertaisuuslain vastaisia.

* On kannatettavaa järjestää ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku, perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku ja erityisopetuksena järjestettävänammatillisen koulutuksen haku samanaikaisesti. Kaikki kolme hakua on suositeltavaa tehdä omilla hakulomakkeilla. (29§)

* Näkövammaisten liitto vaatii 30 § 3 momenttiin lisäystä , joka koskee kyseisen pykälän 2 momentin 2 kohtaa. Lisäys on seuraava: "Hakija tai hakeutuja voidaan kuitenkin ottaa opiskelijaksi, vaikka hänen tavoitteenaan ei ole 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu koulutus, jos ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syystä perusteltua." Pykälän 3 momentti on kannatettava, mutta vaatii oheisen lisäyksen turvatakseen työiässä näkövammautuneiden oikeuden valmentavaan koulutukseen.

* Esitettävä 32 § ei vastaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vaatimuksia eikä ole yhdenvertaisuuslain säännösten mukainen. Pykälään on tehtävä lisäys vammaisten henkilöiden yksilöllisten tarpeiden mukaisista kohtuullisista mukautuksista. Vastaavia ongelmia on myös pykälissä 69 ja 70.

* Pykälään 35 on lisättävä pykälätasolle koulutuksen järjestäjän velvollisuus tehdä tarvittaessa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatimisessayhteistyötä myös muiden asiantuntijatahojen kanssa.

* Näkövammaisten hakeutujien, hakijoiden ja opiskelijoiden kohdalla koulutuksen järjestäjien on suositeltavaa käyttää oman työnsä tukena Näkövammaisten liitossa olevaa koulutuksen ja työelämän asiantuntemusta. Sama koskee myös muita vammaryhmiä ja muiden vammaisjärjestöjen asiantuntemusta.

* Erityistä tukea käsittelevä 56 § on kannatettava. Pykälän 2 momentin mukaisesti Näkövammaisten liitto korostaa, että ensisijaisena tavoitteena on oltava tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten saavuttaminen. Mukautusten tekeminen ei missään tilanteessa saa olla ensimmäinen harkittava vaihtoehto. Näkövammaisten opiskelijoiden kohdalla on ensin huolellisesti selvitettävä erilaiset opiskelun tukimuodot (apuvälineet, oppimateriaalit, lisäajan tarve ja muut vastaavat) sekä opetuksen järjestämisen vaihtoehtoiset tavat.

* Näkövammaisten ja muiden vammaisten opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet koulutussopimukseen on varmistettava.

* Pykälässä 105 säädettävän tiedotuksen on oltava saavutettavaa, jotta se on tosiasiassa näkövammaisten ulottuvilla.

* Rahoituksen muutoksilla, etenkin suoritusrahoitus ja vaikuttavuusrahoitus, ei saa olla negatiivista vaikutusta näkövammaisten ja muiden vammaisten yhdenvertaiseen mahdollisuuteen opiskella sekä saada ohjausta työelämään ja jatko-opintoihin. Säännös ei saa johtaa siihen, että koulutuksen järjestäjät suhtautuvat nykyistä kielteisemmin vammaisten opiskelijoiden opiskelijaksiottamiseen.

Lisätietoja

järjestöjohtaja Sari Kokko, 050 401 5802 ja sari.kokko@nkl.fi


Näkövammaisten liitto ry

Jukka Tahvanainen      
toimitusjohtaja       

Sari Kokko
järjestöjohtaja