21.12.2017
Lau­sun­to kun­tou­tus-, tu­ki- ja oh­jaus­pal­ve­lu­jen eri­koi­sam­mat­ti­tut­kin­non pe­rus­tei­den luon­nok­ses­ta

Opetushallitus
PL 380 (Hakaniemenranta 6)
00530 Helsinki
kirjaamo@oph.fi

Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinnon perusteiden luonnos

Näkövammaisten liitto ry kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinnon perusteiksi. Näkövammaisten liitto on Suomen näkövammaisyhdistysten kattojärjestö, joka edistää sokeiden ja heikkonäköisten ihmisten oikeuksien toteutumista, tuottaa erityispalveluja ja toimii Suomessa asiantuntijana näkövammaisuuteen ja näkemiseen liittyvissä asioissa.

Opetushallitus pyytää lausuntoa tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydestä, tutkinnon osista ja muodostumisesta, osaamisalakohtaisista tutkintonimikkeistä sekä tutkinnossa vaadittavasta ammattitaidosta, ammattitaidon osoittamisesta ja hyväksytyn suorituksen kriteereistä.

Luku 2.1 Asiantuntijana toimiminen asiakkaan toimintaympäristössä ja palvelujärjestelmässä

Opiskelijan toimiminen asiakkaan palvelujärjestelmässä

Hyväksytyn suorituksen kriteereinä ovat muun muassa tukee asiantuntevasti asiakasta häntä koskevien suunnitelmien tekemisessä ja arvioi asiakkaan suunnitelmia yhdessä asiakkaan kanssa. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että tässä kohden on varmistettava näkövammaisen asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Lisäksi on varmistettava, että näkövammaisen asiakkaan tarpeet ja toiveet tulevat tosiasiassa kuulluiksi ja vakavasti otetuiksi. Asianmukainen ohjaaminen tarkoittaa näkövammaisten asiakkaiden kohdalla myös kirjaamisapua. Tämä on varmistettava.

Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on myös ohjaa asianmukaisesti asiakasta tarvittavien selvitysten tekemisessä ja hakemusten laatimisessa. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että työntekijän on näissä tilanteissa hallittava näkövammaisen asiakkaan tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien kokonaisuus. Lisäksi hänen on osattava neuvoa näkövammaista esimerkiksi Näkövammaisten liiton palvelujen piiriin.

Itsemääräämisen ja osallisuuden edistäminen

Näkövammaisten liitto esittää hyväksytyn suorituksen kriteereihin lisäystä vertaistukitoiminnasta ja ja siihen ohjaamisesta. Samoin on suositeltavaa lisätä ohjaaminen kulttuuri- ja liikuntatoimintaan, sillä niiden merkitys hyvinvoinnin lisääjinä on huomattava.

Opiskelija edistää kuntoutus-, tuki ja ohjauspalvelujen saavutettavuutta ja turvallisuutta

Näkövammaisten liitto vaatii, että ammattitaitovaatimukseksi kirjataan vaatimus, että opiskelija varmistaa kuntoutus-, tuki ja ohjauspalvelujen sekä asiakkaan työ- ja toimintaympäristön saavutettavuuden ja käytettävyyden, ei vain edistä niitä. Tämä on täysin verrattavissa turvallisuuden varmistamiseen. Näkövammaisten osalta ei ole riittävää, että saavutettavuutta ja käytettävyyttä vain edistetään.

Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on välittää eri tavoin tietoa asiakkaalle palvelujärjestelmistä ja muista yhteiskunnan hyvinvointipalveluista. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että tässä kohdassa on muistettava Näkövammaisten liiton ja muiden vammais- ja potilasjärjestöjen tarjoamat palvelut. Tämä on perusteltua lisätä hyväksytyn suorituksen kriteeriin. Lisäksi hyväksytyn suorituksen kriteeriin on lisättävä, että tietoa on välitettävä saavutettavassa muodossa ja monikanavaisesti. Näkövammaisten kohdalla saavutettava muoto tarkoittaa saavutettavaa sähköistä muotoa, pistekirjoitusta, äänitettä ja isokirjoitusta näkövammaisen yksilöllisen tarpeen mukaan.

Lisäksi hyväksytyn suorituksen kriteerinä on ottaa toiminnassaan huomioon yksilöllisesti ja laaja-alaisesti asiakkaan toimintaympäristön esteettömyyden. Digitalisaatiokehitys tuo sähköiset ympäristöt, sähköiset palvelut ja muut vastaavat entistä suuremmaksi osaksi ihmisten arkea. Näkövammaisten liitto esittää, että hyväksytyn suorituksen kriteeriin lisätään esteettömyyden rinnalle saavutettavuus. Tämä on perusteltua, sillä sähköisten palvelujen ja muiden vastaavien saavutettavuus on vaatimus sille, että näkövammainen ihminen voi niitä käyttää. Muutettuna hyväksytyn suorituksen kriteeri on muodossa " ottaa toiminnassaan huomioon yksilöllisesti ja laaja-alaisesti asiakkaan toimintaympäristön esteettömyyden ja saavutettavuuden".

Näkövammaisten liitto esittää, että hyväksytyn suorituksen kriteeriin edistää kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen saatavuutta sähköisillä välineillä tai liikkuvina palveluina lisätään saavutettavuus. Muutettuna hyväksytyn suorituksen kriteeri on "edistää kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen saatavuutta sähköisillä välineillä tai liikkuvina palveluina ja varmistaa sähköisten välineiden saavutettavuuden".

Opiskelija toimii työyhteisössään kuntoutus-, tuki ja ohjauspalvelujen asiantuntijana ja kehittäjänä

Näkövammaisten liitto pitää tärkeänä, että tähän lisätään kirjaus perehdytyksestä ja käsiteltävänä olevan erikoisammattitutkinnon suorittaneen työntekijän roolista perehdytyksessä sekä työnantajan vastuusta. Lisäksi on suositeltavaa, että koulutuksessa suoritetaan ensiaputaitojen perusteet (EA1). EA1 on oltava suoritettuna kaikilla kuntoutustyötä tekevillä.

Luku 2.4 Näkövammaisten asiakkaiden liikkumistaidon ohjaus

Liikkumistaidon ohjaukseen valmistautuminen

Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on ottaa huomioon asianmukaisesti asiakkaan yksilöllisyyden ja liikkumistaidon merkityksen asiakkaan hyvinvoinnin kannalta sekä suhteessa asiakkaan muihin palveluihin. Näkövammaisten liitto esittää, että tähän lisätään liikkumistaidon ohjauksen merkitys näkövammaisen asiakkaan arjessa. Lisäksi on muistettava, että liikkumistaidon ohjaus on yksi osa näkövammaisen tavallisessa arjessaan tarvitsemia vammaispalveluja tai muita tukitoimia. Se ei esimerkiksi millään tavalla sulje pois tarvetta vammaispalvelulain (380/1987) mukaisille kuljetuspalveluille tai henkilökohtaiselle avulle. Pikemminkin nämä vammaispalvelut täydentävät toisiaan ja mahdollistavat näkövammaiselle elämäntilanteeseensa ja ikäänsä nähden tavallisen arjen, jota myös näkevä samassa elämäntilanteessa oleva elää.

Liikkumistaidon ohjaussuunnitelman laatiminen

Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on ohjaa asianmukaisesti asiakasta hakemaan hänelle kuuluvia liikkumistaidon ohjauspalveluja. Näkövammaisten liitto esittää, että tähän lisätään liikkumisen apuvälineiden hakemisessa ohjaaminen (esimerkiksi valkoinen keppi, opaskoira, kiikari, ja digitaaliset apuvälineet, kuten BlindSquare).

Liikkumistaidon ohjaaminen

Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on käyttää tarvittaessa ryhmäohjauksen ja ryhmäytymisen menetelmiä ohjauksessa. Näkövammaisten liitto huomauttaa, ettei ryhmäohjaus pääsääntöisesti sovi näkövammaisten tarvitsemaan liikkumistaidon ohjaukseen, sillä jokainen ohjaus on yksilöllinen näkövammaisen oppimisprosessi ja liikkumistaidon ohjaajan on voitava varmistaa ohjauksen turvallisuus.

Toimintaympäristön saavutettavuuden ja käytettävyyden edistäminen

Näkövammaisten liitto pitää hyvänä, että tässä kohdassa on mainittu digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet. On välttämätöntä, että ne ovat yksi liikkumistaidon ohjaajan osaamisalue. Lisäksi liikkumistaidon ohjaajan on osattava katsoa, kenelle näkövammaiselle digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet soveltuvat ja kenelle eivät. On muistettava, että ne eivät sovi kaikille eivätkä myöskään samalla tavoin jokaiselle niitä käyttävälle näkövammaiselle.

Luku 2.5 Näkövammaisten asiakkaiden näönkäytön ohjaus

Näönkäytön ohjaustyöhön valmistautuminen

Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on ottaa huomioon asianmukaisesti asiakkaan yksilöllisyyden ja näönkäytön ohjauksen merkityksen asiakkaan hyvinvoinnin kannalta sekä suhteessa asiakkaan muihin palveluihin. Näkövammaisten liitto esittää, että tähän lisätään näönkäytön ohjauksen merkitys asiakkaan arjessa ja arjen asioista suoriutumisessa. Näitä ovat muun muassa opiskelu, työssäkäynti, kotityöt, lukeminen, asiointi, vapaa-aika ja sosiaalinen elämä. Lisäksi on muistettava, että näönkäytön ohjaus täydentää muita näkövammaisen tarvitsemia palveluja ja tukitoimia. Se ei sulje mitään vammaispalvelua tai tukitoimea pois.

Toimintaympäristön saavutettavuuden ja käytettävyyden edistäminen

Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on valitsee asiakkaan tarpeiden perusteella tarkoituksenmukaisen apuväline-, laite- ja palvelukokonaisuuden ottaen huomioon esteettömyyden, taloudellisuuden ja ekologisuuden sekä hankintamenettelyn. Näkövammaisten liitto edellyttää, että ensisijaisena on aina oltava näkövammaisen asiakkaan yksilöllinen tarve ja apuvälineen tarkoituksenmukaisuus tähän tarpeeseen nähden.

Luku 2.6 Näkövammaisten asiakkaiden tiedonhallinnan välineiden ja menetelmien käytön ohjaus

Pistekirjoituksen ohjaus säilytettävä omana osa-alueena

Tutkinnon perusteissa esitetään, että tähän osa-alueeseen yhdistetään pistekirjoituksen ohjaus ja tietoteknisten taitojen ohjaus. Näkövammaisten liiton mielestä näitä kahta osa-aluetta ei voi yhdistää, vaan ne on pidettävä jatkossakin selkeästi erillisinä kokonaisuuksina.

Pistekirjoitus on sokean ihmisen luku- ja kirjoitustaito. Ilman tätä taitoa sokean ihmisen voidaan katsoa olevan luku- ja kirjoitustaidoton, kun pistekirjoitustaitoa verrataan näkevän ihmisen silmillä lukemiseen ja kynällä kirjoittamiseen. Sokean ihmisen perusoikeus on oppia pistekirjoitus sekä saada laadukasta ohjausta pistekirjoituksen oppimiseen ja käyttöön.

On myös huomattava, että mikäli pistekirjoituksen ohjaus säilyy tässä kokonaisuudessa, voi käydä niin, ettei kuntoutukseen tulevalla näkövammaisella asiakkaalla ole mahdollisuutta opiskella samalla kuntoutusjaksolla sekä pistekirjoitusta että tietoteknisiä taitoja. Tämä on todellinen riski, sillä Kelan palvelukuvaus (standardi) edellyttää moniammatillisuutta, mutta tässä tapauksessa ammatillisuus olisi yhden ammattilaisen käsissä.

Lisäksi on huomattava, että tähän osa-alueeseen sijoitettu pistekirjoituksen ohjaus todennäköisesti kaventaa näkövammaisten ihmisten mahdollisuutta suorittaa käsiteltävänä oleva tutkinto.

Kokonaisuuden laajuudeksi esitetään 40 opintopistettä. Näkövammaisten liiton mielestä se on aivan liian suppea, mikäli kokonaisuudessa ovat sekä pistekirjoituksen ohjaus että tietoteknisten apuvälineiden ohjaus. Molemmat osa-alueet ovat laajoja ja monipuolisia sekä sisältävät runsaasti asioita, jotka käsiteltävänä olevan erikoisammattitutkinnon suorittaneen on hallittava. On perusteltua, että kumpikin osa-alue on itsenäinen ja laajuudeltaan riittävä.

Tiedonhallinnan välineiden ja menetelmien käytön ohjaukseen valmistautuminen

Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on ottaa huomioon asianmukaisesti tiedonhallinnan välineiden ja menetelmien käytön merkityksen asiakkaan hyvinvoinnin kannalta sekä suhteessa asiakkaan muihin palveluihin. Näkövammaisten liitto esittää, että tähän lisätään kirjaus merkityksestä näkövammaisen arjen ja arjessa toimimisen kannalta. Tiedonhallinnan välineiden ja menetelmien käytön osaaminen on oleellinen osa kaikkea arkielämää (esimerkiksi työ, opiskelu, vapaa-aika, asiointi).

Tiedonhallinnan välineiden ja menetelmien käytön ohjaussuunnitelman laatiminen

Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on ohjaa asianmukaisesti asiakasta hakemaan hänelle sopivat ja tarkoituksenmukaiset tiedonhallinnan välineiden ja menetelmien
käytön ohjauspalvelut. Näkövammaisten liitto esittää, että tähän lisätään kirjaus tiedonhallinnan apuvälineiden hakemisesta ja niiden hakemiseen ohjaamisesta. Se on osaamista, joka tutkinnon suorittaneella tulee olla.

Teknisten apuvälineiden käyttöönotto

Hyväksytyn suorituksen kriteerinä ovat muun muassa asentaa asiantuntevasti näkövammaisen teknisen apuvälineen asiakkaan käyttöön tai ottaa asiakkaan laitteen  saavutettavuusominaisuudet käyttöön, mukauttaa näkövammaisen asiakkaan teknisten apuvälineiden asetukset asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti sekä varmistaa asiantuntevasti näkövammaisen asiakkaan teknisten apuvälineiden toimivuuden tarvittavien sovellusohjelmien kanssa.

Kyse on liian laajasta vaatimuksesta käsiteltävän tutkinnon yhteen osa-alueeseen. Lisäksi on huomattava, että asentamiseen kuluva aika on pois näkövammaisen asiakkaan käytössä olevasta ohjausajasta.

Näkövammaisten liitto kysyy, kuka asentaa näkövammaisen asiakkaan tietoteknisiin laitteisiin internetyhteydet, sähköpostiohjelman asetuksineen sekä erilaiset näkövammaisen tarvitsemat kaupalliset tai ilmaiset ohjelmat. Kaikkien näiden on oltava asennettuina ja toimintakuntoisina, ennen kuin apuvälineohjelmien sovellus- ja ohjelmakohtaiset asetukset voidaan tehdä.  Nämä asennukset eivät voi sisältyä käsiteltävänä olevan tutkinnon suorittaneen tehtäviin.

Tiedonhallinnan välineiden ja menetelmien käytön ohjaaminen

Hyväksytyn suorituksen kriteereitä ovat muun muassa ohjaa asiakasta tuntoaistin monipuoliseen harjaannuttamiseen ja hyödyntämiseen pistekirjoituksen oppimisprosessissa sekä ohjaa pistekirjoituksen lukemisen ja kirjoittamisen tekniikoita eri oppimisen vaiheessa oleville asiakkaille. Näkövammaisten liitto vastustaa pistekirjoituksen yhdistämistä tähän osa-alueeseen. Pistekirjoituksen ja muun tiedonhallinnan sekä tietoteknisten apuvälineiden pitäminen kahtena erillisenä osa-alueena on erittäin perusteltua.

On huomattava, ettei näkevä tai heikkonäköinen ihminen tarvitse pistekirjoitusta. Tällöin motivaatio sen opiskeluun on todennäköisesti heikompi kuin ihmisellä, joka tosiasiassa tarvitsee pistekirjoitusta omassa arjessaan.

Heikkonäköinen tai näkevä käyttää lukemiseen silmiä, jolloin tuntoaistin käytön merkitys jää pois. Tällöin ohjaaja ei itse välttämättä pysty kertomaan, miten tuntoaistia käytetään. Lisäksi näkevä ohjaaja, joka ei lue itse pistekirjoitusta, ei pysty ohjaamaan sujuvan lukemisen tekniikoita. Hänellä ei myöskään ole käytännönkokemusta hankalista tilanteista, joita tulee esiin muun muassa lukutekniikoita opeteltaessa (rivillä pysyminen ja vastaavat), jolloin ohjaus ja neuvonta ovat puutteellisia.

Erilaisten pistekirjoitukseen perustuvien apuvälineiden, kuten pistekirjoitusnäytön ja pistekirjoitustulostimen, käyttäminen on näkevälle  tai heikkonäköiselle vierasta, jolloin ohjaaminen ja ongelmatilanteiden ratkaiseminen ovat hankalia ja helposti puutteellisia.

Pistekirjoituksessa ohjaajalla on oltava osaamista myös vieraiden kielten pistekirjoitusmerkeistä, matemaattisten aineiden pistekirjoitusmerkeistä sekä pistenuoteista. Mikäli pistekirjoitus yhdistetään tiedonhallinnan kanssa samaan osa-alueeseen, nämä kaikki jäävät pois ja ovat uhka pistekirjoituksen laajalle ja monipuoliselle käytölle. On aivan eri asia opetella kyseiset merkinnät pistekirjoituksella kuin näkevien kirjoituksella.

Toimintaympäristön saavutettavuuden ja käytettävyyden edistäminen

Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on edistää asiakkaan mahdollisuutta käyttää arjessa ja oppimisen tukena ääntä, suurennettua materiaalia ja pistekirjoitusta. Näkövammaisten liitto esittää, että tähän lisätään saavutettava sähköinen materiaali.

Lisäksi hyväksytyn suorituksen kriteerinä on arvioi yhteistyössä asiakkaan kanssa asiakkaan digitaalisten palvelujen esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä
mobiilisovellusten saavutettavuutta. Näkövammaisten liitto vaatii, että myös digitaalisiin palveluihin lisätään termi saavutettavuus, sillä se on oleellinen osa digitaalisia palveluja. Lisäksi Näkövammaisten liitto vaatii, että tähän lisätään termi käytettävyys. On muistettava, että digitaalinen palvelu tai mobiilisovellus voi olla saavutettava, mutta se on toteutettu niin hankalasti, ettei se ole näkövammaiselle apuvälineitä käyttävälle käytettävä. Käytettävyyden varmistaminen on oleellinen osa digitaalisten palvelujen saavutettavuutta ja se palvelee kaikkia näiden palvelujen käyttäjiä.

Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on valitsee asiakkaan yksilöllisten tarpeiden perusteella tarkoituksenmukaisen apuväline-, laite- ja palvelukokonaisuuden ottaen huomioon esteettömyyden, taloudellisuuden ja ekologisuuden sekä hankintamenettelyn. Näkövammaisten liitto vaatii, että ensisijalla on aina oltava näkövammaisen asiakkaan yksilöllinen tarve ja apuvälinekokonaisuuden tarkoituksenmukaisuus tähän tarpeeseen nähden.

Luku 2.7 Työelämäasiantuntijuus työvalmennuksessa

Opiskelija toimii työvalmennuksen asiantuntijana työnantajayhteistyössä ja yhteistyöverkostoissa

Näkövammaisten liitto edellyttää, että verkostoyhteistyöhön lisätään työelämän, koulutuksen ja kuntoutuksen lisäksi vammais- ja potilasjärjestöt. Näissä järjestöissä on runsaasti työelämän asiantuntemusta vammais- tai potilasjärjestön kohderyhmän ja jäsenistön näkökulmasta. Tätä asiantuntemusta ei ole muualla samassa laajuudessa eikä laadukkuudessa.

Luku 2.8 Työvalmennus asiakasprosessissa

Opiskelija arvioi, suunnittelee ja käynnistää asiakkaan työvalmennus-prosessin

Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on arvioi monipuolisesti asiakkaan työ - ja toimintakykyä asiakkaalle tarkoituksenmukaisilla arviointimenetelmillä. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että näkövammaisen asiakkaan kohdalla tässä on käytettävä apuna Näkövammaisten liitossa olevaa näkövammaisuuden ja näkövammaisena työelämässä toimimisen asiantuntemusta.

Opiskelija toimii asiakkaan yksilöllisessä työvalmennusprosessissa

Näkövammaisten liitto vaatii, että hyväksytyn suorituksen kriteereihin lisätään esteettömyyden, saavutettavuuden ja käytettävyyden edistäminen ja niistä varmistuminen. Tutkinnon perusteiden luonnoksessa on kuvattu hyvin työturvallisuudesta varmistuminen. Samalla tavoin on kuvattava varmistuminen ympäristön esteettömyydestä sekä digitaalisten palvelujen ja muiden vastaavien  saavutettavuudesta ja käytettävyydestä. Näistä on varmistuttava työvalmennusprosessin kaikissa vaiheissa ja kaikissa toimintaympäristöissä. Ellei tämä toteudu, näkövammaiset asiakkaat eivät saa työvalmennuksesta vastaavaa hyötyä kuin muut asiakkaat.

Opiskelija käyttää monipuolisesti vaihtoehtoisia valmennus- ja arviointimenetelmiä

Näkövammaisten liitto vaatii, että on varmistettava käytettävien menetelmien saavutettavuus ja käytettävyys näkövammaisen asiakkaan näkökulmasta. Ellei tätä tehdä, näkövammainen asiakas ei saa työvalmennusta yhdenvertaisesti muiden asiakkaiden kanssa.

Luku 2.9 Vaikea- ja monivammaisen asiakkaan osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että osa-alueessa on varmistuttava näkövammaisen monivammaisen asiakkaan laadukkaasta ohjauksesta. Mikäli asiakkaalla on näkövamma, se on muistettava viestinnässä, apuvälineasioissa, asiakkaan ohjaamisessa sekä kaikessa muussa toiminnassa.

Muuta

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että ruoanvalmistus, kodinhoito ja muut vastaavat arjen asiat puuttuvat täysin esitettävästä erikoisammattitutkinnosta. Ne ovat asioita, joihin näkövammainen tarvitsee ohjausta. Ohjaus on välttämätöntä esimerkiksi näkövammaisen elämäntilanteen muuttuessa tai näkötilanteen muuttuessa. On aivan eri asia toimia heikkonäköisenä kuin sokeana. Pelkkä kuntoutus ei välttämättä tue riittävästi näiden asioiden opettelussa ja arjen sujuvaksi saamisessa. Lisäksi on välttämätöntä, että näkövammainen voi opetella taitoja myös kotiympäristössä, joka on hänelle tuttu ympäristö, jossa hän arkeaan elää.

Lisäksi Näkövammaisten liitto huomauttaa, että tutkinnon perusteiden luonnoksesta puuttuvat täysin näkövammaisen ohjaaminen sosiaalisissa taidoissa ja vuorovaikutuksessa. Näitä ovat esimerkiksi hyvät tavat ja mahdollisimman luonteva muiden ihmisten parissa toimiminen. Sokea ihminen ei näe ja heikkonäköinen näkee vain jotain, jolloin he eivät saa hyötyä näkeville tyypillisestä mallioppimisesta eivätkä ympäristön tarkkailusta näkemisen avulla. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että näkövammaiselle opetetaan näitä asioita, ja että hän saa harjoitella niitä. Käsiteltävänä olevan tutkinnon suorittanut työntekijä on niin paljon tekemisissä näkövammaisten ihmisten kanssa, että hänellä on luonteva mahdollisuus opettaa näitä asioit asamalla kertaa. Kuten edellä mainittuja arjen taitoja, näitäkään ei voi opetella vain kuntoutuksessa, vaan niiden oppimisen on oltava osa näkövammaisen arkea.

Lisätietoja

Järjestöjohtaja Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi


Näkövammaisten liitto ry

Jukka Tahvanainen
toimitusjohtaja      

Sari Kokko
järjestöjohtaja