Lausunto 16.5.2016
Hal­li­tuk­sen esi­tys Edus­kun­nal­le laik­si jul­ki­sen hal­lin­non yh­teis­pal­ve­lus­ta an­ne­tun lain muut­ta­mi­ses­ta

Näkövammaisten liitto ry

Valtiovarainministeriö
Lausunto annettu www.lausuntopalvelu.fi -palveluun

Näkövammaisten liitto ry on Suomen näkövammaisyhdistysten kattojärjestö. Se edistää sokeiden ja heikkonäköisten ihmisten oikeuksien toteutumista, tuottaa erityispalveluja ja toimii näkemisen asiantuntijana Suomessa.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että yhteispalveluun liittyvän lainsäädännön muuttamisessa on kyse niin merkittävästä asiasta, että lausuntopyyntö olisi tullut toimittaa myös eri vammaisjärjestöille. Nyt jakelussa oli vain valtakunnallinen vammaisneuvosto.

Esityksen pääasiallinen sisältö

Näkövammaisten liitto pitää hyvänä esityksen perusperiaatetta, jossa huomiota kiinnitetään erityisesti niihin ryhmiin, joilla on vaikeuksia sähköisten palvelujen käytössä. Näkövammaiset ovat yksi tällainen ryhmä. Suurin osa näkövammaisista on iäkkäitä, joilla ei ole tietoteknisiä valmiuksia käyttää digitaalisia palveluja. Digitaalisia palveluja ei läheskään aina ole toteutettu esteettömästi, saavutettavasti eikä käytettävästi, jolloin niiden käyttö näkövammaisten tarvitsemien apuvälineohjelmistojen kanssa on mahdotonta.

Luku 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan, että muutoksista on tiedotettava varhaiskasvatuspalvelujen käyttäjiä. Näkövammaisten liitto vaatii, että tiedottaminen tehdään esteettömällä ja saavutettavalla tavalla. Ellei näin toimita, näkövammaiset vanhemmat saattavat jäädä ilman tarvitsemaansa tietoa.

Luku 3.1 Tavoitteet

Esityksen yleistavoitteina ovat palvelujen saatavuuden turvaaminen, yhteispalvelujen sisältöjen yhdenmukaistaminen, viranomaisten digitaalisten palvelujen ja niiden käytön neuvonnan ja tuen tuominen osaksi yhteispalvelua sekä yhteispalvelun liikkuvuus.

Näkövammaisten liitto kannattaa esityksen yleistavoitteita.

Viranomaisten digitaalisten palvelujen käytössä näkövammaiset asiakkaat tarvitsevat yhteispalvelun palveluneuvojien apua. Erityisesti sokeat asiakkaat tarvitsevat palveluneuvojan käyttämään yhteispalvelun tietokonetta ja tarvitsemaansa sähköistä palvelua puolestaan, sillä näissä tietokoneissa ei ole sokean asiakkaan tarvitsemia apuvälineitä. Heikkonäköisten asiakkaiden tilannetta voidaan hieman auttaa muun muassa sillä, että yhteispalvelujen tietokoneisiin hankitaan riittävän isot ja laadukkaat näytöt.

Näkövammaisten liitto kannattaa muutosta, jossa yhteispalvelu liikkuu asiakkaan luo. Monen näkövammaisen kannalta paras vaihtoehto on palveluneuvojan kotikäynti. Tällöin näkövammainen asiakas voi useissa tilanteissa käyttää sähköisiä palveluja omalla tietokoneellaan ja omilla apuvälineillään. Tämä kuitenkin edellyttää, että viranomaisten ja muiden tahojen palvelusivustot ja etäjärjestelmät on toteutettu esteettömästi, saavutettavasti ja käytettävästi.

Kotikäynti on näkövammaiselle asiakkaalle tarkoituksenmukainen vaihtoehto myös siksi, että näkövammaisen voi olla mahdotonta päästä liikkumaan kotinsa ja yhteispalvelun välillä. Suurin osa näkövammaisista tarvitsee tähän matkaan joko vammaispalvelulain (380/1987) mukaisia vaikeavammaisten kuljetuspalveluja tai henkilökohtaista apua. Kumpaakin vammaispalvelua on tarjolla rajallisesti, joten ilman yhteispalvelun palveluohjaajan kotikäyntiä näkövammainen asiakas on vaarassa jäädä ilman yhteispalvelusta tarvitsemaansa palvelua.

Luku 3.2 Toteuttamisvaihtoehdot

Näkövammaisten liitto esittää, että lähtökohtana tulee olla säädöspohjainen malli, jota sopimuspohjainen voi täydentää. Sopimuspohjainen malli ei riitä kattamaan koko Suomea eikä se takaa yhteispalvelujen yhtenäistä palvelutarjontaa. Näkövammaisten liiton mielestä säädöspohjainen malli turvaa paremmin palvelujen saannin etenkin Suomen harvaanasutuissa osissa.

Luku 4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että yhteispalvelussa käytössä olevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien on oltava esteettömiä, saavutettavia ja käytettäviä. Ellei tätä varmisteta, näkövammaisten mahdollisuus työskennellä yhteispalvelussa tai olla niiden asiakkaana esimerkiksi etäyhteyden kautta on uhattuna. Järjestelmiä uudistettaessa on huolehdittava, että esteettömyysasiat ratkaistaan sekä yhteispalvelun työntekijöiden että asiakkaiden näkökulmasta.

Luku 4.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Asiakasvaikutukset
Näkövammaisten liiton mielestä toimivaltaisen viranomaisen palvelujen mahdollistaminen  ohjaus- ja neuvontapalvelujen ohella on näkövammaisten kannalta merkittävää.

Yhteispalvelussa käytettävät tieto- ja viestintätekniset palvelukanavat on toteutettava esteettömyys, saavutettavuus ja käytettävyys varmistaen. Nämä on varmistettava sekä yhteispalvelun työntekijän että asiakkaan näkökulmasta.

Kielivaikutukset
Näkövammaisten liitto muistuttaa, että kuulonäkövammaisten asiointimahdollisuudet on turvattava.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotuksen perustelut

2 § Soveltamisala

Näkövammaisten liitto kannattaa pykälän 2 momenttiin lisättävää säädöstä, jonka mukaan yhteispalveluna voitaisiin hoitaa myös julkisia hallintotehtäviä, joissa käytetään julkista valtaa, tai jotka lain mukaan edellyttävät palvelun käyttäjän henkilökohtaista asiointia toimivaltaisessa viranomaisessa, jos siitä laissa erikseen säädettäisiin.

Näkövammaiset joutuvat keskimääräistä asiakasta enemmän hoitamaan asioita henkilökohtaisesti toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Tämän vuoksi on tärkeää, että se olisi mahdollista myös yhteispalvelussa.

5 § Yhteispalvelun järjestäminen

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi yhteispalvelun olosuhteista, tiloista ja työvälineistä. Näkövammaisten liitto vaatii, että tarkoituksenmukaisuuden ja turvallisuuden lisäksi periaatteisiin lisätään esteettömyys laajasti käsitettynä, jolloin se sisältää kaikki esteettömyyden, saavutettavuuden ja käytettävyyden näkökulmat. Esteettömyyden on koskettava myös tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja.

5 b § Toiminnallinen tuki ja koulutus

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että yhteispalvelun henkilöstöllä on oltava osaamista palvella näkövammaisia asiakkaita. Heillä on myös oltava tietoa, mistä he voivat hankkia tätä tietoa tai mistä voivat kysyä neuvoja oman työnsä tueksi tilanteissa, joissa asiakkaana on näkövammainen. Näkövammaisten liitto muistuttaa sen asiantuntijuudesta näkövammaisuuteen liittyen.

6 § Yhteispalvelussa hoidettavat tehtävät

Näkövammaisten liiton mielestä on välttämätöntä, että kaikissa yhteispalveluissa on mahdollisuus järjestää yhteys toimivaltaiseen viranomaiseen. Myös kotikäyntien on oltava vaihtoehtona kaikissa yhteispalveluissa.

Näkövammaisten kannalta on välttämätöntä, että yhteispalvelun palveluneuvojilla on velvollisuus täyttää paperisia tai sähköisiä lomakkeita näkövammaisen asiakkaan puolesta. Näkövammaiselle asiakkaalle lomakkeiden täyttäminen on usein mahdotonta ilman näkevän ihmisen apua. Näkövammaisten liitto vaatii, että velvollisuus lomakkeiden täyttämiseen lisätään laissa sekä yksityiskohtaisiin perusteluihin että pykälätasolle.

8 § Yhteispalvelusopimus ja sen sisältö

Pykälän mukaan yhteispalvelun järjestämisestä on tehtävä kirjallinen toimeksiantosopimus. Pykälän 2 momentissa on lueteltu seikat, joista sopimuksessa on sovittava. Näkövammaisten liitto esittää, että tähän listaan lisätään esteettömyyden, saavutettavuuden ja käytettävyyden varmistaminen. Esteettömyys on varmistettava muun muassa yhteispalvelussa käytettävien tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen sekä toimintaympäristöjen osalta. Näkövammaisten kannalta on välttämätöntä, että käytettävät tieto- ja viestintätekniset ratkaisut toimivat apuvälineiden kanssa, asiakkaiden käytössä olevissa tietokoneissa näytöt ovat riittävän suuria ja laadukkaita, tilojen valaistus ja kontrastit on toteutettu asianmukaisesti sekä materiaalia on saatavissa myös isokirjoituksella, äänitteenä ja pistekirjoituksella.

10 § Tiedottamisvelvollisuus

Tiedottamisessa on varmistettava, että näkövammaisilla on tosiasiassa yhdenvertainen mahdollisuus saada tietoa yhteispalvelusta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Näkövammaisten liitto vaatii, että pykälään ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätään maininta tiedottamisen esteettömyydestä ja monikanavaisuudesta. Näkövammaisten kannalta tärkeää on, että tietoa on saatavissa esteettömässä sähköisessä muodossa, isokirjoituksella, pistekirjoituksella ja äänitteenä.

10 a§ Viranomaisen tehtävät

Pykälän uudessa 3 momentissa säädettäisiin valtiovarainministeriön tueksi asetettavasta yhteispalvelun neuvottelukunnasta. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että neuvottelukunnassa on oltava edustus myös yhteispalvelun käyttäjäryhmistä. Vammaiset asiakkaat ovat yksi yhteispalvelun käyttäjäryhmä, jota ei saa sivuuttaa neuvottelukuntaa asetettaessa.

Lisätietoja

Johtaja Teuvo Heikkonen, teuvo.heikkonen@nkl.fi, 050 596 5002
koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, sari.kokko@nkl.fi, 050 401 5802


Näkövammaisten liitto ry

Jukka Tahvanainen   
toimitusjohtaja  

Teuvo Heikkonen
johtaja