6.6.2017
Lau­sun­to am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen lais­ta

Eduskunta
sivistysvaliokunta
siv@eduskunta.fi

Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 39/2017 VP

Näkövammaisten liitto ry kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta tulla kuultavaksi sen käsitellessä hallituksen esitystä laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ammatillisesta koulutuksesta. Uudistuksella toteutettaisiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, joka on yksi pääministeri Sipilän hallitusohjelman osaaminen ja koulutus -painopisteen kuudesta kärkihankkeesta.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja yhdenvertaisuuslaki

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että esityksessä on otettava huomioon läpileikkaavasti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Ratifioitu sopimus on tullut voimaan 10.6.2016 ja sen velvoitteita on noudatettava lainsäädännön valmistelussa. Sopimuksella on kattavuutensa vuoksi erittäin merkittävä vaikutus vammaisten ihmisten oikeuksien ja olojen järjestämiseen.

Ammatillista koulutusta käsittelevässä hallituksen esityksessä on useita kohtia, joissa ei oteta huomioon YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja yhdenvertaisuuslain (1325/2014) velvoitteita ja säännöksiä. Näkövammaisten liitto lausui kyseisistä asioista jo joulukuussa 2016, jolloin opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti lausuntokierroksen lakiesityksen luonnoksesta. Nyt käsiteltävänä olevaan lakiin ei ole tehty muutoksia, jotka ovat oleellisia YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja yhdenvertaisuuslain näkökulmasta.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja perustuslain (731/1999) 22 § velvoittavat julkisen vallan turvaamaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Yleissopimuksen läpileikkaavina, valtioita velvoittavina periaatteina ovat mm. yhdenvertaisuuden, esteettömyyden ja osallisuuden toteutuminen. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi yleissopimus velvoittaa kohtuullisten mukautusten tekemiseen.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen ja kohtuullisten mukautusten tekeminen koskevat myös yksityisiä toimijoita. Valtion on huolehdittava siitä, että lainsäädäntö velvoittaa yksityiset toimijat toimimaan yleissopimuksen säännösten mukaisesti.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 24 artikla käsittelee koulutusta. Artiklan säännökset velvoittavat takaamaan yhdenvertaisen oikeuden koulutukseen. Vammaisia ihmisiä ei saa sulkea koulutusjärjestelmän ulkopuolelle vammaisuuden vuoksi. Lisäksi vammaisia ihmisiä varten on tehtävä heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset.

Yhdenvertaisuuslain 6 §:ssä säädetään koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta. Koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta tehdä kohtuullisia mukautuksia säädetään yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä.

Mikäli käsiteltävänä olevan lain Sora-lainsäädäntöä koskevat pykälät säädetään esitetyllä tavalla, ne ovat vakavassa ristiriidassa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja yhdenvertaisuuslain kanssa.

Laki ammatillisesta koulutuksesta

2 luku Tutkinnot ja koulutukset

7 § Valmentavat koulutukset

Pykälän 2 momentin mukaan ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus antaa opiskelijoille valmiuksia ammatilliseen tutkintokoulutukseen hakeutumiseksi sekä vahvistaa opiskelijoiden edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkinto. Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että valmentavan koulutuksen avulla parannetaan heikommassa asemassa olevien valmiuksia hakeutua jatko-opintoihin ja suorittaa ammatillinen tutkinto.

Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan valmentavaa koulutusta järjestettäessä toimitaan yhteistyössä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen sidosryhmien, kuten nuorisotyötä tekevien tahojen, sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä perusopetuksen järjestäjien kanssa. Yhtenä tavoitteena on mahdollistaa myös perusopetuksen arvosanojen korottaminen.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, etteivät kaikki valmentavaan koulutukseen osallistuvat ole perusopetuksen päättäneitä. Näkövammaiselle valmentava koulutus on välttämätön edellytys opinnoissa tai työssä jatkamiselle tai uudelleenkoulutuksen aloittamiselle esimerkiksi silloin, kun näkötilanne on heikentynyt tai ihminen on näkövammautunut. Tämä voi tapahtua kaikenikäisille ihmisille. Valmentavassa koulutuksessa näkövammainen opiskelee teknisiä taitoja (pistekirjoitus, apuvälineiden käyttö, liikkumistaito, näkövammaisten käyttämät opiskelutekniikat), jotka ovat hänelle välttämättömiä näkövammaisena opiskellessa tai työelämässä. Ellei tämän kohderyhmän tarpeisiin vastaamista varmisteta, näkövammautuneet tai näkötilanteen heikentymisen vuoksi uuden tilanteen edessä olevat jäävät opintojen ja työelämän ulkopuolelle.

Näkövammaisten liitto kannattaa yksityiskohtaisissa perusteluissa mainittua esitystä mahdollisuudesta korottaa perusopetuksen arvosanoja valmentavassa koulutuksessa. Tämä saattaa olla erityisen hyödyllistä perusopetuksessa alisuoriutuneille näkövammaisille nuorille.

4 luku Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen

38 § Opiskelijaksi ottamisen edellytykset

Esityksen mukaan opiskelijaksi voidaan ottaa hakija, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen tai tutkinnon suorittamiseen. Näkövammaisten liitto kysyy, millä tavoin ja millaisella osaamisella koulutuksen järjestäjä arvioi näkövammaisen hakijan riittäviä edellytyksiä kyseessä olevien opintojen suorittamiseen. Koulutuksen järjestäjillä ei useinkaan ole tarvittavaa osaamista ja tietämystä näkövammaisena opiskelusta, vaan usein heidän käsityksensä pohjautuvat ennakkoasenteisiin sekä näkemykseen, ettei näkövammaista hakijaa kannata ottaa opiskelijaksi. Uhkana on, että näkövammaisten opiskelumahdollisuudet heikkenevät nykyisestä. Koulutuksen järjestäjät voivat oman työnsä tukena käyttää Näkövammaisten liitossa olevaa koulutukseen ja työelämään liittyvää asiantuntemusta.

Valmentavaa koulutusta käsittelevän 2 momentin 2 kohdan mukaan opiskelijaksi   ottamisen edellytyksenä on lisäksi, että opiskelijaksi pyrkivän tavoitteena olisi    valmentavan koulutuksen jälkeen hakeutua suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Tämä sulkee pois ne näkövammaiset, jotka tarvitsevat valmentavaa koulutusta näkövammaisena opiskelussa ja työskentelyssä tarvittavien taitojen opiskeluun, ja joiden tavoitteena on hakeutua lukioon, korkea-asteelle tai palata suoraan työelämään.

Näkövammaisten liitto vaatii, että tähän lisätään vastaava poikkeussäännös kuin 3 momentissa säädetään koskien 2 momentin 1 kohtaa. Se esittää, että pykälän 3 momentin poikkeussäännöstä täydennetään tältä osin. Täydennyksen jälkeen pykälän 3 momentti on seuraava:

"Hakija voidaan kuitenkin ottaa opiskelijaksi ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen, vaikka hän on suorittanut 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnon tai koulutuksen, jos ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syystä perusteltua. Hakija voidaan kuitenkin ottaa opiskelijaksi, vaikka hänen tavoitteenaan ei ole 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu koulutus, jos ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syystä perusteltua."

Lisäksi Näkövammaisten liitto vaatii, että pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätään esimerkki poikkeussäännöksen soveltamisesta. Hyvä esimerkki on näkövammainen, joka on näkövammautunut työiässä tai näkötilanne on muuttunut merkittävästi. Hänen tavoitteensa on muualla kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa, mutta ennen opiskelemaan hakeutumista hänen on välttämätöntä hankkia opiskelussa ja tulevassa työelämässä tarvitsemansa erityistaidot. Ilman poikkeussäännöstä näiden näkövammaisten asema on vakavasti uhattuna.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin poikkeuksesta, jonka mukaan tietyillä edellytyksillä henkilö voitaisiin ottaa opiskelijaksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen, vaikka hän olisikin suorittanut pykälän 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnon tai koulutuksen. Opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä olisi tällöin, että valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi erityisistä syistä perusteltua.

Näkövammaisten liitto kannattaa tältä osin pykälän 3 momentin poikkeussäännöstä. Lisäksi se vaatii 3 momenttiin yllä kirjatun lisäyksen.

Näkövammaisten liitto on erityisen huolestunut niistä jonkin aiemman tutkinnon suorittaneista, joiden näkötilanne muuttuu merkittävästi, tai jotka näkövammautuvat työiässä. On välttämätöntä, että heille taataan mahdollisuus suorittaa valmentava koulutus, jotta he saavat valmiudet opiskella ja työskennellä toisenlaisella tavalla. On aivan eri asia opiskella ja työskennellä näkemiseen perustuvilla tekniikoilla kuin käyttää näkövammaisten apuvälineitä, pistekirjoitusta tai valkoista keppiä ja opiskella tai työskennellä niiden avulla. Valmentava koulutus on ainoa paikka, jossa näitä taitoja voi opiskella pitkäkestoisesti ja kattavasti. Erilaiset lyhytkestoiset kuntoutukset eivät vastaa tähän tarpeeseen. Näkövammaisten liitto vaatii, että näiden ihmisten tilanne otetaan vakavasti ja mahdollisuus valmentavaan koulutukseen hakeutumiseen taataan.

39 § Opiskelijoiden valintaperusteet

Pykälän 1 momentin mukaan opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että näkövammaisten hakijoiden kohdalla on varmistettava pääsy- ja soveltuvuuskokeiden erityisjärjestelyt. Ellei niitä varmisteta, näkövammaiset opiskelemaan hakeutuvat ovat muita hakijoita heikommassa asemassa.

Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan nykytilaa, jossa yhteisiä valintaperusteita ei ole säädetty valmentaviin koulutuksiin eikä erityisopetuksena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen, ei ole tarkoitus muuttaa. Ehdotettu säännös kuitenkin mahdollistaa yhteisten valintaperusteiden käyttöönoton myös näissä koulutuksissa, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Näkövammaisten liitto on huolestunut tämän mahdollisuuden vaikutuksista näkövammaisiin, jotka ovat hakeutumassa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen yllä §:n 38 kohdalla esitetyistä syistä. On olemassa riski, että mahdollisuus yhtenäisten valintaperusteiden käyttöön vaarantaa heidän mahdollisuutensa hakeutua valmentavaan koulutukseen.

40 § Esteettömyys

Pykälässä säädetään hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn arvioinnista opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä. Kyse on vuoden 2012 alussa voimaan tulleesta Sora-lainsäädännöstä ja sen soveltamisesta.

Sora-lainsäädäntöä säädettäessä vammaisjärjestöt ja opiskelijajärjestöt toivat useaan otteeseen esiin huolen vammaisten opiskelumahdollisuuksista ja niiden heikentymisestä Sora-lainsäädännön myötä. Uhkakuvan toteutumista pidettiin lainsäätäjien taholta epätodennäköisenä. Käytännössä Sora-lainsäädännön soveltaminen on vaikeuttanut vammaisten hakeutumista ja pääsyä koulutukseen sekä vaikuttanut negatiivisesti heidän koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiinsa. Ongelmia on ollut erityisesti toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Vammaisten hakijoiden hakemuksia ei ole haluttu ottaa huomioon, opiskelijaksi ottamisen esteitä on katsottu pelkän diagnoosin perusteella eikä opiskelujen erityisjärjestelyistä tai vaihtoehtoisista suoritustavoista ole edes keskusteltu. Vammaisjärjestöt ovat toimittaneet opetus- ja kulttuuriministeriölle tapausesimerkkejä ja esittäneet vakavan huolensa Sora-lainsäädännön vaikutuksista vammaisten opiskelijoiden asemaan. Tätä viestiä ei ole kuultu.

Tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriössä työskentelee virkamiestyöryhmä, jonka tehtävänä on tarkastella Sora-säädöksiä. Ministeriön huhtikuisen tiedotteen mukaan se kuulee kevään 2017 aikana koulutuksen järjestäjiä ja korkeakouluja. Näkövammaisten liitto on huomauttanut ministeriötä, ettei tämä kuuleminen riitä, vaan on kuultava myös vammaisjärjestöjä ja opiskelijajärjestöjä. Toistaiseksi kuulemista ei ole näiden järjestöjen osalta tapahtunut.

Sora-lainsäädäntöä säädettäessä eduskunnan perustuslakivaliokunta (PeVL 60/2010) huomautti, että vaikka henkilön terveydentila tai vammaisuus voi estää osallistumisen esimerkiksi joihinkin opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin, ei tämä välttämättä merkitse sitä, että henkilö olisi sopimaton opiskelemaan kyseistä alaa. Perustuslakivaliokunnan lausunto on sivuutettu lähes täysin.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 24 artiklassa korostetaan mm. sitä, ettei vammaisia saa sulkea koulutusjärjestelmän ulkopuolelle, ja että heillä on oikeus yksilöllisten tarpeidensa mukaisiin kohtuullisiin mukautuksiin. Vammaisten oikeus mm. ammatilliseen osallistumiseen tunnustetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 26 artiklassa.

Esitettävä 40 § ei vastaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vaatimuksia. Se ei myöskään ole yhdenvertaisuuslain säännösten mukainen. Tämä on nähtävissä myös perustuslakivaliokunnan sivistysvaliokunnalle antamasta ammatillisen koulutuksen lakia koskevasta lausunnosta (PeVl 22/2017).

Perustuslakivaliokunta ottaa lausunnossaan kantaa vammaisten oikeuksiin. Valiokunta toteaa, että sen saaman selvityksen mukaan Sora-lainsäädännön soveltamisessa on ollut puutteita. Tämän vuoksi perustuslakivaliokunta kehottaa sivistysvaliokuntaa harkitsemaan pykälän täsmentämistä. Lisäksi perustuslakivaliokunta painottaa, että opiskelun mahdollisia esteitä tarkasteltaessa on aina selvitettävä perusteellisesti ja vammaisten henkilöiden täysmääräistä osallistumista koulutukseen edistämään pyrkien, miten yksilöllisillä opetusjärjestelyillä, henkilökohtaistamalla tai apuvälineiden avulla voidaan mahdollistaa vammaisen henkilön opiskelu hänen itsemääräämisoikeuttaan täysmääräisesti kunnioittaen.

Esitettävässä pykälässä todetaan "jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa". Näkövammaisten liitto huomauttaa, ettei tämä säännös vastaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vaatimuksia tehdä yksilöllisiä kohtuullisia mukautuksia. Yleissopimuksen vaatimus on selvästi laajempi kuin vain esteen poistaminen kohtuullisin toimin. Näkövammaisten liitto esittää pykälän kuuluvan seuraavasti:

"Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Vammaisten henkilöiden osalta tulee tehdä heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos 81 §:ssä tarkoitettuihin tutkintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Vammaisten henkilöiden kohdalla tulee ottaa huomioon heille yksilöllisten tarpeiden mukaan tehdyt kohtuulliset mukautukset.

Kun kysymys on 81 §:ssä tarkoitetuista tutkinnoista, opiskelijaksi ottamisen esteenä on myös mainitun 81 §:n, ammattikorkeakoululain 33 §:n tai yliopistolain 43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa hakijalle tieto siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä tutkinnon tai koulutuksen suorittamiseen liittyy.

Opetushallitus määrää 81 §:ssä tarkoitettuihin tutkintoihin liittyvistä terveydentilaa koskevista vaatimuksista."

42 § Suoritettavan tutkinnon tai koulutuksen valinta

Pykälässä säädetään koulutuksen järjestäjän ohjausvelvoitteesta. Säädös on monelta osin kannatettava.

Kokemusten mukaan koulutuksen järjestäjien tietämys näkövammaisuudesta ja näkövammaisena opiskelusta on vähäistä tai olematonta. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että koulutuksen järjestäjät käyttävät työnsä tukena Näkövammaisten liitossa olevaa koulutuksen ja työllisyyden asiantuntemusta. Muulla tavoin vammaisten opiskelu- ja työelämäasioiden asiantuntemusta on muissa vammaisjärjestöissä. Jotta koulutuksen järjestäjät tekevät yhteistyötä tarvittavien tahojen kanssa, se on perusteltua kirjata vähintään pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin.

5 luku Henkilökohtaistaminen

45 § Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinta ja hyväksyminen

Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että koulutuksen järjestäjä voi tarvittaessa tehdä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOS) laatimisessa yhteistyötä myös muiden kuin pykälätasolla mainittujen asiantuntijatahojen kanssa. Koulutuksen järjestäjillä ei useinkaan ole riittävää osaamista näkövammaisten tai muulla tavoin vammaisten opiskelijoiden asioista, joten yhteistyövelvoitteen lisääminen pykälätasolle on perusteltua. Tällöin 45 §:n 1 momentti on seuraava:

"Koulutuksen järjestäjä laatii ja päivittää henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman yhdessä opiskelijan kanssa. Suunnitelman laadintaan ja päivittämiseen osallistuu koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja, opinto-ohjaaja tai tarvittaessa muu koulutuksen järjestäjän edustaja. Koulutuksen järjestäjän tulee henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinnassa tehdä yhteistyötä myös muiden tarvittavien tahojen kanssa."

Näkövammaisten opiskelijoiden kohdalla koulutuksen järjestäjät voivat käyttää oman työnsä tukena Näkövammaisten liitossa olevaa koulutuksen ja työelämän asiantuntemusta. Muulla tavoin vammaisten osalta vastaavaa osaamista on muissa vammaisjärjestöissä.

7 luku Osaamisen hankkiminen

64 § Erityinen tuki

Esityksen mukaan opiskelijalla, joka tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsee, esimerkiksi vamman vuoksi, pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea, on oikeus erityiseen tukeen. Erityisellä tuella tarkoitetaan opiskelijan tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä. Näkövammaisten liitto kannattaa esitystä.

67 § Erityisestä tuesta ja poikkeamisesta päättäminen

Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan erityisen tuen sisällöstä, mukauttamisesta sekä poikkeamisesta kirjattavista asioista. Näkövammaisten liitto pitää valitettavana, ettei nähtävillä ole kyseistä valtioneuvoston asetusta. On perusteltua, että vammaisjärjestöt ja muut tarvittavat tahot voivat ottaa kantaa kyseisen asetuksen sisältöön.

8 luku Työpaikalla järjestettävä koulutus

71 § Koulutussopimukseen perustuva koulutus

Esityksen mukaan koulutussopimukseen perustuvassa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelija hankkii henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä.

Näkövammaisten liiton kokemusten mukaan näkövammaisten opiskelijoiden on keskimääräistä vaikeampaa saada työssäoppimispaikkoja. Monesti näkövammaisen opiskelijan näkökulmasta pk- ja mikroyritykset olisivat hyviä työssäoppimispaikkoja. Mikroyrityksissä, joita valtaosa Suomen yrityksistä on, työskentelee 1-2 henkilöä. Kun työssäoppijoiden määrä koulutussopimuksen myötä kasvaa, näkövammaiset opiskelijat jäävät entistä helpommin vaille tätä mahdollisuutta. Näkövammaisten liitto vaatii, että näkövammaisten ja muiden vammaisten opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet koulutussopimukseen varmistetaan. Tähän velvoittaa myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus.

9 luku Turvallinen opiskeluympäristö

81 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Pykälässä säädetään opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Kyse on Sora-lainsäädäntöön liittyvästä säännöksestä.

Näkövammaisten liitto viittaa aiemmin 40 §:stä lausumaansa.

82 § Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti

Pykälän mukaan tilanteessa, jossa on perusteltua epäillä opiskelijalla olevan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Kyse on Sora-lainsäädäntöön liittyvästä säännöksestä.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että näkövamman vuoksi tutkimuksiin määrääminen kesken opintojen voi vaarantaa opiskelijan yhdenvertaisuuden ja oikeuden saada koulutusta. Esimerkiksi opettajan tai muun henkilön tekemät havainnot näkövammaisen opiskelijan toiminnasta eivät välttämättä ole päteviä, sillä opetushenkilöstön tietämys näkövammaisuudesta ja sen vaikutuksesta toimintakykyyn ei ole kattavaa.

Näkövamman toimintakyvylle aiheuttamat rajoitukset ovat asioita, joihin ei kuka tahansa terveydenhuollon ammattihenkilö voi ottaa kantaa. Pelkkä terveydenhuollon koulutus ei anna pätevyyttä arvioida näkövamman aiheuttamaa haittaa tai rajoitusta. Jos koulutuksen järjestäjä määrää näkövammaisen opiskelijan opintojen aikana terveydentilan toteamiseen liittyviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, on välttämätöntä, että johtopäätöksen antaa näkövammaisuuteen perehtynyt asiantuntija, jolla on tosiasiallista kokemusta näkövamman aiheuttamista toimintarajoitteista.

10 luku Opiskelijan muut oikeudet ja velvollisuudet

101 § Erityistä tukea saavan opiskelijan opintososiaaliset etuudet

Esityksen mukaan erityistä tukea saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin ja erityisiin apuvälineisiin. Pykälän 2 momentissa todetaan, että vammaisille opiskelijoille järjestettävistä muista palveluista ja tukitoimista säädetään erikseen.

Monet näkövammaiset opiskelijat tarvitsevat opinnoissaan avustajaa. Ongelmia aiheuttaa tilanne, jossa koulutuksen järjestäjä ja opiskelijan kotikunnan sosiaalitoimi siirtävät vastuuta opiskelijan tarvitseman henkilökohtaisen avustajan järjestämisestä. Kyse on tilanteista, joissa on epäselvyyttä, järjestetäänkö henkilökohtainen avustaja tämän lain mukaisesti vai vammaispalvelulain (380/1987) 8 c §:n mukaisena henkilökohtaisena apuna. Näissä tilanteissa kärsii opiskelija, sillä kahden järjestäjätahon siirtäessä asiaa edestakaisin, opiskelija jää ilman tarvitsemaansa henkilökohtaista avustajaa, millä on kielteistä vaikutusta opinnoista suoriutumiseen.

13 luku Erinäiset säännökset

123 § Tutkinnon suorittamismahdollisuuksista ja koulutuksesta tiedottaminen

Pykälä sisältää säännökset velvollisuudesta tiedottaa tutkintojen suoritusmahdollisuuksista sekä annettavasta koulutuksesta ja koulutukseen hakeutumisesta.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että tiedotuksen on oltava saavutettavaa, jotta se on tosiasiassa näkövammaisten ulottuvilla. Myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus edellyttää, että tieto on saatavilla esteettömästi ja saavutettavasti. Sopimuksen velvoitteet on otettava vakavasti lainsäädäntötyössä.

Lisätietoja

Järjestöjohtaja Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi


Näkövammaisten liitto ry

Jukka Tahvanainen
toimitusjohtaja      

Sari Kokko
järjestöjohtaja