Lausunto 23.5.2014
Hal­li­tuk­sen esi­tys edus­kun­nal­le laeik­si las­ten päi­vä­hoi­dos­ta an­ne­tun lain 11 a §:n muut­ta­mi­ses­ta ja las­ten ko­ti­hoi­don ja yk­si­tyi­sen hoi­don tues­ta an­ne­tun lain 3 §:n muut­ta­mi­ses­ta

Luon­nos 14.4.2014

Vammaisfoorumi ry
Handikappforum rf
Finnish Disability Forum

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Taustaa

Vammaisfoorumi ry on tutustunut luonnokseen hallituksen esitykseksi laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muuttamisesta ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Vammaisfoorumi on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka jäsenjärjestöjensä kautta edustaa yli 320 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä. Järjestön kotimainen vaikuttamistoiminta keskittyy vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseen.

Pääministeri Kataisen hallitus on osana rakennepoliittista ohjelmaa päättänyt rajoittaa päivähoito-oikeutta sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella.

Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Esityksen taustatekstien mukaan lakimuutos tarkoittaa, että päivähoitopaikkaa haettaessa kunnan on saatava tietää, onko lapsella oikeus kokoaikaiseen vai osa-aikaiseen päivähoitopaikkaan. Lisäksi kunnan on saatava tietää, onko lapsella oikeus esiopetuksen tai perusopetuksen lisäksi osa-aikaiseen päivähoitopaikkaan.
 
Esityksen mukaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen piiriin kuuluvalle lapselle voisi hakea kokoaikaista päivähoitopaikkaa esittämällä syitä sen tarpeelle. Samoin olisi toimittava muutostilanteissa, joissa oikeus lapsen kokoaikaiseen päivähoitopaikkaan poistuu. Oikeudesta voitaisiin joutua hankkimaan lisäselvityksiä lapsen huoltajilta tai tarvittaessa muilta viranomaisilta.
 
Vammaisfoorumi on huolestunut muutosten vaikutuksista. Luonnoksessa ei tarkenneta, millaisia selvityksiä kunnalla on oikeus pyytää. Siinä ei myöskään tarkenneta, mitkä ovat riittäviä selvityksiä, millä edellytyksillä voidaan pyytää lisäselvityksiä huoltajilta tai muilta viranomaisilta, kuka kyseisiä selvityksiä pyytää ja käsittelee, kuka tekee päätökset subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta tai millä tavoin prosessi etenee tilanteissa, joissa päivähoidossa olevan lapsen subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan.
 
Luonnoksen mukaan edellä kuvatulla toiminnalla on selkeitä vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Se mm. edellyttäisi toimintatapoja tilanteisiin, joissa subjektiivisen oikeuden rajoituksen kohteena olevan lapsen hoitoajan muutos olisi tarpeen lapsen edun vuoksi. Lisäksi ehdotus edellyttäisi uusien toimintatapojen ja yhteistyömuotojen kehittämistä. Muutos myös lisäisi päivähoitoon liittyvän neuvonnan tarvetta.
 
Esitetty muutos on myös selkeä yhteiskunnallinen kysymys. Kyseessä on vahvaksi säädetyn subjektiivisen oikeuden murtaminen. Toimintatapojen etukäteissuunnittelu ja arviointi sekä yhtenäisyys eri kunnissa on ensiarvoisen tärkeää. Päivähoitoon liittyvän neuvonnan lisääntymiseen on varauduttava riittävillä resursseilla. Neuvontatyötä tekevillä on oltava vastauksia perheitä askarruttaviin kysymyksiin. Heidän on myös osattava ohjata ja neuvoa erilaisten perheiden erilaisissa tilanteissa (esim. vammaisten lasten perheet, vammaiset vanhemmat, vammaisten maahanmuuttajalasten perheet jne.).

Laki lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muuttamisesta

Pykälässä säädetään subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Sisällöltään uusi 2 momentti rajoittaa lapsen subjektiivista oikeutta kokoaikaiseen päivähoitopaikkaan. Esityksen mukaan kunnan olisi järjestettävä päivähoito osa-aikaisena, jos lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle voidaan suorittaa äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa samassa perheessä asuvasta muusta lapsesta, hän saa kotihoidon tukea tai hän on hoitovapaalla tai virkavapaalla samassa perheessä asuvan muun lapsen hoitamiseksi. Subjektiivisen oikeuden rajoittaminen osa-aikaiseksi kohdentuisi kaikkiin niihin perheen päivähoitoikäisiin lapsiin, jotka jo olisivat 11 a §:n 1 momentin tarkoittaman subjektiivisen päivähoito-oikeuden piirissä mutta joiden perheessä hoidettaisiin ainakin yhtä lasta edellä mainittujen etuuksien, tukien tai vapaiden nojalla. Vastaavissa tilanteissa päivähoitoa ei olisi järjestettävä lainkaan, jos lapsi osallistuisi esiopetukseen tai perusopetukseen.
 
Pykälän 1 momentin mukainen päivähoitopaikka on kuitenkin järjestettävä, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden vuoksi tai se on muutoin lapsen edun mukaista. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tämän kynnyksen tulisi olla matala. Lähtökohtaisesti ei tulisi vaatia mitään asiantuntijalausuntoja tai muuta vastaavaa selvitystä. Jos perheen ja kunnan näkemykset päivähoidon tarpeesta eroaisivat, voitaisiin joutua hankkimaan esim. sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten ja asiantuntijoiden lausuntoja. Vammaisfoorumi huomauttaa, ettei subjektiivisen oikeuden rajaaminen saa johtaa siihen, että päivähoitoa joudutaan hakemaan esim. lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Se on lapsen, perheen ja kunnan kannalta hidas ja kallis vaihtoehto. Lisäksi se on perhettä leimaavaa.
 
Vammaisfoorumi suhtautuu varauksella subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamiseen. Se näkee esityksessä useita ongelmia ja uhkia vammaisten lasten ja heidän perheidensä sekä vammaisten vanhempien ja heidän lastensa kannalta. Pykälätasolla säännös on esitetty varsin yksioikoisesti. Yksityiskohtaisissa perusteluissa esitystä on avattu, mutta siellä olevat seikat eivät välttämättä tule esiin lakia toteutettaessa.
 
Yksityiskohtaisissa perusteluissa luetellaan lapsen mahdollisia tuen tarpeita, jotka voisivat olla syitä päivähoito-oikeuden säilymiseen. Vammaisfoorumi edellyttää, että vammaisten lasten kohdalla ei rajoiteta subjektiivista päivähoito-oikeutta. Kun perheessä on vammainen lapsi ja sinne syntyy pienempi sisarus, vammainen lapsi jää helposti syrjään, koska vauva-aika voi olla hyvinkin raskasta. Tällöin on tärkeää, että vammainen lapsi voi jatkaa päivähoidossa, jossa hän saa mm. kehitystään auttavaa tukea, sosiaalisia kontakteja ja muuta ikäisilleen ja kehitystasollaan oleville tarkoituksenmukaista toimintaa. Tämä hyödyttää sekä vammaista lasta että koko perhettä ja toimii samalla ennaltaehkäisevänä työnä.
 
Jos perheessä on lapsia ja sinne syntyy vammainen lapsi tai pieni keskonen, ei perheen vanhempien lasten päivähoito-oikeutta tule rajoittaa. Vammaisen lapsen tai pienen keskosen elämän alku voi kulua sairaalassa tai monenlaisten toimenpiteiden kohteena. Isompien sisarusten paikka ei ole sairaalassa. Heillä on oltava oikeus päivähoitoon, sillä sen voidaan katsoa olevan lapsen ja perheen edun mukaista.
 
Maahanmuuttajataustaisissa perheissä päivähoidolla voi olla tärkeä kotouttava ja lapsen tulevaa koulunkäyntiä helpottava merkitys. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun maahanmuuttajaperheessä on vammainen lapsi. Monissa kulttuureissa vammaiskäsitys ja vammaisten lasten tulevaisuuden näkymät ovat hyvin erilaisia suomalaiseen kulttuuriin verrattuna. On oleellista välittää maahanmuuttajaperheille ajatusta yhdenvertaisuudesta ja vammaisten lasten mahdollisuuksista. Tämä välittyy hyvin esim. päivähoidon kautta.
 
Koska esimerkkejä ja mahdollisia tilanteita on lukuisia, Vammaisfoorumi esittää, että vammaisilla lapsilla on aina subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan pykälän 1 momentin mukaisesti. Lisäksi se edellyttää, että on perheen harkinnassa, miten he oikeutta käyttävät. Vastaava oikeus tulee olla perheen vanhemmilla lapsilla tilanteessa, jossa perheeseen syntyy pieni keskonen tai vammainen lapsi.
 
Vammaisten vanhempien ja heidän lastensa kohdalla voi myös olla tarve säilyttää päivähoito-oikeus ennallaan. Jos vanhempi tai huoltaja ei esim. saa riittävää määrää vammaispalvelulaissa (380/1987) säädetyn henkilökohtaisen avun tunteja, hänellä voi olla huomattavia vaikeuksia suoriutua tavallisesta lapsiperheen arjesta. Kyse ei ole lastensuojelun tarpeesta, vaan siitä, ettei vammaiselle vanhemmalle tai huoltajalle mahdollisteta riittävää ja tarkoituksenmukaista apua. Tällöin vanhempien lasten päivähoito on ainoa vaihtoehto.
 
Myös esim. lievästi kehitysvammaisilla tai vastaavia arjen haasteita omaavilla vanhemmilla voi olla tuen tarvetta juuri vanhempien lasten päivähoidon kautta. Käytännössä päivähoito on osoittautunut näille perheille tarkoituksenmukaiseksi ja toimivaksi ennaltaehkäiseväksi tukimuodoksi, joka saattaa vähentää tarvetta raskaammille lastensuojelun tukitoimille. Samankaltainen tarve voi olla mm. vanhemmilla, joilla on neurologisten vammojen tai aivovamman tuomia jaksamisen ja toiminnanohjauksen ongelmia. 
 
Vammaisten vanhempien ja huoltajien tuen tarpeet ovat erilaisia. Tämän vuoksi Vammaisfoorumi esittää, että vammaisten vanhempien tai huoltajien lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta ei rajoiteta.
 
Kun subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen piiriin kuuluvalla lapsella on tarve kokoaikaiseen päivähoitoon tai esiopetuksen tai perusopetuksen ohella osa-aikaiseen päivähoitoon, vanhempien tai huoltajien on esityksen mukaan esitettävä selvitys päivähoidon tarpeesta. Vammaisfoorumi on huolestunut perheistä, joiden voimavarat eivät riitä tähän. Uhkana on, että perheissä, joissa voimavarat ja jaksaminen ovat koetteilla, päivähoito-oikeuden hakeminen jää tekemättä.  Avoimina kysymyksinä ovat mm. kuka auttaa perhettä päivähoito-oikeuden hakemisessa ja selvityksen tekemisessä, kuka huolehtii perheelle mahdollisesti vaadittavat lisäselvitykset, kuka laatii mahdollisesti vaadittavan hakemuksen tai kuka yleensäkin kertoo perheelle eri vaihtoehdoista ja rohkaisee hakemaan päivähoitoa. Lisäksi on linjattava, miten toimitaan muutostilanteissa ja esim. tilanteissa, joissa perhe odottaa jotain asiantuntijalausuntoa, sillä lausuntojen saaminen voi kestää useita viikkoja. Jos mm. vaaditaan lääkärinlausuntoa, se voi olla maksullinen, joten on mietittävä, kuka vastaa kustannuksista. Koska vauva- ja pikkulapsiperheet ovat myös neuvolan asiakkaita, on selvitettävä, mikä on neuvolan rooli.
 
Epäselvää on myös se, kuka kunnassa lopulta tekee päätökset. Kunnissa oleva asiantuntemus esim. vammaisuudesta vaihtelee suuresti. Päätöksiä ei tule tehdä liian ohuen tiedon pohjalta. Päätösten tekemiseen eivät myöskään saa vaikuttaa asenteet tai kunnan tiukka taloustilanne.
 
Pykälän 5 momentin mukaan oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi ei ole päivähoidossa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:ssä tarkoitettujen isyysrahajaksojen ajan tai, jos lapsen hoitoaika muuttuu lain 11 a §:n 2momentissa säädetyllä tavalla. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan lapsen ja perheen kannalta olisi kohtuutonta, että päivähoitopaikka muuttuisi subjektiivisen oikeuden supistumisen takia. Lisäksi yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että tilanteissa, joissa osa-aikainen 2 momentin mukainen päivähoito muuttuisi kokopäiväiseksi lapsen tarpeen tai perheen olosuhteiden vuoksi olisi tarkoituksenmukaista, että lapsi saa jatkaa hänelle tutussa päivähoitoympäristössä.
 
Vammaisfoorumi kannattaa pykälän 5 momenttia. Se pitää täysin kohtuuttomana, jos vammaisen lapsen tai vammaisten vanhempien tai huoltajien lapsen päivähoitopaikka muuttuu subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen vuoksi. Samoin tilanne on kohtuuton, jos päivähoitopaikka muuttuu subjektiivisenpäivähoito-oikeuden rajoittamisen purkautumisen vuoksi.
 
 
Vammaisen lapsen kannalta on välttämätöntä, että päivähoitopaikka säilyy entisenä, ryhmä on tuttu ja päivähoito säännöllistä. Säännöllisyys voi olla kokoaikaista tai eri tavoin järjestettyä osa-aikaista (osapäivä, osaviikko tms.). Lisäksi vammaisen lapsen päivähoitopaikan henkilöstö on useimmiten saanut koulutusta vammaisen lapsen ohjaukseen sekä kasvun ja kehityksen tukemiseen. Jos päivähoitopaikka muuttuu, tätä koulutusta on annettava uuden päivähoitopaikan henkilöstölle.
 
Esimerkiksi liikunta- tai näkövammaisten vanhempien voi olla mahdotonta kulkea johonkin toiseen päivähoitopaikkaan. Se ei välttämättä ole esteetön tai näkövammainen ei pysty liikkumaan itsenäisesti vieraassa ympäristössä.

Lausunnon keskeinen sisältö

  • Vammaisfoorumi suhtautuu varauksella subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamiseen ja on huolestunut muutosten vaikutuksista. Se näkee esityksessä useita ongelmia ja uhkia vammaisten lasten ja heidän perheidensä sekä vammaisten vanhempien ja heidän lastensa kannalta.
  • Hallituksen esityksen luonnoksessa ei tarkenneta, millaisia selvityksiä kunnalla on oikeus pyytää. Siinä ei myöskään tarkenneta, mitkä ovat riittäviä selvityksiä, millä edellytyksillä voidaan pyytää lisäselvityksiä huoltajilta tai muilta viranomaisilta, kuka kyseisiä selvityksiä pyytää ja käsittelee, kuka tekee päätökset subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta tai millä tavoin prosessi etenee tilanteissa, joissa päivähoidossa olevan lapsen subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan.
  • Lakimuutoksen tuomien uusien toimintatapojen etukäteissuunnittelu ja arviointi sekä yhtenäisyys eri kunnissa on ensiarvoisen tärkeää. Päivähoitoon liittyvän neuvonnan lisääntymiseen on varauduttava riittävillä resursseilla. On myös osattava ohjata ja neuvoa erilaisten perheiden erilaisissa tilanteissa (esim. vammaisten lasten perheet, vammaiset vanhemmat, vammaisten maahanmuuttajalasten perheet jne.).
  • Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ei saa johtaa siihen, että päivähoitoa joudutaan hakemaan esim. lastensuojelun avohuollon tukitoimena.
  • Vammaisfoorumi esittää, että vammaisilla lapsilla on aina subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan 11 a §:n 1 momentin mukaisesti. Lisäksi se edellyttää, että on perheen harkinnassa, miten he oikeutta käyttävät. Vastaava oikeus tulee olla perheen vanhemmilla lapsilla tilanteessa, jossa perheeseen syntyy pieni keskonen tai vammainen lapsi.
  • Vammaisfoorumi esittää, että vammaisten vanhempien tai huoltajien lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta ei rajoiteta.
  • Kun subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen piiriin kuuluvalla lapsella on tarve laajempaan päivähoitoon, perheen on esitettävä selvitys päivähoidon tarpeesta. Uhkana on, että perheissä, joissa voimavarat ja jaksaminen ovat koetteilla, päivähoito-oikeuden hakeminen jää tekemättä.
  • Vammaisfoorumi kannattaa esitystä, jonka mukaan päivähoitopaikka pysyy tietyissä tilanteissa samana. On täysin kohtuutonta, jos vammaisen lapsen tai vammaisten vanhempien tai huoltajien lapsen päivähoitopaikka muuttuu subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen vuoksi. Samoin tilanne on kohtuuton, jos päivähoitopaikka muuttuu subjektiivisenpäivähoito-oikeuden rajoittamisen purkautumisen vuoksi.

Lisätietoja

Näkövammaisten Keskusliitto ry koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi

Merja Heikkonen
puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri