Lausunto 4.12.2015
Lap­sia­sia­val­tuu­te­tun vuo­si­kir­ja 2016 - tee­ma­na eriar­vois­tu­va kou­lu?

Näkövammaisten Keskusliitto ry
PL 30
00030 Iiris

Lapsiasiavaltuutettu
lapsiasiavaltuutettu@oikeus.fi

Näkövammaisten Keskusliitto ry kiittää lapsiasiavaltuutettua mahdollisuudesta lausua lapsiasiavaltuutetun vuosikirjan valmisteluun liittyen. Vuosikirjan 2016 teemana on eriarvoistuva koulu?. Vuosikirja on rajattu koskemaan perusopetusta.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Suomi on allekirjoittanut vuonna 2007 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä sen valinnaisen pöytäkirjan. Eduskunta on 3.3.2015 hyväksynyt yleissopimuksen, mutta ratifiointiprosessi on kesken.

Sopimuksessa korostetaan lapsen edun huomioimista ja vammaisen lapsen oikeuksien toteutumista yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Peruskoulun kannalta keskeisiä artikloja ovat vammaisia lapsia koskeva 7 artikla, koulutusta koskeva 24 artikla sekä esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskeva 9 artikla.

Näkövammaiset perusopetusikäiset

Näkövammaisia perusopetusikäisiä on 600-700. Suurin osa heistä opiskelee kotikuntansa peruskouluissa joko yleisopetuksen luokassa tai erityisluokassa. Yleisopetuksen luokassa opiskelevat noudattavat yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Valteri-koulun Onervan yksikössä opiskelee muutamia näkövammaisia oppilaita, joista valtaosalla on myös liitännäisvammoja. Samoin ruotsinkielisessä Skillassa opiskelee muutamia ruotsinkielisiä näkövammaisia oppilaita.

Lähikouluperiaatteen ja inkluusion toteutuminen

Valtaosa näkövammaisista oppilaista opiskelee omassa lähikoulussa. Näkövammaisen oppilaan koulupaikasta päätettäessä on etusijalla oltava oppilaan etu. Osalle lähikoulu on paras vaihtoehto, mutta oppilaan edun mukaista voi myös olla opiskella erityisluokalla tai erityiskoulussa. Päätös opetuksen järjestämispaikasta on aina tehtäväoppilaan etu ensisijalla.

Suomen koulutusjärjestelmän tavoitteena on inkluusio. Se on tavoitteena hyvä ja kannatettava. Ei kuitenkaan riitä, että inkluusiosta puhutaan, vaan sen toteutumiseen on panostettava. Jokaisella näkövammaisella oppilaalla on oppioikeus, jonka on toteuduttava myös käytännössä.

Lähikouluperiaatteen toteutuminen ei ole itsestään selvää. Näkövammaisten oppilaiden kohdalla ongelmat liittyvät opetustoimen henkilöstön kielteiseen tai varautuneeseen suhtautumiseen näkövammaisen oppilaan tulemiseen luokkaan tai kouluun. Monesti kyse on tietämättömyydestä, mutta myös selkeää negatiivista asennetta näkövammaista oppilasta kohtaan on tosiasiassa olemassa. Tietämystä voidaan lisätä muun muassa lisäämällä näkövammaisuuteen, yleensä vammaisuuteen sekä inkluusioon liittyviä oppisisältöjä opettajankoulutukseen. Nykyisessä opettajankoulutuksessa näitä on hyvin vähän.

Näkövammaista oppilasta ei välttämättä haluta ottaa lähikouluun tai hänet koetetaan siirtää johonkin toiseen saman kunnan kouluun esimerkiksi vedoten pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen vaikutuksiin luokkakokoon. Lähikouluina toimivien muiden kuin kunnallisten koulujen kohdalla ongelmaksi tulevat näkövammaisen oppilaan tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien rahoitus. Nämä koulut vastaavat oppilaan kaikista kustannuksista, joten ne kokevat näkövammaisen oppilaan tulevan liian kalliiksi. Tällaisia lähikouluina toimivia yksityisiä kouluja on esimerkiksi Helsingissä.

Palvelut ja tukitoimet perusopetuksessa

Koulunkäynninohjaaja

Näkövammaisten oppilaiden tarve koulunkäynninohjaajaan on yksilöllinen. Päätös koulunkäynninohjaajasta ja avun tuntimäärästä on tehtävä oppilaan tarpeen, ei kunnan taloudellisen tilanteen mukaan. Valitettavan usein näkövammainen oppilas tarvitsisi koulunkäynninohjaajan apua enemmän kuin kunta sitä myöntää.

Sokeiden oppilaiden kohdalla koulunkäynninohjaajan saaminen on enemmän oppilaan tarpeista lähtevää kuin heikkonäköisten oppilaiden kohdalla. Kuntien kiristyvässä taloustilanteessa etenkin heikkonäköiset oppilaat ovat jäämässä tarvitsemansa koulunkäynninohjaajan avun ulkopuolelle, sillä kunta hakee säästöjä koulunkäynninohjaajista. Tällöin vähemmän apua tarvitsevat heikkonäköiset oppilaat ovat niitä, joilta koulunkäynninohjaajan apu otetaan ensimmäisenä pois. Se, että heikkonäköinen oppilas tarvitsee apua vähemmän kuin sokea oppilas, ei tee koulunkäynninohjaajaa hänelle tarpeettomaksi. Se on yhtä välttämätön apu myös pienemmillä avuntarpeilla.

Koulunkäynninohjaajan tehtävien on määräydyttävä näkövammaisen oppilaan tosiasiallisten tarpeiden mukaan. Kunta tai koulu ei voi määrätä, missä asioissa koulunkäynninohjaaja saa avustaa näkövammaista oppilasta. Tarpeet ja tehtävät on käytävä läpi yhdessä tarvittavien tahojen kanssa ja ne on kirjattava henkilökohtaiseen opiskelun järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS).

Joissain kunnissa koulunkäynninohjaajaa ei myönnetä yleisopetuksen opetusryhmään, vaan koulunkäynninohjaajan tarve määrittelee automaattisesti näkövammaisen oppilaan opetusryhmäksi erityisluokan. Tätä tapahtuu myös tilanteissa, joissa oppilas ei tosiasiassa tarvitse erityisluokkaa, vaan koulunkäynninohjaajan apua näkövammansa vuoksi. Näitä kahta asiaa ei saa liittää toisiinsa, vaan näkövammaisen oppilaan on saatava koulunkäynninohjaajan apua yleisopetuksen opetusryhmässä, mikäli tuo opetusryhmä on oppilaan edun mukainen ja hänen oppimisedellytystensä turvaamisen kannalta paras paikka. Monien näkövammaisten oppilaiden kohdalla tilanne on juuri tämä.

Näkövammaisen oppilaan koulunkäynninohjaaja tarvitsee koulutusta. Koulutukset tukevat oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien soveltamista näkövammaisen oppilaan parhaaksi ja hänen oppimistaan parhaalla tavalla edistäviksi. Sokeiden oppilaiden koulunkäynninohjaajien on perusteltua osata pistekirjoitusta. Se on taito, jota koulunkäynninohjaaja ei opi ilman koulutusta. Kuntien tapa hakea säästöjä koulunkäynninohjaajien lisä- ja täydennyskoulutuksesta ei ole näkövammaisen oppilaan edun mukaista eikä edistä oppilaan opiskelun sujuvuutta.

Koulumatkat

Monet näkövammaiset oppilaat käyttävät perusopetuslain mukaisia koulukuljetuksia. Koulukuljetuksissa ongelmana ovat pitkät matka-ajat. Jopa suurissa kaupungeissa päivittäinen matka-aika venyy helposti kohtuuttoman pitkäksi, vaikka ei ylitäkään perusopetuslaissa säädettyä enimmäisaikaa.

Apuvälineet

Näkövammaiset oppilaat saavat perusopetuksessa tarvitsemansa apuvälineet lääkinnällisenä kuntoutuksena terveydenhuollon kautta tai koulussa tarvittavina apuvälineinä kunnan opetustoimen kautta. Perusopetuksen seitsemänneltä vuosiluokalta lähtien apuvälineitä voi saada myös Kelan ammatillisena kuntoutuksena.

Jotta näkövammaisen oppilaan opiskelu sujuu ja hän ei jää alisuorittajaksi, apuvälineiden on välttämätöntä olla riittävät, tarkoituksenmukaiset ja toimivat. Opiskelun sujuvuus ei saa jäädä kiinni siitä, ettei oppilaalla ole tarvittavia apuvälineitä tai hän ei osaa käyttää niitä.

Jos apuvälineiden myöntäjätahosta on epäselvyyttä, on tärkeää, että näkövammainen oppilas saa tarvitsemansa apuvälineet ja myöntäjätahot selvittävät kustannuksiin liittyvät kysymykset tämän jälkeen. Oppilas ei saa kärsiä epäselvistä tilanteista.

Oppimateriaalit

Kun näkövammainen oppilas tarvitsee oppikirjoja äänitteenä, pistekirjoituksella tai elektronisena, ne tuottaa Celia-kirjasto. Lisäksi Celia-kirjasto tuottaa erilaista kohomateriaalia, kuten karttoja ja kuvia.

Ongelmana ovat Celia-kirjaston pitkät tuotantoajat. Jos kirjaa ei ole valmiina, sen tuottaminen kestää kolme kuukautta ja pistekirjan tuottaminen kahdesta kuukaudesta puoleen vuoteen. Näkövammainen oppilas ei voi opiskella täysipainoisesti, ellei hänellä ole oppikirjaa.

Celia-kirjaston pitkien tuotantoaikojen vuoksi on välttämätöntä, että koulut ilmoittavat seuraavana lukuvuotena käytettävät kirjat hyvissä ajoin ja pysyvät päätöksissään käytettävistä kirjoista. Jos koulu tai yksittäinen opettaja päättää vaihtaa käyttämänsä kirjan hetkeä ennen lukukauden alkua, näkövammainen oppilas voi joutua opiskelemaan useita kuukausia ilman oppikirjaa, ellei kirjaa ole valmiina Celia-kirjaston kokoelmissa.

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin tarjoama tuki

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Onervan yksikkö on erikoistunut integroidusti opiskelevien näkövammaisten oppilaiden ohjaukseen. Ruotsinkielisiä näkövammaisia oppilaita ohjaa Skilla. Integroidusti opiskeleville näkövammaisille oppilaille tarjottavia tukipalveluja ovat tilapäisen opetuksen jaksot, opettajien ja koulunkäynninohjaajien koulutukset sekä alueellinen ohjaustoiminta. Näkövammaisen oppilaan opiskelun sujumisen kannalta on välttämätöntä, että oppilas, hänen opettajansa ja koulunkäynninohjaajansa saavat tarvitsemansa tuen ja ohjauksen.

Tilapäisen opetuksen jaksoja järjestetään erikseen sokeille ja heikkonäköisille oppilaille. Jaksojen merkitys on keskeinen esimerkiksi näkövammaistaitojen, apuvälineiden tarpeen arvioinnin ja opiskelutekniikoiden harjaannuttamisen näkökulmasta. Myöskään vertaistuellista merkitystä ei tule sivuuttaa.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kunnat suhtautuvat aiempaa kielteisemmin näkövammaisen oppilaan tarpeeseen päästä tilapäisen opetuksen jaksolle. Kunnat tekevät herkemmin kielteisiä päätöksiä tai päätöksissä on joitain rajauksia. Tällainen rajaus on ollut esimerkiksi se, ettei oppilas ole saanut matkustaa jaksolle oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Onervan yksikön järjestämällä kuljetuksella, vaan perheen on pitänyt kuljettaa oppilas jaksolle itse. Käytännössä tämä voi tehdä mahdottomaksi koko jaksolle osallistumisen, sillä perheiden tilanteet ja mahdollisuudet kuljettaa oppilasta ovat erilaisia.

Opettajien ja koulunkäynninohjaajien kannalta merkityksellisiä ovat heille järjestettävät koulutukset. Kun halutaan turvata näkövammaisen oppilaan etu, opettajien ja koulunkäynninohjaajan osaamisella on keskeinen merkitys. Näistä koulutuksista säästäminen ei tule olla kuntien ensisijainen säästökohde, vaan koulutukseen on päästävä tarpeen mukaan.

Onervan ohjaavien opettajien ohjauskäynnit ovat tärkeitä sekä näkövammaiselle oppilaalle että hänen opettajilleen. Ohjaava opettaja toimii asiantuntijana muun muassa näkövammaisten opetukseen liittyvissä asioissa, HOJKSin laadinnassa sekä erityismateriaalien hankinnassa ja käyttöönotossa. Kunnissa ohjauskäynnit nähdään helposti säästökohteina, joita ne eivät saa olla. Kunnat ovat esimerkiksi päättäneet, että huolehtivat näkövammaisen oppilaan tarvitsemasta ohjauksesta itse, vaikkei kunnalla tosiasiassa ole tähän osaamista eikä resursseja.

Tehostettu ja erityinen tuki sekä pidennetty oppivelvollisuus

Useat näkövammaiset oppilaat ovat pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen piirissä. Osa heikkonäköisistä oppilaista on tehostetun tuen piirissä. Tärkeintä on, että näkövammainen oppilas saa sen tuen, mitä hänen opiskelunsa peruskoulussa vaatii.

Erityisen tuen päätökseen on kirjattava kaikki näkövammaisen oppilaan opetuksen ja hänen oikeusturvansa kannalta keskeiset asiat. Joidenkin näkövammaisten oppilaiden kohdalla erityisen tuen päätöksen kirjauksissa on puutteita, jotka vaarantavat oppilaan tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien saamisen. Päätöksistä saattaa esimerkiksi puuttua asioita, jotka ovat oppilaan opiskelulle välttämättömiä. Näitä voivat olla maininta koulunkäynninohjaajasta tai maininta oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Onervan yksikön palveluista.

Vaikka esimerkiksi koulunkäynninohjaajasta tai koulukuljetuksista tehdään erityisen tuen päätöksen rinnalla erillinen päätös, ne on siitä huolimatta mainittava erityisen tuen päätöksessä. Oppilaan tarvitsemista tukitoimista on aina tehtävä muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös, sillä ilman tätä oppilaan oikeusturva vaarantuu.

Erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle on laadittava HOJKS. Niiden taso vaihtelee eri kouluissa ja kunnissa. HOJKS on erityisen tuen toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja, joka on laadittava yhteistyössä oppilaan ja hänen vanhempiensa tai muiden huoltajiensa kanssa. Näkövammaisten oppilaiden kohdalla oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Onervan yksikön ohjaavan opettajan läsnäolo on suositeltavaa, sillä hänellä on koulussa ja HOJKS:n laadinnassa tarvittavaa näkövammaispedagogista osaamista.

Kunta- ja jopa koulukohtaiset erot näkövammaisten oppilaiden tarpeisiin vastaamisessa ovat huomattavan suuria. Näkövammaisten oppilaiden opiskelulleen saama tuki on liian helposti kiinni vanhempien tai muiden huoltajien aktiivisuudesta sekä kyvystä ja mahdollisuuksista vaatia oppilaalle hänen tarvitsemaansa tukea. Huolena on, kuka ajaa oppilaan asiaa, jos vanhemmat tai muut huoltajat eivät jaksa.

Ryhmäkoot

Pääministeri Sipilän strategisen hallitusohjelman mukaan perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetuista valtionavustuksista luovutaan. Näkövammaisten Keskusliitto pitää esitystä huonona kaikkien oppilaiden kannalta, mutta erityisen huono se on näkövammaisten oppilaiden kannalta. Kasvavissa perusopetuksen ryhmissä ei ole todellista mahdollisuutta vastata näkövammaisen oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin eikä taata hänelle laadukasta opetusta. Se myös vaarantaa näkövammaisen oppilaan pääsyn lähikouluun silloin, kun näkövammainen oppilas on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä.

Perusopetusasetuksessa säädetään ryhmäkoosta tilanteissa, joissa yleisopetuksen opetusryhmässä tai muussa opetusryhmässä on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas tai oppilaita. Samoin siinä säädetään pienryhmien ryhmäkoosta. Vaikka näistä on säädetty asetustasolla ja säännös on ehdoton, sitä ei aina noudateta. Tästä kärsivät kaikki ryhmän oppilaat, ei pelkästään esimerkiksi yleisopetuksen opetusryhmässä opiskeleva näkövammainen oppilas.

Koulun ja kodin yhteistyö

Kodin ja koulun välisen viestinnän on oltava monikanavaista ja saavutettavaa. On muistettava, että oppilaalla voi olla näkövammainen vanhempi tai muu huoltaja, joka jää esimerkiksi kodin ja koulun välisen sähköisen viestinnän ulkopuolelle, ellei käytettävä sähköinen viestintäväline ole esteetön, saavutettava ja käytettävä.

Opinto- ja uraohjaus

Näkövammaisten Keskusliitto selvitti vuonna 2014 näkövammaisten opiskelijoiden elämäntilannetta sekä kokemuksia opiskelusta ja opintojen ohjauksesta (Kokko & Montonen 2014). Selvitystä varten haastateltiin nuoria peruskoulun päättöluokkalaisista korkeakouluopiskelijoihin sekä muutamia näkövammaisten nuorten vanhempia. Koko selvitys, Näkövammaisen opiskelijan arki - risuja, ruusuja, kokemuksia ja kommervenkkejä, on luettavissa Näkövammaisten Keskusliiton verrkosivuilla.

Näkövammaisten oppilaiden kokemukset peruskoulun opinto-ohjauksesta ovat vaihtelevia. Osa on saanut laadukasta ja omiin tarpeisiinsa vastaavaa ohjausta, jossa opinto-ohjaaja on paneutunut uravalintoihin ja koulutushaaveisiin ottaen huomioon myös näkövamman vaikutuksen valintamahdollisuuksiin.

Useat näkövammaiset oppilaat kokivat, etteivät saaneet paljoakaan vinkkejä tulevaisuutensa suunnitteluun peruskoulun opinto-ohjauksesta. Opinto-ohjaajilla ei ole aikaa eikä osaamista perehtyä yksittäisen näkövammaisen oppilaan ura- ja koulutussuunnitelmiin. Vastuu ja pohdinta näistä jätetään helposti oppilaan itsensä ja hänen perheensä vastuulle.

Näkövammaista oppilasta ei myöskään kannusteta yhtä helposti lukioon ja korkea-asteen opintoihin kuin näkevää oppilasta. Liian helposti näkövammaisen oppilaan ainoiksi vaihtoehdoiksi nähdään ammatilliset erityisoppilaitokset, vaikka oppilaan koulumenestys olisi hyvä. Jokaisen oppilaan ura- ja koulutusvalinnat on tehtävä oppilaan kiinnostusten, taipumusten ja mahdolllisuuksien mukaan. Näkövamman vaikutus valintoihin on otettava huomioon, mutta se ei saa olla keskipisteenä ohjaustyössä.

Koulutus- ja uravalintoja tukevat yläkoulun TET-jaksot. Näkövammaisten oppilaiden kokemukset TET-jaksoista vaihtelevat. Osa on päässyt kiinnostustensa mukaiseen paikkaan ja kokenut jakson hyödylliseksi. Osalle ei ole tahtonut löytyä sopivaa paikkaa ja jakson anti on jäänyt vähäiseksi. On tärkeää, että näkövammainen yläkoululainen pääsee TET-jaksolle ja että jakso suunnitellaan hänen tarpeitaan vastaavaksi. Lisäksi näkövammaisen oppilaan on tarvittaessa saatava TET-jaksolle mukaan esimerkiksi koulunkäynninohjaaja.

Vuoden 2012 alussa voimaan tulleet Sora-säädökset ovat rajoittaneet näkövammaisten oppilaiden ura- ja koulutusvalintoja. Sora-säädöksiä säädettäessä tarkoituksena oli, etteivät vammaisten koulutusmahdollisuudet heikkene. Todellisuudessa säädösten negatiivinen vaikutus vammaisiin opiskelemaan hakeutuviin on selkeä. Vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö Vammaisfoorumi kerää koko ajan tietoja Sora-säädösten vaikutuksista, sillä ilman esimerkkejä ei voida todentaa niiden vaikutusta vammaisten koulutusmahdollisuuksiin.

Sosiaaliset suhteet

Monet näkövammaiset oppilaat ovat yksinäisiä. Fyysinen integraatio perusopetuksen luokkaan on onnistunut, mutta sosiaalinen integraatio ei. Kun oppilaalla ei ole kavereita, hän ei voi osallistua siihen luonnolliseen vuorovaikutukseen, mitä tapahtuu oppilaiden välillä koulussa ja vapaa-aikana.

Osa näkövammaisista oppilaista joutuu koulukiusaamisen kohteeksi. Kiusaamisen syynä ei välttämättä ole näkövamma, mutta se lisää alttiutta tulla kiusatuksi. Kiva koulu -hankkeet eivät ole kitkeneet kiusaamista peruskoulusta, vaan sitä esiintyy yhä melko paljon. 

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa

Digitalisaatio on yksi pääministeri Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Opetus- ja kulttuuriministeriö panostaa koulutuksen digitalisaatiokehitykseen. Jo nyt peruskouluissa käytetään erilaisia sähköisiä oppimateriaaleja, sähköisiä oppimisympäristöjä sekä muita tieto- ja viestintäteknologian ratkaisuja. Näkövammaiset oppilaat jäävät tämän kaiken ulkopuolelle, elleivät käytettävät sähköiset järjestelmät ja palvelut ole toteutettu esteettömästi, saavutettavasti ja käytettävästi.

On olemassa tosiasiallinen uhka, että peruskoulun digitalisaatiokehitys jättää näkövammaiset oppilaat syrjään siksi, etteivät he voi käyttää opetuksessa käytettäviä järjestelmiä, koska niitä ei ole toteutettu esteettömästi. Näkövammaisten Keskusliitto on useaan otteeseen esittänyt vaatimuksen, että esteettömyys, saavutettavuus ja käytettävyys on varmistettava kaikissa tieto ja viestintäteknologian sekä sähköisten palvelujen kehittämistyössä.

Tunti päivässä liikuntaa

Pääministeri Sipilän strategisessa hallitusohjelmassa on yhtenä peruskouluun liittyvänä tavoitteena liikutaan tunti päivässä. Tämä on tarkoitus toteuttaa esimerkiksi laajentamalla liikkuva koulu -hanke valtakunnalliseksi.

Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa, että liikutaan tunti päivässä -ajatuksen on tosiasiassa koskettava kaikkia oppilaita. Edelleen näkövammaisten oppilaiden osallistuminen liikunnan opetukseen ja heidän liikunnan opetuksensa sisältö on hyvin vaihtelevaa. Liikunnanopettajien osaaminen ja taito soveltaa liikunnan oppisisältöjä näkövammaiselle oppilaalle soveltuviksi on täysin kiinni opettajasta.

Kuntien tehtävien karsiminen

Pääministeri Sipilän strategisessa hallitusohjelmassa linjataan myös kuntien kustannusten ja velvollisuuksien karsimisesta. Konkreettiset toimenpiteet ovat vielä tarkentumatta. Näkövammaisten Keskusliitto on huolestunut siitä, että usein perusopetuksesta tehtävät säästöt ja leikkaukset kohdentuvat eniten heikoimmassa asemassa oleviin, kuten näkövammaisiin oppilaisiin. Esimerkkejä tällaisista ovat henkilöstön kelpoisuusehtojen väljentäminen, koulunkäynninohjaajien määrän vähentäminen, ryhmäkokojen kasvattaminen ja tukitoimien karsiminen. Pahimmillaan toimet vaarantavat näkövammaisten oppilaiden osallistumisen perusopetukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa sekä lisäävät myöhemmin tarvittavien raskaampien palveluiden ja tukitoimien määrää.

Lisätietoja

koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802 etunimi.sukunimi@nkl.fi


Näkövammaisten Keskusliitto ry

Jukka Tahvanainen
toimitusjohtaja

Timo Kuoppala
ts. järjestöjohtaja