Lausunto 5.7.2016
Lau­sun­to luon­nok­ses­ta val­tio­neu­vos­ton ase­tuk­sek­si ra­ken­nus­ten es­teet­tö­myy­des­tä

Näkövammaisten liitto ry
PL 30
00030 Iiris

Ympäristöministeriö
kirjaamo.ym@ym.fi
meri.pensamo@ym.fi

Yleistä

Näkövammaisten liitto ry kiittää ympäristöministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi rakennusten esteettömyydestä.

Asutuksella tarkennetaan maankäyttö- ja rakennuslain 117 e pykälän esteettömyyttä koskevaa olennaista teknistä vaatimusta ja kumotaan F1, G1 ja F2 säädöksiin kuuluvat esteettömyyttä koskevat määräykset.

Yleisperustelut

Näkövammaisten liitto huomauttaa, ettei asetusluonnoksessa oteta lainkaan huomioon näkövammaisten (sokeiden ja heikkonäköisten) tarpeita. Se vaatii, että luonnokseen tehdään lisäyksiä, jotka ovat välttämättömiä näkövammaisten kannalta.

On hyvä, että asetustekstin perusteluissa on otettu huomioon Suomen ratifioima YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Asetusluonnokseen liittyy erityisesti sopimuksen artikla 9 esteettömyys ja saavutettavuus. Artiklassa korostetaan muun muassa erilaisten sisä- ja ulkotilojen esteettömyyden varmistamista ja opastetekstien tuottamista pistekirjoituksella sekä helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa.

Esityksen puutteena on, ettei yksittäisiä asetusluonnoksen esityksiä tarkastella suhteessa yleissopimuksen artikloihin. Esitystä on täydennettävä tällaisella tarkastelulla. Lisäksi Näkövammaisten liitto huomauttaa, ettei yleissopimuksen yhdenvertaisuusperiaate toteudu esitetyssä asetusluonnoksen soveltamisalan rajauksessa.

Näkövammaisten liitto kannattaa tarkennusta maankäyttö- ja rakennuslain 117 e pykälän esteettömyyttä koskevaan olennaista tekniseen vaatimukseen. F1, G1 ja F2 säädöksiin kuuluvat esteettömyyttä koskevat määräykset ovat nykyisellään näkövammaisten tarpeiden näkökulmasta puutteellisia.

Näkövammaiset voivat osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisemmin, jos ympäristö tukee itsenäistä liikkumista ja turvaa toimimisen rakennuksissa. Nykyinen rakennuslainsäädäntö sivuuttaa näkövammaisten tarpeet ja lähestyy esteettömyyttä lähtökohtaisesti liikkumisesteiden näkökulmasta korostaen mitoituksia.

Näkövammainen ei asuinympäristöään valitessaan useinkaan hakeudu esteettömään asuntoon tai asuinrakennukseen. Jokaisen elämäntilanne ja asumistoiveet ovat yksilölliset.

Julkisissa rakennuksissa toiminen voi tämän hetken rakennetussa ympäristössä olla näkövammaiselle todella vaikeaa ja jopa mahdotonta. Esimerkiksi hissien käyttö ei onnistu ilman kohomerkintöjä ja / tai ääneen perustuvaa kerrosilmoitusjärjestelmää. Näkövammainen joutuukin etsimään usein portaat, koska hissin käyttö ei onnistu. Kuitenkin tulevaisuudessa rakennetaan entistä korkeampia rakennuksia, joissa hissi on välttämätön kulkuväline kerroksiin.

Myös esimerkiksi suurissa kiinteistöissä ja kauppakeskuksissa orientoituminen ja itsenäinen liikkuminen ovat näkövammaiselle lähes mahdottomia. Tämän aiheuttavat muun muassa suosittu lasirakentaminen sekä opasteiden ja opastavien lattiamerkintöjen puuttuminen.

Yksityiskohtaiset perustelut

2 luku Rakennuksen ja kulkuväylien mitoitus

2 § Rakennukseen johtava kulkuväylä

Pykälässä säädettäisiin erityisesti kulkuväylän soveltuvuudesta pyörälliselle apuvälineelle. Koska näkövammainen voi valita portaita sisältävän reitin, on tärkeää määrätä myös portaiden turvallisuudesta esteettömyysnäkökulmasta eli miten näkövammainen voi havaita tasoeron.

Ehdotus:
Kulkuväylän jatkeena olevasta portaasta tulee varoittaa tunto- ja tummuuskontrastiin perustuvalla merkinnällä noin 600 mm ennen tasoeroa. Portaat tulee varustaa molemminpuolisin käsijohtein.

3 § Rakennuksen sisäänkäynti

Pykälässä esitetään säädettäväksi oven avaamisen helpottamisen mitoituksesta. Näkövammaiselle sisäänkäynnin löytymisen vaikeus on este rakennukseen saavuttaessa.

Ehdotus:
Sisäänkäynnin tulee erottua selkeästi julkisivusta. Oviautomatiikan, avaus- ja lukituslaitteiden tulee soveltua myös näkövammaisten käyttöön. Ovikoodeja, ovipuhelimia ja ovisummereita on voitava käyttää myös ilman näköä eli ne eivät saa perustua esimerkiksi pelkän kosketusnäytön hallintaan.

Lisäksi automaattisesti aukeavat ovet on pääsääntöisesti rakennettava sivuun avautuvina, sillä eteenpäin avautuvat automaattiovet aiheuttavat jatkuvasti vaaratilanteita näkövammaisille. Onnettomuusriski eteenpäin avautuvien automaattiovien kanssa on ilmeinen.

4 § Ovet

Pykälässä esitetään säädettäväksi ovien mitoituksesta ja avaamisesta.

Ehdotus:
Näkövammaisten liitto esittää, että pykälän 3 momenttiin lisätään säännös automaattisesti avautuvien ovien rakentamisesta sivulle aukeavina, sillä eteenpäin avautuvat automaattiovet ovat näkövammaiselle turvallisuusriski. Lisäksi se esittää samaan momenttiin säännöstä ovikoodien, ovipuhelinten ja ovisummereiden toteuttamisesta siten, että niitä voi käyttää myös ilman näköä.

5 § Rakennuksen sisäinen kulkuväylä

Pykälässä säädettäisiin kulkuväylän soveltuvuudesta liikkumis- ja toimimisesteisille painottuen perustelumuistiossa mainittuihin seikkoihin, jotka mahdollisesti sisältyisivät ohjeisiin. Kulkuväylästä mainittaisiin, että sen on oltava helppo havaita, mikä voidaan toteuttaa esimerkiksi tummuuskontrastien avulla. Itse asetuksen sisällöstä tämä tärkeä itsenäisen liikkumisen ja tiloissa orientoitumisen mahdollistava seikka puuttuu. Näkövammainen pyrkii liikkumaan itsenäisesti, mutta monissa kiinteistöissä kontrastien puute vaikeuttaa itsenäistä liikkumista. Lisäksi näkövammaisille soveltuva ohjaus pääkulkureiteillä on yleensä varsin heikkoa.

Ehdotus:
Rakennuksen pääreittien tulee olla helposti hahmotettavissa tunto- ja tummuuskontrastien perusteella. Käytettävien tuntoon perustuvien kontrastien on oltava tosiasiassa selvästi havaittavia.

6 § Rakennuksen muut tilat

Pykälässä esitetään säädettäväksi hallinto-, palvelu-, toimisto- ja liikerakennuksen yleisten tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen soveltuvuudesta liikkumis- ja toimimisesteisille. Perustelumuistiossa kerrotaan, että näitä kiinteitä varusteita ovat esimerkiksi opasteet sekä yleisön käyttöön tarkoitetut painikkeet, kytkimet ja säätimet. Näkövammaisille soveltuva opastus on kuitenkin oleellinen esteettömyyttä koskeva osa rakennetussa ympäristössä ja sen mainitsemisen jättäminen vain ohjeeseen ei tue näkövammaisten itsenäistä selviytymistä.

Ehdotus:
Rakennuksen valaistuksen, kalusteiden ja varusteiden, kuten opasteet, tulee soveltua myös näkövammaisten käyttöön. Tämä on mainittava säädöstasolla eikä sitä saa jättää vain perustelumuistioon.

8 § Hissi

Pykälässä säädettäisiin hissiltä vaadittavasta vähimmäismitoituksesta. Näkövammaisella hissien käytön vaikeus tai mahdottomuus on monesti yksi este itsenäiseen liikkumiseen. Hissejä koskeva standardi muun muassa EN81-70 on esteettömyyteen liittyvää säädöstöä, mutta standardin käytön velvoittaminen rakentamisessa edellyttää asian mainitsemista kansallisessa rakennuslainsäädännössä. Esimerkiksi kerrosmerkintöjen puutteellisuus voi aiheuttaa sen, ettei näkövammaisella ole mahdollista tarkistaa hissillä saavuttamansa kerroksen numeroa.

Ehdotus:
Hissien tilauspainikkeet ja kerrospainikkeet on oltava havaittavissa myös tuntoaistilla tai kuulonvaraisesti. Näkövammaisen on voitava itsenäisesti tietää, minkä kerroksen painiketta hän painaa. Näillä ominaisuuksilla varustettuja hissejä on markkinoilla runsaasti, joten kyse ei ole erikoisuudesta.

Lisäksi näkövammaisen on voitava tietää, mihin kerrokseen hän hissillä saapuu. Tämä tieto on saatava kuulonvaraisesti siten, että hissi ilmoittaa puheena kerroksen, johon se saapuu. Tällä toiminnolla varustettuja hissejä on markkinoilla ja niitä toimitetaan muun muassa ulkomaille.

9 § Yhteys tasoeron välillä muussa kuin asuinrakennuksessa

Pykälässä esitetään säädettäväksi yhteydestä alle ja yli kerroskorkeuden olevien tasoerojen välillä.

Ehdotus:
Pykälään tulee lisätä säännös portaiden kontrasteista. Vähintään ylimmän ja alimman portaan reuna tulee merkitä tummuuskontrastiin perustuvalla merkinnällä. Lisäksi molemmin puolin portaita tulee olla jatkuva käsijohde.

10 § Yhteys tasoeron välillä asuinrakennuksessa

Pykälässä esitetään säädettäväksi, milloin asuinrakennuksessa on oltava hissi. Näkövammaiselle itsenäinen hissin käyttö ei useinkaan ole mahdollista hissien puutteellisten merkintöjen vuoksi. Tasoeroja eli portaita koskeva esteettömyyssäätely esitetään siirrettäväksi F2:sta tähän asetukseen, joten tässä on määriteltävä toimimisesteisille ja näkövammaisille tärkeistä tasoerojen merkitsemisestä ja jatkuvista käsijohteista.

Ehdotus:
Tasoerot tulee merkitä tummuuskontrastiin perustuvalla merkinnällä. Portaat tulee varustaa molemminpuolisin jatkuvin käsijohtein.

4 luku Hygienia tilojen mitoitus

11 § WC muussa kuin asuinrakennuksessa

Pykälässä esitetään säädettäväksi WC:n mitoituksesta soveltuen pyörätuolin tai pyörälliselle apuvälineen käyttäjälle. Näkövammainen ei hyödy invamitoituksen mukaisesta WC-tilasta, mutta kohtaa ongelmia jo oikean WC-tilan löytymisessä. Ottaen huomioon perustarpeet tulee WC-tilat olla julkisissa tiloissa selkeästi merkittyjä, jotta näkövammainen voi hakeutua oikeaan WC-tilaan.

Ehdotus:
Wc-tilat tulee merkitä oven avautumispuolelle seinään sijoitettavalla huonetunnuksella, joka on myös tuntoaistin perusteella luettavissa (kohomerkinnät ja / tai pistekirjoitus).

12 § Muu hygieniatila muussa kuin asuinrakennuksessa

Pykälässä säädettäisiin rakennuksen uima-allas-, pukuhuone-, pesu- ja saunatiloista, joista osan tulisi soveltua myös liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille ja muodostaa helposti käytettävän kokonaisuuden. Näissä tiloissa liikkuminen näkövammaisena edellyttää selkeitä tummuuskontrasteja sekä tuntoon perustuvia opasteita sekä allastilojen osalta tunnon perusteella orientoitumiseen soveltuvia lattiaopasteita.

Ehdotus:
Säilytyskaappinumeroinnin sekä tilaopasteiden tulee olla luettavissa myös tuntoaistin perusteella (kohonumerot / -merkinnät). Tiloissa tulee käyttää selkeitä tummuuskontrasteja tilan hahmottamisen apuna sekä tuntoon perustuvia ohjaavia merkintöjä.

5 luku Eräiden tilojen erityisvaatimukset

14 § Kokoontumistilat

Pykälässä esitetään säädettäväksi kokoontumistiloista säädettävistä erityisvaatimuksista. Näkövammaisen itsenäinen selviytyminen myös näissä tiloissa helpottuu, jos käytetään tuntoon perustuvia merkintöjä opasteissa.

Ehdotus:
Rivinumerointi tulee olla luettavissa myös tuntoaistin perusteella (kohonumerot).

15 § Majoitustilat

Pykälässä esitetään säädettäväksi esteettömien majoitustilojen määrästä ja mitoituksesta. Näkövammainen käyttää yleensä normaaleja majoitustiloja, mutta itsenäinen selviytyminen näissä tiloissa helpottuu, jos huonenumeroinnissa käytetään tuntoon perustuvia merkintöjä.

Ehdotus:
Huonenumerointi tulee olla luettavissa myös tuntoaistin perusteella (kohonumerot).

Lisätietoja

ts. järjestöjohtaja Timo Kuoppala, 050 352 1395, timo.kuoppala@nkl.fi


Jukka Tahvanainen       
toimitusjohtaja       

Timo Kuoppala
ts. järjestöjohtaja