Julkaistu 19.10.2016
Hal­li­tuk­sen esi­tys edus­kun­nal­le nuo­ri­so­laik­si HE 111/2016 vp

Eduskunta
Sivistysvaliokunta
siv@eduskunta.fi

Näkövammaisten liitto ry kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta tulla kuultavaksi sen käsitellessä hallituksen esitystä nuorisolaiksi.

Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdolli-suuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista samoin kuin nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

Yleisperustelut

Yleissopimus lapsen oikeuksista ja Agenda 2030

Näkövammaisten liitto vaatii, että lukuun lisätään maininta YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta, jonka Suomi on ratifioinut keväällä 2016. Sopimus koskee vammaisia lapsia ja nuoria, joten sitä ei voi sivuuttaa lain yleisperusteluissa. Kyseistä lisäystä ovat vaatineet ainakin Näkövammaisten liitto ry ja Vammaisfoorumi ry jo marraskuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämällä hallituksen esityksen luonnosta koskevalla lausuntokierroksella.

Lasten ja nuorten kannalta YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen merkittäviä artikloja ovat muun muassa artikla 5 tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, artikla 7 vammaiset lapset sekä artikla 9 esteettömyys ja saavutettavuus. Lainsäädäntötyössä on suhtauduttava vakavasti sopimuksen velvoitteisiin. Koska nuorisolain soveltamisalaa koskevan 1 pykälän 2 momentissa on viittaussäännös Suomea sitoviin kansainvälisiin velvoitteisiin, on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen lisääminen tähän erittäin perusteltua.

Yksityiskohtaiset perustelut

1 luku Yleiset säännökset

2 § Lain tavoite
Näkövammaisten liitto pitää hyvänä, että yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on nostettu suoraan lain tavoitteisiin.

3 § Määritelmät

Näkövammaisten liitto esittää nuoren yläikärajan nostamista vuodella siten, että kaikki alle 30-vuotiaat ovat nuoria. Tämä oli myös lakia valmistelleen työryhmän esitys yläikärajaksi. Sen sijaan alaikärajaa ei tule määritellä.

Esitettävä muutos helpottaisi valtionavustusten jakoa ja selkeyttäisi nuorten edustuksen määräytymistä. Ikäraja on yhdenmukainen esimerkiksi Nuorisotakuun ja EU:n Erasmus+ -ohjelman kanssa.

2 luku Valtion nuorisotyö ja -politiikka

5 § Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma.
Pykälän 1 momentin mukaan valtioneuvosto hyväksyisi joka neljäs vuosi ohjelman, joka olisi valtion nuorisopolitiikan keskeinen suunnittelun ja ohjauksen väline. Pykälän 3 momentin mukaan ohjelman valmistelussa tulisi kuulla nuoria ja nuorisotyön ja – politiikan keskeisiä tahoja.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, ettei pykälästä käy ilmi, mikä on ohjelman suhde hallitusohjelmaan. Siinä ei myöskään mainita, miten valmistelussa otetaan huomioon nuorisolain 2 §:ssä määritellyt lain tavoitteet ja lähtökohdat.

Ohjelmaa valmisteltaessa on kuultava myös vammaisia nuoria ja vammaisjärjestöjä. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan nuoria voitaisiin kuulla suoraan esimerkiksi sähköisen osallistumisen välinein. Jotta näkövammaiset nuoret voivat osallistua kuulemiseen yhdenvertaisesti muiden nuorten kanssa, käytettävien sähköisen osallistumisen välineiden on oltava saavutettavia.

On valitettavaa, ettei nähtävillä ole valtioneuvoston asetusta nuorisotyöstä ja -politiikasta. Tämä ei ole eduksi avoimen valmistelun ajatukselle. Asetuksessa linjataan monista merkittävistä toimintatavoista nuorisoalalla. Nyt epäselväksi jää muun muassa ohjelman ohjaavuus järjestöavustuksissa, jossa kolmannen sektorin riippumattomuus ja itsenäisyys tulisi olla tärkeä periaate.

Lisäksi Näkövammaisten liitto huomauttaa, että ohjelmasta tulee tehdä vaikutusarviointeja, kuten esimerkiksi väliraportti valtioneuvostolle. Vaikutusarvioinneissa on huolehdittava, että mukana on näkövammaisten ja muiden vammaisten nuorten ääni.

3 luku Kuntien nuorisotyö ja -politiikka sekä monialainen yhteistyö

9 § Monialainen yhteistyö
Pykälän mukaan kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret.
Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että verkostossa voisi olla edustettuina myös muita viranomaisia, kuten esimerkiksi kunnan kulttuuri-, liikunta- ja kirjastotoimi. Näkövammaisten liitto esittää, että yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätään nuorisotyötä tekevät järjestöt ja nuoret. Näiden on sisällettävä myös vammaisten nuorten ääni.

10 § Etsivä nuorisotyö

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa ja auttaa tuen tarpeessa olevaa nuorta sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille.

Näkövammaisten liitto muistuttaa, että etsivän nuorisotyön on palveltava myös näkövammaisia nuoria. Näkövamma ei saa olla este, vaan näkövammaisen nuoren on päästävä yhdenvertaisesti etsivän nuorisotyön piiriin, jos hänellä on siihen tarvetta. Nykyisin mahdollisuudet ovat varsin vähäiset ja vaihtelevat eri kunnissa.

11 § Tietojen luovuttaminen etsivälle nuorisotyölle

Pykälän 4 momenttiin esitetään lisättäväksi kirjaus Kansaneläkelaitoksen oikeudesta luovuttaa nuorta koskevia tietoja etsivää nuorisotyötä varten. Näkövammaisten liiton mielestä lisäys on hyvä, sillä esimerkiksi suurin osa näkövammaisista opiskelijoista saa opintoihinsa taloudellisena tukena Kansaneläkelaitoksen maksamaa nuoren kuntoutusrahaa tai ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa kuntoutusrahaa. Tällöin opiskelujen etenemiseen tai keskeyttämiseen liittyvät hankaluudet ovat Kansaneläkelaitoksen tiedossa ja nuori voisi saada tarvitsemaansa apua ja tukea, jos hän tulisi ohjatuksi esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön.

4 luku Nuorten työpajatoiminta

13 § Nuorten työpajatoiminta
Pykälässä säädetään nuorten työpajatoiminnasta, sen tehtävistä ja tarkoituksesta. Näkövammaisten liitto edellyttää, että nuorten työpajojen ja niissä järjestettävän toiminnan on oltava todellinen vaihtoehto myös näkövammaisille nuorille. Nykyisin ne ovat useimmiten heidän ulottumattomissaan. Työpajoissa on oltava osaamista näkövammaisten nuorten ohjaamiseen. Oman työnsä tukena työpajojen työntekijät voivat käyttää Näkövammaisten liitossa olevaa työllisyyteen ja koulutukseen liittyvää asiantuntemusta.

Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan nuorille laadittavaan valmennussuunnitelmaan voidaan kirjata myös ne yhteistyötahot, joita nuori tarvitsee valmennuksen tavoitteiden toteutumisen tueksi. Näkövammaisten liitto esittää, että luetteloa täydennetään vammaispalveluilla sekä eri järjestöissä olevan asiantuntemuksen hyödyntämisellä.

6 luku Erinäiset säännökset

24 § Nuorten osallistuminen, vaikuttaminen ja kuuleminen
Pykälässä esitetään säädettäväksi velvollisuudesta järjestää nuorille ja lapsille mahdollisuus osallistua tai vaikuttaa paikallista, alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn sekä nuorten ja lasten kuulemisesta mainituissa asioissa.

Pykälä antaa liikaa väljyyttä sen tulkitsijalle, joten se on muotoiltava enemmän osallisuutta tukevaksi. Pykälän on tosiasiallisesti velvoitettava nuorten osallistamiseen. Tätä kuvaavat paremmin termit ottaa mukaan päätöksentekoon tai osallistaa päätöksentekoon. Lisäksi pykälän lopusta on poistettava muotoilu ”tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa”. Osallisuuden vähimmäisvaatimusta ei tarvita pykälässä, jonka on tarkoitus tukea nuorten osallisuutta.

Näkövammaisten liitto muistuttaa, että näkövammaisten ja muulla tavoin vammaisten nuorten osallisuus ja osallistumismahdollisuudet on taattava. Heillä on oltava yhdenvertainen oikeus ja mahdollisuus osallistua kuin kunnan vammattomilla nuorilla.  Nykyisin vammaisten nuorten ääni kuuluu heikosti.

Tuleva maakuntahallinto

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että valmisteilla olevan maakuntahallinnon vaikutukset nuorisolakiin ja sen toteutukseen on arvioitava.
Lisätietoja antaa koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi

Näkövammaisten liitto ry

Jukka Tahvanainen     
toimitusjohtaja       

Timo Kuoppala
ts. järjestöjohtaja